Lue keskustelun säännöt.
Miksi yliopistossa opiskelun vaativuutta aina vähätellään?
29.06.2022 |
Samaan aikaan täältä saa lukea, miten joku ei meinaa pärjätä lähihoitajan opinnoissa tai ei pääse lääkelaskuista läpi.
Ihmisten älykkyydessä ja kyvyissä on suuria eroja ja kyllä sinne yliopistoon seuloutuu ne parhaat, eikä niistäkään kaikki valmistu.
Kommentit (131)
Jokainen suhtautuu koulutuksen vaativuuteen omasta näkökulmastaan ja monelle on melkein mahdotonta asettua toisen ihmisen asemaan, kun ei voi kuvitella tämän rajoitteita tai kykyjä. Jollekin opiskelu on helppoa eikä tällainen ihminen osaa samaistua niihin, jotka taistelevat kurssin läpipääsyn kanssa kerta toisensa jälkeen. Kaikki eivät myöskään arvosta korkeakoulututkintoa, mikäli siitä ei saa suoraa ammattia esim. lääkäri tai opettaja. Varmaan on todella hankalaa pitää haastavana tai vaativana jotain historian opiskelua, jos ei tiedä mihin historian opiskelijat voivat edes työllistyä tai mitä arvoa opiskelusta kenellekään on. Olen itse käynyt AMK:n ja nyt opiskelen toista tutkintoa yliopistossa, kummassakin on omat haasteensa eikä niiden väheksyminen tai vertailu ole järkevää, koska vain minä itse voin sanoa mitkä asiat ovat itselleni haastavia. Mulle esseiden kirjoitus on helppoa, mutta nimien ja vuosilukujen ulkoa opettelu vaikeaa. Ollaan kaikki erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osaa kirjoittaa esseen niin yliopistossa opiskelu on helppoa. Muutoin törmää ongelmiin.
T. Kaksi maisterin tutkintoa suorittanutOpinahjosi ovat epäonnistuneet opinnoissasi, jos ainoa vaatimus on, että osaa kirjoittaa esseen. Toivottavasti olet myös oppinut niissä jotain?
Ja eihän kandi- ja maisterintutkintojen lopputyöt edes ole esseitä, joten ei voi valmistua, jos ei osaa muuta.
Määritelmällisesti eivät ole, mutta käytännössä ne ovat pitkiä esseitä, erityisesti kirjallisuuskatsaukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tulevat papit opiskelevat teologisessa "tiedekunnassa" ? Miksi eivät kunkin uskonlahkon omassa raamattukoulussa tai vastaavassa?
Miksi teologinen lainausmerkeissä? Meinaatko, että "teologisessa" voisi opiskella yleisesti uskontotieteitä, mutta papiksi pitäisi opiskella vain raamattupiirissä?
No vähän tähän suuntaan meinaan kyllä. Tosin samalla ymmärrän palkkapapiston syyt hankkiutua akateemisen sateenvarjon alaisuuteen. En kylläkään näitä syitä hyväksy.
Mitähän ne syyt ovat? Sinun mielestäsi siis pappien on turha saada perusteellista ja tieteellistä koulutusta, ymmärtääkseen oman alan kokonaisuudessaan? Et riittäisi, että osaa jonkun uskontunnustuksen ulkoa? Oletko perehtynyt tähän ammattikuntaan vai vastustatko uskontoa/kirkkoa ihan vaan periaatteesta?
