Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä huomaan, että tämä palsta ottaa enemmän kuin antaa. Huomaan, että tällä hetkellä tämä kuormittaa minua melkoisesti, vaikka olen täältä myös valtavan paljon ammentanut ajattelemisen aihetta ja viisautta. Ymmärrän, että persoonani ja toimintatapani ovat raivostuttavia ja järjettömiä ja selkeästi ärsyttävät ja kuormittavat myös muita kirjoittajia. Yritän kuitenkin parhaani. Tällä hetkellä katson parhaaksi vetäytyä palstalta itseni sekä myös teidän muiden hermojen säätämiseksi. Kiitos paljon kaikesta tuesta, jota täältä olen saanut. Se on ollut korvaamatonta<3 ehkä vielä joskus tulevaisuudessa palaan päivittämään tilannetta, mutta nyt vetäydyn viemään rauhassa omaa prosessiani eteenpäin. Hyvää syksyä kaikille!

- Hukassa

Voimia sinulle vaikeaan tilanteeseen. En usko, että persoonasi ärsyttää ketään kirjoittajaa, olethan suunnattoman avarasydäminen ja empaattinen henkilö, joka tahtoo kaikkien parasta. Ihmiset yrittävät herättää sinua huomaamaan tilanteen karuuden ja armottomuuden. Ikävä kyllä sanat satuttavat ja hämmentävät sinua, joka olet kaiken sen keskellä, etkä näe samaa, minkä tilanteesta etäämmällä olevat ihmiset näkevät. Vilpittömästi uskon, että kirjoittajat haluavat sinun parastani ja yrittävät auttaa, vaikka tällä hetkellä koetkin, että sinua ei ymmärretä. Toivon, että pääsette tilanteessa johonkin suuntaan eteenpäin ja ratkaisuun,oli se sitten mikä tahansa. Toivon myös, että saat apua ja tukea pohdintasi jostain muualta, jos tämä ei ole sinulle oikea paikka juuri nyt

On kyllä tosi ärsyttävä persoona. Kynnysmatto ja lapanen. En ite kestäis hetkeäkään omassa elämässäni tommosta vätystä kattella! Käy hermoon ihan netin välitykselläkin, joten oli hän oikeassa edes yhdessä asiassa.

Liian kilttejä kynnysmattoja pitääkin herätellä. Hyvä, että jokin viesti meni perille, siitä kielii se, että Hukassa ei pysty enää lukemaan tätä palautetta. Siis totuutta.

Mielestäni Hukassa toimii harvinaisen hyvin ja järkevästi vaikeassa erotilanteessa. Eikä myös mustaa miestään, lastensa isää, tai heidän koko yhdessäoloaan kokonaan, vaikka mies onkin toiminut nyt viimeaikoina hyvinkin satuttavasti ja järjestänyt aikamoisen sopan.  

Kyllähän täällä palstalla helposti kärjistetään asioita ja vedetään mutkia suoriksi. Eihän se eroaminen ja erokäsittely ja päätöksen teko ole usein mikään helppo ja yksinketainen asia, vaan paljon on käsiteltävää, mietittävää ja järjestettävää, ja monia tunteita ja luopumista käy läpi. Keneltäkään ei voi odottaa myöskään mitään täydellistä suoritusta. Varsinkin kun Hukassalla ja miehellään on edelleen tunteita ja välittämistä toisiaan kohtaan ja paljon hienojakin asioita ja elämää takana. Tilanne ei ole helppo.

Onhan se tärkeää muistaa ajatella asioita nimenoaan niiden lasten kannalta. Kuten Hukassa on parhaansa mukaan tehnytkin.

Kaikkea hyvää jatkoa ja asioiden selkitymistä parhain päin Hukassan ja lasten, miehenkin, elämään. Mukava olisi sitten toki kuulla myöhemmin vielä kuulumisia, jos kertominen jossain vaiheessa alkaa tuntua taas hyvältä vaihtoehdolta. <3 

Et ole missään nimessä Hukassa ärsyttävä, vaan olet nimimerkkisi mukaisesti hukassa. Haluan aivan ehdottomasti sinulle ja lapsillesi pelkkää hyvää ja sen takia tuo todella sairas kuvio onkin niin tunteita herättävä. Tämä tilanne näkyy väkisinkin sinussa ja miehessäsi, kykyynne toimia arjessa, olla lasten kanssa. Haluan herätellä sinua, koska joskus asiat on vain pakko sanoa ns. suoraan, etenkin silloin kun lapsia on kuvioissa mukana.

