Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kaveri varaa minulle ajan kalenteristaan niinkuin jollekin asiakkaalle
Kahvittelu tai muu tapaaminen saattaa mennä kahden viikonkin päähän kun kaverini selaa kalenteriaan. "sopisko 13päivä siinä kello 17 aikaan?"
Oon vähän hämillään mistä on kyse. Ei voida koskaan nähdä spontaanisti vaan kaikki näkemiset pitää järjestellä ja aikatauluttaa.
Kommentit (861)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistava ketju lukea... Ei voi nähdä kun pitää lukea, käydä kaupassa, tehdä ruokaa 😂
Älkää nyt jaksaako oikeasti. Kaveria voi nähdä vaikka Prisman aulakahvilassa 30 min ja siitä mennä kauppaan. Miten te saatte elämän normaaleista asioista noin vaikeita😄
Käyn töissä ja lapsi, sekä harrastus löytyy. Olen myös yh, joten ei löydy edes sitä puolisoa joka tekis puolet hommista.Yritin itse tapailla miestä, jonka piti aina katsoa ensin kalenteri milloin sopii ja sit kauhee päivittelyä, kun on niin kiire! Ja ne kiireet oli: ma salille, ti uimaan, ke kaveri, to, kaveri, pe keikka, la opiskelua koko päivä, ei oo edes 1 tuntia aikaa nähdä. Su ehkä äitiä tapaamaan.
Totesin kuukauden päästä et annetaan olla. Asutaan vielä kilometrin päässä toisistamme eli ihan varmasti olis jossain kohtaa kyllä kerennyt nähdä.
Toinen mies jota tapailin ei puhunut kalenterista, mutta ne kiireet oli kans pääasiassa kavereiden kanssa olemista. Erityisesti viikonloput oli varattu kavereille ja mua halusi pääasiassa nähdä viikolla töiden jälkeen, vaikka mulla työ ja lapsi, joten mulle hankalampi nähdä. Eli kyse ei ole ajan puutteesta vaan miten sen haluaa käyttää!
Mitä muuten teette sen ajan kun lapsi on siellä harkoissa? Itse luen uutisia puhelimesta, mut kauhee kiire on! ;)Olen muuten asunut ulkomailla parissa maassa eikä siellä kukaan puhunut jatkuvasta kiireestä kun pitää markettiin mennä😂
Ja kyllä, jos on vuorotyö ja useampi lapsi niin varmasti oikeasti on vaikea löytää aikaa, mutta suurimmalla osalla tässäkin ketjussa ne kiireet on just niitä kotihommia ja Prismaa, mökille menoa ym.. "elintärkeää". Muutenkin kun tekee ruokaa niin kyllä se kaveri voi siinä keittiössä istuskella ja sen kanssa voi jutella samalla. Ja kyllä, ne lapset voi myös olla siinä samassa asunnossa yhtä aikaa😂
Totuus on että te ette jaksa nähdä eikä teitä huvita. Sen voi sanoa sille ei niin tärkeälle kaverille, niin ei tarvi löytää edes sitä pientä hetkeä sieltä kalenterista 😄
Tän ketjun pointti ei ole se itse kalenterin käyttö vaan se, että ollaan olevinaan niin kiireisiä että ei pysty edes sitä 30 min kahvittelua ennen kaupassa käyntiä🙄
En minä kehtaisi ehdottaa ystävälle, että jos tulet Prisman aulakahvilaan tänään klo xx niin ehditään jutella puoli tuntia. Mielummin katson sitä kalenteria, ja järjestän parin viikon päähän sellaisen vapaaillan, ettei ole kiire mihinkään. Kai nämä on sitten mielipideasioita että kuka tykkää mistäkin, mutta minä ainakin myös itse tapaamista ehdottavana arvostan enemmän (vaikka sitten kalenterista katsottua) kiireetöntä aikaa.
