Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulututkinto kaikille halukkaille
04.07.2022 |
Aiheuttaako mielestäsi korkeakoulututkinnon mahdollistaminen kaikille korkeakoulutuksen inflaation? Jos kyllä, niin miksi? Nythän jokainen toisen asteen tutkinnon suorittanut voi täydennyshakujen avulla hankkia korkeakoulutuksen.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Ehkä niihin duunarihommiinkin voisi tulla "aivovirran" myötä vähän enemmän järkeä, johtamistaitoja jne. jne. Nyt kun kaikki ovat siellä matalasti koulutettuja, ongelmia on paljon.
Aika moni työ on sellaista, että sitä ei saa liikaa ajatella, vaan tehdään mitä on käsketty ja sillä siisti. Aika monesti on niin että suorittavalla tasolla ei ole riittävästi teitoa, että voisi omatoimisesti tehdä omatoimisesti järkeviä ratkasuja, vaikka nokkeluus riittäisi siihen.
No tuohonhan se mainitsemani "aivovirta" toisi ratkaisun. Kun suorittavallekin tasolle tulisi korkeakoulutettuja, olisi sielläkin riittävästi tietoa, jotta voisi käyttää ihan omia aivojakin eikä vain suorittaa annettujen ohjeiden mukaan. Ne, joilla ei kapasiteetti riitä kuin perustason koulutukseen, hoitaisivat sitten nämä "älä ajattele itsenäisesti vaan tee niin kuin käsketään" hommat. Kaikki voittaisivat.
Kyllä se on niin monesti nähty että kun joku on oma-alotteinen omatoimisesti, niin metsään menee jotta viuhuu. Sitähän tässä sinulle juuri yritetään vakuutella että tekijät työn mukaan, ylikoulutettuja ei ole järkevää palkata.
Harmi, ettei sinulla riitä kapasiteetti toimivien ideoiden esittämiseen ja kehittämiseen. Älä kuitenkaan kuvittele, että kaikilla on sama tilanne. Vai oletko sittenkin vain niitä änkyröitä, jotka ihan periaatteessa vastustavat paremmin koulutetun ideoista, koska "aina ennenkin on tehty näin"? Siitä viestisi tuo, että nimenomaan koulutusaste on se, mikä sinusta ratkaisee onko ihminen pätevä työntekijä vai ei. Ei esimerkiksi taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet.
HastappaPaska. Sinun kannattaisi jättää päätelmien tekeminen fiksummille, koska ei tunnu oikein sujuvan.
Eli osuin oikeaan. Huomaa siitä, miten älähdit, kun kalikka kalahti liian osuvasti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Sinä väität, että isompi liksa korkeakoulutetulle on sääntö. Se ei todellakaan ole. Sinun suppea kokemuksesi eri aloista on vain pieni siivu, josta yleistät suurta ja ainoaa totuutta.
ENEMMÄN sääntö KUIN poikkeus. Sinun suppea lukutaitosi johtaa väistämättä tuollaisiin täysin päin persettä meneviin johtopäätöksiin.
Liian kireällä oleva pipo ja huono ulosanti vaikuttaa myös työllistymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Ehkä niihin duunarihommiinkin voisi tulla "aivovirran" myötä vähän enemmän järkeä, johtamistaitoja jne. jne. Nyt kun kaikki ovat siellä matalasti koulutettuja, ongelmia on paljon.
Aika moni työ on sellaista, että sitä ei saa liikaa ajatella, vaan tehdään mitä on käsketty ja sillä siisti. Aika monesti on niin että suorittavalla tasolla ei ole riittävästi teitoa, että voisi omatoimisesti tehdä omatoimisesti järkeviä ratkasuja, vaikka nokkeluus riittäisi siihen.
No tuohonhan se mainitsemani "aivovirta" toisi ratkaisun. Kun suorittavallekin tasolle tulisi korkeakoulutettuja, olisi sielläkin riittävästi tietoa, jotta voisi käyttää ihan omia aivojakin eikä vain suorittaa annettujen ohjeiden mukaan. Ne, joilla ei kapasiteetti riitä kuin perustason koulutukseen, hoitaisivat sitten nämä "älä ajattele itsenäisesti vaan tee niin kuin käsketään" hommat. Kaikki voittaisivat.