Vierailija kirjoitti:
Jokainen suhtautuu koulutuksen vaativuuteen omasta näkökulmastaan ja monelle on melkein mahdotonta asettua toisen ihmisen asemaan, kun ei voi kuvitella tämän rajoitteita tai kykyjä. Jollekin opiskelu on helppoa eikä tällainen ihminen osaa samaistua niihin, jotka taistelevat kurssin läpipääsyn kanssa kerta toisensa jälkeen. Kaikki eivät myöskään arvosta korkeakoulututkintoa, mikäli siitä ei saa suoraa ammattia esim. lääkäri tai opettaja. Varmaan on todella hankalaa pitää haastavana tai vaativana jotain historian opiskelua, jos ei tiedä mihin historian opiskelijat voivat edes työllistyä tai mitä arvoa opiskelusta kenellekään on. Olen itse käynyt AMK:n ja nyt opiskelen toista tutkintoa yliopistossa, kummassakin on omat haasteensa eikä niiden väheksyminen tai vertailu ole järkevää, koska vain minä itse voin sanoa mitkä asiat ovat itselleni haastavia. Mulle esseiden kirjoitus on helppoa, mutta nimien ja vuosilukujen ulkoa opettelu vaikeaa. Ollaan kaikki erilaisia.
Näin juuri! Minulla kans haasteita nimien oppimisessa. Koskee siis kaikkia nimisanoja. Mutta se ei estä opiskelua onneksi.
Kateus ansaitaan. Oman kokemukseni mukaan nämä yliopisto-opintojen vähättelijät ovat itse päässeet peruskoulun rimaa hipoen läpi ja muut opinnot ovat jääneet kesken. Tai vaihtoehtoisesti yliopistoon on haettu, mutta ei olla päästy. Eli vähättelyllä yritetään pönkittää omaa asemaa. Totuus on juuri se, mitä ap sanoi. Yliopisto-opintojen läpivienti vaatii ihan kaikilla aloilla lahjakkuutta ja älykkyyttä. Toki lahjakkuuden lajit saattavat vaihdella koulutusalasta riippuen. Myös pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta pitää olla paljon enemmän kuin amk:ssa, koska opintojen eteneminen on täysin opiskelijan itsensä vastuulla. Ei yliopistossa tuoda lukujärjestystä käteen, kuten amk:ssa, ja pro gradun kirjoittaminen on pitkäjänteinen tutkimusprosessi.
Yliopisto-opinnot eivät myöskään ole sama asia kuin joku yksittäinen peruskurssin tentti. Syventävissä opinnoissa tenttikirjat ovat pääsääntöisesti englanniksi ja tentteihin vastataankin monesti englanniksi. Näin on esim. psykologiassa ja kasvatustieteissä, jotka monet mieltävät peruskurssien perusteella helpoiksi aineiksi. Esim psykologiassa neuropsykologian tenttikirjat ovat lääketiedettä englanniksi. Erityispedagogiikassa essee pitikin kirjoittaa ruotsinkielisestä kirjasta.
Ero on myös opintopisteiden vastaavuudessa. Esim. amk:ssa saattaa saada saman opintopistemäärän lukemalla yhden tenttikirjan. Yliopistossa saman pistemäärän saaminen edellyttää esseen kirjoittamista ja neljän kirjan tenttimistä, joista yleensä pari on vielä englanniksi. Ymmärrätte nyt ehkä eron? Ja jotta se käytäntö ei unohtuisi, niin yliopisto-opintoihin kuuluu aina myös käytännön harjoitteluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kateus ansaitaan. Oman kokemukseni mukaan nämä yliopisto-opintojen vähättelijät ovat itse päässeet peruskoulun rimaa hipoen läpi ja muut opinnot ovat jääneet kesken. Tai vaihtoehtoisesti yliopistoon on haettu, mutta ei olla päästy. Eli vähättelyllä yritetään pönkittää omaa asemaa. Totuus on juuri se, mitä ap sanoi. Yliopisto-opintojen läpivienti vaatii ihan kaikilla aloilla lahjakkuutta ja älykkyyttä. Toki lahjakkuuden lajit saattavat vaihdella koulutusalasta riippuen. Myös pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta pitää olla paljon enemmän kuin amk:ssa, koska opintojen eteneminen on täysin opiskelijan itsensä vastuulla. Ei yliopistossa tuoda lukujärjestystä käteen, kuten amk:ssa, ja pro gradun kirjoittaminen on pitkäjänteinen tutkimusprosessi.
