TAMMENTERHOJEN KESKIVIIKKO

[color=seagreen]Nyt on vihdoin uudet kuvat blogissa!



Zatu - onnea hyvistä neuvolakuulumisista. Mä oon kans ihan hiilenä sen isyydentunnustamisjutun kanssa ja monesti miettinyt että mihin vois valittaa ja käskeä tehdä niitten uusi laki. Vanhanaikaisin juttu mitä tiedän!! Argh! Ei taideta huudella tosta sukupuolesta, kun ihan 100 % varmuutta ei saatu, vaikka mieli tekisi... Ainakaan äidille en heti kerro, kun juoruaa kaikille papan hautajaisissa, vaikka kieltäisi



Ceciliah - täälläkin siis äiti, tuore mummu-wannabe, on ihan sekopäänä. Silittelee mun masua joka kerta ja kohta alkaa jo ärsyttää. Lisäksi kyselee aina puhelimessa että miten oot voinu ja monesko viikko se olikaan jo menossa. Toisaalta ihan söpöä, toisaalta maailman rasittavinta!



Nenn - pahoittelut tuosta pappasi sairaalaan joutumisesta. Toivottavasti hän paranisi kuitenkin pian.



Beijaflor - voi, älä huoli, tuollaiset tuntemukset on varmasti ihan normaaleja. Mäkin tunnustan että olen ollut kovasti kade kaikille tyttöuutisia saaneille ja oisin ehkä ollut vähän pettynyt jos olisi poika tulossa (no, voihan se olla silti, mikään ei oo 100 % varmaa). MUTTA, ihan kuule varmasti kaikki rakastumme vauvoihimme ja emme vaihtaisi niitä mihinkään muuhun! Luulen että meillä esikoista odottavilla nämä tunteet on varsin yleisiä.



Sulina - juu, kyllä tuossa sun ekassa masukuvassa on ihan samaa mallia kuin mun maha oli silloin. Onko sulla edelleen levinnyt maha sivulle? Mulla on, ei todellakaan ole mikään pieni ja sievä rantapallo, vaan leveä kuin mikä, oikea " läskimaha" ;)



Gallupeja en nyt äkkiseltään muista montaa...hajuaisti oli pahimmillaan/parhaimmillaan ihan alussa, nytkin vielä normaalia parempi. [b]Maria[/b], mä kans kuolaan oikein kaiken kielletyn hajun perään. Bensa, aah mikä autuaallinen tuoksu! Samoin töissä desinfioidaan käsiä isopropanolipohjaisella aineella, haisee siis Neoamiseptille - lumoava tuoksu! Kompostia en oo vielä haistellut, mutta kellari on tosi pop myös.



Onko kukaan lukenut uutta OHOa? Siinä on juttu Saija Palinista, että hällä ei ole varaa äitiyslomalle, aikoo kai pikimmiten jatkaa töitä sitten heti synnytyksen jälkeen... Joo-o, jätän kommenttini arvailujen varaan...! :(



Nipsu on vissiin kääntynyt kun monottaa pissarakkoa minkä ehtii, oli siis ma ultrassa raivotarjonnassa.



Nyt untenmaille, jotta jaksaa taas huomenna painaa töitä. Mulle on jostain tullut pikkuisen työmotivaatiota, ihme! Mutta ei siis kovin paljoa. Ihan kivaa on ollut ja työpaikka on muuttamassa ehkä ensi vuonna tai seuraavana uuteen paikkaan ja pääsen suunnittelemaan oman työhuoneeni! Kiva palata sitten uuteen rakennukseen, toimin siis labrassa tietynlaisissa esimiestehtävissä ja saan oman toimistohuoneen.



Palaillaan!

Sinda & Nipsu rv 26+4

Kirjoitin äsken pitkän litanian, mutta se sitten katos jonnekkin. Ärsyttävää. No, laitan tähän nyt jotain.