Kyllä se on niin monesti nähty että kun joku on oma-alotteinen omatoimisesti, niin metsään menee jotta viuhuu. Sitähän tässä sinulle juuri yritetään vakuutella että tekijät työn mukaan, ylikoulutettuja ei ole järkevää palkata.
Harmi, ettei sinulla riitä kapasiteetti toimivien ideoiden esittämiseen ja kehittämiseen. Älä kuitenkaan kuvittele, että kaikilla on sama tilanne. Vai oletko sittenkin vain niitä änkyröitä, jotka ihan periaatteessa vastustavat paremmin koulutetun ideoista, koska "aina ennenkin on tehty näin"? Siitä viestisi tuo, että nimenomaan koulutusaste on se, mikä sinusta ratkaisee onko ihminen pätevä työntekijä vai ei. Ei esimerkiksi taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet.
HastappaPaska. Sinun kannattaisi jättää päätelmien tekeminen fiksummille, koska ei tunnu oikein sujuvan.
Eli osuin oikeaan. Huomaa siitä, miten älähdit, kun kalikka kalahti liian osuvasti :)
Idiootti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.
Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.
mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?
Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)
Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?
Ensimmäisen vuoden opinnot täytysi toteuttaa luentoina ja kokeissa menestymättömät karsiutuisivat pois. Olisi kuitenkin parempi systeemi siinä mielessä ettei olisi yhden kokeen varassa, kuten nyt.
Mistä rahat ensimmäisten vuosien laboratoriokursseihin - opettajat, tilat, välineet kun niistä on nytkin pulaa vai eikä ensimmäisinä vuosina opiskeltaisi labroissa lainkaan?
Vain luento-opetukseen perustuva opetus voisi ehkä (suurella varauksella) toimia ei-luonnontieteissä, pelkään että opetuksen taso edelleen tällä mallilla laskisi. Mielestäni krittiistä ajattelua ei voi oppi kirja- tai nettikursseilla.
Oletko jotenkin hidas? Ensimmäisenä vuonna ei tietenkään olisi labroja ja vastaavia resursseja vaativaan, vaan luentoja kuten edellä kirjoitan. Nythän ei puhuta parturikampaajista vaan korkeakoulutuksesta. Jokaisessa yliopisto-koulutuksessa on varmasti enenmmän kuin vuosi raakaa teoriaopiskelua, mihin ei mitään labroja tarvita.
Mikä kokemus sinulla on yliopisto-opetuksesta ja yliopistopedagogiikasta?
Kyllä omalla alallani luonnontieteiden labrakurssit aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna. Mihin perustat väitteesi ettei ""mitään labroja tarvita"" enemmän kuin vuosi. Listaapa tänne joku luonnontieteen kandiohjelma jossa ei ole labraa ensimmäisenä/ensimmäisinä vuosina
Kerro oma työurasi niin nähdään ollaanko edes samalla pallokentällä. Montako kurssia olet opettanut, gradua ja väitöskirjaa ohjannut - aloita vaikka näistä
/ope, tutkija, dosentti, 25v:n opetushistoria yliopistossa takana
Siinäpä taas yksi kuplaantunut desantti, jonka maailma hajoaa, kun ehdotetaan että voisi toimia toisin kuin aina.
Kerropa oma osaamisesti yliopisto-opetuksessa
Kyllä minä voin toimia toisin mutta kun näen näissä esityksissä monta ongelmaa. Valtiovaltahan lopulta nämä asiat päättää joten älkää syyttäkö yliopistoa vaan politiikkoja. Yliopistouudistus ei lähtenyt yliopistosta vaan hallituksesta
Nykyinen mallli on peräsin Kataisen hallituksesta ja sen jälkeen on ollut monta hallitusta keskustasta vasemmistoon eikä mikään tai kukaan (Li Andersson) ole nähnyt syytä muuttaa sitä. Onko tästä pääteltävä että systeemi toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Ei se työnantaja mitään enempää olisi joutunut maksamaan, se vaan näki että olet huonompi valinta työhön, kuin se jolla on sopiva koulutus kyseiseen tehtävään ja silloin hän myös on tyytyväinen siihen palkkaan mitä siitä saa. Sinä olisit luultavasti jatkanut koulutusta vastaavan työn etsimistä ja löydettyäsi mielekkäämmän työn, olisit vaihtanut työpaikkaa.