Yliopisto-opinnot eivät myöskään ole sama asia kuin joku yksittäinen peruskurssin tentti. Syventävissä opinnoissa tenttikirjat ovat pääsääntöisesti englanniksi ja tentteihin vastataankin monesti englanniksi. Näin on esim. psykologiassa ja kasvatustieteissä, jotka monet mieltävät peruskurssien perusteella helpoiksi aineiksi. Esim psykologiassa neuropsykologian tenttikirjat ovat lääketiedettä englanniksi. Erityispedagogiikassa essee pitikin kirjoittaa ruotsinkielisestä kirjasta.
Ero on myös opintopisteiden vastaavuudessa. Esim. amk:ssa saattaa saada saman opintopistemäärän lukemalla yhden tenttikirjan. Yliopistossa saman pistemäärän saaminen edellyttää esseen kirjoittamista ja neljän kirjan tenttimistä, joista yleensä pari on vielä englanniksi. Ymmärrätte nyt ehkä eron? Ja jotta se käytäntö ei unohtuisi, niin yliopisto-opintoihin kuuluu aina myös käytännön harjoitteluita.
Piti kirjoittaa? Ei oo totta. Ei yliopistossa ruotsia tarvi!
Lähinnä AMK-opiskelijoiden, ja nimenomaan niiden AMK-opiskelijoiden jotka olisivat halunneet yliopistoon, toimesta tulee vähättelyä etenkin humanistisille aloille.. tai tradenomien suusta, ettei yliopistossa ole yhtään sen haastavampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin joillakin aloilla opiskelun vaativuutta on ollut pakko vähentää, koska opiskelijoiden taso heikkenee vuosi vuodelta. Itse olen opettanut yhteiskuntatieteiden opiskelijoille tilastomenetelmiä ja vaikeaa näyttää monille olevan. Toisaalta jos on liian tiukkana, opiskelijat eivät valmistu ja yliopistolta loppuvat rahat...
Lähinnä yliopistossa mielestäni koeteltiin perslihaksia ja kykyä hypellä hallinnollisten hulavanteiden lävitse. Yliopistoilla on kannustin puskea surkein pohja-aineskin maisteriputkesta läpi (saavat siitä rahoituksensa).
Toisaalta noin yleisesti vaativuus voi vaihdella hurjasti kurssista toiseen, joku 2 op kurssi voi vaatia liki yli-inhimillisen panostuksen ja edes kaikkein lahjakkaimmat eivät millään meinaa saada korkeimpia arvosanoja, toisesta kurssista saa vasemmalla kädellä äkkiä jotain hutaisemalla 5 op.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tulevat papit opiskelevat teologisessa "tiedekunnassa" ? Miksi eivät kunkin uskonlahkon omassa raamattukoulussa tai vastaavassa?
Miksi teologinen lainausmerkeissä? Meinaatko, että "teologisessa" voisi opiskella yleisesti uskontotieteitä, mutta papiksi pitäisi opiskella vain raamattupiirissä?
No vähän tähän suuntaan meinaan kyllä. Tosin samalla ymmärrän palkkapapiston syyt hankkiutua akateemisen sateenvarjon alaisuuteen. En kylläkään näitä syitä hyväksy.
Yliopistot ovat syntyneet teologian opetuksen ympärille, joten on tosi outoa, että ajatellaan papiston hakeutuneen akateemisen sateenvarjon alle. Ne on ne muut alat, jotka ovat pikkuhiljaa löytäneet tiensä yliopistoon teologian lisäksi.
Koska se ei ole vaativaa. Itse vetelen vain nelosia ja vitosia kursseista 50- vuotiaana käyden kokopäivätöissä samalla. Nuorempana nuoremmilla aivoilla opiskelu olisi ollut vieläkin helpompaa kuin nyt.
