Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille

Kyllähän yliopistoon ja lääkikseen kaikki pääsevät, jotka ovat riittävän hyviä. Kaikki eivät pääse, jotka haluavat ja se on ihan vain erittäin hyvä asia. En haluaisi naapurin Arskaa tekemään diagnooseja ja jakamaan lääkkeitä, vaikka Arska omasta mielestään on tosi hyvä. No, Arska toimii nykyään kansanparantajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?

Totta kai saa :)

Kiitos tiedosta. Mihinköhän tahoon minun siis pitäisi ottaa yhteyttä, jotta saisin omani tai edes pääsisin sellaista opiskelemaan?

www.opintopolku.fi

Tuolta alkuun :)

Kiitos. Saako tuolta siis myös rahat opiskeluun?

Opintoraha ja opintolaina. Näin me muutkin teemme.

Minulla on 5 tukikuukautta jäljellä. Ei se taida riittää korkeakoulututkinnon suorittamiseen?

Mene töihin lapsipieni. Niin me muutkin aikuisopiskelijat teemme rahoittaaksemme opinnot. 

Olen yrittänyt. Ilman tutkintoa en pääse töihin.

Vierailija kirjoitti:

No jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että tutkintoja jaetaan kuin ämpäreitä luukulta, niin silloinhan tutkinnot menettävät merkityksensä.

Jos "korkeakoulututkinto kaikille halukkaille" tarkoittaa, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoa, niin eiköhän siinä silloin edelleen ratkaise oma motivaatio ja opintosuoritukset. Jos pääsee tenteistä läpi ja suorittaa opinnot, niin en näe inflaation vaaraa. Ei akateemista tutkintoa suoriteta liukuhihnalta, kyllä opiskelu edelleen vaatii työtä ja perehtymistä opiskelijalta, ja kaikista ei edelleenkään ole siihen vaikka yliopiston ovet olisivatkin auki.

Nythän tätä jo tapahtuu. Ammattikorkeakoulusta tutkinnon saa sillä, kun menee paikalle. Toki myös yliopistojen taso on laskenut ja paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen Suomessakin oli karsintakyrssit yliopistoissa.

Sinne pääsi siten, että jos pääsi niistä wkoiata karsintatenteistä läpi, niin sisällä oltiin.

Niin ja oikealla sukunimellä pääsi ja pääsee vieläkin sisään vaikka todistus olisi huono.

älä valehtele

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluopinnot on mahdollistettu kaikille halukkaille ja riittävän älykkäille. Tutkintoa ei voi taata kenellekään. Tukitoimintaa voidaan ja pitääkin harjoittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena mutta tutkintoa ei kukaan voi, eikä saa toisen puolesta suorittaa. Ollaan kansakunnankin selviytymisen kohtalonkysymyksissä. 

älykkyys=lukemisen muistaminen

no ei todellakaan ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?

Totta kai saa :)

Kiitos tiedosta. Mihinköhän tahoon minun siis pitäisi ottaa yhteyttä, jotta saisin omani tai edes pääsisin sellaista opiskelemaan?

www.opintopolku.fi

Tuolta alkuun :)

Kiitos. Saako tuolta siis myös rahat opiskeluun?

Opintoraha ja opintolaina. Näin me muutkin teemme.

Minulla on 5 tukikuukautta jäljellä. Ei se taida riittää korkeakoulututkinnon suorittamiseen?

Mene töihin lapsipieni. Niin me muutkin aikuisopiskelijat teemme rahoittaaksemme opinnot. 

Olen yrittänyt. Ilman tutkintoa en pääse töihin.

Nyt on kova pula työntekijöistä esim kaupoissa, hoiva-avustajina, ravintoloissa. Rohkeasti vaan hakemaan vaikka mäkkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulututkinnot on useimmiten aika turhia. Suurin osa korkeakoulutetuista tietää yhdestä hyvin spesifistä asiasta paljon ja on kaikessa muussa täysi uuno. Useimmat fiksuimmista tuntemistani ihmisistä on joko yrittäjiä, matalapalkkapätkätyöläisiä tai ihan vain rehellisiä pummeja.

Mihinkään näistä ei korkeakoulututkintoa tarvitse, osalla kyllä sellainen on. Vastaavasti joidenkin korkeakoulutettujen seura ja puheet herättää lähinnä myötähäpeää. Miksi sellainen pitäisi hankkia? Työn takia?

Melkoista heikkolahjaisuutta jos joutuu edes päivätöissä käymään, elannon saa helpomminkin. Nautin vapaa-ajasta ja lomailusta, ja jää enemmän aikaa itsensä kehittämiseen. T. Nollakoulutettu, jota korkeakoulutetut pitää itseään fiksumpana.

et siis päässyt korkeakouluun ja nyt sitten ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?

Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.

Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi. 

Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.

Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän. 

Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.

Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon. 

Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.

Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut. 

Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.

Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille. 

Sinä väität, että isompi liksa korkeakoulutetulle on sääntö. Se ei todellakaan ole. Sinun suppea kokemuksesi eri aloista on vain pieni siivu, josta yleistät suurta ja ainoaa totuutta.