Itse olen ollut aina koulutusta vastaavassa työssä, mutta kaveri haki joskus ihan mitä tahansa työtä, niin hänelle kyllä sanottiin ihan suoraan että ylikoulutettuja ei oteta, koska he eivät viihdy pitkään.
Sovitaan sitten näin, jos sinulle tulee parempi mieli siitä, että voit ajatella vian olleen minussa. Sinähän se toki paremmin tiedät, mistä oli kyse kuin minä, joka olin itse näissä tilanteissa. Kivaa päivää sinulle :)
Eihän sinussa mitään vikaa tarvi olla ettet pääse töihin, mutta ei se kenestäkään muusta johdu kuin sinusta.
Sivusta: Harvinaisen i d i o o t t i mainen kommentti. Kukaan täysijärkinen kun ei ajattele, että työttömyys olisi automaattisesti työttömän oma vika. Katsos, kun ei niitä työpaikkoja vaan ole kaikille, vaikka miten olisi pätevä ja osaava ja sopiva.
Kyllähän se alanvalinta on ihan sen työttömän oma vika. Sekin on oma vika, mikälii ei pysty myymään osaamistaan yrityksille tai sitten itse perustaa yritystä ja työllistää itse itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei.
1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.
2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa
3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla
1. opintolaina onkin idioottimainen systeemi, siitä tulisi luopua ja taata opiskelijoille minimitoimeentulo ilman velkaantumista
2. nollasummapeliähän tämä on, jollakin kurssillahan ne opiskelee nytkin, koska on käytännössä pakko hakeutua koulutukseen. Kalliimmaksi se tulee että opiskellaan jopa alaa ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta.
3. Ei kun idea olisi juuri se että opiskelumenestys on se mikä merkitsee, eikä se miten onnistuu yksittäisessä valintakokeessa tai miten hyvin on tiennyt jo lukiossa mihin kannattaa panostaa.Kyllä lukiossa pitäisi saada vielä lukea laajasti eri ainteita. Nythän monen tulevaisuus on lyöty lukkoon jo lukion kurssivalinnolilla.
kannattaa lukea kaikki kurssit lukiossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Sinulleko olisi ihan mahdoton ajatus, että asiat muuttuisivat? Että ne duunarihommatkin voisivat olla osalle tekijöistä vähän haastavampia kuin perseen pyyhkiminen tai liukuhihnan tuijottaminen. Kouluttautuminen harvoin on täysin hukkaan heitettyä, koska tieto lisää monesti myös taitoa ja mahdollisuuksia kehittää asioita. Kilpailukykyä se parantaisi siten, että nykyisiä ongelmia saataisiin karsittua, kun työntekijöillä olisi laajempaa näkemystä kuin vain työn suorittaminen. Työnkuva monipuolistuisi, työteho kasvaisi jne. jne.
Kyllä se vaan on hukkaanheitettyä. Menee aikaa ja resursseja opiskella kolmekymppiseksi lopulta päätyen sellaisiin töihin minne olisi voinut työllistyä vuosikymmenen aiemmin käymällä pelkän ammattikoulun. Ja aikamoista vähemmän koulutettujen väheksyntää tuo viimeinen lauseesi. Työteho kasvaa muka sillä, että joku yliopiskellut tulee pöhisemään ilman oikeaa kokemusta duunarialalle.
Taida olla näitä matalammin koulutettuja, kun mitenkään et pysty käsittämään, että opiskelun kautta voisi saada näkemyksiä ja välineitä sille, miten esimerkiksi tehotonta ja hidasta tuotantoprosessia voisi tehdä tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Noin esimerkiksi.
Tuo ei ole duunarin ongelma eikä heille kuuluva työtehtävä. Ja tulisko siitä lisää palkkaa, jos duunari alkaisi noita asioita tekemään? Tuotantoprosessin tehostaminen ei kuulu duunareille. Jos tolle linjalle lähdetään, niin kohta vähenee työt niiltä korkeakoulutetuilta joilla sattuu olemaan työpaikka omalla tasolla. Miksi kukaan palkkaisi enää esim tuotantoinsinöörejä mihinkään, kun niiden työt voisi teetättää ylikoulutetuilla duunareilla tessin palkalla? Ei ylikoulutetut duunarit ole ratkaisu noihin asioihin.