Ensinnäkin Mirabella...oisko sun mahdollista jäädä vähän huilaileen saikulle, edes viikoksi. Ettei toi masisolo mene pahemmaksi. Hyvä että olet saanut puhuttua neuvolassa asiasta. Varmasti helpottaa kun saa sanottua ääneen että ei ole vointi ihan kohdallaan. Toivottavasti helpottaa pian, älä vaadi itseltäsi liikoja tekemisten ja kotitöitten suhteen. Ne kotihommat ei tosiaan ikinä lopu, mutta oma jaksaminen sen sijaan voi.



Sitten gallupeita...

HajuG: alussa hajuaisti oli tosi tarkka, ihan ihme hajut ällötti. Nyt ei ällötystä tuota enää juuri mikään muu kuin tupakka. Hyi olkoon, onneksi mies ei polta. Sen sijaan mulle on tullut kans ihme hajuintohimoja. Yksi ylitse muiden on nivean siuhkusaippua avocado oil. Ja pesusieni tuoksuu hyvältä märkänä. Pesuaineista mäntysuopa ja tolu sellasessa suihkemuodossa sekä joku ajax, voisin haistella vaikka kuinka. Ja mulla on kans toi bensa. Ei mitään terveellisiä haisteluelämyksiä kuitenkaan. Ja nyt kun tuli puheeks toi kellarin haju, niin voi kun oiskin sellanen kylmäkellari..ihana tuoksu, siellä vois viihtyä pitempäänkin. On nää vaan ihme juttuja välillä odotusaikana.



KahviG: Lopetin juonnin silloin alkuraskauden ällötyksissä, eikä onneksi enää tee mieli.



HengästyminenG: Täällä ihan samaa ja muutenkin maha painaa ja on tukala olla. makuuasennossa on ruvennut närästään ihan hirveesti.



PikkujouluG: Meillä on oikeestaan kahdet. toisiin tarvitaan pitkä iltapuku. mistähän mäkin sellaisen löydän tässä kokoluokassa. Jostain pukuvuokraamosta tarvis kysellä. Toiset pikkujoulut on sellaiset ryyppäjäiset, en taida mennä.



Helppo/vaikea raskaus: No, on tää ollut vaikeempi kuin eka. alussa oli pahemmat pahoinvoinnit joita kesti pidempään. Sitten oli päänsärkyjä ja väsymystä ja niistä kun selvittiin niin alkoi nää supistelut rv 19 tienoilla. Että helpompaakin voisi olla, mutta onneksi kuitenkin vauvalla kaikki hyvin ja on pysynyt mahassa supistuksista huolimatta.



Sitten vielä Nennille...mulla on ihan sama tilanne, että mahan koko kauhistellaan etenkin sitten kun kuullaan että VASTA rv 27 menossa. Oon ihan kypsä näihin päivittelyihin. Ihan kuin pitäis mennä jonkun tietyn kaavan mukaan. Mutta sama se oli ekassa raskaudessa, maha oli silloinkin valtava. Onpahan vauvalla sentään tilaa liikkua. Mutta kyllä monet kommentit sais jättää sanomatta.



MahaG: eli siis iso on. mittasin just piruttaan ja 105cm navan kohdalta. Ja rv nyt 27+4



Cenoura: Siittä sokerirasituksesta..eli mulle suositeltiin kans 3d-ultrassa kun vauvelin kokoarvio on kahta viikkoa edellä. ja mulla toi sf-mitta kulkee yläkäyrän yläpuolella. painoindeksi oli ennen raskautta muistaakseni 21 tai 22, että sen takia en automaattisesti joutunut. Mutta itse siis pyysin neuvolassa että olisi sitten poissuljettu toi sokerijuttu. Ja normaalit tulokset siitä tuli. että vauvan koko ei ainakaan sitten sokereista johdu.



Pää sutii kyllä ihan tyhjää. Harmi kun se edellinen teksti hävis, en jaksa enää kirjoitella samoja juttuja uudestaan.

Täytyy koittaa mennä nukkuun jospa se tää yö menis paremmin.

Hyviä öitä kaikille ja huomiseen!

