Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12660)
Kiitos asiallisista viesteistä, olo on aivan kaamea.
Häivyn takavasemmalle, sillä oksennus tuli juuri tuon yhden takia. Tämä ketju ei ole enää minulle tarkoitettu.
Täällä on nyt ollut hyvää keskustelua, kunnes minä kirjoitin ja tuo yksi ilmestyi kun perskärpänen. Paree, että pysyn pois.
Paljon on mielen päällä, pelko, suru ja viha. Kaikki kuitenkin muuttui ykskaks, mikään ei ole ennallaan. Hirveä tunne herätä taas siihen kun rintaa painaa heti kun silmät aukeaa.
Kaikkea Hyvää Teille muille,
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minulta kyllä riittää ymmärrystä tuolle ettei lasten ydinperhettä haluta rikkoa. Mielestäni Hukassa miettii tässä kohdassa aivan oikeaa asiaa."
Minusta ydinperheessä ei ole avoimia suhteita. Ei ihme, etteivät nuoremmat enää hanki lapsia, kun ovat nähneet vanhempiensa elävän yhdessä "lapsien takia". Ei mitään kivaa eikä hauskaa ja lämmintä yhdessä puolison kanssa. Vain taloutta ja etäisyyttä. Tyytymättömyyttä. Alistumista.
Näin jo vanhempana ihmisenä tuntuu tuo ajatus ihan kauhealta. Että siis nuoret ihmiset ensin menevät yhteen, hankkivat perheen ja omaisuutta ja sitten lasten syntymän jälkeen, edelleen melko nuorina, alkavat elää elämää ilman mitään tunteita toistaan kohtaan. Joko tosiaan ovat tyytymättömiä ja alistuvat tai käyvät vieraissa. Tai joka tapauksessa elävät seksittömässä ja tunteettomassa suhteessa. Ei kai parisuhteen ja perhe-elämän sellaista ole tarkoitus olla? Mitä järkeä edes siinä olisi? Ensin hankitaan kaikki puitteet ja sitten eletään pitkin hapain yhdessä niiden puitteiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista viesteistä, olo on aivan kaamea.
Häivyn takavasemmalle, sillä oksennus tuli juuri tuon yhden takia. Tämä ketju ei ole enää minulle tarkoitettu.
Täällä on nyt ollut hyvää keskustelua, kunnes minä kirjoitin ja tuo yksi ilmestyi kun perskärpänen. Paree, että pysyn pois.
Paljon on mielen päällä, pelko, suru ja viha. Kaikki kuitenkin muuttui ykskaks, mikään ei ole ennallaan. Hirveä tunne herätä taas siihen kun rintaa painaa heti kun silmät aukeaa.
Kaikkea Hyvää Teille muille,
28 v yhdessä
Mitä teille tai Sinulle on tapahtunut? Kerrohan nyt.
Kiitos minulle osoitetuista viesteistä. Hyvää herättelyä ja aihetta ajattelulle. Nyt en koe aiheelliseksi vatvoa ja jaaritella omasta tilanteestani, sillä 28 käy selkeästi läpi paljon suurempia asioita. Palaan siihen myöhemmin. Todella törkeää toimintaa näiltä jotka täällä laittavat ivallisia kommentteja. Karmeaa, että on ihmisiä, jotka saavat mielihyvää toisen ahdingosta ja vielä vääntävät veistä haavassa. Yritä ummistaa silmäsi näiltä 28. Ehkä heiltäkin vielä löytyy myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan, kun joskus itse kokevat jotain vaikeaa. Valtaosa palstan väestä tsemppaa sinua täysillä ja haluaisi helpottaa olotilaasi edes hitusen. Valtavasti voimaa vaikeaan tilanteeseen sekä Sinulle että Mökkimiehelle! Toivon todella, että asiat järjestyvät vielä parhain päin.
- Hukassa
En todellakaan ymmärrä tuota kirjoittajaa tai kirjoittajia jotka hyökkäävät 28 kohtaan noin ilkeästi. Kannattaisi tämän tai näiden mennä itseensä ja miettiä omaa käytöstään.