On harhakuvitelmaa, että lapsillanne olisi täysin normaali arki, se ei missään nimessä voi olla normaali tuon kuvion keskellä. Tai jos normaalilla tarkoitetaan sitä, että aamu alkaa aamupalalla, sit syödään lounasta, käydään ulkona ja leikkipaikoissa, nähdään kavereita, syödään päivällistä ja iltapalaa ja mennään illalla nukkumaan, niin tuollaista normaalia elämää eletään myös melkein kaikissa päihdeperheissä. Ja silti siellä taustalla on se jäätävän suuri virtahepo olohuoneessa, joka tekee lasten elämästä aivan kaikkea muuta kuin normaalia. Teidän kuvionne on kietoutunut jo sellaiseksi sotkuksi, että se vaikuttaa aivan kaikkeen. Vaikka kuinka haluaisit minimoida vahingot. Tuo on yksinkertaisesti mennyt aivan liian pitkälle ja jatkunut aivan liian pitkään.

Olen pahoillani siitä, että tämä ei varmasti ole mukavaa kuultavaa. Vaikutat todella ihanalta ihmiseltä ja sinä ja lapsesi ansaitsisitte jotain ihan muuta, kuin tuollaisen järjettömän sotkun elämäänne.

- Käpybara

Vierailija kirjoitti:

Liian kilttejä kynnysmattoja pitääkin herätellä. Hyvä, että jokin viesti meni perille, siitä kielii se, että Hukassa ei pysty enää lukemaan tätä palautetta. Siis totuutta.

 

On virhe luulla, että oma mielipide ruudun toiselta puolelta, tuntematta edes ihmisisiä kunnolla oikeasti, olisi mikään totuus. Tai ainakaan yksi ja ainoa totuus. Siinä menet kyllä metsään. Kyllä se on usein yksi näkökulma muiden joukossa. Tuollainen asenne, että "minä kerron totuuden" , on aika vastenmielinen keskusteluissa ja hyvä syy myös jättää tällaisen asenteen omaavan kanssa koko keskustelu väliin.

Jäin miettimään vielä sitä, että lasten ja miehen välisen suhteenkin suhteen jäi hyvin vahvasti sellainen mielikuva, että siinäkin haluat Hukassa kannatella miestä ja varmistella mahdollisimman hyvää isyyttä, vaikka se on myös yksi niistä asioista, mihin et pysty vaikuttamaan. Miehesi on sellainen isä mitä on huolimatta siitä mitä teet, tai miten yrität varmistella asioita miehesi puolesta. Tuntuu ettei tuossakaan asiassa miehesi joudu kantamaan vastuuta tasavertaisena aikuisena, vaan yrität toimia siinäkin välissä ennen kaikkea miehesi pelastajana. Miehesi isyys ja vanhemmuus on hänen vastuullaan. Et voi kannatella häntä tuossakaan asiassa. Ainut mitä voit tehdä, on olla vaikeuttamatta heidän keskinäistä suhdettaan, mutta kuvailusi perusteella et ole sellainen ihminen, joka niin tekisi missään tilanteessa, joten siitä en olisi sinun suhteeseesi huolissani. Vaikuttaa siltä, että sinulla on hyvin vahva mielikuva siitä, millainen sinun miehesi voisi olla, jos tämä ja tämä ja tuo ja se asia olisi niin ja näin. Pidät tuosta mielikuvasta kiinni kaikin voimin etkä pysty hyväksymään sitä, että miehesi ihan todella on sellainen mies ja isä mitä hän omilla teoillaan näyttää. Hän on juuri sellainen, miten toimii, ei sellainen mistä puhuu.

voimia sinulle kovasti toivoen

- Käpybara

Vierailija kirjoitti:

Et ole missään nimessä Hukassa ärsyttävä, vaan olet nimimerkkisi mukaisesti hukassa. Haluan aivan ehdottomasti sinulle ja lapsillesi pelkkää hyvää ja sen takia tuo todella sairas kuvio onkin niin tunteita herättävä. Tämä tilanne näkyy väkisinkin sinussa ja miehessäsi, kykyynne toimia arjessa, olla lasten kanssa. Haluan herätellä sinua, koska joskus asiat on vain pakko sanoa ns. suoraan, etenkin silloin kun lapsia on kuvioissa mukana.

