TAMMENTERHOJEN KESKIVIIKKO

Pikaisesti käväisen siivousten lomassa kertomassa tuntemuksiani ja kuulumisiani.



En päässyt vielä tänään lääkäriin, koska miehellä oli just siihen aikaan kun olisi aika ollut, joku tosi tärkeä kokous. Jotenka se siitä... Yritin saada lapsia hoitoon kaverille, mutta heillekään ei passannut. No, soittelen huomenna tk:een uudestaan ja yritän saada aikaa. On vaan melko kortilla nuo ajat, siis sellaiset " akuuttiajat" aamusella :(



Soitin neuvolaan, ja sovittiin terkan kanssa, että tulen maanantaina sitten sovittuna aikana neuvolalääkärille. Siis jos sitä ennen en ole käynyt lääkärissä. Jos tulee jotain vakavampaa tässä, tai vuoto alkaa uudestaan tms. niin sitten menen suorinta tietä synnytysvastaanottoon.



Mulla siis ei enää vuoda verta. Vain silloin sunnuntaina vuoti. Nyt tuntuu välissä, kuin olisi alapää ja housut aivan märkänä, mutta ei tule mitään verensekaista vuotoakaan edes. Supistelee, ei supistele, supistelee, ei supistele... Enpä tiedä mitä tässä ajattelisin.



Tänään tulee appivanhemmat pienimpien lastensa kanssa yökylään meille, ja tässä siivouksia hoitelen. Tulipas pestyä urakalla kaikkia " koloja" :) Tuli vaan semmonen syyhy yhtäkkiä, että teki mieli kurkata pakastearkkujen, hellan ja muutaman lipaston taakse... ;) Ja sieltähän vasta aarresammiot löytyivätkin: paljon kadonneita sukkia, kyniä, lasten leluja, lelupyssyn kuulia... ja erityisesti niitä pölykoiria! ;) Heh, tulipas puhdasta sitten!



Koitan nyt ottaa vähän rennommin, etten turhia raada. En todellakaan olisi innoissani, jos vauva päättäisi nyt syntyä! Raukka pieni, aivan rääpäle rusina vielä! :( Mutta lohduttaa se tieto, että todennäköisesti hän jo selviäisi - monen viikon sairaalahoidon avulla. Mutta eipä olisi kovin ihanata se jatkuva sairaalan ja kodin väliä ravaaminenkaan... :( Kuitenkin lapset tarvis mua kotona ja yksi pieni siellä... Huih!



Mutta nyt jatkamaan siivouksia! Ei mulla siis mitään hätää ole, älkää täällä turhaan stressatko ja pelätkö mun puolesta! :)



Nasu rv 28+4

Unohtuu jo tässä, että mitä piti kirjoitella. Naapurin lapset, nyt kun syyslomalla ovat, käyvät tota meidän 2-vuotiasta pyytelemässä ulos. Eivät enää näköjään muista, etten noin pientä laske heidän kanssaan. Kesällä juttelin naapurin lasten kanssa ja lopettivat jatkuvan ovikellon rimputtamisen. Ihan mukavia lapsia ovat 3-8-vuotiaita.



No, sit ilmesty jehovan todistajat ovelle... Miten ei vaan mee jakeluun, kun olen sanonut, ettei kiinnosta. Aina sitkeesti ovat oven takana ja niitä esitteitä ja keskusteluja tuputtamassa =(

Toinen vielä sanoi, että " odotat sitten toista. Jospa se nyt sit ois tyttö, kun poika jo on." Että minuu suututtaa nuo kommentit!!! Ihan sama, kumpi sieltä tulee!!! Ymmärrän, että se on toisille tärkeä asia, mut itteeni ärsyttää tuommoiset kommentit.



Huoltomiehiä oottelen korjaamaan patteria, mutta niitä ei näy. Aina saa soitella samoista asioista moneen kertaan ennen kuin mitään tapahtuu. Eilen tuo patteri piti jo korjata, mut ei täällä ketään ole käynyt.



( . ) mulla oli tänään se sokerirasitus ja huomenna saan soittaa tulokset neuvolasta. Ihmettilin oikein, miten hyvin meni, kun oon niin paljon negatiivista juttua tuosta rasituksesta kuullut. Litku meni ihan hyvin alas, eikä ollut kovin pahaa edes. Ei tullut mitään oireita, ei väsymystä, pahoinvointia, huimausta tai mitään. Nopeesti meni lehtiä lukien se pari tuntia ja kokeen päätteeks vetäsin vielä puolikkaan daim-levyn ;D Eikä tuo vauvakaan tuntunut olevan sen riehakkaammalla tuulella kuin tavallisestikaan. Sit olin vielä pari tuntia kaupoilla ennen kuin tulin kotiin syömään.



Birgit2: toivottavasti sulla on jo supistelut helpottaneet!!



Entä mitä kuuluu Nasulle?



Ardisia: Hyvää joulua täältä kanssa! Mein poika keksi yks päivä laittaa Fröbelin palikoiden joululevyn soimaan ja nyt tahtoo sitä kuunnella joka päivä... Onneks nuo nyt ei niin jouluisia kappaleita kumminkaan ole kuin sanoitusten puolesta =)

Ja kovasti tuo pojo oottaa pääsyä palikoiden keikalle marraskuun alussa! Isin piti heti käydä liput ostamassa, kun mie aloin ääneen puhua tuosta konsertista.



KahviG: Mulla menee 1-2 mukillista päivässä.

HajuaistiG: On sen verran hyvä aisti muutenkin, että nyt jo inhottavan hyvin haistaa kaikki pienimmätkin hajut ja tuoksut.

PikkujouluG: Ei ole tiedossa pikkujouluja, enkä varmaan kyllä osallistuisikaan.

Helppo/vaikeaRaskausG: Kyllä tämän helpoksi luokittelee, vaikka alun pahoinvointi kesti pitkään ja pikkuvaivoja on ollut. Sen verran pahemmistakin kuullut, että ei tästä passaa valitella =)



Nyt vaatii taas pikkuhippi huomioo. Mitä kaikkea jäikään taas kommentoimatta ja kirjoittamatta?



Aurinkoista syyspäivän jatkoa kaikille!



-Tau- 26+4

Mustakin tärkeä asia on sit vauvan synnyttyä tuo valmis ruoka ja nytkin aion tehdä pakkaseen makaroonilootaa ja lihapullakastiketta parin viikon ajalle ja niitä leivonnaisia. Meillä ei mies osaa valmistaa ruokaa kuin tölkistä hernekeittoa, joten jos aikoo syödä terveellisesti ja monipuolisesti mun on sitä tehtävä pakkaseen valmiiksi ( tietty jo lastenkin takia) ja aina niitä vieraita o piipahtanut vauvaa kattomassa, niin on ne leivonnaisetkin ollut tarpeen, vaikka useimmin vierailijat ovat tuoneet rotinoitakin.