Öööö.... Mitä luulet duunarin olevan, jos kuvittelet, että kehitystoiminta ei mitenkään voi kuulua duunarille? Meillä ainakin ihan yhdessä keskustellaan, miten työtapoja voisi parantaa, jotta kaikilla olisi hyvä olla ja työt saisi sujuvammin tehtyä. Surkeaa johtamista, jos ei työntekijöiltä oteta vastaan ideoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sveitsissähän on systeemi, että jokainen halukas pääsee yliopistoon, mutta sieltä joutuu pois jos opinnot eivät etene tiettyjen vaatimusten mukaan. Tavallaan ihan hyvä systeemi. Voi kokeilla vapaasti olisiko se yliopisto-opiskelu itseä varten vai ei.
1. mitä sitten kun on pudonnut, maksaa ottamaansa opintolainaa saavuttaessaan ei mitään.
2. mistä resurssit ensimmäisten vuosien massakursseille kun nyt on pulaa
3. eikö tuon testin voisi tehdä pääsykokeena/yo-papereilla
1. opintolaina onkin idioottimainen systeemi, siitä tulisi luopua ja taata opiskelijoille minimitoimeentulo ilman velkaantumista
2. nollasummapeliähän tämä on, jollakin kurssillahan ne opiskelee nytkin, koska on käytännössä pakko hakeutua koulutukseen. Kalliimmaksi se tulee että opiskellaan jopa alaa ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta.
3. Ei kun idea olisi juuri se että opiskelumenestys on se mikä merkitsee, eikä se miten onnistuu yksittäisessä valintakokeessa tai miten hyvin on tiennyt jo lukiossa mihin kannattaa panostaa.Kyllä lukiossa pitäisi saada vielä lukea laajasti eri ainteita. Nythän monen tulevaisuus on lyöty lukkoon jo lukion kurssivalinnolilla.
kannattaa lukea kaikki kurssit lukiossa
Ei ole käytännössä mahdollista. Osassa aineista tunnit ovat päällekkäin. Siitä syystä itse en voinut opiskella sekä saksaa että ranskaa vaikka olisin halunnut, vaan piti valita vain toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Ei se työnantaja mitään enempää olisi joutunut maksamaan, se vaan näki että olet huonompi valinta työhön, kuin se jolla on sopiva koulutus kyseiseen tehtävään ja silloin hän myös on tyytyväinen siihen palkkaan mitä siitä saa. Sinä olisit luultavasti jatkanut koulutusta vastaavan työn etsimistä ja löydettyäsi mielekkäämmän työn, olisit vaihtanut työpaikkaa.
Itse olen ollut aina koulutusta vastaavassa työssä, mutta kaveri haki joskus ihan mitä tahansa työtä, niin hänelle kyllä sanottiin ihan suoraan että ylikoulutettuja ei oteta, koska he eivät viihdy pitkään.
Sovitaan sitten näin, jos sinulle tulee parempi mieli siitä, että voit ajatella vian olleen minussa. Sinähän se toki paremmin tiedät, mistä oli kyse kuin minä, joka olin itse näissä tilanteissa. Kivaa päivää sinulle :)
Vaikuttaa siltä, että sinun asenteesi on ongelma. Julistit, että olet ainoa, jolla on kokemusta ja päätit olevasi oikeassa tästä asiasta. Sellainen luonne ei sovellu duunarihommiin, jossa pitää ottaa vastaan ohjeita itseään ylemmiltä. Kuunteleminen on yksi hyvän duunarin ominaisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Ei se työnantaja mitään enempää olisi joutunut maksamaan, se vaan näki että olet huonompi valinta työhön, kuin se jolla on sopiva koulutus kyseiseen tehtävään ja silloin hän myös on tyytyväinen siihen palkkaan mitä siitä saa. Sinä olisit luultavasti jatkanut koulutusta vastaavan työn etsimistä ja löydettyäsi mielekkäämmän työn, olisit vaihtanut työpaikkaa.
Itse olen ollut aina koulutusta vastaavassa työssä, mutta kaveri haki joskus ihan mitä tahansa työtä, niin hänelle kyllä sanottiin ihan suoraan että ylikoulutettuja ei oteta, koska he eivät viihdy pitkään.