No se puoli tuntia ei ollut se pointti vaan, se että sanotaan toiselle, et missään välissä ei kerkeä nähdä kun vasta 3 viikon päästä. Itse en kyllä jaksaisi edes pitää yhteyttä tällaiseen ihmiseen. Itse kun olen tapaillut näitä ns. kiireisiä ihmisiä niin se kiire on useimmiten ihan itse aiheutettua "pakko mennä salille" ja sen jälkeen olis iltaa vielä monta tuntia, mutta ei pysty😂
Joo, työssäkäyvän perheenäidin on jätettävä omat harrastukset tauolle, jotta ystävälle ei tule paha mieli kun tapaaminen onnistuu vasta muutaman viikon päästä. Ei hyvää päivää.
Minulla oli aiemmin ystävä, jonka hengenheimolaisia tässä ketjussa riittää. Kertoi, että hänelle tulee paha mieli siitä että olen niin paljon töissä, sillä hänestä tuntuu ettei hän merkitse tarpeeksi. Ihan kuin hän olisi ollut lapseni joka itkee, että älä isi mene töihin, jää leikkimään?
Sama ystävä myös pahastui jos tein mitään, mihin häntä ei ollut kutsuttu mukaan - esimerkiksi en kutsunut häntä mukaan hänelle tuntemattoman kaverin juhliin.
Onneksi nyt on ympärillä enää sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voidaan sopia näkevämme silloin, kun kumpikaan osapuoli ei ole esimerkiksi töissä tai matkoilla tai mosaiikkikurssilla, eikä kenenkään tarvitse lopettaa harrastuksiaan ystävyyden säilyttämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miltä näistä kalenteri-ihmisistä tuntuu se oma elämä, jossa kaiken (jopa oman ajan tai parisuhdeajan) joutuu aikatauluttamaan kalenteriin? Tässäkin ketjussa monet ovat kirjoittaneet, että kalenteria tarvitaan kiireisen elämän takia ja kiireet johtuvat työaikatauluista, lasten vahtimisesta, lasten harrastuksiin kuljettamisesta, omasta harrastuksesta, luottamustehtävistä? Onko tällainen elämä mielekästä? Ihan aidosti siis ihmettelen ja kysyn, koska itselleni tällainen on hyvin vieras elämäntapa. Ja kyllä, käyn itsekin täysipäiväisesti töissä, minulla on harrastus, lemmikki ja parisuhde. Käytän itsekin kalenteria, mutta en koe että elämäni olisi minuuttiaikataulutettua, enkä kyllä koskaan joudu ehdottamaan ystävien tapaamista viikkojen päähän, vaan yleensä aikaa kyllä halutessani järjestyy jo samalle viikolle.
Kyllä se on yleensä ihan oma valinta että tekee lapsia tai hankkii luottamustehtäviä ja kyllä, se voi olla todella antoisaa. Riippuu ihmisestä, jotkut kyllä uupuvat siinä työn ja perhe-elämän pyörityksessä ja silloin pitäisi osata hellittää.
Onneksi mun kaverit on suunnilleen samassa elämäntilanteessa, joten ei ole kenellekään ongelma jos ei pysty extempore lähtemään minnekään. Minä olen itse siinä onnekkaassa asemassa että mulla on oikeasti osallistuva mies eikä lapset ole enää ihan taaperoita, joten vapautta alkaa olla jo enemmän, mutta toisaalta nyt tekee mieli myös viritellä niitä omia harrastuksia. Paras ois jos voisi sopia kaverin kanssa yhteisen liikunta-harrastuksen, niin tulis nähtyä säännöllisesti ja samalla sais liikuntaa jolle myös tahtoo jäädä turhan vähän aikaa.