Nenn: toivottavati pappasi siitä vielä piristyisi. Mun oma äitini sairastaa alzhaimerin tautia, sairastui (tai siis diagnosoitiin) 52- vuotiaana on nyt sitä sairastanut sen 8 vuotta ja ei hajuakaan enää kuka on kukin, just ja just syö itse, mut pukeutuminen ja peseytyminen ei ole onnistunut enää pariin vuoteen. Periytyvyydestähän ei ole varmuutta, mutta uskoisin että aivoja " jumppaamalla" ja henkisellä hyvinvoinnilla on osuutta asiaan. Mut kyllähän se pelko aina välillä tulee et periytyykohän se, alzhaimeristahan on tulossa uusi kansatauti sydän- ja verisuonitautien rinnalle.



Zatu: Hyvä et neuvolassa kaikki kunnossa, ultrataanko teillä aina neuvolalääkärin yhteydessä?



Ariella: mullakin on sokerirasitus vasta perjantaina, mutta ei se kyllä ole mun ruokailuihin vaikuttanut yhtään, sen tiedän et edellisenä päivänä ei kannata hirveästi syödä makeaa/ rasvaista, koska saattavat antaa vääristyneen tuloksen. Olikos sulla joku oletus että sokerit olisivat koholla?



MahaG: Varmasti on yli 100 ;)



Monttu: no johan on rontti heittäytynyt ikäväksi, siis tuo teidän kissa. En valitettavsti osaa neuvoa antaa kun ei ole kisua ollut sitten lapsuuden, Merkkaaminenhan on yleensä koirien juttua ja tuosta kissan sielunelämästä en niin hirveesti tiedä, mutta olen joskus kuullut että leikkaus ( pallien poisto ) voisi helpottaa mut jos se on jo tehty nii enpä tiedä mikä avuksi.



Ja pitihän noita satsumoita käydä hakeen, hyvvää on!

vai että olis sitä kun vauva pissaa???:) enpä oo moista osannut edes aatella, tuttu tunne kylläkin. oottakaapa vaan kun pääsen miehelle kertoon:) tänäänkin meinas töihin lähtö myöhästyy kun aloin esitteleen et eilisen opiskelijan mukaan tuossa oikealla on selkä ja pää tuolla alhaalla, peppu tässä ylhäällä ja jalat tuossa vasemmalla. " ai tässäkö on pää? sinnekö saan jutella? haloo!!! simppis! isi täällä vaan on töihin lähdössä!" eli meillä mies hoitaa tehokkaasti tuota simppikselle juttelua. eipä sitä tuu itekseen päivisin höpöteltyä tai lauleskeltua.



ilmoitteli just että töissä huonoo ruokaa, eikä ruokaseuraa. joten tulee aikaisemmin kotiin kun taisin luvata tehdä tänään makaroonilaatikkoo, joka miehen suurta herkkua:)



tigru

Jos sua kiinnostaa toisenlainen versio sun unesta. Mulla on kaksi unikirjaa, suomenkielinen taitaa olla sama kuin Zartulla, ainakin samat tekstit oli siinä, ja toinen on ruotsinkielinen. itselläni on aina stemmannut paremmin se ruotsinkielinen versio, minäkin kuulun niihin joka näkee enneunia. Valitettavasti, voin sanoa, koska joskus tiedän (aina en näe unia) etukäteen kun jotain tapahtuu. Anoppinikin näkee unia ja nuorempana nauroin hänelle, kunnes sain ensimmäisen " enteen" itse. Äitini täti oli ennustajaeukko, joka näki näyissä jo nuorena että ihmiset katsoivat laatikoita jossa oli sähköä ja niistä näkyi kuvia. Tämä kauan ennen televisioiden tuloa. Monia muitakin asioita osasi ennustaa, mutta kyllä hänelle naurettiin siihen aikaan, nyt eivät enää nauraisi, mutta ovat sen ajan ihmiset jo kuolleita. Muutenkin mun suvun naiset on ollut erikoisia ja heistä on puhuttu, esim. äitinisän äiti poltti tupakkaa ja kiroili ja käytti housuja, mikä siihen aikaan oli ennenkuulumatona! =)



No tähän tulkintaan (mites mä aina rönsyilenkin pois aiheesta??)

Eli



LAIVA:Jos näet unta että kävelet laivan kannella aivan yksin se on enne onnistuneista kaupoista. Jos ympärilläsi myrskyää se on merkki päinvastaisesta. Jos näet unta että olet laivassa joka kaatuu (kantrar) se on enne vaarasta.



Lapsista löytyi paljon, mutta se koski jos näkee unta tyttölapsesta tai poikalapsesta, tai syntymästä, lasten leikeista jne. ei mitään kadottamisesta ja sanoilla " tappa bort tai borttappad" ei löytynyt mitään, vaikka se ei taida olla oikea sanmuoto jos kadottaa lapsensa, en vaan keksinyt muutakaan sanaa? " Försvinna" , ei myöskään löytynyt... Unessa kun lapset katoaa, mitä tunnet? Voiko tämä pitää paikkansa?

Förtvivlan: Om du drömmer att en sorlig händelse gör dej riktig förtvivlad, ska du snart få anledning att glädjas. Idel lycka och glädje följer i spåren på denna dröm. Suomeksi: Jos näet unta todella surullisesta tapahtumasta joka tekee sinut surun murtamaksi ( en keksi sanaa förtvivlad tähän hätään), sinulla on pian aihetta iloon. vain onnea ja iloa seuraa tämän unen jälkeen.



Vielä (en muista kelle)

STRUTSEISTA: Jos näet tämän eläimen unessa se on merkki siitä että olet liian itserakas. Jos et muuta tapojasi kaikki ihmiset alkavat välttää sinua.



No nämä nyt on näitä tulkintoja =) Älköös ottako liian vakavasti!

Yleensä enneuni minulle on selkeä " merkki" tiedän heti herättyäni että se tarkoittaa jotain, on enne. Harvoin uni on hankala tai pitkä, se on usein yksi asia, esim. hammas, tuli tai jotain sellaista. No nyt menee hän ruuanlaittoon.

Kuulostaa ihanalta nuo karjalanpiirakat! Yleensä olen tehnyt niitä erityisesti jouluksi, mutta taidanpa tehdä tänään... ja johan tässä voi ruveta pikkujouluja viettämään kotonakin!