Sovitaan sitten näin, jos sinulle tulee parempi mieli siitä, että voit ajatella vian olleen minussa. Sinähän se toki paremmin tiedät, mistä oli kyse kuin minä, joka olin itse näissä tilanteissa. Kivaa päivää sinulle :)
Eihän sinussa mitään vikaa tarvi olla ettet pääse töihin, mutta ei se kenestäkään muusta johdu kuin sinusta.
Sivusta: Harvinaisen i d i o o t t i mainen kommentti. Kukaan täysijärkinen kun ei ajattele, että työttömyys olisi automaattisesti työttömän oma vika. Katsos, kun ei niitä työpaikkoja vaan ole kaikille, vaikka miten olisi pätevä ja osaava ja sopiva.
Kyllähän se alanvalinta on ihan sen työttömän oma vika. Sekin on oma vika, mikälii ei pysty myymään osaamistaan yrityksille tai sitten itse perustaa yritystä ja työllistää itse itseään.
Lopetahan jo. Naurettavaa ja aivotonta tuollainen kommentointi. Huomaa, ettet ole koskaan töitä edes yrittänyt hakea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan.
Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.
Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet?
Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Ei se työnantaja mitään enempää olisi joutunut maksamaan, se vaan näki että olet huonompi valinta työhön, kuin se jolla on sopiva koulutus kyseiseen tehtävään ja silloin hän myös on tyytyväinen siihen palkkaan mitä siitä saa. Sinä olisit luultavasti jatkanut koulutusta vastaavan työn etsimistä ja löydettyäsi mielekkäämmän työn, olisit vaihtanut työpaikkaa.
Itse olen ollut aina koulutusta vastaavassa työssä, mutta kaveri haki joskus ihan mitä tahansa työtä, niin hänelle kyllä sanottiin ihan suoraan että ylikoulutettuja ei oteta, koska he eivät viihdy pitkään.
Sovitaan sitten näin, jos sinulle tulee parempi mieli siitä, että voit ajatella vian olleen minussa. Sinähän se toki paremmin tiedät, mistä oli kyse kuin minä, joka olin itse näissä tilanteissa. Kivaa päivää sinulle :)
Vaikuttaa siltä, että sinun asenteesi on ongelma. Julistit, että olet ainoa, jolla on kokemusta ja päätit olevasi oikeassa tästä asiasta. Sellainen luonne ei sovellu duunarihommiin, jossa pitää ottaa vastaan ohjeita itseään ylemmiltä. Kuunteleminen on yksi hyvän duunarin ominaisuuksista.
Onneksi sinä pystyt tuntemattoman ihmisen nettikirjoittelun perusteella tekemään aukottoman luonneanalyysin. Miksi et hyödynnä tätä yliluonnollista kykyäsi työelämässä?
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopassa joissakin maissa on käytäntö, että esim. yliopistoon pääsee kaikki halukkaat.
Mutta jos opinnot ei ala sujua ja huomataan, että tuo ei pärjää ja edisty aikataulussa niin koulusta lentää puolessa vuodessa tai vuodessa ulos. mielestäni kuulostaisi hyvältä, joskin varmaan kalliilta ratkaisulta.
mikä siinä on kallista? se että joku vaivautuu seuraamaan eteneekö opiskelijan opinnot vai nostaako hän pelkästään opintotukea?
Noh. Mieti jos vaikka lääkiksissä aloittaisi 7000 opiskelijaa. Niin moni haki niihin tänä vuonna.( Vrt. moniko sinne pääsee, ehkä muutama sata.)
Tarvittaisiin isompia yliopistoja, enemmän opettajia... mistä heille sitten palkka? Tutkinto maksulliseksi?
Ensimmäisen vuoden opinnot täytysi toteuttaa luentoina ja kokeissa menestymättömät karsiutuisivat pois. Olisi kuitenkin parempi systeemi siinä mielessä ettei olisi yhden kokeen varassa, kuten nyt.
Mistä rahat ensimmäisten vuosien laboratoriokursseihin - opettajat, tilat, välineet kun niistä on nytkin pulaa vai eikä ensimmäisinä vuosina opiskeltaisi labroissa lainkaan?
Vain luento-opetukseen perustuva opetus voisi ehkä (suurella varauksella) toimia ei-luonnontieteissä, pelkään että opetuksen taso edelleen tällä mallilla laskisi. Mielestäni krittiistä ajattelua ei voi oppi kirja- tai nettikursseilla.