Itse en käsitä tuota aikataulutuselämää. Mutta ei minun kuulukkaan käsittää. Olen lapseton kolmekymppinen mies ilman sitovaa parisuhdetta, joten elän niin erilaista elämää että on vaikea ajatella esimerkiksi kuukauden joka päivälle joku meno ja aikataulu. Kuulostaa ahdistavalta. Mutta jos se helpottaa elämää niin siitä vain. Itse en kyllä pysty suunnittelemaan mitään edes viikoksi. Töissä käyn ja sen jälkeen voi tapahtua mitä vaan mun elämässä. Tykkään itse elää spontaanisti.
Jos on lapsia, jotka harrastaa ja omat harrastukset itsellä ja miehellä, näin se vaan menee. Olen sopinut kesäkuun loppuun asti esimerkiksi jääkiekkokuljetukset, jotka olen luvannut hoitaa. En muista kuollaksenikaan kuljetanko lapsia 12.6. vai en, joten joudun kurkkaamaan kalenterista. Jätän kalenteriini myös omaa aikaa ja kirjoitan sinne miehen harrastevuorot, jotta tiedän koska kokkaan ja olen hoitovuorossa. Kalenteroimme myös hotelliviikonloput miehen kanssa.
Jos haluaa harrastaa neljän hengen perheenä kaikki eri päivinä ja eri asioita, ainoa vaihtoehto on kalenteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä aloittajaa.
Itse ajattelisin, että tässä on kyse aika pitkälle arvoista - siitä miten tärkeiksi ihmissuhteet kokee elämässään.
Ymmärrän, että moni on kiireinen ja elämää on pakko aikatauluttaa. Mutta itse haluan laittaa ihmiset aina ykkössijalle. Ystäville pitää olla aina aikaa, ainakin siinä mielessä, että ystäville voi ja haluaa aina tehdä aikaa.
Liian monet ovat liian jämähtäneitä lukuisiin mukatärkeisiin rutiineihinsa. Pitää tehdä perheelle ruokaa, pitää mennä kuntosalille, pitää sitä, pitää tätä.
Minusta se kertoo jotain ihmisestä, jos ei pysty skippaamaan kuntosalitreeniä joskus tai syöttämään perheelleen valmisruokaa hyvällä omallatunnolla.
Noh, onneksi ystävänsä voi valita ja nämä aikatauluttajat saavat aikatauluttaa keskenään.
Viikkojen tai kuukausien päähän tapaamisen sopiminen on todella ahdistavaa. Varsinkin kun voi käydä niin, että toiselle tulee joku oikea este silloin. "No ehkä ensi vuonna sitten."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiireisillä ihmisillä pakko varata aika kalenterista tai muuten ei koskaan ehdi nähdä ystäviä.
Tai tietyt "ystävät" eivät ole heille erityisen tärkeitä vaan enemmänkin hyvän päivän tuttuja.
Millä ajalla te muut ehditte tavata yhtään ketään? Mulla ainakin uppoaa kaikki aika ihan tähän normaaliin arkeen, oon töissä, lapset päiväkodissa, aina välillä kipeinä. Autan mun mummoa, koetan saada tutkintoa kasaan ja yritän pari kertaa viikossa ehtiä urheilemaan. Teen ruokaa, hoidan kotihommia, luen kirjaa, koetan ehtiä nukkua 8 tuntia yössä. Kyllä mun on todellakin pakko katsoa kalenterista, milloin voin nähdä ystävää, koska silloin miehen pitää pystyä sit olemaan lasten kanssa.
Niinpä. Tai toki meille saa tulla kylään klo 17.30-19.30 välillä arkisin melkein milloin vaan, jos ei haittaa että ne lapset tai ainakin toinen niistä pyörii siinä sitten myös, mutta jos haluaa sellaisen tapaamisen että ehtii rauhassa jutellakin, niin kyllä pitää aika sopia kalenterista.
Kyllä kun tätä ketjua lukee niin tulee niin suomalainen olo kun olla ja voi. Ei voi kahvitella teillä kun lapset on kotona? Sun kavereilla ei ole lapsia?