Gallupeista: Mua hengästyttää tosi paljon ja taitaa supistellakin aina välillä. Tämä on uutta, tullut selvästikin vasta tällä viikolla. Kahvia en juo, mutta kokista menee.



Ja sitten kysymistä SOKERIRASITUSKOKEESTA! Millä perusteella ja millaisilla oireilla siihen olette päässeet/joutuneet?



Mua alkaa selvästikin " masentaa" kun luen noita teidän siivousjuttujanne... en mitenkään jaksa edes aloittaa komeroiden tms siivousta vaikka pakko olisi raivata vauvan tavaroillekin tilaa. En ole vielä laittanut mitään valmiiksi, en pessyt vaatteita tai tavaroita tai mitään sellaista. Kaikkihan periaatteessa löytyy aikaisemmilta lapsilta ja on se äitiyspakkauskin tulossa. Mutta pitäisi organisoitua ja tehdä vauvalle tilaa. Pelottaa jos ei lopussa voi liikkua tai jaksa niin kuin edellisellä kerralla.



cenoura ja masuneiti 27+5

Ihana hetken rauha talossa.. Esikoinen nyt siellä kerhossa ja pikkuinen lepäilee & lukee sohvalla. Kummallista, miten paljon rauhallisempia noi pojat on kun ovat yksinään. Yhdessä niitten leikit on sellaista könyämistä ja painia ja kinastelua. Kovaäänistä sellaista välillä.

Meillä esikoinen oli kamalan rauhallinen ja kiltti (positiivisessa mielessä) lapsi viime vuoteen saakka. Tuntuu, että tuo pienempi, joka on se rämäpää tulisielu, houkuttelee sitäkin rajuihin leikkeihin. Mitähän tästä kolmannesta tulee...?



Nasu: Otahan nyt rauhallisesti siivoilujen kanssa.. Varmaan mukava, kun saatte vieraita, jospa saisit itsekin hetken levättyä. Vai onko sun appivanhemmillakin ihan pieniä lapsia itsellään? Silloinpa niiltä ei oikein sellaista lapsenhoitoapua voi enemmän odottaakaan..



Zatu: No hyvä että kaikki oli ok!



Äityli ja mammamia: Kiitos resepteistä, kuulostaa molemmat helppotekoisilta. Tuli taas ruoasta mieleen, että me tehtiin tänään hedelmärahkaa pitkästä aikaa ja tuli aivan ihanaa. Ihan pikkaisen miehelle säästettiin... ;)



Chicca: HUOM! Kuten varmaan luit itsekin, tuota pissatärinää ei tule ainoastaan poikavauvoilta. Voit huokaista helpotuksesta (?).. =) Kumma kyllä en muista tällaistakaan kokeneeni poikien odotusaikoina.. Mutta tässä raskaudessa onkin ollut näitä uusia jutskia ja tuntemuksia (vahvistaa vaan mun tyttöepäilyä.. )



josta tulikin mieleen..



Nenn: Kiitos linkkivinkistä! Täytyykin ihan ajan kanssa tutustua noihin kuviin..

Mullakin on kokemusta alzheimerin taudista, sekä työni puolesta että henk. koht. Mummuni siihen sairastui, oli aika pitkällä ennen kuin diagnosoitiin, valitettavasti. Sillä monta vuotta luultiin että mummu oli sekoamassa tai jotain, kuvitteli ja näki harhoja, luonne muuttui hurjasti (kiltistä tuli paha suunnilleen). Ei ollut jarrulääkkeistä mitään hyötyä enää. Tavallaan vois sanoa, että onneksi sydän petti sitten kuitenkin ennen kuin itse sairaus vei voiton, eli loppuun saakka sai hoitaa mm. hygienian sekä asua kotona. Työssä olenkin sitten nähnyt ja hoitanut useita nuoriakin potilaita. Tuota perinnölisyyttähän tutkitaan, ja viimeksi kun luin jostakin niin vahva näyttö on siitä, että se olisi perinnöllistä :(

Mullakin ottaa ihan kympillä aivoon nuo mahan koon arvostelijat. Eilen siitä kirjoittelinkin..



Nyt päiväkahvin keittoon..



Tai juu.. ArjenpyöritysvinkkejäG..

Kannattaa tosiaan tehdä niitä ruokia sinne pakkaseen, sekä ostaa kuivakaappiinkin paljon esim. valmiskeittopusseja, pastakastikkeita tms.. josta helposti saapi murkinaa. Imettävän nälkä ja jano ON hurja =) Kannattaa myös ostaa etukäteen vauvalle sen, mitä luulee tarvitsevansa (tutteja, korviketta varulta, puhdistuspyyhkeitä, vaippoja tms. ) ettei tarvi ihan ekoina päivinä liikkua kotoota ellei ole ihan pakko. Musta oli myös ihanaa kun olin esikoisen kanssa synnärillä, äiti ja Ariellan anoppi olivat käyneet meillä siivoamassa koko kämpän, ostaneet paljon kukkia ja ruokaa jääkaapin täyteen. Oli ihana tulla kotia ja softata vaan ekat päivät (Kunnes oli aika syöksyä sinne sossuun tekemään isyydentunnustus. Kukas siitä kirjoittelikaan? Aivan käsi homma, uudistaisivat vähän jo sitä systeemiä..)



Ja kakkosen odottajat, varatkaa esikoiselle puuhattavaa; uusia värityskirjoja, filmejä, pelejä ym. ajanvietettä, muuten saatte siihen sohvalle toisen imetettävän ;) Musta oli kanssa mukava kakkosen synnyttyä, että oli jotakin pientä esikoisen varalle, jos viéraat toivat vain kakkoselle lahjaa. Esikoinen oli onnessaan kun vaikka sai tatuointitarran käteensä kun pikkuveljelle tuotiin pakettia. Onneksi useimmat tulijat olivat varanneet lahjan sekä tuoreelle isoveikalle että vauvalle (ja joskus myös äiteelle ;).



Mutta nyt kahvi...



MOI!

Kiitos tulkinnoista..

Se, mitä tunnen kadottaessani lapset, on kauhua. Suoranaista kauhua. Mutta myös tuota epätoivoa (=förtvivlan). Mutta miksi tämä uni toistuu?

