Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (13329)
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vähän säälittävää yrittää manipuloida omaa mielipidettä suositummaksi multipeukuttamalla vpn:n kautta, kuin keskittyä ihan vain oman pointtinsa esittämiseen ja seisomiseen sen takana oli se sitten suosittu tai ei? Saako niistä multipeukutuksista itselle jotenkin turvallisemman olon?
Niin luulisi. En sitten tiedä mitä se palvelee että turvautuu tuohon metodiin jonkun toisen kommenttien kohdalla, esim MP tuskin itse oli jonain yönä valveilla nakuttamassa omille kommenteilleen kymmeniä tykkäyksiä minuuteissa. Mutta mukavaa että aktiiviset kirjoittajat löytävät itselleen uskollisen seuraajan. Jututhan on selvästi kolahtaneet :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, itse en ainakaan enää aio vastata yhteenkään kommenttiin joka esitetään tökkien suoraan mua henkilönä, koska en viitsi ruokkia sitä trollia jolle ilmeisesti palsta ja oma pieni osuutensa täällä on elämässä suuri ilon ja tyydytyksen lähde. Etsiköön mun puolestani myönteisemmän tavan hakea huomiota umpituntemattomilta anonyymeilta.
Niin no sen sijaan sinä jatkat sitä multipeukuttamista, jonka positiivisuudesta ja asiallisuudesta voidaan olla montaa eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vähän säälittävää yrittää manipuloida omaa mielipidettä suositummaksi multipeukuttamalla vpn:n kautta, kuin keskittyä ihan vain oman pointtinsa esittämiseen ja seisomiseen sen takana oli se sitten suosittu tai ei? Saako niistä multipeukutuksista itselle jotenkin turvallisemman olon?
Niin luulisi. En sitten tiedä mitä se palvelee että turvautuu tuohon metodiin jonkun toisen kommenttien kohdalla, esim MP tuskin itse oli jonain yönä valveilla nakuttamassa omille kommenteilleen kymmeniä tykkäyksiä minuuteissa. Mutta mukavaa että aktiiviset kirjoittajat löytävät itselleen uskollisen seuraajan. Jututhan on selvästi kolahtaneet :)
En ole kyllä huomannut, että MP:n kommentteihin olisi tullut epänormaalilla tavalla tykkäyksiä, mutta siihen olen kiinnittänyt huomiota, että riitaa haastavat viestit ja juuri erinomaisen viestit keräävät hyvin nopeassa ajassa epänormaalin paljon ylänuolia.
:'D
Jokainen laskutaitoinen voi itse päätellä.
MP:n kommentit ovat aidosti suosittuja ja tykättyjä, eli ilmeisesti tämän nuolikikkailun takana on sittenkin aivan puhdas kateus. MP:n kommentit ovat pitkin matkaa saaneet tasaisesti ylänuolia, hänellä on hyvin miellyttävä tapa kirjoittaa. Hänen kommentteja ei tarvitse mitenkään keinotekoisesti kikkailla tykätyiksi, vaan ne ovat sitä ihan aidosti. On varmasti vaikea uskoa kun sinä sorrut nuolikikkailuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
'Täällä esim pidetään itsestäänselvänä että äiti jää yhteiseen kotiin eron jälkeen ja määrää lasten asumisesta. Tuo on mun ikäluokalleni aika vieras asenne. Mun ikäiset isät on vanhempia ihan siinä missä äiditkin, yleensä. Usein molemmilla vanhemmilla on omat vahvuutensa, isällä se voi olla suuntautunut tekemiseen ja äidillä huolehtimiseen. Meille on vierasta myös oletus että kun mies haluaa erota liitostaan, jäisi vaimo sillä lailla taloudelliseen ahdinkoon että miehen on suorastaan velvollisuus jättää koti hänen asuttavaksi. Elämä on riskejä, kun rakennetaan talous yhteisten resurssien pohjalle niin hyödytään toki molemmat osapuolet taloudellisesti. Mutta ei tuo hyöty ole mikään saavutettu etu. Riskejä hallitaan sitten omilla toimenpiteillä, niin mies kuin nainenkin.
No, eihän me olla edes naimisissa valtaosa, että se jo heti tuo erilaisen näkökulman näihin asioihin.'
Julkisuuteen päätyvät nuoret tradwifet, sokerideittaajat, incelit ja muut ylilautaveetit ehkä sitten ovat vääristäneet näkökulma. Ehkä he ovat saaneet julkisuutta juuri harvinaisuutensa takia, mikä olisi minusta hyvä juttu. Toisaalta muistelen Hukassa nimimerkin joskus maininneen, että mies tekee paljon töitä ja maksaa perheen menoja kun taas Hukassa huolehtii lapsista.