Tottakai jos pitää väkisin etsiä aikaa kun ei ole lapsia kotona, ei tarvi mennä kauppaan jne.. niin eihän kellään tietenkään ole aikaa kun kerran parissa viikossa🙊
Ei ihmekäån kun kaikilla on "kiire". Itse taas koen, että kaveri voi tulla kylään kun olen lapsen kanssa kotona. Lapsi kattoo tablettia tai välillä pyörii "jaloissa" mutta se on vaan normaalia elämää. En tajua miksi pitäisi tuon takia sopia tapaaminen jonnekin parin viikon päähän. Tietysti ne kerrat jos mentäisi kaverin kanssa jonnekin ravintolaan pitäisi laittaa kalenteriin, mutta edelleen normikahvittelut hoituu kyllä kaiken muun ohessa. Tapaamisten välille ei siis tule mitään viikkokausia.
Tai jos tapailen jotain miestä, niin kyllä hän voi tulla mun luo vaikka teen ruokaa, käyn suihkussa jne... Jos näen toista kaveria niin mies voi tulla sen jälkeen mun luokse. Ei ole vaikeaa! Kyse on omasta halusta. Toki joutuu sitten joustamaan ja voi olla väsynyt, mutta aikaa löytyy aina jostakin jos haluaa. Kyse on enemmänkin jaksamisesta, jota monilta ei löydy joten sanotaan että on kiire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan teistä ei ole mikään Elon Musk. Millään ei loppujen lopuksi ole suurtakaan väliä kun rakkaudella ja läheisillä ihmisillä. Jos ei läheisille ole aikaa, vaan pitää kalenterista varata, niin aika teennäistä meininkiä. Nykyään vaan ollaan olevinaan sitä "tärkeämpiä" mitä kiireisempiä ollaan olevinaan.
Ja kyllä, jokaisella on elämässään ajanjaksoja, jolloin on tavallista hektisempää, mutta jos se alkaa hallita, suosittelen ihan pysähtymään ja miettimään. Jos vastaat tähän etten ehdi, olet sitä suuremmin sen tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Nyky ihminen tuo älykellon, kalenterin ja muun mukamas "tärkeän paskan" orja 🤣🤣🤣🤣 mulla on aina aikaa kavereille, ystäville ja tutuille.
Sulla ei varmaan ole vuorotyötä ja lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan teistä ei ole mikään Elon Musk. Millään ei loppujen lopuksi ole suurtakaan väliä kun rakkaudella ja läheisillä ihmisillä. Jos ei läheisille ole aikaa, vaan pitää kalenterista varata, niin aika teennäistä meininkiä. Nykyään vaan ollaan olevinaan sitä "tärkeämpiä" mitä kiireisempiä ollaan olevinaan.
Ja kyllä, jokaisella on elämässään ajanjaksoja, jolloin on tavallista hektisempää, mutta jos se alkaa hallita, suosittelen ihan pysähtymään ja miettimään. Jos vastaat tähän etten ehdi, olet sitä suuremmin sen tarpeessa.
Pitäisikö jättää työvuoro väliin, että ehtii tavata ystävää? Sen jälkeen voisi kyllä olla aikaa tapaamisiin, kun ei tarvitsisi enää töihin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiireisillä ihmisillä pakko varata aika kalenterista tai muuten ei koskaan ehdi nähdä ystäviä.
Tai tietyt "ystävät" eivät ole heille erityisen tärkeitä vaan enemmänkin hyvän päivän tuttuja.
Millä ajalla te muut ehditte tavata yhtään ketään? Mulla ainakin uppoaa kaikki aika ihan tähän normaaliin arkeen, oon töissä, lapset päiväkodissa, aina välillä kipeinä. Autan mun mummoa, koetan saada tutkintoa kasaan ja yritän pari kertaa viikossa ehtiä urheilemaan. Teen ruokaa, hoidan kotihommia, luen kirjaa, koetan ehtiä nukkua 8 tuntia yössä. Kyllä mun on todellakin pakko katsoa kalenterista, milloin voin nähdä ystävää, koska silloin miehen pitää pystyä sit olemaan lasten kanssa.