Ei meidän tarvitse tietää mitä on tapahtunut, selvästi jotain todella ikävää.
28, kaikki ajatukseni ja tukeni on sinun kanssasi. Toivon asioiden kääntyvän hyväksi. Ja jos käy toisin, toivon sinulle valtavasti voimaa selviytyä.
Itsesi vuoksi ymmärrän, ettet halua ketjua lukea tai tänne kommentoida. Meidän muiden puolesta olet aina tervetullut, tulkoon tuo perskärpänen mukanasi tai ei. Varmasti valtaosa tämän ketjun kirjoittajista tunnistaa tyypin ja osaa jättää hänen ilkeilyt omaan arvoonsa. Hänellä on valtavan paha olla itsensä kanssa. Ikävää, että hän sivaltavilla sanoillaan sai sinulle niin pahan olon.
Ja siitä hengittämisestä, ihmisen elämässä on hetkiä jolloin hengitys on ainoa mihin ihmisellä on voimaa ja ainoa asia mikä pitää kiinni elämässä ja auttaa eteenpäin. Ole onnellinen, jos olet selvinnyt ilman tätä kokemusta omassa elämässäsi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä Hukassa voi kirjoitella edelleen, tänne mahtuu erilaisia aiheita. Ei 28 asialle voi kuin toivoa voimia ja selkenemistä, mitä se sitten onkaan. Emme voi täällä muuta, varsinkaan kun ei tiedetä tapahtunutta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos minulle osoitetuista viesteistä. Hyvää herättelyä ja aihetta ajattelulle. Nyt en koe aiheelliseksi vatvoa ja jaaritella omasta tilanteestani, sillä 28 käy selkeästi läpi paljon suurempia asioita. Palaan siihen myöhemmin. Todella törkeää toimintaa näiltä jotka täällä laittavat ivallisia kommentteja. Karmeaa, että on ihmisiä, jotka saavat mielihyvää toisen ahdingosta ja vielä vääntävät veistä haavassa. Yritä ummistaa silmäsi näiltä 28. Ehkä heiltäkin vielä löytyy myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan, kun joskus itse kokevat jotain vaikeaa. Valtaosa palstan väestä tsemppaa sinua täysillä ja haluaisi helpottaa olotilaasi edes hitusen. Valtavasti voimaa vaikeaan tilanteeseen sekä Sinulle että Mökkimiehelle! Toivon todella, että asiat järjestyvät vielä parhain päin.
- Hukassa
Kiitos Hukassa Sinulle.
Älkää nyt ihmeessä lopettako kirjoittelemasta minun takiani. Olen kyllä täällä lukenut taustalla Sinun "elämäntarinaa" ja toisenlaisessa tilanteessa varmasti myös olisin kommentoinut. Nyt en vaan ole pystynyt. Olen iloinen, että kirjoitit tänne, sillä täällä on iso kasa fiksuja, sydämellisiä ihmisiä kirjoittelemassa. Välillä tekstit hyvinkin suorasukkaisia, mutta monesti niissä kokemus puhuu. Hieman jopa harmittaa, että vastasin tuohon huhuiluun siitä, että mihin olen hävinnyt, sillä tuo joku perskäränen heräsi heti (en vaan tiedä miten ihmeessä sellaisen sain perääni).
Olen kokenut läheltä, vieressä jotain sellaista jota en toivoisi kenellekään. Nyt tämän kanssa pitäisi oppia elämään, pelko jäi. Vaikea hengittää. Pienimpänä murheena yhteinen kolmen viikon loma lämpöön peruuntui. Mökkimies on hengissä kuitenkin (sairaalassa), on elämässäni edelleen, nyt opetellaan elämään yhdessä toisenlaista elämää ja pakko uskaltaa luottaa huomiseen.