Oletko jotenkin hidas? Ensimmäisenä vuonna ei tietenkään olisi labroja ja vastaavia resursseja vaativaan, vaan luentoja kuten edellä kirjoitan. Nythän ei puhuta parturikampaajista vaan korkeakoulutuksesta. Jokaisessa yliopisto-koulutuksessa on varmasti enenmmän kuin vuosi raakaa teoriaopiskelua, mihin ei mitään labroja tarvita.
Mikä kokemus sinulla on yliopisto-opetuksesta ja yliopistopedagogiikasta?
Kyllä omalla alallani luonnontieteiden labrakurssit aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna. Mihin perustat väitteesi ettei ""mitään labroja tarvita"" enemmän kuin vuosi. Listaapa tänne joku luonnontieteen kandiohjelma jossa ei ole labraa ensimmäisenä/ensimmäisinä vuosina
Kerro oma työurasi niin nähdään ollaanko edes samalla pallokentällä. Montako kurssia olet opettanut, gradua ja väitöskirjaa ohjannut - aloita vaikka näistä
/ope, tutkija, dosentti, 25v:n opetushistoria yliopistossa takana
Siinäpä taas yksi kuplaantunut desantti, jonka maailma hajoaa, kun ehdotetaan että voisi toimia toisin kuin aina.
Faktaa tänne kiitos.
Vai eikö sitä ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan.
Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.
Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet?
Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.
Miksi ei? Nythän puhutaan muutenkin täysin KUVITTEELLISESTA mallista. Vai luulitko, että tässä tosissaan ollaan jotain koulutusjärjestelmäuudistusta tekemässä? :D
Siis saavatko Suomessa kaikki korkeakoulututkinnon? Mistä minä sen saan, kun ei sellaista ole eikä ole mahdollista näin aikuisena opintoja rahoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Sinulleko olisi ihan mahdoton ajatus, että asiat muuttuisivat? Että ne duunarihommatkin voisivat olla osalle tekijöistä vähän haastavampia kuin perseen pyyhkiminen tai liukuhihnan tuijottaminen. Kouluttautuminen harvoin on täysin hukkaan heitettyä, koska tieto lisää monesti myös taitoa ja mahdollisuuksia kehittää asioita. Kilpailukykyä se parantaisi siten, että nykyisiä ongelmia saataisiin karsittua, kun työntekijöillä olisi laajempaa näkemystä kuin vain työn suorittaminen. Työnkuva monipuolistuisi, työteho kasvaisi jne. jne.
Kyllä se vaan on hukkaanheitettyä. Menee aikaa ja resursseja opiskella kolmekymppiseksi lopulta päätyen sellaisiin töihin minne olisi voinut työllistyä vuosikymmenen aiemmin käymällä pelkän ammattikoulun. Ja aikamoista vähemmän koulutettujen väheksyntää tuo viimeinen lauseesi. Työteho kasvaa muka sillä, että joku yliopiskellut tulee pöhisemään ilman oikeaa kokemusta duunarialalle.
Taida olla näitä matalammin koulutettuja, kun mitenkään et pysty käsittämään, että opiskelun kautta voisi saada näkemyksiä ja välineitä sille, miten esimerkiksi tehotonta ja hidasta tuotantoprosessia voisi tehdä tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Noin esimerkiksi.
Tuo ei ole duunarin ongelma eikä heille kuuluva työtehtävä. Ja tulisko siitä lisää palkkaa, jos duunari alkaisi noita asioita tekemään? Tuotantoprosessin tehostaminen ei kuulu duunareille. Jos tolle linjalle lähdetään, niin kohta vähenee työt niiltä korkeakoulutetuilta joilla sattuu olemaan työpaikka omalla tasolla. Miksi kukaan palkkaisi enää esim tuotantoinsinöörejä mihinkään, kun niiden työt voisi teetättää ylikoulutetuilla duunareilla tessin palkalla? Ei ylikoulutetut duunarit ole ratkaisu noihin asioihin.
Öööö.... Mitä luulet duunarin olevan, jos kuvittelet, että kehitystoiminta ei mitenkään voi kuulua duunarille? Meillä ainakin ihan yhdessä keskustellaan, miten työtapoja voisi parantaa, jotta kaikilla olisi hyvä olla ja työt saisi sujuvammin tehtyä. Surkeaa johtamista, jos ei työntekijöiltä oteta vastaan ideoita.