Naiset taitaa Suomessa olla jo työelämässä useammin kun miehet. Tosin voi olla että tuo muuttui pandemian jälkeen, en oo aivan varma.
Mulla on tuttavia monessa eri maassa, missä toi kotiäitikuvio on vielä ihan valtavirtaa, ainakin jossain elämänvaiheessa. Mut yleensä kotiin jäävän äidin asema on suojattu ihan eri tavalla jo lain nojalla kuin Suomessa. Esim keski-Euroopan monissa maissa äidin jääminen kotiin on verotuksellisesti järkevää ja arjen järjestämisen kannalta välttämätöntäkin. Sisko mm joutuu tekemään työmatkoineen 10 tunnin työpäiviä ja lapset tarvitsisivat välillä lounasta, kyytiä koulun ja harrastusten välillä ym ym. Heillä on palkattu työntekijä tohon, mut useammin tuntuu hänen lähipiirissä olevan niin että äiti jää kotiin.
Älkää veivatko enää "liikaa kirjakielellä"-laulua. Ei ole puututtu kirjakielen käyttämiseen. Eihän täällä edes ole kirjoitettu muulla kuin kirjakielellä kukaan muutenkaan.
Itse ainakin en lopulta kokenut kiinnostavaksi lukea liian pitkiä ja keskenään vuorotellen kirjoitettuja syväluotaavia, osin paljon omia traumoja käsitteleviä kommentteja. Meni samoin varmaan ohi joiltain muiltakin, ei kaikilla ole aikaa ja halua niin perinpohjaiseen, sanon nyt, jaaritteluun. Koin, että meni osin jo jaaritteluksi ja oman tekstinsä ihasteluksi. Ei kyse, ei ollut etten en olisi tottunut lukemaan vaikeitakin tekstejä jossain muussa yhteydessä. Ja ei, kyse ei ole kateellisuudesta eikä siitä, että kokee olevansa huonompi kirjoittaja tai tyhmempi. Minulle riittää ihan hyvin tämä talonpoikaisjärki ja ruohonjuuritason kirjoitustaito ja ole sillä pärjännyt tähän saakka. Kirjakieltä myös yritän käyttää niin hyvin kun osaan.
Jo aikoinaan äidinkielen opettajani neuvoi välttämään liian runsasta, polveilevaa ja pitkäpiimäistä kerrontaa. Lukijan mielenkiinto pitäisi säilyttää, vaikka itse kuinka huvittaisi tai kokisi tarvetta purkaa omia tuntojaan ja traumojaan pohjamutia myöten.
Syyllistyn nyt sitten itse pitkään kommenttiin. Mutta Hukassa lasten eron jälkeiseen asumiseen ja muuhun emme voi täällä mitenkään vaikuttaa. Koko tilannehan on luultavasti edelleen kesken. Ei kannata käräyttää pelihousujaan kenenkään. Keskustelun tasolla voi pohtia, mutta kukaan ei ole täällä sen parempi tai huonompi sanomaan mikä olisi sopiva. Usein saattaa alussa olla yhdenlainen ratkaisu ja saattaa muuttaa muotoaan kunhan kokonaisuus hahmottuu ja selkenee. Mikäli ero tulee voimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi kommentti jonka mukaan isovanhemmat on olleet enemmän läsnä lasten elämässä kuin mies, joka on aivan tavallista jos esim työ vaatii matkustamista. Minä en nyt vaan etsimälläkään löydä sitä kertomusta miehen heikosta suorituksesta isänä.
Mielestäni työ mainittiin vain osasyynä, miksi mies on ollut poissa lasten elämästä niin paljon. Muut syyt olla poissa ovat siis olleet miehen omia valintoja, ei pakkoja. Kyllähän se jo kertoo kaiken, jos isovanhemmat valjastetaan lastenhoitopuuhiin, kun isä luuhaa ties missä. Ja kertoo kaiken, jos ei itse hoida lapsiaan. Työn ymmärrän, mutta kaikki muu luuhailu muualla pitäis olla minimissä, kun lapset on pieniä. Ei niin, että tehdään lapset ja hoidatetaan ne muilla ihmisillä.