On harhakuvitelmaa, että lapsillanne olisi täysin normaali arki, se ei missään nimessä voi olla normaali tuon kuvion keskellä. Tai jos normaalilla tarkoitetaan sitä, että aamu alkaa aamupalalla, sit syödään lounasta, käydään ulkona ja leikkipaikoissa, nähdään kavereita, syödään päivällistä ja iltapalaa ja mennään illalla nukkumaan, niin tuollaista normaalia elämää eletään myös melkein kaikissa päihdeperheissä. Ja silti siellä taustalla on se jäätävän suuri virtahepo olohuoneessa, joka t

Tilanne on kuitenkin nyt tuo, eikä sitä taikasauvalla voi muuksi muuttaa. On siis tehtävä se, mitä tehtävissä on. Hukassan vallassa ei myökään ole, tai ole ollut kaikki, eikä hän voi kaikkeen suoraan vaikuttaa. Ei ole yhtä ainoaa parasta tapaa toimia lastenkaan suhteen vaikeassa tilanteessa, jokainen oman luonteensakin mukaan koittaa löytää hyvät ratkaisut.  

Se on kyllä mielestäni tärkeä pointti, että nostaisi lasten hyvinvoinnin ja näkökulman eroissa sinne ykköseksi. Näin Hukassa näyttää tehneenkin ja tähän pyrkii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole missään nimessä Hukassa ärsyttävä, vaan olet nimimerkkisi mukaisesti hukassa. Haluan aivan ehdottomasti sinulle ja lapsillesi pelkkää hyvää ja sen takia tuo todella sairas kuvio onkin niin tunteita herättävä. Tämä tilanne näkyy väkisinkin sinussa ja miehessäsi, kykyynne toimia arjessa, olla lasten kanssa. Haluan herätellä sinua, koska joskus asiat on vain pakko sanoa ns. suoraan, etenkin silloin kun lapsia on kuvioissa mukana.

On harhakuvitelmaa, että lapsillanne olisi täysin normaali arki, se ei missään nimessä voi olla normaali tuon kuvion keskellä. Tai jos normaalilla tarkoitetaan sitä, että aamu alkaa aamupalalla, sit syödään lounasta, käydään ulkona ja leikkipaikoissa, nähdään kavereita, syödään päivällistä ja iltapalaa ja mennään illalla nukkumaan, niin tuollaista normaalia elämää eletään myös melkein kaikissa päihdeperheissä. Ja silti siellä taustalla on

 

Ymmärrän näkökantasi, mutta olen siitä eri mieltä. Kun tilanne on mennyt noin pitkälle, jatkunut noin pitkään, niin mielestäni raja on tullut vastaan siinä, että peli kannattaisi ehdottomasti viheltää nyt poikki. Eikä se tarkoita sitä, että pitäisi nostaa sota pystyyn, vaan lähinnä tarkoitan sitä parisuhteen tekohengittämistä. Mitä pidempään asiaa pitkittää, sitä suurempaa tuhoa se aiheuttaa. Hukassa kannattelee miestään tällä hetkellä osittain jopa lastensa kustannuksella.

Ymmärrän senkin näkökulman, että ihmiset ovat erilaisia ja prosessoivat asioita eri tahtiin, mutta on olemassa silti tietynlaisia rajoja, joiden jälkeen ei ole paluuta. En sanoisi myöskään fyysistä väkivaltaa kokevalle perheenäidille, että ymmärrän, että lähteminen ottaa aikansa ja se tapahtuu omaan tahtiin, vaan sanoisin, että nyt on sellainen raja tullut vastaan, että ihan lastenkin takia pitää lähteä. Heti eikä viidestoista päivä. 