Toki onhan se hyvä kuulla työntekijöidenkin mietteitä, mutta tekeekö ne päätöksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Sinä väität, että isompi liksa korkeakoulutetulle on sääntö. Se ei todellakaan ole. Sinun suppea kokemuksesi eri aloista on vain pieni siivu, josta yleistät suurta ja ainoaa totuutta.
ENEMMÄN sääntö KUIN poikkeus. Sinun suppea lukutaitosi johtaa väistämättä tuollaisiin täysin päin persettä meneviin johtopäätöksiin.
Joo ei, valitan, ei tuollaisella asenteella eläviä ihmisiä oteta töihin edes duunariksi. Sinun pitää katsoa peiliin, korjata asenteesi ja muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä jaetaan jo melkein kaikille.
Höpöhöpö. Suomessa on korkeakoulutettuja muita OECD-maita vähemmän. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen parantaisi Suomen taloudellista kilpailukykyä.
Miten? Nytkään ei kaikille korkeakoulutetuille riitä töitä. Kyllähän se paperilla näyttää kivalta, että ollaan korkeasti kouluttautuneita. Jonkun vaan tarttis tehdä niitä duunarihommia myös.
Miksi näet korkeakoulututkinnon esteenä duunarihommien tekemiselle?
Niin että helmiä sioille? Mitä järkeä on siinä, että enemmistö korkeakouluttautuu eikä työllisty sille tasolle vaan menee tekemään duunarihommia mitkä on tarkoitettu ammattikoulun suorittaneille? Menee koulutus ja resurssit hukkaan. Miten tollanen parantaa Suomen kilpailukykyä?
Onko Sveitsin kilpailukyky mielestäsi jotenkin heikko? Siellähän kaikki halukkaat saavat yliopistopaikan.
Sveitsillä on rahaa. Sinne muuttaa muualta niin paljon niitä kovan luokan osaajia mitä Suomikin kuulemma kaipailee tänne. Siellä voi tienata, täällä ei. Ei se pelkkä koulutus riitä. Vaikka 100% suomalaisista korkeakouluttautuisi ei me silti pärjättäis Sveitsille tällä palkkatasolla, veroasteella ja ostovoimalla.
Niin ja tietenkään sitä palkkataso ja veroastetta ei voisi koulutusrakenteen uudistuksen myötä muuttaa. Niinkö luulet?
Et kai sä oikeasti kuvittele, että SUOMESSA palkat nousee sillä, että perus duunarityöhönkin aletaan korkeakouluttaa porukkaa? Ollaan jo nyt yksi korkeakoulutetuimmista kansakunnista ja ostovoima Romanian luokkaa. Jos nyt eka saatais nämä työttömänä olevat paljon kouluja käyneet alansa töihin, niin se olisi hyvä alku.
Miksi ei? Nythän puhutaan muutenkin täysin KUVITTEELLISESTA mallista. Vai luulitko, että tässä tosissaan ollaan jotain koulutusjärjestelmäuudistusta tekemässä? :D
Katoppa tota meidän veroastetta, ikärakennetta, valtionvelkaa, ostovoimaa jne. Koulutus ei ole ilmaista. Täällä ei palkat tule nousemaan, koska rahaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä korkeakoulututkinnolla tekee, jos ei työllisty? Akateeminen työttömyys on hyvinkin korkealla tasolla Suomessa. Enkä toki ihmettele. Kuka haluaa palkata jonkun sukupuolitieteen maisterin tai folkloristis-estenomisen tutkimuksen tohtorin?
Ei korkeakoulu työkykyä pilaa. En ymmärrä miksi jotkut työnantajat suhtautuvat ylimielisesti ja ajattelevat, että korkeakoulutettu olisi ylikoulutettu. Onhan se etu työnantajalle, että "tavallisen työn" lisäksi hallitsee tarvittaessa muutakin. Ei tarvitse juosta koko ajan pomolta kysymässä kun tietää itsekin.
Kysehän ei ole työnantajien ylimielisyydestä, vaan puhtaasti rahasta. Korkeakoulututkinnon suorittaneelle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin ammattitutkinnon suorittaneelle. Siksi hyvin harva haluaa palkata maisteria duunarihommiin. Tulee liian kalliiksi.
Osassa työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan tuleva palkka sentilleen. Ei siinä koulutuksella ole mitään merkitystä.