Peukutusaiheesta oli keskustelua joitain viikkoja sitten. Palstan jo mentyä kiinni oli joihinkin kommentteihin tullut jotain 30 peukkua ihan silmissä. MP sanoi ettei hänellä ole mitään tekemistä tuon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä mies ole hyvä isä siten, että hän poimii rusinat pullasta ja hoitaa lapsiansa silloin vain, kun hänelle itselleen se sopii. Kyllä siinä pitää olla omistautunut koko ajan viikosta toiseen, vuodesta toiseen ARKIELÄMÄSSÄ ja tehtävä muutakin kuin joku kiva juttu, silloin kun omiin aikatauluihin sopii. Ei ole hyvän isän määritelmä, että joo silloin harvoin, kun näkee lapsia ja tekee niiden kanssa jotain, niin niillä on kivaa. No kai nyt on kivaa ne harvat hupihetket, jos on sitä ennen vierittänyt lapsista huolehtimisen arkipäivisin äidille ja isovanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Älkää veivatko enää "liikaa kirjakielellä"-laulua. Ei ole puututtu kirjakielen käyttämiseen. Eihän täällä edes ole kirjoitettu muulla kuin kirjakielellä kukaan muutenkaan.
Itse ainakin en lopulta kokenut kiinnostavaksi lukea liian pitkiä ja keskenään vuorotellen kirjoitettuja syväluotaavia, osin paljon omia traumoja käsitteleviä kommentteja. Meni samoin varmaan ohi joiltain muiltakin, ei kaikilla ole aikaa ja halua niin perinpohjaiseen, sanon nyt, jaaritteluun. Koin, että meni osin jo jaaritteluksi ja oman tekstinsä ihasteluksi. Ei kyse, ei ollut etten en olisi tottunut lukemaan vaikeitakin tekstejä jossain muussa yhteydessä. Ja ei, kyse ei ole kateellisuudesta eikä siitä, että kokee olevansa huonompi kirjoittaja tai tyhmempi. Minulle riittää ihan hyvin tämä talonpoikaisjärki ja ruohonjuuritason kirjoitustaito ja ole sillä pärjännyt tähän saakka. Kirjakieltä myös yritän käyttää niin hyvin kun osaan.
Jo aikoina
Eikö ole aika narsistista olettaa, että muiden kirjoitusten pitäisi viihdyttää juuri sinua? Ei tämä ketju ole sinua varten ja sinun viihdykkeeksi, täällä saa jokainen jaaritella omia asioitaan ihan niin paljon kuin haluaa. Ja vaikka jaaritella keskenään. Jos ei jutut kiinnosta niin voi siirtyä toiseen ketjuun. En oikeasti ymmärrä märinää liian pitkistä ja liian henkilökohtaisista teksteistä, kun niitä ei ole pakko lukea eikä kommentoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peukutusaiheesta oli keskustelua joitain viikkoja sitten. Palstan jo mentyä kiinni oli joihinkin kommentteihin tullut jotain 30 peukkua ihan silmissä. MP sanoi ettei hänellä ole mitään tekemistä tuon kanssa.
Joo ja lähes yhtä paljon oli tullut alanuolia samoihin kommentteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
'Täällä esim pidetään itsestäänselvänä että äiti jää yhteiseen kotiin eron jälkeen ja määrää lasten asumisesta. Tuo on mun ikäluokalleni aika vieras asenne. Mun ikäiset isät on vanhempia ihan siinä missä äiditkin, yleensä. Usein molemmilla vanhemmilla on omat vahvuutensa, isällä se voi olla suuntautunut tekemiseen ja äidillä huolehtimiseen. Meille on vierasta myös oletus että kun mies haluaa erota liitostaan, jäisi vaimo sillä lailla taloudelliseen ahdinkoon että miehen on suorastaan velvollisuus jättää koti hänen asuttavaksi. Elämä on riskejä, kun rakennetaan talous yhteisten resurssien pohjalle niin hyödytään toki molemmat osapuolet taloudellisesti. Mutta ei tuo hyöty ole mikään saavutettu etu. Riskejä hallitaan sitten omilla toimenpiteillä, niin mies kuin nainenkin.
No, eihän me olla edes naimisissa valtaosa, että se jo heti tuo eri
Täällä tasa-arvon ja työn eetos on ehkä tehneet sen ettei naiset sitten suojaa omaa selustaa kun jättävät työuran hoitaakseen perhettä. Ei minusta tuollaisessa kotiäitiydessä ole mitään vikaa kun siitä sovitaan tarpeeseen ja reilusti. Jossain Usassahan miehet joutuu maksamaan sitten entiselle vaimolle elatusapua jos päättävät lähteä liitosta kävelemään.
Ja mitä tulee vaikka Hukassa tapaukseen, hänhän on oman leiviskänsä hoitanut kotona, jos vaikka mies onkin ollut enemmän työssä ja tienaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Itse ainakin en lopulta kokenut kiinnostavaksi lukea liian pitkiä ja keskenään vuorotellen kirjoitettuja syväluotaavia, osin paljon omia traumoja käsitteleviä kommentteja."
Meinaatko siis että tämä ketju on olemassa sen vuoksi että siinä kirjoitellaan siten kuin sinä tykkäät sun ja näiden muiden jotka aina muistetaan huomauuttaa iloksi? Mitäs jos itse kirjoittajat ja muuten me muut jotka tykkäämme noita lukea saamme niistä iloa?