Kaikkea hyvää Sinulle Hukassa, kuuntele Sydäntäsi ja muista, että meillä on vain tämä yksi elämä, jonka pituutta ei kukaan tiedä.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos minulle osoitetuista viesteistä. Hyvää herättelyä ja aihetta ajattelulle. Nyt en koe aiheelliseksi vatvoa ja jaaritella omasta tilanteestani, sillä 28 käy selkeästi läpi paljon suurempia asioita. Palaan siihen myöhemmin. Todella törkeää toimintaa näiltä jotka täällä laittavat ivallisia kommentteja. Karmeaa, että on ihmisiä, jotka saavat mielihyvää toisen ahdingosta ja vielä vääntävät veistä haavassa. Yritä ummistaa silmäsi näiltä 28. Ehkä heiltäkin vielä löytyy myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan, kun joskus itse kokevat jotain vaikeaa. Valtaosa palstan väestä tsemppaa sinua täysillä ja haluaisi helpottaa olotilaasi edes hitusen. Valtavasti voimaa vaikeaan tilanteeseen sekä Sinulle että Mökkimiehelle! Toivon todella, että asiat järjestyvät vielä parhain päin.
- Hukassa
Kiitos Hukassa Sinulle.
Älkää nyt ihmeess
Isoisoiso etähalaus 28, voimia ja toivoa!
Muista syödä, yritä muistaa pitää itsesäsi huolta.
Kukaton Tuumis
En osaa kirjoittaa sitä sanoiksi miten paljon toivon kaikkea hyvää, voimia ja toipumista sinulle 28 ja mökkimiehelle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 28 lämpimistä sanoistasi. Varmasti palaan vielä tilanteeseeni syvemmin, mutta nyt se tuntuu kovin vähäpätöiseltä sinun tilanteesi rinnalla.
Itse olen joutunut elämään mahdollisesti hieman samankaltaista shokeeraavaa tilannetta läpi. Kohtuullisen nuori äitini sai muutama vuosi sitten massiivisen aivoverenvuodon täysin yllättäen ja halvaantui kokonaan toispuoleisesti. Kysymysmerkkinä oli, jääkö edes henkiin. Hän oli ja on valtavan suuri osa minun, isäni, sisarusteni sekä lasteni elämää. Perheen kantava voima, joka oli myös avainasemassa oman perheeni arjen toimivuudessa. Hän on sitä edelleenkin, vaikka arki on muuttanut muotoaan.
Alku oli järkyttävää pelkoa ja tuntui täysin epätodelliselta. Kuitenkin, nyt muutama vuosi myöhemmin on elämä asettunut uomiinsa. Sitä oppii arvostamaan normaaleja pieniä itsestäänselviä asioita; esimerkiksi makaronilaatikon nostamista uuniin. Äitini on sitkeä ja sisukas nainen, joka ei jäänyt sängyn pohjalle suremaan. Hän kuntoutti itseään aktiivisesti ja oppi uudelleen kävelemään. Koskaan tilanne ei tule palaamaan entiselleen, mutta hän on oppinut elämään niillä korteilla, mitä on jaettu ja elämä on hyvää. Hän elää tavallaan uutta elämää ja toista mahdollisuutta, jota osaa arvostaa eri tavalla.
Teidän tilanteenne saattaa olla täysin toisenlainen, mutta Mökkimies on onnekas, että hänen rinnallaan seisot Sinä. Tuot toivoa sekä motivaatiota tulevaan. Arvosi hänelle on uuden tilanteen myötä noussut varmasti mittaamattoman arvokkaaksi ja korvaamattomaksi. Syö, lepää ja hengitä raitista ilmaa, jotta jaksaisit tämän vaikean tilanteen polttamatta itseäsi loppuun. Usko tulevaan. Lämmin ja luja virtuaalihalaus Sinulle sekä paljon voimaa jaksaa.