- Käpybara

Minä kyllä ymmärrän senkin, että toisen isyyttäkin haluaa tukea, jopa hetkellisesti vähän kannatella, järjestellä asiat sujuviksi, kun mies on ihan hukassa ja sekaisin. Toki rajansa tällaisellakin, että siitä on apua eikä haittaa. Kun ei kannettu vesi kaivossa pysy, ja se on turhaa työtä ja voimien verotusta vedenkantajlle. Kyllä jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa itsestään ja liika paapominen käy pidemmän päälle haitaksi.

Ja vitsi, itseäni harmittaa se, että en ole kielellisesti niin taitava mitä jotkut muut. Tiedostan että nämäkin kirjoittamani asiat saisi sanottua paljon paremmin ja paremmalla muotoilulla, eikä näin tylyn tuntuisesti töksäyttäen. Tiedostan oman kömpelyyteni ja se harmittaa.

- Käpybara

Käpybara: "Ymmärrän näkökantasi, mutta olen siitä eri mieltä. Kun tilanne on mennyt noin pitkälle, jatkunut noin pitkään, niin mielestäni raja on tullut vastaan siinä, että peli kannattaisi ehdottomasti viheltää nyt poikki. "

Mikä merkitys Käpybaran tai muidenkin erityisen jyrkkien mielipiteiden estiäjillä sitten on esimerkiksi avioerohakemuksella? Minusta se iso ja merkittävä asia. 

Olen samaa mieltä siinä, että Hukassa tilanne oli varmasti ollut kauan pitkittynyt ja epäselvä, jo miehen epärehellisyyden ja sumutuksenkin takia, mutta nythän asioiden todellisuus on aika hyvin jo selvillä ja ratkaisevia harppauksia isoon muutokseen, mitä todennäköisimmin eroon, on todella otettu. Itseäni tässä keskustelussa on vähän kummastuttanut se, että jopa avioeron hakeminen tunnutaan ohittavan. Ikäänkuin sitä ei otettaisi todesta. Itselläni on kuva kuitenkin, että Hukassa on vakaa ihminen, eikä todella ole temmannut erohakemusta taskustaan huvikseen.

Olen pistänyt myös merkille, että Käpybralla on tuntunut välillä muissakin asioissa olevan toisinaan aika mustavalkoinenkin ja jyrkkä ajattelu. Onko sellainenkaan ääriasenne aina se paras vaihtoehto? Hukassa on luonteeltaan tasainen, vakaa ja harkitseva. Tottakai hänen erossaankin tämä näkyy. Ei ihan kaikki ole aina mitään "läheisriippuvuutta" tms.

- eri

Vierailija kirjoitti:

Ja vitsi, itseäni harmittaa se, että en ole kielellisesti niin taitava mitä jotkut muut. Tiedostan että nämäkin kirjoittamani asiat saisi sanottua paljon paremmin ja paremmalla muotoilulla, eikä näin tylyn tuntuisesti töksäyttäen. Tiedostan oman kömpelyyteni ja se harmittaa.

- Käpybara

Käpybara, minusta kirjoitat hyvin. Olen itse ollut jo lapsesta pitäen totuudentorvi, joka oivalsi asioita ja töräytti niitä suoraan, aiheuttaen hämmennystä "Ei noin saa sanoa". Kirjoittaessa viestistä jää pois eleet, ilmeet ja äänensävy, siksi viesti saattaa kuulostaa jyrkemmältä kuin kirjoittaja tarkoitti. Itse olen ollut arka ottamaan osaa näihin keskusteluihin. Osaksi siksi, etten sanoisi liian suoraan ja loukkaavasti tarkoittamattani, osaksi siksi, että täällä muut keskustelijat ovat jo sanoneet paremmin sen, mitä aioin sanoa. 

Hukassa, minua et ole kuormittanut. Olen surullinen ja minua harmittaa sinun puolestasi enkä voi olla miettimättä, miten kauan jaksat tuota kuviota. Entä jos fysiikkasi pettää ja joudut pitkäksi aikaa sairaalaan? Joutuuko silloin joku lapsista (esikoinen?) vastuunkantajan rooliin?