Sori jos sä et jaksa lukea palralla on sata muuta ketjua ja tuhansia enemmän sulle kivaa luettavaa. Miksi tulet tänne valittmaaan muiden kirjoituksista.
Vierailija kirjoitti:
"Itse ainakin en lopulta kokenut kiinnostavaksi lukea liian pitkiä ja keskenään vuorotellen kirjoitettuja syväluotaavia, osin paljon omia traumoja käsitteleviä kommentteja."
Meinaatko siis että tämä ketju on olemassa sen vuoksi että siinä kirjoitellaan siten kuin sinä tykkäät sun ja näiden muiden jotka aina muistetaan huomauuttaa iloksi? Mitäs jos itse kirjoittajat ja muuten me muut jotka tykkäämme noita lukea saamme niistä iloa?
Sori jos sä et jaksa lukea palralla on sata muuta ketjua ja tuhansia enemmän sulle kivaa luettavaa. Miksi tulet tänne valittmaaan muiden kirjoituksista.
suosittelen että säkin ohitat kirjoituksen josta et pidä /ei kiinnosta.
Eikö se jo otsikkokin kerro että tässä ketjussa puhutaan traumoista ja muista henkilökohtaisista asioista. Vai luuleeko joku, että ketjussa Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa keskustellaan neulontaohjeista tai muusta vastaavasta? Hei haloo, nyt rillit päähän ja näöntarkastukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kommentti jonka mukaan isovanhemmat on olleet enemmän läsnä lasten elämässä kuin mies, joka on aivan tavallista jos esim työ vaatii matkustamista. Minä en nyt vaan etsimälläkään löydä sitä kertomusta miehen heikosta suorituksesta isänä.
Mielestäni työ mainittiin vain osasyynä, miksi mies on ollut poissa lasten elämästä niin paljon. Muut syyt olla poissa ovat siis olleet miehen omia valintoja, ei pakkoja. Kyllähän se jo kertoo kaiken, jos isovanhemmat valjastetaan lastenhoitopuuhiin, kun isä luuhaa ties missä. Ja kertoo kaiken, jos ei itse hoida lapsiaan. Työn ymmärrän, mutta kaikki muu luuhailu muualla pitäis olla minimissä, kun lapset on pieniä. Ei niin, että tehdään lapset ja hoidatetaan ne muilla ihmisillä.
"Hän on aina tehnyt paljon töitä ja ollut omissa hommissaan. Se on ollut lasten elämää vauvasta asti ja he ovat tottuneet siihen, että isä on paljon töissä, sillä hänellä on vuorotyö ja usein myös viikonlopputöitä. Omat vanhempani ovat aina olleet lasten arjessa läsnä enemmän kuin heidän isänsä."
Vierailija kirjoitti:
Täällä tasa-arvon ja työn eetos on ehkä tehneet sen ettei naiset sitten suojaa omaa selustaa kun jättävät työuran hoitaakseen perhettä. Ei minusta tuollaisessa kotiäitiydessä ole mitään vikaa kun siitä sovitaan tarpeeseen ja reilusti. Jossain Usassahan miehet joutuu maksamaan sitten entiselle vaimolle elatusapua jos päättävät lähteä liitosta kävelemään.
Tämä. Tuntuu, että Keski-Euroopassakin on nämä asiat paremmin kotiäideillä. Suomessa kotiäiti tosiaan jää täysin tyhjän päälle, jos mies päättää jättää. Ei ole kertynyt eläkettä, töitä ei saa, koska työnantajien asenteet ovat sellaiset, että olet menettänyt työtaitosi, jos olet yli vuoden ollut työttömänä. Ja harva kotiäiti on osannut mitään sopimuksia tehdä miehensä kanssa siltä varalta, jos mies yhtäkkiä haluaakin häipyä kuvioista.
Vierailija kirjoitti: Eikö se jo otsikkokin kerro että tässä ketjussa puhutaan traumoista ja muista henkilökohtaisista asioista. Vai luuleeko joku, että ketjussa Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa keskustellaan neulontaohjeista tai muusta vastaavasta? Hei haloo, nyt rillit päähän ja näöntarkastukseen.
:D
No, itse en ainakaan enää aio vastata yhteenkään kommenttiin joka esitetään tökkien suoraan mua henkilönä, koska en viitsi ruokkia sitä trollia jolle ilmeisesti palsta ja oma pieni osuutensa täällä on elämässä suuri ilon ja tyydytyksen lähde. Etsiköön mun puolestani myönteisemmän tavan hakea huomiota umpituntemattomilta anonyymeilta.