- Hukassa
"Näin jo vanhempana ihmisenä tuntuu tuo ajatus ihan kauhealta. Että siis nuoret ihmiset ensin menevät yhteen, hankkivat perheen ja omaisuutta ja sitten lasten syntymän jälkeen, edelleen melko nuorina, alkavat elää elämää ilman mitään tunteita toistaan kohtaan. Joko tosiaan ovat tyytymättömiä ja alistuvat tai käyvät vieraissa. Tai joka tapauksessa elävät seksittömässä ja tunteettomassa suhteessa. Ei kai parisuhteen ja perhe-elämän sellaista ole tarkoitus olla? Mitä järkeä edes siinä olisi? Ensin hankitaan kaikki puitteet ja sitten eletään pitkin hapain yhdessä niiden puitteiden takia."
Toisin kuin selitetään itselle ja toisille, että lasten takia, kun syy voi olla siellä omassa lapsuudessa.
" Etenkin kun ihmisen on vaikeaa päästää irti sellaisista suhteista tai asioista, jotka eivät ole hänelle itselleen ollenkaan hyväksi, on taustalla usein lapsuuden ikäviä kokemuksia. Pahimmillaan ihminen pitää huonoa kohtelua normaalina ja ajattelee, ettei ansaitse muuta, Kauppinen kertoo."
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000010136941.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Etenkin kun ihmisen on vaikeaa päästää irti sellaisista suhteista tai asioista, jotka eivät ole hänelle itselleen ollenkaan hyväksi, on taustalla usein lapsuuden ikäviä kokemuksia. Pahimmillaan ihminen pitää huonoa kohtelua normaalina ja ajattelee, ettei ansaitse muuta, Kauppinen kertoo."
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000010136941.html
Ja sitten vielä selitetään vakavana, kuinka on kasvanut ihmisenä siihen kierouteen, mitä pso voi tuoda. Huhhuh!
Lupasin pysyä poissa, mutta haluan lämpimästi kiittää kirjoituksista ja myötätunnosta.
Nyt todella fyysisesti reagoin perskärpäsen kirjoituksiin siitä että mökkimies ei ole ollut tosissaan ja kuinka se minut jätti, lähellä tuo jälkimmäinen toki oli.
Tajuan nyt, että tarvitsen ammattiapua. Pärjäsin "hyvin" erosta 28 yhteisen vuoden jälkeen, mutta nyt ei pää kestä tätä. Kun toista elvytetään vieressäsi, ihmisiä tuli paikalle koko ajan lisää, helikopteria myöten (ei päässyt laskeutumaan). Seisoin nurkassa ja olo oli ihan kummallinen, jotenkin katsoin tilannetta kuin ulkopuolelta. Luulen, että en muista edes kaikkea. Mökkimies operoitiin sairaalassa pariin kertaan. Nyt näyttää niin hyvältä kuin tilanteeseen nähden voi näyttää, mutta joku shokkitila alkaa laskeutumaan nyt päälleni. Pelko, kokoaikainen pelko puristaa ja viha, olen ihan helvetin vihainen. Ja taas se hassu tunne, että ei kestä muiden ihmisten iloisia viestejä kivoista pikkujouluista tms. kun tuntuu, että oma elämä pysähtyi. Ja se ihana google ...... ei vähennä tilastot pelkoani. Minun pitää nyt saada pääni kuntoon, en voi elää pelkän pelon kautta. Lopputulos oli todella lähellä olla toinen, nyt päivä kerrallaan eteenpäin.
Taas mä sitten tänne kerroin ja juuri nyt olen lähellä olla lähettämättä tätä. Tämä ketju on vain ollut niin tärkeä aiemmin ja olen niin avoimesti täällä kirjoitellut.
Tähän ei tarvitse palata tämän jälkeen, mutta todellakin itse taas tajusin, kuinka haurasta kaikki on ja toivon, että ihmiset eläisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Elämän pituudesta kun ei kukaan todellakaan tiedä.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvaa sietämään...voi luoja, mitä kaikkea sitä kuuleekaan.
"Nyt tätä uutta elämänvaihetta on jatkunut viisi vuotta ja olen kovasti kasvanut alun jälkeen sekä oppinut käsittelemään mustasukkaisuuttani sekä siedän asioita paremmin kuin ennen."