Tähkäpää

Vierailija kirjoitti:

Käpybara: "Ymmärrän näkökantasi, mutta olen siitä eri mieltä. Kun tilanne on mennyt noin pitkälle, jatkunut noin pitkään, niin mielestäni raja on tullut vastaan siinä, että peli kannattaisi ehdottomasti viheltää nyt poikki. "

Mikä merkitys Käpybaran tai muidenkin erityisen jyrkkien mielipiteiden estiäjillä sitten on esimerkiksi avioerohakemuksella? Minusta se iso ja merkittävä asia. 

Olen samaa mieltä siinä, että Hukassa tilanne oli varmasti ollut kauan pitkittynyt ja epäselvä, jo miehen epärehellisyyden ja sumutuksenkin takia, mutta nythän asioiden todellisuus on aika hyvin jo selvillä ja ratkaisevia harppauksia isoon muutokseen, mitä todennäköisimmin eroon, on todella otettu. Itseäni tässä keskustelussa on vähän kummastuttanut se, että jopa avioeron hakeminen tunnutaan ohittavan. Ikäänkuin sitä ei otettaisi todesta. Itselläni on kuva kuitenkin, että Hukassa on vakaa ihminen, eikä todella ole temmannut erohakemust

Uskon, että avioerohakemuksen jättäminen on ollut iso askel sekä Hukassalle että hänen miehelleen. Niin iso askel, että hänen miehensä ei ole sitä suostunut vielä ottamaan: ei suostunut allekirjoittamaan avioerohakemusta eikä ole suostunut vastaanottamaan tiedoksiantoa, joten harkinta-aika ei vielä ole edes käynnistynyt, vaikka aikaa on mennyt jo kaksi kuukautta. 

Tähkäpää

Vierailija kirjoitti:

Käpybara: "Ymmärrän näkökantasi, mutta olen siitä eri mieltä. Kun tilanne on mennyt noin pitkälle, jatkunut noin pitkään, niin mielestäni raja on tullut vastaan siinä, että peli kannattaisi ehdottomasti viheltää nyt poikki. "

Mikä merkitys Käpybaran tai muidenkin erityisen jyrkkien mielipiteiden estiäjillä sitten on esimerkiksi avioerohakemuksella? Minusta se iso ja merkittävä asia. 

Olen samaa mieltä siinä, että Hukassa tilanne oli varmasti ollut kauan pitkittynyt ja epäselvä, jo miehen epärehellisyyden ja sumutuksenkin takia, mutta nythän asioiden todellisuus on aika hyvin jo selvillä ja ratkaisevia harppauksia isoon muutokseen, mitä todennäköisimmin eroon, on todella otettu. Itseäni tässä keskustelussa on vähän kummastuttanut se, että jopa avioeron hakeminen tunnutaan ohittavan. Ikäänkuin sitä ei otettaisi todesta. Itselläni on kuva kuitenkin, että Hukassa on vakaa ihminen, eikä todella ole temmannut erohakemust

Hmmm..eihän se eron harkinta-aika ole edes astunut vielä voimaan ja monet ovat tuoneet esille sitä, että käsittelyajat eivät ole kahta kuukautta, vaan Hukassan mies todennäköisesti pakoilee tiedoksiantoa, joten tilanne on senkin suhteen jumissa. Ymmärrän sen täysin, että koet minun suhtautumiseni mustavalkoisena ja ääripäänä. Olemme varmasti hyvin eri tyyppisiä ihmisiä. Harkinta ja maltti on valttia tiettyyn pisteeseen saakka, kunnes harkinnan taakse pystyy menemään pakoon todellisuutta. Harkinta ja malttikaan ei ole kovin yksioikoinen ja mustavalkoisesti hyvä asia, vaan niitä voi käyttää pakokeinona. Mutta ymmärrän sen, että oma suoruutenikaan ei aina ole absoluuttisesti hyvästä.

- Käpybara

Jotenkin pelottaa miten sitten jos eron jälkeen esimerkiksi nuo Hukassa suunnittelemat viikonloput isän puolelta eivät onnistu noin kuin on itselleen miettinyt. Kuinka vaikeaa on jälkeenpäin huomata, että vaikka on tehnyt valtavasti niin ajatustyötä kuin antanut tukea miehelle hän toimiikin ihan omalla tavallaan tavata lapsiaan sovittuina tapaamisaikoina. Mikä on tietenkin sallittua, eri asia jos mies on kokonaan tapaamatta lapsiaan. Ei välttämättä halua tai aina onnistu tulemaan vanhaan kotiin asumaan lasten kanssa. 