-kohta maisteri-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan se aika helppoa, etenkin huomanistisilla aloilla
t: DI
Miltä humanistiselta alalta valmistuit?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin joillakin aloilla opiskelun vaativuutta on ollut pakko vähentää, koska opiskelijoiden taso heikkenee vuosi vuodelta. Itse olen opettanut yhteiskuntatieteiden opiskelijoille tilastomenetelmiä ja vaikeaa näyttää monille olevan. Toisaalta jos on liian tiukkana, opiskelijat eivät valmistu ja yliopistolta loppuvat rahat...
Siinä vaiheessa, kun sosiaalityöntekijä on kotikäynnillä päihdeongelmaisen mt-potilaan luona ja miettii kuinka häätöuhan alla oleva pelastetaan jonkun katon alle lämpimään, niin sinun tilastotieteen kurssien opeilla ei tee mitään.
Yliopisto ja työelämä on hyvin hyvin kaukana toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin joillakin aloilla opiskelun vaativuutta on ollut pakko vähentää, koska opiskelijoiden taso heikkenee vuosi vuodelta. Itse olen opettanut yhteiskuntatieteiden opiskelijoille tilastomenetelmiä ja vaikeaa näyttää monille olevan. Toisaalta jos on liian tiukkana, opiskelijat eivät valmistu ja yliopistolta loppuvat rahat...
Siinä vaiheessa, kun sosiaalityöntekijä on kotikäynnillä päihdeongelmaisen mt-potilaan luona ja miettii kuinka häätöuhan alla oleva pelastetaan jonkun katon alle lämpimään, niin sinun tilastotieteen kurssien opeilla ei tee mitään.
Yliopisto ja työelämä on hyvin hyvin kaukana toisistaan.
Nailed it! 💪
Vierailija kirjoitti:
No onhan se aika helppoa, etenkin huomanistisilla aloilla
t: DI
Mikä siinä onkaan että inssi ilmestyy aina joka ketjuun pätemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tulevat papit opiskelevat teologisessa "tiedekunnassa" ? Miksi eivät kunkin uskonlahkon omassa raamattukoulussa tai vastaavassa?
Miksi teologinen lainausmerkeissä? Meinaatko, että "teologisessa" voisi opiskella yleisesti uskontotieteitä, mutta papiksi pitäisi opiskella vain raamattupiirissä?
No vähän tähän suuntaan meinaan kyllä. Tosin samalla ymmärrän palkkapapiston syyt hankkiutua akateemisen sateenvarjon alaisuuteen. En kylläkään näitä syitä hyväksy.
Mitähän ne syyt ovat? Sinun mielestäsi siis pappien on turha saada perusteellista ja tieteellistä koulutusta, ymmärtääkseen oman alan kokonaisuudessaan? Et riittäisi, että osaa jonkun uskontunnustuksen ulkoa? Oletko perehtynyt tähän ammattikuntaan vai vastustatko uskontoa/kirkkoa ihan vaan periaatteesta?
Minkä teologisen yliopiston Jeesus oli käynyt? Matteus? Markus? Luukas? Johannes? Paavali?
Olen perehtynyt tähän ammattikuntaan ja uskontoihin hyvinkin syvällisesti ja juuri tähän synkkään kokemukseen perustan näkemykseni.
Olen siis hyvin, hyvin uskonto/kirkkokielteinen ja erityisen kielteisesti suhtauden selkeästi raamatunvastaiseen palkkapappeuteen, ateisti en kuitenkaan todellakaan ole. Mutta tämä riitti minusta ja takaisin ketjun aiheeseen.