Meilläkin äiti ja mummo näkee enneunia.. Ja äitikin sanoo, että enteilevä uni on just tollainen lyhyt (kuten säkin kuvailit), kun yleensä normaalit unet ovat kimurantteja ja outoja. Äiti näkee esim. irtoavia hampaita ennen kuin tulee kuolinuutisia ym. ym... Ja sitten sillä noi vauvaunet on pitäneet älyttömän hyvin paikkansa (esim. mun molemmat pojat on nähnyt ennen kuin olen itse edes plussannut, sekä mm. serkkujeni lapsia..) Mahtuuhan toki noihin ennusteihinkin se virhemarginaali, riippuen siitä miten tulkitsee. Äiti sanoo, että monesti se ei jaksa edes nähdä noita unia, mitä se sitten tarkoittaakin, voiko siis unilta ummistaa silmänsä niin sanotusti? Oispa ihana kun mullakin ois tuollainen lahja. Vaikka monesti nämä näkijät eivät tahtoisi nähdä (mun mummo esim.)



Mutta nyt se samperin kahvi!

mikä päivä ja iltaa kohden vaan paranee! ;) äitini tuli heti aamusta ompelemaan verhoja yms. (tyhmä en sitten niitä pinnasängynsuojia hällä teetättänyt.. vielä kysyi voisiko vauvalle jotain tehä ja sanoin etten kangasliikkeeseen jaksa lähteä). muutenkin stressasin äitini tuloa.. hänelle siis tulossa ensimmäinen lapsenlapsi ja on yli-innostunut kaikesta vauvaan liittyvästä. välillä tuntuu, että hän saa vauvan! silmät loistaen se katseli vauvan tarvikkeita.. mahaani kumma kyllä ei noteerannut tällä kertaa. no onhan se mukavaakin, kun toinen on jo niin innoissaan. voishan olla toisinkin päin!



Ardisia: perjantaina 4D-uä :) olen jo haljeta jännityksestä!



cenoura: minä jouduin sokeritestiin, koska painoindeksini ei ollut se heidän suosituksensa verran. (niillä neuvolassa oli 26 rajana) miehen kanssa ollaan naurettu minkä keritty tälle, koska olisin niitten mittareiden mukaan ok, jos olisin ollut raskauden alkaessa 3-4kg laihempi. neljäkiloa sinne tänne.. minulla meni koko päivä pilalle sen sokeritestin takia viime viikolla. nuppi meni niin sekaisin, että nukuin päivälle ja illallakin oli vielä outo olo.



täälläkin muutes masu tärisee välillä! jännän tuntusta.

kaikilla tuntuu vauvan syke olevan 140-150 paikkeilla. meillä se on aina ollu 130 paikkeilla kuunnellessa.. onko muita joilla kanssa alhasempia sykkeitä?



monttu: minä haen tänään kaksi kisua jyväskylästä viedäkseni ne helsinkiin huomenna :) saavat sieltä uuden kodin. tämä onkin sitten se tämän päivän huh-osuus myöskin. saa nähä mitä omat kanitytöt tykkäävät, kun tulee kissat yöksi meille.



lähden siis reissuun huomenna ja palailen la :) en pääse siis lukemaan pinoja/kirjoittelemaan, mutta tulen heti lauantaina kertomaan 4D-kuulumiset!



voikaa hyvin ja paksusti!



rv25+4

[color=blue]Mieletön [color=violet]millasia keittiökaappien ovia hippuilette?



[color=blue]Ardisia [color=maroon]luulen, ett lekuri hermoili enempi ku mie! Ainaki siltä tuntu :D

Ukon mummu on myös kieltäytyny enneunia näkemästä, joten kai se on mahollista jotenki?



[color=blue]PikkuJouluG: [color=violet]ukon työpaikalla on tapana saaha lahjoja, joten juhlia ei järjestellä. Yleensä lahjaan kuuluu joku vaate tai rinkka/reppu tyyliin ja sitten hirmusesti jouluruokaa. Viime vuonna oli kinkku, joulusinappia, joulukahvia, joulumetvurstia, glögiä, konvehteja, kinkkumittaria jne.



[color=blue]Äityli [color=maroon]kiitos ohjeesta, vaikka se varmasti multa jostai koulukansioista löytyyki. Tuntuu aina, että niitä ois niin vaivalloista tehä. En muistanukkaa, ett ohje ois noin helppo!

Mitä ostitte tytölle 2 vee lahjaksi?



[color=blue]TärinäG: [color=violet]kuten [color=blue]Mamm@mia [color=violet]sanoikin niin mäkin kuulin akkaa odottaessa siihen syyksi vauvan pissaamisen.



[color=blue]VälikausikenkäG: [color=maroon]meillä ollaan märällä ilmalla saappailla ja villasukkien kera. Ja tänä vuonna löysin kirpparilta vuorelliset kengät, jotku talvipopot. Mutta ku niistä on vuori painunu niin hyvin menee nyt syksyn kylminllä ilmolla. Hyvin on pohjaaki niin eivät heti säikähä yllättävää kosteutta.

Viime vuojelta Kuomat mahtuu nyt enää ilman villasukkaa, joten ne oli esim. tänään jo hoijossa. Ei yhtään liikaa mun mielestä. Kun jalat on lämpimät niin huomaahan sen aikusenaki, ett tarkenee paremmin. Isommat Kuomat vasta ostin talveksi. Näin meillä mennään talvi.



[color=blue]Arjen helpotusG: [color=violet]jaa-a. .kai sitä pakkaseen varaa sapuskaa, jos saa aikaseksi. Ukko onneksi on aluksi kotosalla niin saa harjotella nelihenkisen perheen elämää rauhassa. Mä en etes muista, ett oisin kauheen väsyny ollu akan vauva-aikana. Mut ihan vasta ukko muisteli, että ku olin joskus ihan rättipoikki. Kai se aika on kullannu muistot. .

Täällä päin on tapana tuoda leivonnaisia ainaki (rotinoiksikohan niitä sanottiin?), ku vauva on syntyny. Ei tarvis sitten tuoreen äitin murehtia mitä kahvipöytään laittaa. Siis läheiset tai naapurit tuo, jos tuo. Saapa nähä sit ens vuonna toimiiko tuo homma täällä vai ei ;)



[color=blue]Monttu [color=maroon]niin millasessa talossa asutte? Mietin tuota kissaas, että etkö vois raakasti tökätä nokkaa jätökseen ja viskata katin kartanolle? Ei vaan niin sanoit, että laatikkoa pidätte - no laatikkoon sitten nostat katin. Eikös se kävis vihjeenä mihin asiat kuuluu hoitaa. .

Hyvä, että sulla sappi kunnossa bd bd.