Olen huomannut miten niin moni pari on ensin suunnitellut hyvinkin yhteisymmärryksessä miten eron jälkeen toimitaan. Mutta kun kummallakin on sitten oma elämänsä ei välttämättä ole osannut ennakoida miten paljon se vaikuttaa arjen elämiseen. Vielä jos kuvioissa on uudet kumppanit tai uusi kumppani niin hänenkin sanansa ja tahtonsa vaikuttaa. Kun eron jälkeen on olemassa kaksi eri perhettä ei ne suunnitelmat aina toimi jotka on tehty yhtenä perheenä ollessa. Ei niin isältä kuin äidiltäkään. 

Tosiaan vaikka täällä on välillä suoraakin tekstiä ei Hukassa olevaa varmaan koeta taakaksi. Ymmärrän, että ensin pitää saada tilanne selvenemään, että nyt ollaan tultu tähän pisteeseen ja oma mieli siihen moodiin, että pystyy jatkamaan eteenpäin. Ymmärrä, että hän yrittää tehdä nyt parhaansa ja ylikin. Mutta kun kaikkeen ei voi yksi ihminen voi vaikuttaa. Sekin pitäisi antaa periksi. Luopua yrittämästä liikaa toisten puolesta. Kiltille ja empaattiselle se on vaikeaa, mutta itsellekkin pitää olla kiltti ja empaattinen. Oikeastaan se on nyt pääasiassa myös hukassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käpybara: "Ymmärrän näkökantasi, mutta olen siitä eri mieltä. Kun tilanne on mennyt noin pitkälle, jatkunut noin pitkään, niin mielestäni raja on tullut vastaan siinä, että peli kannattaisi ehdottomasti viheltää nyt poikki. "

Mikä merkitys Käpybaran tai muidenkin erityisen jyrkkien mielipiteiden estiäjillä sitten on esimerkiksi avioerohakemuksella? Minusta se iso ja merkittävä asia. 

Olen samaa mieltä siinä, että Hukassa tilanne oli varmasti ollut kauan pitkittynyt ja epäselvä, jo miehen epärehellisyyden ja sumutuksenkin takia, mutta nythän asioiden todellisuus on aika hyvin jo selvillä ja ratkaisevia harppauksia isoon muutokseen, mitä todennäköisimmin eroon, on todella otettu. Itseäni tässä keskustelussa on vähän kummastuttanut se, että jopa avioeron hakeminen tunnutaan ohittavan. Ikäänkuin sitä ei otettaisi todesta. Itselläni on kuva kuitenkin, että Hukassa on va

Uskon, että avioerohakemuksen jättäminen on ollut iso askel sekä Hukassalle että hänen miehelleen. Niin iso askel, että hänen miehensä ei ole sitä suostunut vielä ottamaan: ei suostunut allekirjoittamaan avioerohakemusta eikä ole suostunut vastaanottamaan tiedoksiantoa, joten harkinta-aika ei vielä ole edes käynnistynyt, vaikka aikaa on mennyt jo kaksi kuukautta. 

Tähkäpää

No kuinkas suuren vastuun oletat Hukassan kantavan miehensä suhtautumisesta tai toimista tässä avioeroasiassa, (tai muissakin) ? 

En ihan ymmärrä kommenettisi ydintä siis.

"Tuntuu ettei tuossakaan asiassa miehesi joudu kantamaan vastuuta tasavertaisena aikuisena, vaan yrität toimia siinäkin välissä ennen kaikkea miehesi pelastajana. Miehesi isyys ja vanhemmuus on hänen vastuullaan. Et voi kannatella häntä tuossakaan asiassa. Ainut mitä voit tehdä, on olla vaikeuttamatta heidän keskinäistä suhdettaan..."

Niinpä. Omassa avioliitossa aikoinaan (3 lasta) yrittäjämies ei ottanut juuri mitään vastuuta lapsista eikä kodin muistakaan töistä. Isovanhempia ei ollut. Pariterapian myötä mies viimein ymmärsi, että otan eron itseni ja lasteni takia, koska en enää jaksa enkä halua/kykene liittoon tuommoisen kanssa. 15 vuotta kesti liitto.