Teoriassa kaikki on aina täydellistä ja menee niin kuin teoreetikot suunnittelee mutta käytännön toteutuksesta vastaavat ihmiset ovat ongelmissa kun mikään asia ei mene koskaan niin kuin teoriassa niiden kuuluisi mennä. Eli käytännön asiosta mitää tietämättömät kuvittelee olevansa parempia ja neuvovat miten asiat kuuluu mennä vaikka käytännössä se asia ei ole mitenkään mahdollista
Vierailija kirjoitti:
Kateus ansaitaan. Oman kokemukseni mukaan nämä yliopisto-opintojen vähättelijät ovat itse päässeet peruskoulun rimaa hipoen läpi ja muut opinnot ovat jääneet kesken. Tai vaihtoehtoisesti yliopistoon on haettu, mutta ei olla päästy. Eli vähättelyllä yritetään pönkittää omaa asemaa. Totuus on juuri se, mitä ap sanoi. Yliopisto-opintojen läpivienti vaatii ihan kaikilla aloilla lahjakkuutta ja älykkyyttä. Toki lahjakkuuden lajit saattavat vaihdella koulutusalasta riippuen. Myös pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta pitää olla paljon enemmän kuin amk:ssa, koska opintojen eteneminen on täysin opiskelijan itsensä vastuulla. Ei yliopistossa tuoda lukujärjestystä käteen, kuten amk:ssa, ja pro gradun kirjoittaminen on pitkäjänteinen tutkimusprosessi.
Yliopisto-opinnot eivät myöskään ole sama asia kuin joku yksittäinen peruskurssin tentti. Syventävissä opinnoissa tenttikirjat ovat pääsääntöisesti englanniksi ja tentteihin vastataankin monesti englanniksi. Näin on esim. psykologiassa ja kasvatustieteissä, jotka monet mieltävät peruskurssien perusteella helpoiksi aineiksi. Esim psykologiassa neuropsykologian tenttikirjat ovat lääketiedettä englanniksi. Erityispedagogiikassa essee pitikin kirjoittaa ruotsinkielisestä kirjasta.
Ero on myös opintopisteiden vastaavuudessa. Esim. amk:ssa saattaa saada saman opintopistemäärän lukemalla yhden tenttikirjan. Yliopistossa saman pistemäärän saaminen edellyttää esseen kirjoittamista ja neljän kirjan tenttimistä, joista yleensä pari on vielä englanniksi. Ymmärrätte nyt ehkä eron? Ja jotta se käytäntö ei unohtuisi, niin yliopisto-opintoihin kuuluu aina myös käytännön harjoitteluita.
- yliopistossa saa lukujärjestyksen. Ei tarvitse noudattaa.
- tieteen tekemisen alkaa väikkärin jälkeen, kaikki sitä ennen on harjoittelua. Suomessa kirjoitetaan ehkä yksi gradu vuosikymmenessä millä on mitään tieteellistä arvoa.
- kaikki osaa nykyään englantia.
- kursseista saa ihan ok arvosanoja lukemalla luentojen muistiinpanot, en lukenut yhtään tenttikirjaa ja valmistuin 4,2 keskiarvolla.
Joillakin yliopisto-opinnot on vaikeita, ymmärrän ettei kaikki voi olla älykkyydestä parhainta prosenttia. Yliopistolle pääsee puolet ikäluokasta ja 100 äo opiskelijoilla varmasti on haasteita. Mutta jos opinnot yliopistolla on vaikeita, niin sitten ei ole toivoakaan pärjätä oikeissa töissä.
Kirjoitin pitkästä matematiikasta ällän, mutta silti pääsin rimaa hipoen läpi tietojenkäsittelyopin pakollisista matematiikan kursseista, jotkut vasta kolmannella yrittämällä. Moni opiskelukaveri ei päässyt näistä läpi ikinä, eivätkä siten valmistuneet. Eikä näissä auta aina edes ne perslihakset. Lukion matematiikka oli lastenleikkiä noihin verrattuna.
Kyllä ainakin luonnontieteellisellä puolella vaadittiin nimenomaan älyä. Istumalla ja pänttäämällä ei saavuttanut mitään, piti oivaltaa.