[color=blue]MahaG: [color=violet]miten onki päässy unohtuun tuo mittaus. Akkaa oottaessa sitä harrastin. Rv 19+2 mittasin niin sillon oli 92 senttiä. Ja nyt näyttää olevan 98 senttiä :)



[color=blue]Nenn [color=maroon]toivottavasti pappasi paranee eikä mitään vakavaa ole.



[color=blue]Nasu [color=violet]no kävipä ketusti kunnet päässy lekuriin. Toivottavasti supparit rauhottuu bd bd. Hyvä ettei enää oo vuotoo. Ja lopeta ne siivoukset!! Anna anopille luutu heti ovella kouraan ;D



[color=blue]Tau [color=maroon]kiroilet vähäsen niille j.todistajille :D Ite ei oo tarvinnu niitä hätistellä. Ukko oli kerran kesällä pihalla, ku pari naikkosta kävi sitä " käännyttämässä" . Jos mä satun ovelle niin ei hyvää seuraa! Sen päätin, ku omaan kotiin muutettiin etten niitä kattele sekunttiakaan ja teen heti selväksi mitä niistä oon mieltä. Vielä en oo päässy kokeileen osaisinko olla sanavalmis. .

Kukin saa mun puolesta uskoo mihin haluaa, kuhan ei käy tuputtaan sitä.



[color=blue]Mamm@mia [color=violet]juu ultrataan :) tässä neuvolassa, kuten edellisessäkin on ultralaite niin käyttävät sitä mukisematta. Vaikka nyt kyseessä tosi vanha ultra niin kyllä peipin vauvaksi tunnisti ;)



[color=blue]Cenoura [color=maroon]en mäkään oo vielä tehny tilaa peipille. Tietokone pitäs pöytineen siirtää tästä makkarista ja kirjahylly myös veks. En oo viel päättäny ostetaanko lipasto vai raivaanko tilaa meiän kaappeihin peipin vaatteille ja tätä rataa. Mitään ei oo sinällään valmiina makkarissa.



[color=darkviolet]Nyt pitää mennä elppaseen. Tuli sellanen olo, ku tässä meni könöttäessä aikaa. .

Oltiin tänään siskon kanssa koko päivä kaupungissa ostoksilla ja olo on sen mukainen. Mies oli kotona pojan kanssa, siskonsa oli ollut apuna pari tuntia ja hyvin oli heillä mennyt. En oo oikeestaan pariin vuoteen satsannut itselleni tuota vaatepuolta niin nyt sitte vähän innostuin. Ostin superkalliit äippäfarkut, yhden odotusneuleen ja kaksi odotus-imetys-ajan paitaa! Ja uuden kännyn! Vähän hirvitti, mutta mieli on hyvä ja reipas kun on pitkästä aikaa sopivan kokoisia vaatteita! Mulla on varsinki housupuoli ollu tosi kauan aika retuperällä...



Kovasti on tullut gallupeja!



Kahvig: kerran tai kahdesti päivässä tulee juotua. pahoinvoinnin aikaan jouduin lähteä ulos kun miehet tuli kahville, kun hajukin kuvotti niin kovin =(



Raskauden sujuminen on kai mullakin mennyt aika helposti. Esikoiseen verrattuna on toki ollut vaikka mitä vaivoja, silloin kun ei ollut mitään muuta ku närästystä loppuvaiheessa. Nyt on vähän enemmän vihlontaa ja liitoskipuja on jonkin verran, närästys alkoi aikaisemmin ja takapuoli meinaa vihoitella. Mutta ihan normaalia siis ;)



Hengästyminen: en ole huomannut, kun ei oo kauheesti tarvinnu mitään sellaista tehdä missä siihen joutuis =) Hajuaisti on kyllä herkempi.



Pikkujouluja en oo kyllä vielä edes pohtinu. Meillä on kaveriporukan kanssa ollut tapana että aina joku on jotain järjestäny. Saa nähdä miten nyt. Luultavasti yhdet mökkibileet on tiedossa =) Saapi poitsu mennä sitten mummolaan.



Nenn: minä en oo vielä saanut kommentteja mahan koosta, kun ei täkäläiset ole vielä niin mua nähnytkään, kun kotona pääasiassa olen. Esikoiselta sain kuulla sitäkin enemmän ja kyllä se vaan pisti ärsyttämään. Inhottavaa kun sukulaiset ja puolitutut kyseli siis että PALJONKO sulla vielä on viikkoja ja MONTAKO kiloa on JO kertyny. Siis täällähän on ihan eri asia kysellä kiloista ;) Toivottavasti sun paapalla ei todeta mitään vakavaa tuon hg:n tiimoilta.



Miesgynestä: mulle osui ihan ekalla kerralla kun gynelle menin pillereiden takia 17vee sellanen nuori komea mieslääkäri. Pikkasen meinas jännittää ja terveydenhoitaja sanoikin että hän jää valvomaan jos haluan, mutta tuumasin vaan että eiköhän tämä tästä. Ihanan helläkätinen oli! Ja synnytystapa-arviossa oli sellanen vanhempi mies, joka kyllä hoiti hommat liukuhihnatyylillä... Kaikkiaan miehistä on paremmat kokemukset sisätutkimuksissa, naisten räpellykset on aina sattunu aika paljon =(



VälikausiG: minä puen pojalle kunnon vaatekerroksen tuulipuvun alle. Pari kertaa on ollu jo villahaalarikin päällä ja joskus iltalenkillä toppahaalari. Talvikengät on meilläkin vähän hakusessa. Lenkkarit on vielä menny, tai sitte villasukat saappaissa. Kuomat oon kans aatellu hommata ja sitten jotku toiset vedenpitävämmät.



Ariella: kuinkas käytännössä toteutat tuota pottaopettelua? Pitäis meikäläisenkin ryhdistäytyä...



Tigger: meillä kans toteutetaan siedätyshoitoa sisaruskateutta peläten. Kälyn vauva (kohta 5kk) on siinä hommassa aika hyvä. Joten on meidänkin poitsu saanut jo vähän tottua huomion jakamiseen =)



Pyöräily ei tuntunu hyvältä, varsinkaan ku oli poitsu kyydissä. Maha meinaa olla edessä =(



Nyt saunaan! Miehet meni jo...



Elina 25+4

Vihdoinkin koneella hetki aikaa kirjoittaa.



Mökkejä edelleen kytännyt aina kun tietsikalle oon päässyt. Olisi niin ihanaa ennen pertun syntymää saada joku mökki... kummasti tuo raha polttelee munkin taskuja, vaikka rahat miehen ovatkin :) ei vaan enää muutamalla kymmenellä tuhannella saa oikein mitään.