Mietipä vähän isommin:

lääkäri - erikoissairaanhoitaja -sairaanhoitaja - apuhoitaja - laitoshuoltaja

DI - insinööri - teknikko - välinehoitaja

lastentarhanopettaja - lastenhoitaja

Usein koulutus menee työn vaatimustason mukaan, ja palkkaus samalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jaetaan jo melkein kaikille.

Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.

Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?

Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä? 

Sinulleko olisi ihan mahdoton ajatus, että asiat muuttuisivat? Että ne duunarihommatkin voisivat olla osalle tekijöistä vähän haastavampia kuin perseen pyyhkiminen tai liukuhihnan tuijottaminen. Kouluttautuminen harvoin on täysin hukkaan heitettyä, koska tieto lisää monesti myös taitoa ja mahdollisuuksia kehittää asioita. Kilpailukykyä se parantaisi siten, että nykyisiä ongelmia saataisiin karsittua, kun työntekijöillä olisi laajempaa näkemystä kuin vain työn suorittaminen. Työnkuva monipuolistuisi, työteho kasvaisi jne. jne. 

Kyllä se vaan on hukkaanheitettyä. Menee aikaa ja resursseja opiskella kolmekymppiseksi lopulta päätyen sellaisiin töihin minne olisi voinut työllistyä vuosikymmenen aiemmin käymällä pelkän ammattikoulun. Ja aikamoista vähemmän koulutettujen väheksyntää tuo viimeinen lauseesi. Työteho kasvaa muka sillä, että joku yliopiskellut tulee pöhisemään ilman oikeaa kokemusta duunarialalle. 

Taida olla näitä matalammin koulutettuja, kun mitenkään et pysty käsittämään, että opiskelun kautta voisi saada näkemyksiä ja välineitä sille, miten esimerkiksi tehotonta ja hidasta tuotantoprosessia voisi tehdä tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Noin esimerkiksi. 

Mä olen KTM ja olen tehnyt urani duunaripuolella. Kaikista ei valitettavasti olisi korkeakouluun. Kaikkia ei sellainen edes kiinnosta. Ihan aikuiset miehet eivät halua miettiä asioita, vaan mieluummin tekevät mitä mestari sanoo. Ei tarvitse ajatella hankalia asioita ja vastuukin siirtyy sopivasti jollekin muulle. Ne, joilla älliä ja motia riittää, ovat sitten yleensä vähintäänkin nokkamiehiä.

Tosin "nokkamieheksi" pääsemiseenkään ei tarvita korkeakoulututkintoa tai sen kummempaa älliä. Huomaa hyvin monista johtajista, että ainakaan älli ei ole se, millä asemansa ovat saavuttaneet. Ennemminkin röyhkeydellä ja taidolla nuolla oikeita perseitä. 

Missäs kohtaa mä väitin, että se nokkamies tarvitsee sitä korkeakoulututkintoa? Siitä voi olla hyötyä tai sitten ei. Mutta moni rividuunari ei ole edes kiinnostunut kk opinnoista eikä heistä olisi niitä suorittamaankaan ellei tasoa pudoteta reippaasti. Mun nähdäkseni Suomessa on pulaa esim hyvistä timpureista ja kivimiehistä. Meitä keskinkertaisia paperinpyörittelijöitä on 13 tusinassa. Panostaisin siis amiksiin enkä amkkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?

Totta kai saa :)

Kiitos tiedosta. Mihinköhän tahoon minun siis pitäisi ottaa yhteyttä, jotta saisin omani tai edes pääsisin sellaista opiskelemaan?

www.opintopolku.fi

Tuolta alkuun :)

Kiitos. Saako tuolta siis myös rahat opiskeluun?

Opintoraha ja opintolaina. Näin me muutkin teemme.

Minulla on 5 tukikuukautta jäljellä. Ei se taida riittää korkeakoulututkinnon suorittamiseen?

Mene töihin, sillä muutkin elämänsä rahoittaa.

T. KTM jolla on kaikki mahdolliset opintotukikuukaudet käytössään, kun ei halunnut kituuttaa opintotuella vaan rahoitti opiskelunsa työssä käymällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.

Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.

mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?

Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)

Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?

Ensimmäisen vuoden opinnot täytysi toteuttaa luentoina ja kokeissa menestymättömät karsiutuisivat pois. Olisi kuitenkin parempi systeemi siinä mielessä ettei olisi yhden kokeen varassa, kuten nyt.

Mistä rahat ensimmäisten vuosien laboratoriokursseihin - opettajat, tilat, välineet kun niistä on nytkin pulaa vai eikä ensimmäisinä vuosina opiskeltaisi labroissa lainkaan?

Vain luento-opetukseen perustuva opetus voisi ehkä (suurella varauksella) toimia ei-luonnontieteissä, pelkään että opetuksen taso edelleen tällä mallilla laskisi. Mielestäni krittiistä ajattelua ei voi oppi kirja- tai nettikursseilla.