Mitä sanotte miehestä joka lähettää exiensä valokuvia?
Noh, vaikka juuri sanoin antavani aiheen olla, niin tätä kasvamisasiaa voisin hieman kommentoida kun se keskustelua tuntuu nyt herättävän. Lapset lähtivät pulkkailemaan ystäväperheen kanssa, joten on aikaa roikkua puhelimella vielä hetki. Ymmärrän pointin, että kuulostaa aivan hullulta kasvaa miehen huonoon kohteluun.
Omalla kohdallani koen kuitenkin kasvun olevan henkistä kasvua, josta on hyötyä myös mahdollisissa tulevissa parisuhteissani. Se antaa myös ymmärrystä monenlaisiin tilanteisiin, joita ihmisillä elämässään on. Nuorena olin kovin mustavalkoinen ajatuksissani. Pidin itsestäänselvänä eläkepäiviä yhdessä ja halusin viettää kaiken aikani mieheni kanssa. Olin myös kovin mustasukkainen. Olemme muuttaneet yhteen suoraan lapsuudenkodeistamme ja tätä ennen asuimme jo käytönnössä vuoden minun vanhempieni luona. Eli vietimme jo kaikki yöt yhdessä vielä kun mieheni ajoi mopolla. Tämän mainitsemani kasvun koen tietynlaisena itsenäistymisenä, joka elämästä on jäänyt väliin. Olen opetellut nauttimaan elämästä myös ilman häntä eikä aikani kulu ikävöintiin kun olemme erillään. Minulla on mukavaa myös ilman häntä ja ymmärrän nyt, kuinka tärkeää parisuhteessa on tehdä tilaa myös erillisille elämille. Mustasukkaisuus on myrkyllinen tunne, joka itsensä vuoksi on saatava aisoihin. Olen opetellut olemaan murehtimatta asioista, joihin en voi vaikuttaa. Tässä onnistun toisinaan paremmin, toisinaan huonommin. Tarkoitan tällä kaikella sitä, että mustavalkoiseen ajattelutapaani on tullut valtava määrä harmaansävyjä mukaan ja osaan suhtautua asioihin tasapainoisemmin. Toisaalta joskus ehkä jopa liian tasapainoisesti. Suren kyllä, mutta minun on vaikea löytää sisältäni puhdasta raivoa, joka varmasti olisi paikallaan tietyissä tilanteissa. Tämä on ehkä sitä alistumista, josta moni täällä puhuu. Toisaalta se saattaa olla myös tietynlaista irtipäästämistä pikkuhiljaa. Ehkä tämä matkani vie vaihe vaiheelta kohti eroa.
28:n tilanne kuulostaa aivan järkyttävältä. Onneksi Mökkimies sai apua nopeasti eikä ollut jossain työmaallaan yksin! Huhhuh.
- Hukassa
Aivan kamalaa 28. Kuten Hukassa sanoi, onneksi apu ehti ajoissa paikalle.
Keskusteluapua on varmasti saatavilla, kriisiapua.
Toivon kaiken vielä päättyvän hyvin, mökkimiehen selviävän kokemastaan. Toivon sinulle voimaa ja jaksamista. Hae apua jotta jaksat ja selviät eteenpäin.
Halaus.
Ap
Tän Hukassa:n yliymmärtävyys ja kiltteys tulee täälläkin esiin. Hän vain ymmärtää kaikkien näkökulmat ja jaksaa selittää omiaan eikä hermostu lainkaan vaikka joukossa on v*ttumaisia kommentteja pilvin pimein ja vois vähän antaa piikkiä takas
Mielestäni Hukassa on saanut hyvin ymmärtäisiä viestejä. Vaikka jotkut ovat kriittisiä tai realistisia ne eivät ole v...ttuilua.
Voisitko avata meillekin 6620 mitkä niitä ovat olleet sinun mielestäsi?
No mitä se käy läpi? Voisi kertoa. Voisi helpottaa.
Aina tota hengittämistä.
Ei normaalityyppien tarvi miettiä hengittämistä.
Niin.