Järkyttävästi on hinnat eurojen myötä nousseet, sanokoon muut mitä tahansa. Kaupassakin rahaa menee paljon enemmän kuin markka-aikana. (ihanaa olla näin vanha, että voi haikeudella muistella vanhaa hyvää (halpaa) markka-aikaa;)



cenouralle: sokerirasitukseen joutuu/pääsee, jos painoindeksi on yli 27 (muistaakseni täälläpäin) raskauden alussa, tai mulla esim. esikoista odottaessa paino nousi huomattavasti tiettynä aikana + turvotusta + pissassa vissiin valkuaista tms. Ja nyt kun toista odotan, niin olisin joutunut rasitukseen, vaikka olisin ollut kuinka laiha, koska esikoista odottaessa minulla todettiin raskausdiabetes.



Jaa, mutta nyt pyykin nostoon!



Taneli+perttuvauva 28+3



p.s Sindalle tyttöonnittelut!

ja terveiset lääkäristä!

hemppa oli 128 (enkä syö mitään vitamiineja), kysyinkin terv.hoitajalta onko vauvalle vaaraksi kun veri on niin paksua :) että pitää ongelma tostakin asiasta vääntää. Verenpaine huitelee aika korkealla 135/76, painoa oli tullut +531g, yhteensä jo 9 kiloa! sf-mitta 22cm, pitääkin selata teidän vanhoja kirjoituksia että missä mennään, mitään käyriä mulle ei oo koskaan näytetty. Muutenkin tuntuu että noi neuvolalääkäritarkastukset on yhtä tyhjän kanssa. No sai se mut vakuuttuneeksi kysyessäni synnytyksestä ja tyrästä, että on epätodennäköistä että se tyrä siitä repeäisi kun pitää ponnistaa. Toivotaan parasta.



tigger: ihana lukea noita sun liikuntajuttuja! mä niin toivoisin että itsekin pääsisin entiseen malliin salille huhkimaan, mutta kun ei niin ei. No, onpahan sitten motivaatio kymppi keväällä aloittaa urakka :)



Hengästymisestä: Itsestäni tuntui siltä, että tyyliin heti raskaustestin tehtyäni alkoi puuskutus (kuntotestissä kuntoni on luokiteltu hyväksi). Luin kesällä odotus-lehteä (4/2006), jossa Mila Kajas kertoi käyneensä kuntotestissä 2kk ennen ja 2kk jälkeen raskaaksi tulon. Hänellä erinomainen kunto oli laskenut välttävään kun oli tarkasteltu hapenottokykyä! Tuli itselle hyvä mieli, raskaana oleva saa ja pitääkin puuskuttaa :)



PikkujouluG: Mieheni kertoi juuri tänään firmansa pikkujouluista, mutta hivenen epäselväksi jäi olenko minä tervetullut myös vai onko bileissä tarkoitus nauttia vain nestemäisiä " herkkuja" . Ehkä keskustelemme aiheesta tänään..



Äityli: mäkin tein n. 3 viikkoa sitten elämäni ensimmäistä kertaa karjalanpiirakoita ja kyllä oli hyviä! Ajattelin heti sukulaisparkoja, että vienkin joulukukan tilalla kaikille ropposet piirakoita :)



Hih, hauska tuo masun tärinä juttu. Mäkin oon ihmetellyt mitä se tärinä on ja epäilin elohiirtä omissa lihaksissa, mutta että se onkin pissaamista :)



Jep, huomiseen! Menenkin töihin pitkästä aikaa huomenna. Täytyy toivoa ettei ala taas " tyrät rytkymään" ja särkemään.



nyssäkkä ja simppa 25+6

vau-kirja:

" 28.viikko (27 viikosta 0 päivästä 27 viikkoon ja 6 päivään)

...Nyt kohtu lähestyy kylkiluita ja alkaa painaa keuhkoja, hengästyt helpommin. Tämä johtuu siitä, että keuhkopusseissa on vähemmän tilaa laajentua. Siitä huolimatta keuhkojesi kapasiteetti on raskauden aikana suurempi kuin muulloin: kehosi verimäärä on lisääntynyt lapsen hapensaannin turvaamiseksi."

Iltaa pitkästä aikaa! Viikko on ollut aikas lailla kiireinen, enkäs illalla ole enää jaksanut kirjoitella niin hurjasti.

Toivottavasti Birgitin supparit on laantuneet. Itsellä oli tänään ensimmäisen kerran oikein kunnon suppareita muutamia. Muuten on tullut vain muutama ihan yksittäinen. Tänään nimittäin muutin töissä huoneesta toiseen, ja siinä tuli huhkittua kunnolla, kanniskeltua tavaroita, kumarreltua ja kuroteltua jne. Muuten tosiaan vointi on ollut mitä parhain, ja liikuntaa on voinut harrastaa entiseen malliin.



VälikausikenkäG: esikoisella on ollut saappaat+villasukat, kun monet päivät on olleet niin märkiä. Edellisvuoden talvikengät olisivat myös passelit, jos siis sattuisi sopimaan vielä tavallisen sukan kanssa. Meillä ei mitään mahkuja. Kengän koko muuttunut edellistalven 21/22 koosta 24/25 kokoon. Eli aika pian otetaan jo käyttöön täksi talveksi ostetut Goret. Ei ne kovin paksut ole, ja vielä ei siis laiteta lisäsukkaa.



Pikkujoulut: meillä on oman tiimin pikkujoulut 8.12. Heti seuraavalla viikolla jäänkin sitten äitiyslomalle, eli ne on vähän niin kuin minun läksiäisetkin. Niissä onkin tosi kiva ohjelma: kokkikurssi. Laitetaan hyvä menu kokin opastuksella ja syödään aikaansaannoksemme.



Karjalanpiirakoista: omatekoiset on minunkin lemppareita! Mutta onko muita, jotka suosivat perunapiirakoita? Niihin olen ihan hulluna, en niinkään riisipiirakoihin.



Matkustamisestakin on ollut puhetta, ja lentoyhtiötä varten pyydettävästä todistuksesta, että raskaus on sujunut normaalisti, ja estettä lentämiselle ei ole. On totta, että eihän sitä välttämättä edes tarvitse näyttää (tosin jotkut lentoyhtiöt muistaakseni haluavat sen vahvistuksen yhteydessä jo), kun eihän siellä kukaan osaa masun perusteella aavistaa, onko jo todistuksen edellyttämillä viikoilla. Mutta itse en ainakaan lentäisi ilman todistusta, jos yhtiö sen vaatii. Siis lähinnä ajattelin, että jos jotain tulisi, niin matkavakuutusten tms kanssa voisi tulla ongelmia, jos on jättänyt noudattamatta ohjetta. Ja voisihan sitä sitten periaatteessa vaikka jäädä koneesta! Asia on itsellekin ajankohtainen, sillä todistusta olen hankkimassa. Lennetään nimittäin vielä rv 30 miehen kanssa Kööpenhaminaan yhden yön reissulle, ja joku pieni työreissu saattaa vielä ehtiä tulla.