Oletko jotenkin hidas? Ensimmäisenä vuonna ei tietenkään olisi labroja ja vastaavia resursseja vaativaan, vaan luentoja kuten edellä kirjoitan. Nythän ei puhuta parturikampaajista vaan korkeakoulutuksesta. Jokaisessa yliopisto-koulutuksessa on varmasti enenmmän kuin vuosi raakaa teoriaopiskelua, mihin ei mitään labroja tarvita.

Mikä kokemus sinulla on yliopisto-opetuksesta ja yliopistopedagogiikasta?

Kyllä omalla alallani luonnontieteiden labrakurssit aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna. Mihin perustat väitteesi ettei ""mitään labroja tarvita"" enemmän kuin vuosi. Listaapa tänne joku luonnontieteen kandiohjelma jossa ei ole labraa ensimmäisenä/ensimmäisinä vuosina

Kerro oma työurasi niin nähdään ollaanko edes samalla pallokentällä. Montako kurssia olet opettanut, gradua ja väitöskirjaa ohjannut - aloita vaikka näistä

/ope, tutkija, dosentti, 25v:n opetushistoria yliopistossa takana 

Siinäpä taas yksi kuplaantunut desantti, jonka maailma hajoaa, kun ehdotetaan että voisi toimia toisin kuin aina.

se on kun ojassa on se oma lehmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?

Totta kai saa :)

Kiitos tiedosta. Mihinköhän tahoon minun siis pitäisi ottaa yhteyttä, jotta saisin omani tai edes pääsisin sellaista opiskelemaan?

www.opintopolku.fi

Tuolta alkuun :)

Kiitos. Saako tuolta siis myös rahat opiskeluun?

Opintoraha ja opintolaina. Näin me muutkin teemme.

Minulla on 5 tukikuukautta jäljellä. Ei se taida riittää korkeakoulututkinnon suorittamiseen?

Mene töihin lapsipieni. Niin me muutkin aikuisopiskelijat teemme rahoittaaksemme opinnot. 

Olen yrittänyt. Ilman tutkintoa en pääse töihin.

Nyt on kova pula työntekijöistä esim kaupoissa, hoiva-avustajina, ravintoloissa. Rohkeasti vaan hakemaan vaikka mäkkäriin.

Nyt pitää hakea neljään paikkaan kuukaudessa. Olen hakenut, mutta en ole saanut yhtäkään kutsua edes haastatteluihin. Jostain kumman syystä pitkäaikaistyötön keski-ikäinen tyhjällä ansioluettelolla ei kiinnosta yrityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikille vähintään keskipalkka!

Tämä kommunistien ja muiden sekopäiden vanha vappubanderollin vaatimus on hyvä kaivaa sieltä työväentalojen pölyisten arkistojen taaimmaisesta nurkasta.

Ajat ovat sellaiset.

Käy eespäin vääki voimakaas...

Siitä se lähtee.

Revolutsia.

Vierailija kirjoitti:

On paljon sellaisia töitä jossa korkeaolututkinnolla ei tee mitään. Tarvitaan käytännön osaajia, såhkömiehiä ja autonasentajia ja rekkamiehiä, lähihoitajia yms. Korkeakoulututkinnon suorittamiseen menee ainakin kaksinkertainen aika, joten miksi sellainen tutkinto pitäisi hankkia. Eikä kaikkien motivaatio riitä siihen.

Nykyisinkään koulutus ei tue riittävästi työmarkkinoiden tarvetta.

Joku ei blöö amisalat tai jaksa tehdä niitä, ja valitsee korkeakoulutuksen, ja joskus palkankin vuoksi, kuten insinöörin ja maisterien duuneihin, jotka saa 4t, kun amiksessa voi toivoa saavansa 3t, jos on valmis hikoilemaan sitten sen työn kanssa, kun taas insinööri usein istuu pöydän äärellä tehden "asiantuntijatöitä", sen osin, kuin sille tulee tarvetta.

Yliopistosta valmistuu toimistotyöntekijöitä, jotka joutuu tekemään enemmän, ja joitain toimstotyä kiehtoo enemmän kuin vetää johtoa rakennuksilla tai muuta fyysisempää, kuten lähihoitajan hommat, joista saa 2,3t tai 2,9t, riippuen lisistä (sairaala vai ei), kun taas sh saa heti 2,6t, ja 3,2t keskipalkka, aikaa myöten, jossa ei ole edes öitä vielä, jotka nostaa keskipalkan 3,7t:iin, ja työ haastavampaa älykkäämmille ja vähemmän perushoitoa, joka silloin kiehtoo vähemmän. Jos ei kiehdo yöt ja haluaa tota palkkaa, niin insinöörinä sitä saa, ja jos siinä yötä, niin palkka kasvaa edelleen.

Lähinnä kyse siitä, miten paljon haluaa ja on kykenevä käyttämään päätään, varsinkin opinnoissa, mutta osin senkin jälkeen. Ja kun mies ja ammatti kohtaa, siitä saa mukavasti lisää elintasoa mm. asumisessa, esim. ei välttämättä tarvii asua kerrostalossa.