Niinpä. Tai toki meille saa tulla kylään klo 17.30-19.30 välillä arkisin melkein milloin vaan, jos ei haittaa että ne lapset tai ainakin toinen niistä pyörii siinä sitten myös, mutta jos haluaa sellaisen tapaamisen että ehtii rauhassa jutellakin, niin kyllä pitää aika sopia kalenterista.
Kyllä kun tätä ketjua lukee niin tulee niin suomalainen olo kun olla ja voi. Ei voi kahvitella teillä kun lapset on kotona? Sun kavereilla ei ole lapsia?
Tottakai jos pitää väkisin etsiä aikaa kun ei ole lapsia kotona, ei tarvi mennä kauppaan jne.. niin eihän kellään tietenkään ole aikaa kun kerran parissa viikossa🙊
Ei ihmekäån kun kaikilla on "kiire". Itse taas koen, että kaveri voi tulla kylään kun olen lapsen kanssa kotona. Lapsi kattoo tablettia tai välillä pyörii "jaloissa" mutta se on vaan normaalia elämää. En tajua miksi pitäisi tuon takia sopia tapaaminen jonnekin parin viikon päähän. Tietysti ne kerrat jos mentäisi kaverin kanssa jonnekin ravintolaan pitäisi laittaa kalenteriin, mutta edelleen normikahvittelut hoituu kyllä kaiken muun ohessa. Tapaamisten välille ei siis tule mitään viikkokausia.Tai jos tapailen jotain miestä, niin kyllä hän voi tulla mun luo vaikka teen ruokaa, käyn suihkussa jne... Jos näen toista kaveria niin mies voi tulla sen jälkeen mun luokse. Ei ole vaikeaa! Kyse on omasta halusta. Toki joutuu sitten joustamaan ja voi olla väsynyt, mutta aikaa löytyy aina jostakin jos haluaa. Kyse on enemmänkin jaksamisesta, jota monilta ei löydy joten sanotaan että on kiire.
No ainakin mun kavereilla on myös lapsia ja sama tilanne, joten ei he voi sen enempää tulla tuosta vaan poikkeamaan meillä kuin minä lapsineni heillä. Ei asuta ihan naapurissa ja perheen auto on käytössä sillä joka vie lapsia/itseään harrastuksiin. Mutta joo kyllä se on paljolti myös jaksamisesta kiinni, voisihan sitä järjestää illan jotenkin niin että ehtisi nähdä, mutta kun on kiirettä muutenkin niin ei aina jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kykene ymmärtänään mielipahaasi, ap.
Ystäväsi NIMENOMAAN panostaa siihen, että teillä on aikaa. Että te tapaatte. Että muuta ei tule yllärinä sitten siihen, kun se on buukattu tapahtumaan.
Eikö sinulla ikinä ole kiire? Erilaisia työviikkoja tai opiskeluviikkoja? oletko vastuussa lapsista tai esim sairaista vanhemmistasi? Onko sinulla harrastuksia ja ylipäänsö elämää?
Hän voisi tietysti myös sanoa "no joo, nähään tässä joskus joo", jolloin taoaaminen ei koskaan tapahdu. Sillä kuj joku kysyy töissä, että pystytkö mitenkään ottaan ensi tiistaille tän deadlinen, hän katsoo kalenteriaan ja toteaa, että jooei mulla ole siinä mitään. Sen sijaan jos siinä lukee "syömään ap:n kanssa", hän joko sanoo että tiedätkö en mitenkään pysty tai soittaa heti sulle ja ehdottaa jotakin toista aikaa, että varmasti tapaatte.