Voikaa hyvin, terhot!

t.Meku rv 26+3

vielä... Olipa ihana saunoa kunnolla! Tosin... söin iltapäivällä melkein kokonaisen pizzan ja saunassa nousi karmee turvotus. Sormukset puristaa ja tuntuu ettei varpaat osu lattiaan ku kävelee. Joten vettä tässä samalla koitan juoda ja yö tulee varmaan pompittua vessan ja sängyn väliä =( Ehdin jo haaveilla että söisin lopun iltapalaksi, mutta taitaa jäädä miehen herkuiksi.



Masu heilahti oikein kunnolla kun hetken makoilin sohvalla! Oikein säiköhdin ku yhtäkkiä koko komeus heilahti puolelta toiselle =). Ja saunassa tein ikävän havainnon: Komea suonikohju oli ilmestynyt tuonne alapäähän =/. Oli muuten jo aika vaikea saada havaintoa, täytynee ottaa peili avuksi seuraavaan tutkimukseen ;)



Mitenkähän siellä Birgit2 kävi? Kävitkö tutkimuksissa? Toivottavasti supparit on helpottanu ja kaikki on hyvin!



Meillä on sokerirasituksen rajana painoindeksi 25 tai diabetes sukurasituksena. Taas meni täpärästi yli joten keskiviikkona se sitten on edessä. Viimeksikin meni tosin hyvin, ei tullut huono olo ja arvot oli hyvät. Mua vaan hirvittää, kun pitää olla koko tiistai-ilta syömättä! On vielä pojan muskari juuri ennen ku pitää alkaa paastota, joten jos en sinne ota eväitä niin joudun paastoamaan vähän ylimääräistäkin. Niin, hirvittää siksi kun nyt menee max kaks tuntia ilman ruokaa, sitte jo on kauhee nälkä! Pitää kehitellä kovasti jotain tekemistä ettei ehdi ajatella ruokaa.



Mahag 96cm =)

Käytiin tuossa taas ihastelemassa veljen tyttöä, just täytti 7 vkoa. On se vaan niin uskomattoman pieni ja suloinen :) Meidän neiti vaan vetäisi ihan hirveät mustikset, että voin vain kuvitella millaista meillä on sitten ensi vuonna... Huh, eipä ainakaan temperamenttia puutu, mistä lie perinyt!



Sokerirasitukseen kai yleensä joutuu, jos on ylipainoa, suvussa diabetestä tai aikaisemmin ollut raskausdiabetes/suuri vauva. Mä tosiaan pyysin itse lähetettä, kun 4D -ultrassa tuli ilmi, että odotan suurta vauvaa :( Neuvolassa ei meinattu antaa lähetettä, kun en kuulu riskiryhmään, BMI 20, ei sokeria pissassa, edellinen lapsi pienehkö jne. Mut ite oon asian vuoksi niin hermoraunio, että haluan " eliminoida" nuo sokerit, ainakin sitten tietää voiko ruokavaliolla vielä yrittää vauvan kasvua hillitä.



ELIN@: Meillä ollaan menty tuossa pottailussa ihan esikon tahdissa. Potta on ollut jo useamman kuukauden esillä, mutta se ei ole yhtään kiinnostanut (korkeintaan pistänyt sen päähänsä). Kuitenkin aina ollaan puhuttu, että mikä se on ja mitä sinne voi tehdä. No, jotain viikko sitten nakuili illalla ennen nukkumaan menoa ja alkoi hokea, että pissi pissi. Mä sitten vaan sanoin, että no mee pissille ja avasin vessan oven ja tyttö meni!! Olin aika puulla päähän lyöty! Siitä ollaan nyt edetty siihen, että käy aamulla herätessä, hoidossa unien jälkeen ja illalla ennen nukkumaan menoa. Ja eilen tuli sanomaan mulle kakka ja kun otin vaipan pois, niin juoksi heti potalle ja teki kakat :) Eli aika nopeasti on sitten hiffannut juttua, kun on omassa tahdissa saanut edetä, mutta kyllä edelleen vaipat kastuu kiitettävästi. Mut pikkuhíljaa...



MEKU: Meidän neidillä ihan sama jalan kasvutahti... Viime talvena oli 21 koon Tepsut ja nyt tosiaan ostin 24 koon Eccot! On niissä ehkä vähän liikaakin kasvuvaraa, mut jospa ne sitten menisi koko talven.



MahaG: Äsken iltaturvotuksessa mitattuna 87 cm. On TODELLA paljon isompi kuin esikosta, ei taida sikspäkki olla ihan yhtä tiukka ;)



ariella

Kävin äsken äippäpolilla kun supistelut ei ota laantuakseen. Ovat kuitenkin harjoitussuppareita koska kohdunkaula on 5cm ja kiinni, eli mitään ei tapahdu. Painoarvioksi pikkuinen sai pikkuisen vajaa 1000g. Oli kyl pissassa leukkarit 1+ ja lämpöä oli 37,3 et sekin voi aiheuttaa suppareita. Laittavat pissan viljelyyn.

Kysäsin varovasti myös mahdollista sukupuolta, niin veikkasi tyttöä, tosin oli niin poikittain ja liikkui sen verran et ihan 100% varmuutta ei pystynyt sanomaan. Oli tosi kiva lääkäri, ei äksyillyt yhtään vaik menin " turhaan" . No, käynti helpotti ainakin henkisesti, supparit tosin jatkuvat.

Helppo/vaikeaG: Tämä raskaus kahta edellistä vaikeampi, edellisissä ei mitään vaikeuksia, hyvä kun muisti odottavansa.

KahviG: Alkuraskaudessa en sietänyt edes kahvin hajua, nyt juon jos keitetään, yleensä äitilläni.

HajuG: Alussa kaikki (n.rv13asti) kaikki hajut äklötti, en edes pystynyt tekemään ruokaa. Nyt ei tee pahaa oikein mikään.

PikkujouluG: On varmaan perinteiset keilahallin pikkujoulut tulossa. Tähän asti ollaan oltu alkuilta lasten kans ja sit viety lapset hoitoon ja lähdetty baariin. Nyt varmaan mennään kaikki samaan aikaan kotia.