Hyvin harvoin näkee tuollaista. Yleensä lukee "kaupan alan tess" tai "sovittavissa". Käytännössä tuollaiset ilmaisut tarkoittavat juurikin sitä, että korkeakoulutetulle maksetaan enemmän.
Et ole tainnut olla koskaan töissä? Kioskin kassalle ei makseta senttiäkään enempää sillä perusteella että hän on koulutukseltaan rakettitieteen tohtori.
Olen toki, mutta en kioskin kassalla. Sinä olet ilmeisesti ollut pelkästään tuon tyyppisissä hommissa, kun luulet, ettei koulutus vaikuta ikinä missään palkkatasoon.
Sanoinko että "ikinä"? Kyllä se jossain voi vaikuttaa, mutta se on iso poikkeus. Duunarille maksetaan duunarin palkkaa, oli koulutus mikä hyvänsä. Se on sitten eri juttu, jos koulutustasi voidaan jotenkin hyödyntää ja teettää jotain tehtäviä, mitä muilla ei voida teettää.
Ei ole mitenkään iso poikkeus, vaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Älä väittele asiasta, josta et tiedä tarpeeksi. Itse satun tietämään, koska olen akateemisena hakenut duunarihommia ja hyvinkin usein on ilmennyt, että nimenomaan palkkakysymys on ollut se, mihin homma on kaatunut.
Jos sinulta kysytään haastattelussa palkkaa, niin vastaat ko. alan taulukkopalkan. Toki kaatuu palkkaan jos vaikka kunta maksaa 2290e, mutta pyydät 3500e.
Ei ole kysytty haastattelussa palkkaa. Kyse on ollut siitä, että työnantaja olisi joutunut maksamaan minulle enemmän. En osaa tätä ilmeisesti selittää tarpeeksi ratakiskoisesti, jotta menisi perille.
Ei se työnantaja mitään enempää olisi joutunut maksamaan, se vaan näki että olet huonompi valinta työhön, kuin se jolla on sopiva koulutus kyseiseen tehtävään ja silloin hän myös on tyytyväinen siihen palkkaan mitä siitä saa. Sinä olisit luultavasti jatkanut koulutusta vastaavan työn etsimistä ja löydettyäsi mielekkäämmän työn, olisit vaihtanut työpaikkaa.
Itse olen ollut aina koulutusta vastaavassa työssä, mutta kaveri haki joskus ihan mitä tahansa työtä, niin hänelle kyllä sanottiin ihan suoraan että ylikoulutettuja ei oteta, koska he eivät viihdy pitkään.
Sovitaan sitten näin, jos sinulle tulee parempi mieli siitä, että voit ajatella vian olleen minussa. Sinähän se toki paremmin tiedät, mistä oli kyse kuin minä, joka olin itse näissä tilanteissa. Kivaa päivää sinulle :)
Vaikuttaa siltä, että sinun asenteesi on ongelma. Julistit, että olet ainoa, jolla on kokemusta ja päätit olevasi oikeassa tästä asiasta. Sellainen luonne ei sovellu duunarihommiin, jossa pitää ottaa vastaan ohjeita itseään ylemmiltä. Kuunteleminen on yksi hyvän duunarin ominaisuuksista.
Laitatko vielä sitaatin, kommentissa, jossa oikein julistin olevani ainoa jolla on kokemusta? Itse en löydä sellaista viestiä.
t. sama
P.S. Toivottavasti et oikeasti kuvittele, että voit nettikirjoittelun perusteella päätellä ihmisen luonteesta jotain. Harhainen saa olla, mutta ei ihan noin harhainen kuitenkaan.
Tuo ei ole duunarin ongelma eikä heille kuuluva työtehtävä. Ja tulisko siitä lisää palkkaa, jos duunari alkaisi noita asioita tekemään? Tuotantoprosessin tehostaminen ei kuulu duunareille. Jos tolle linjalle lähdetään, niin kohta vähenee työt niiltä korkeakoulutetuilta joilla sattuu olemaan työpaikka omalla tasolla. Miksi kukaan palkkaisi enää esim tuotantoinsinöörejä mihinkään, kun niiden työt voisi teetättää ylikoulutetuilla duunareilla tessin palkalla? Ei ylikoulutetut duunarit ole ratkaisu noihin asioihin.