Kiitos tigru ja Fable :-)



Omasta olosta: en ole mielestäni mitenkään masentunut, mutta en nyt onneni kukkuloillakaan. Kaikki on ihan ok, eli ei mitään selkeätä mikä vaivaisi. Tuntuu vaan että kokoajan on jotain pientä - supistukset ja muut ihanat krampit, väsymys, kiire töissä ja kiire kotona jne. Ei ole oikein ehtinyt vielä nauttia tästä raskaudesta tai vauvan odotuksesta. Odottelen lähinnä sitä että pääsen jäämään kotiin ja rauhassa laittelemaan kotia vauvaa varten ja miksei jouluakin varten ajoissa. Esikoinen tuli tosiaan 3 vkoa ennen la:aa, joten semmoinenkin olo on etten yhtään ehdi valmistua vauvan tuloon ja perhekoon muutokseen jos jään normaaliaikaan äippälomalle.



Töissä on ihan ok muuten, mutta muutama juttu kalvaa pahasti. Kaikki on olevinaan tosi " huolissaan" tai huolehtivaisia ja käskevät ottaa iisisti, samalla sitten läntätään kasa hommia nenän eteen :-/ Yksi projekti on aikalailla mun käsissä käytännön tasolla, mutta sen aloittaminen ja tekeminen vaatii muilta tietoja. Aikataulu laadittu ja mun osuus on menossa, mutta kun en niitä tietoja ole edelleenkään saanut :-( Ottaa vaan ihan vit**ti päähän kun olen muutaman kerran takapuoleni repinyt verille että olen saanut hommat hoidettua ennen lomaa tms. että kun palaan pääsen jatkamaan muiden tehtyä oman osansa ja paskan marjat mitään ei ole tapahtunut - ei sitten ollutkaan niin akuuttia tai tärkeää tai jotain. Tulee aika kiva fiilis ja arvostettu olo.



Kotonakin hommat ihan hyvin, mies on vähän huolissaan mutta ei se huolissaan olo noissa kotitöiden tekemisissä auta. Tulee itse niin myöhään töistä ja lähtee tosi aikaisin joten en raaski kauheesti vaatiakaan vaan teen sitten itse.



Oikeestaan vaan tuntuu etten ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi. En nyt mikään pinko siivoojakaan ole, mutta olisi kiva kuitenkin pitää koti edes vähän kuosissa. Ruokaa on pakko laittaa ja kaupasta sitä on välillä haettava. Illat venyy (just nyt pyykit odottaa ripustamista :-) ja sitten aamulla ei jaksaisi herätä. Sitten nukutaan pommiin ja hirveellä hädällä sitten poika hoitoon ja itse ajelemaan pahimmassa kehä1 ruuhkassa töihin. Rouvat ihastuksissaan kun olen joka aamu 5-30 min myöhässä, vaikka siitä ei oikeesti mitään haittaa heille ole. Itselle tulee vaan huono omatunto.



Kiva olisi myös ehtiä ulkoilemaan ja hoitaa vähän itseäänkin. Aamupäivät menee töissä ihan ok, supistelut alkaa sitten puolen päivän jälkeen. Illalla kotona niitä tulee heti kun jotain tekee vähänkään reippaammin, ei oikein huvita lähteä sitten ulos löntystelylenkille vaikka ehtisikin.



Vali vali ja silleen. Itseäkin harmittaa kun olen yleensä tosi positiivinen ja varsinkin syksyllä oikein innoissani ja energinen. Kun tosiaan saisi vuorokauteen pari tuntia lisää jotka voisi (saisi) käyttää vain omaksi hyödykseen :-) Tai jos osaisi poistaa ton stressaamisgeenin... Mieheltä se meinaa puuttuu täysin....



Kiitos tuesta ja ajatuksista, ei tämä nyt niin vakavaa varmaan ole, en ainakaan usko niin. Tässä pähkäillään nyt viikko ja sitten uusi käynti neuvolassa, katsotaan. Ehkäpä pitäisi ostaa vihdoin niitä Sindan suosittelemia kalaöljykapseleita...



Sorry, pelkkää oman navan tuijottelua



t. M & A 29+2