MahaG: Navan kohdalta mitattuna 107cm.



Nyt jos jaksaisi viettää iltaa vähän miehen kans kun aloittaa huomenna taas työt pitkän sairasloman jälkeen. Kokeilee kestääkö käsi (on joku rasitusjuttu) työn teon. Aamulla ei paljon ollut miehestä seuraa kun oli hieman " kaamea kapula" .



birgit ja pörrö rv 25+6

On ollutkin niin hoppua töissä ja kotona ettei ole ehtinyt kuin pikaisesti pinot lukaisemaan läpi. Nyt vielä nopeasti kuulumiset ja jotkut kommentoinnit tässä iltatouhujen lomassa.



Sinda - onnittelut tyttöuutisista :-)



Zatu - kiva että neuvolassa kaikki ok!



Tau79 - peukut rasituksen tuloksiin.



Sokerirasituksesta - mä jouduin siihen koska painoindeksi yli rajan



KahviG: aamusella yleensä yksi kuppi jos töissä, kotona yleensä vasta aamupäivällä. Kylässä ollessa tai vieraiden tullessa enempi.



HajuG: mulla on muutenkin aika tarkka nenä, varsinkin alussa tarkentui entisestään



HengästymisG: kyllä hengästyn helposti, johtuu osittain rapakuntoisuudesta, mutta välillä tuntuu että maha painaa keuhkoja kasaan.



PikkujouluG: pidetään töissä vasta kun olen jäänyt äitiyslomalle joten en mene. Aiemmin olen aina ollut itsekin järkkäämässä.



( . ) Neuvolakuulumiset: arvot, pissat jne ok. Supistuksista ei tarvii kai sitten välittää kun ei tiedä tekevätkö jotain vai eivät :-/ Uimassa vaan ei kuulemma kannata käydä jos lääkäri on sanonut että joku paikka auki.



MUTTA; Mä olen kai sitten masentunut :-/ Th teki jonkun testin jonka mukaan näin on. Näytän myös alakuloiselta ja kuulostan. Lisäksi edelliseltä kerralta oli merkintä mun väsymyksestä / alakuloisuudesta. Siitä sitten puhuttiin jonkun verran. En itse oikein asiaa todesta ota, myönnän kyllä että olen väsynyt ja kyllästynyt esim. töihin ja olisin valmis jäämään kotiin. Loma ja sairaslomaviikoilla oli mukavaa kun sai levätä kunnolla ja tehdä rauhassa kotitöitä. Nyt taas töissä ollessa tuntuu että kaikki hommat kaatuu päälle, ei ehdi mitään tekemään kunnolla ja siitähän se stressi tämmöiselle stressi-erkille pukkaa :-) Th oli kuitenkin tosi huolissaan ja pitää mennä viikon päästä uudelle käynnille. Että näin, milläköhän nyt itseäni piristäisin... Jos saisi vuorokauteen pari tuntia lisää, tai jonkun tekemään kotityöt niin saattaisi helpottaa :-)



Mukavaa loppuviikkoa terhoille!



t. Mirabella ja Albert rv 29+2

ekana (8 . 8) hali sulle! ei kuullosta kivalta tuo tilanne.



osaatko ite miettii et johtuuko toi sun olo just työstä vai onko muutenkin voimat vähissä? kun kuulostaa tutulta... onneks oon töissä alalla jossa masennus on arkipäivää, mut yleensä sillä asiakaspuolella. mut pystyin työkavereiden kanssa puhuun asiasta, ja yhdessä todettiin että ehkä on aika ottaa pieni pesäero töihin. kun just tuntu ikävältä että toisaalta kaikki sanoo et irroittaudu nyt pikku hiljaa töistä ja sit taas toisaalta pitäs tietää kaikesta kaikki. ja tiedän ettei ne sitä tarkoittanut mut välillä sanomiset tuntu ittestä et " v...u kun toikaan mitään tee" . eli monet itkut tuli miehelle kotona itkettyä, ja lopulta myös töissä. tässä tilassa kun hormoonit niin sekaisin niin monista asioista vaan ottaa itteensä NIIN helposti. mut tosiaan oikeestaan koko ajan kesäloman jälkeen (1,5 kk) mun kaikki energia meni töihin, kun mietin tekemisiäni ja mitä ois pitänyt tehdä. ja lisäks ne asukkaiden puheet mahaan potkimisesta jne. kotona en jaksanut tehdä mitään, löhösin vaan, olin koko ajan itkuinen jne.



eli alunperin tarkoitus oli et oisin ollut pari viikkoo saikulla, ja palannut sitten töihin, mahdollisesti eri yksikköön. kuitenkin keskuteluissa työkavereiden ja lääkärin kaa päädyttiin siihen että ei se stressi sillä katoa. ja myös asukkaat kipeitä muissakin yksiköissä, ja faktahan on et tää raskaus näkyy koko ajan enemmän -> voi herättää asukkaissa vaikka minkälaisia tunteita, ajatuksia jne.



eli mä saikkuilen loppuun asti. moni ihmetellyt mun energisyyttä, mut se on just tosta lähtosin. kun ei mulla oo töitä mikä voimia veis, ja tää olo on kuitenkin muuten ihan ok. nyt oon selkeesti pirteämpi, iloisempi jne. tietty jos ois vanhempia lapsia, niin tällainen oman tilan ottaminen ois hankalampaa, enkä kyllä tiedä olisinko töissä jaksanutkaan näinkään pitkään jos ois kotona vielä ollut lapsia hoidettavana. toisaalta taas monet työkaveritkin puhui että koska mulla esikoinen kyseessä (yhden keskenmenon jälkeen) niin voi olla että silläkin olin niin herkillä.



musta on tosi ihanaa että sun neuvolassa on reagoitu tuohon asiaan. he on kuiteski ammattilaisia, ja heille voi puhua ihan vapaasti. ite ehdin koko alkuajan puhuun mitä tässä voi tulla töissä eteen, ja etten tiiä kauanko jaksan, ja kun raja tuli vastaan, olivat heti tukena.



eli tietysti yks mitä kannattaa miettiä on just se sairasloma. mut sit taas jos sua painaa asiat muutenkin, ei vain töissä, niin en tiedä auttaako se kotiin jääminenkään. nyt on kuitenkin tärkeintä että kuuntelet itteäsi, mikä sinusta tuntuisi hyvältä, miten sinä ja vauva voisitte paremmin.



ja uusi (8 . 8) vielä loppuun,



tigru