Kuinka ollakaan, kun ero oli isku miehelle, joka ei kyennyt näkemään omaa osuuttaan edes, niin eron myötä tapasi lapsia säännöllisesti ja vei vaikka minne yhdessä harrastuksiin. Ja minä en todellakaan kannatellut häntä vaan itseäni. Turha vähätellä etukäteen miehen vanhemmuuden kyvyttömyyttä tosiasioiden tullessa voimaan. Tosin myöhemmin harveni tapaamiset, kun meni kimppaan uuden suhteensa myötä, mutta ollessaan omillaan toimi ok.

Vierailija kirjoitti:

Olen itsekin sitä mieltä, että naisella todellakin on täydet oikeudet tapailla muita niin halutessaan ja se toki on jopa järkevääkin. Mielestäni kuitenkin heille pitäisi avoimesti kertoa, että seksikumppaneita on muitakin. He tapailivat tämän herrasmiehen (:D) kanssa kuukausia ja koko sen ajan mies kuvitteli naisen rakentavan vakavaa suhdetta hänen kanssaan. Hänelle kerrottiin, ettei muiden kanssa intiimisiuteita ole ja lopulta yli puolen vuoden jälkeen mies lopulta luotti tarpeeksi ja suostui viimein jättämään kondomin pois. Kohtalokkain seurauksin, joiden myötä asioiden todellinen laita lopulta paljastui hänelle. Nämä seuraukset tulivat täytenä yllätyksenä myös miehelleni ja nyt ovat siis uusi shokki myös minulle, jonka myötä ajatukseni ovat entisestään solmussa. En tarkoita mustamaalata naista, mutta olen aiemmin tuntenut häntä kohtaan sympatiaa ja ajatellut, että olemme tietyllä tavalla samassa veneessä, mutta näen hänet nyt aivan toisenl

Tästä nousi välittömästi kaksi tärkeää kysymystä mieleen:

Hukassa, mistä tiedät mitä toinen nainen oli oikeasti tuolle oletetulle herrasmiehelle sanonut? Oletko puhunut kyseisen miehenkanssa suoraan? Muussa tapauksessa olet välikäden tietojen varassa, ja ne voivat olla ihan mitä puppua tahansa.

Jokin tässä sinulle syötetyssä tarinassa ei täsmää, vai täsmääkö mikään?

Onko kyseinen herrasmies saanut sukupuolitaudin tuolta miehesi naisystävältä? Jos on, niin sittenhän se sama tauti on myös miehelläsi ja sinulla. Toinen nainen selvästi haluaa paljasta kaikkialla, ja tuskinpa miehesi on kotonakaan käyttänyt kumia? Eli ristiin rastiin on teidän kaikkien bakteereja siirrelty. Aina vaan karmaisevammaksi menee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tällä hetkellä odotan postista sitä virallista eron ensimmäisen vaiheen voimaanastumista, jotta saan selkeitä aikaraameja. Koska mies ei suostunut täyttämään hakemusta yhdessä, harkinta-aika astuu voimaan vasta kun hän saa virallisen tiedoksiannon. Hakemuksen jättämisestä on nyt lähes kaksi kuukautta, joten melko pitkä on käsittelyaika. Ystäväni kuitenkin kertoi sen olevan normaalia."

Siis mitä ihmettä? Miten tuo voi kestää noin kauan? Ei todellakaan ole normaalia tuo käsittelyaika. Harkinta-aikahan alkaa juosta muutaman päivän sisällä hakemuksen sisään jättämisestä - tai heti, kun se on molemmilla osapuolilla tiedossa.

Eikö mies ole saanut avioeroa tiedoksi? Vai onko hän voinut ilmoittaa käräjäoikeuteen, että ero perutaan? Jotain mätää tuossa on. Voit Hukassa soittaa itse käräjäoikeuteen ja kysyä, missä vaiheessa asiat ovat.

Eli mies ei o

Miksei Hukassa vain vie paperia miehen nokan eteen ja sano että nyt allekirjoitat, piste.