Mitä oikein ajattelet? Että voisit mennä pimpottaan ovikelloa iltapäivällä kuten lapsuudessa, jolloin kellään ei ollut vastuuta mistään?
Itsellä oli käänteinen tilanne erään kaverin kanssa. Hän huitelee ympäriinsä miten lystää mielijohteidensa mukaan. Hän saattoi kysellä että hei sopisko huomenna nähdä porukalla, kun hän on taas paikkakunnalla. Asioita ei voinut suunnitella kovin pitkälle, koska hän tietää itsekin, että voi keksiä jotain muuta eikä siis viikon kuluttua pakosti suunnitelmat pädekään. Joskus kokeiltiin asiaa, mutta hänelle tuli toiset aatokset ja hän peruikin sitten tulonsa.
Me ei siis varattu tunnin-parin slotteja, mutta jos halutaan pitää useammalla ihmisellä illanviettoa, niin se vaatii koordinointia, kun ihmisillä on muutakin elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua enemmänkin häiritsee varalla pitäminen. Tulisitko tupareihin ensi perjantaina seitsemän maissa? Joo, jos ei nyt tule jotain muuta just siihen. Perheetön ystävä siis tulee tai ei tule, riippuen siitä saako paremman kutsun vaikkapa tuntia ennen minun illanviettoani. Aika loukkaavaa, mutta tiedänpähän jatkossa miten merkityksetöntä minun ystävyyteni hänelle on.
Olisiko parempi, etä peruisi tapaamiset kanssasi kokonaan, kun on jo muuta suunniteltua tekemistä silloin, kun sinulle sopisi yllätystapaaminen?
Vierailija kirjoitti:
Oho, eipä ole tullut mieleenkään, että tuokin voi jollekin aiheuttaa mielipahaa... :S
Ei aiheutakaan oikeassa elämässä. Oikeistomedian palstalla nyt vain pesii näitä trolleja aika ajoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, että mulla ei ole aikaa lapsettomille vanhapiikakavereilleni. Kaikilla kolmella lapsillani on useampi vaativa harrastus. Meillä on joka päivä kuskaamista kolmeen eri paikkaan ja siinä saa aikatauluttaa joka päivän minuutilleen. Lisäksi minun omat harrastukseni, miehen harrastukset, kodinhoito, erittäin vaativat työt jne. Että sori vaan, jos mua ei kiinnosta nähdä teitä lapsettomia turhakkeita!!!
Tosi v i h a m i e l i n e n ja v a s t e n m i e l i n e n kommentti. Minä-minä-minä. Ja lapsettomat on "tur h ak k e i t a", i h m i s r o s k*a, jonka saisi pyyhkiä maan pinnalta. Tätä on i t s e k k y y s, y l i m i e l i s y y s, v i h a m i e l is y y s ja t u r h a n t ä r k e y s. En ole lapseton, mutta en haluaisi nähdä sinunlaistasi ihmistä koskaan.
Ja sinun kommenttisihan ei ollut yhtään vihamielinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomalla työttömällä on vaikea käsittää, että työssäkäyvällä perheellisellä on muitakin kiireitä kuin just sä.
En ole lapseton, ja kyllä minulla ainakin ystäville on aina aikaa. Ja kavereille. Kaverini ei näköjään ajattele samalla tavalla.
Ai milloin vaan? Meillä ainakin aikatauluihin vaikuttaa lasten harrastukset, vaikka on vain parina päivänä viikossa. Niinä päivinä ei yleensä ehdi nähdä, koska olen se kuka lapsia kuskaa. Joinain iltoina on pakko hoitaa kaupassakäynnit ja pyykinpesut. Kauppareissulla olen käynyt joskus kaverin kanssa kahvilla, muttei se kaupassa kovin idyllistä ole. Omista harrastuksista ja saunaillastakaan en mielelläni tingi. Miehen kanssa voi toki sopia aikatauluista, mutta kalenteria vaatii sekin. Helpoiten näkeminen kävisi, jos ystävä tulee kahville, kun olen kotona, niin ei tarvi sopia miehen kanssa lasten perään katsomisesta. Kun lapset oli pieniä, oli sekin sumplimista, kun oli tarkat ruoka- ja nukkumaanmenoajat. Kyllä mä tarvin kalenteria.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistava ketju lukea... Ei voi nähdä kun pitää lukea, käydä kaupassa, tehdä ruokaa 😂
Älkää nyt jaksaako oikeasti. Kaveria voi nähdä vaikka Prisman aulakahvilassa 30 min ja siitä mennä kauppaan. Miten te saatte elämän normaaleista asioista noin vaikeita😄
Käyn töissä ja lapsi, sekä harrastus löytyy. Olen myös yh, joten ei löydy edes sitä puolisoa joka tekis puolet hommista.Yritin itse tapailla miestä, jonka piti aina katsoa ensin kalenteri milloin sopii ja sit kauhee päivittelyä, kun on niin kiire! Ja ne kiireet oli: ma salille, ti uimaan, ke kaveri, to, kaveri, pe keikka, la opiskelua koko päivä, ei oo edes 1 tuntia aikaa nähdä. Su ehkä äitiä tapaamaan.
Totesin kuukauden päästä et annetaan olla. Asutaan vielä kilometrin päässä toisistamme eli ihan varmasti olis jossain kohtaa kyllä kerennyt nähdä.
Toinen mies jota tapailin ei puhunut kalenterista, mutta ne kiireet oli kans pääasiassa kavereiden kanssa olemista. Erityisesti viikonloput oli varattu kavereille ja mua halusi pääasiassa nähdä viikolla töiden jälkeen, vaikka mulla työ ja lapsi, joten mulle hankalampi nähdä. Eli kyse ei ole ajan puutteesta vaan miten sen haluaa käyttää!
Mitä muuten teette sen ajan kun lapsi on siellä harkoissa? Itse luen uutisia puhelimesta, mut kauhee kiire on! ;)Olen muuten asunut ulkomailla parissa maassa eikä siellä kukaan puhunut jatkuvasta kiireestä kun pitää markettiin mennä😂
Ja kyllä, jos on vuorotyö ja useampi lapsi niin varmasti oikeasti on vaikea löytää aikaa, mutta suurimmalla osalla tässäkin ketjussa ne kiireet on just niitä kotihommia ja Prismaa, mökille menoa ym.. "elintärkeää". Muutenkin kun tekee ruokaa niin kyllä se kaveri voi siinä keittiössä istuskella ja sen kanssa voi jutella samalla. Ja kyllä, ne lapset voi myös olla siinä samassa asunnossa yhtä aikaa😂
Totuus on että te ette jaksa nähdä eikä teitä huvita. Sen voi sanoa sille ei niin tärkeälle kaverille, niin ei tarvi löytää edes sitä pientä hetkeä sieltä kalenterista 😄
Tän ketjun pointti ei ole se itse kalenterin käyttö vaan se, että ollaan olevinaan niin kiireisiä että ei pysty edes sitä 30 min kahvittelua ennen kaupassa käyntiä🙄
30 minuuttia on aika vähän. Siksi. Itse haluan nähdä ystäviä niin, että ehtii vaihtaa kunnolla kuulumiset, ja siihen tarvitsee kalenteria. Useimmiten aika löytyy kyllä viimeistään seuraavalla viikolla, mutten muistaisi ilman kalenteria koko perheen menoja. Prisman aulakahvila on harvinaisen ankea paikka kahvittelulle.
Alue: Aihe vapaa
Tästähän ap:n valituksessa on kyse. Hänel on alemmuuskompleksi ja kaveri on menestyneempi. Ap on joku työtön peräkammarinpoika ja kaverilla on vilkas elämä. Ap on siis ihan vaan kateellinen ja vihamielinen kaveriaan kohtaan.