Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12646)
Tämä elatusmaksuasia herättää paljon keskustelua ja vaatiin minulta nyt hieman pureskelua. Sillä tämä on ollut minulle ihan ok näin.
Totuus on kuitenkin se, vaikka poika olisi asunnut isänsä kanssa ja isä maksanut kaiken niin olisin asunnut huomattavasti kalliimmilla asumiskuluilla. Vaikka vastike ei ole pieni niin tällä asumiskululla en asuisi pienessäkään vuokra-asunnossa tai pieneenkin asuntoon tarvitsisin asuntolainaa, jota maksaisin vastikkeen lisäksi. Olen toki ruokkinut pojan, maksanut pientä viikkorahaa ja silloin tällöin kahvilaan yms. Taidetaan kuitenkin oikeasti elää aika pienillä menoilla. Ei ole lääkäri/lääke kuluja, ei silmälaseja, ei erillisiä vakuutuksia. Toki kotivakuutus on. Ainoan harrastuksen maksaa isä jne (tarkoitan sitä osuutta treenikämpästä). Vaatteet ostaa poika oikeastaan itse ja itseasiassa isäkin. En muista koska poika olisi pyytänyt minulta rahaa esim. vaatteisiin. Meillä todella pieni sähkölasku ja kotivakuutus per. kuukausi ei paljon maksa.
Isän palkan tiedän suunnilleen ja samoissa mennään. Isä ei ole isotuloinen.
JOS isä nyt hoitaa pojan autokoulun ja velat, no lupasi kyllä velat kokonaan tammikuussa (uskon kun näen).
En tiedä onko taistelu kaiken väärti, minusta olisi nyt tärkeintä mennä eteenpäin ja toimia tästä eteenpäin paremmin.
Minulla on nyt laitettava fokus myös terveysasioihini (10.1 toiv. viisaampi) ja pojan 18 v partyihin, jotka nyt sitten jäivät minun kontolleni.
Hyvä, että herättelette, pää käy kun hyrrä mulla nyt.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin narsistikumppanista on hyvin vaikea päästää irti kun on traumasiteessä.
Luin näitä niin joistain tuli vähän sellainen fiba (etenkin aloittajan tarinasta), että kaksi vähän erilailla rikkinäistä ihmistä on tuoneet toisistaan pitkän aikaa esille ne heikoimmat kohdat. Aloittaja ei rehellisesti koe tehneensä mitään suhteen kannalta väärin, koska hän on yrittänyt rakentaa suhdetta, yrittänyt olla hyvä puoliso, yrittänyt saada toista tyytyväiseksi. Hänet rumasti lempannut ex taas on selittämättömän katkera ja vihainen ja kohtelee häntä huonosti, vaikka itse on valehdellut ja lähtenyt kävelemään. Minä ehkä aavistan mitä tuon äijän päässä liikkuu, tai no, ei varmaa hirveästi mitään, mutta mitä sen tunnemaailmassa tapahtuu:
Tunnen läheisesti yhden parisuhteen mitä toinen kuvaili sanoin kaunis suhde, jossa hänen rakkautensa oli loputon ja täysi
Tai sitten se on itseen kohdistuvaa kiukkua kun ei oo munattomuuttaan saanut lähettyä aikaisemmin ja se vaan puretaan siihen kuka on lähimpänä?
Vierailija kirjoitti:
"28, älä välitä jankkaajasta ollenkaan. Ei täällä kukaan muukaan jaksa enää välittää. Katkeruus paistaa hänen kirjoituksistaan kauas. Elämä ei ole mEi ennyt ollenkaan niin kuin hän halusi ja syykin on ilmeinen,"
:D
Heh, niinpä, on surkea loinen kun ei ole saanut miestä itselleen. DDD. Vai mikähän se ilmeinen syy mahtaisi olla kun niin hyvin hänen elämänsä tiedätte. Tämä on ihan naurettavaa ja naurettavampaa kun vielä näyttävät sen.
Jos lapsen elinkustannukset on 500 euroa kuussa, isälle kuuluu tuosta puolet. Siis jos vanhempien elatuskyky on suunnilleen samantasoinen. Jos lapsi asuu puolet ajasta isällä ja puolet äidillä ja hankinnat tehdän samassa suhteessa, elatusmaksuja ei määrätä.
Jos lapsi asuu 100% äidillä ja äiti vastaa kaikesta muustakin, isälle määrätään puolet eli 250 euroa. Eli ei niin että koska lapsi asuu äidillä, isälle määrätään kustannukset kokonaisuudessaan.
Voi olla että takautuvasti ei saa kuin erityisestä syystä, mutta sehän selviää kokeilemalla.
Vierailija kirjoitti:
Tämä elatusmaksuasia herättää paljon keskustelua ja vaatiin minulta nyt hieman pureskelua. Sillä tämä on ollut minulle ihan ok näin.
Totuus on kuitenkin se, vaikka poika olisi asunnut isänsä kanssa ja isä maksanut kaiken niin olisin asunnut huomattavasti kalliimmilla asumiskuluilla. Vaikka vastike ei ole pieni niin tällä asumiskululla en asuisi pienessäkään vuokra-asunnossa tai pieneenkin asuntoon tarvitsisin asuntolainaa, jota maksaisin vastikkeen lisäksi. Olen toki ruokkinut pojan, maksanut pientä viikkorahaa ja silloin tällöin kahvilaan yms. Taidetaan kuitenkin oikeasti elää aika pienillä menoilla. Ei ole lääkäri/lääke kuluja, ei silmälaseja, ei erillisiä vakuutuksia. Toki kotivakuutus on. Ainoan harrastuksen maksaa isä jne (tarkoitan sitä osuutta treenikämpästä). Vaatteet ostaa poika oikeastaan itse ja itseasiassa isäkin. En muista koska poika olisi pyytänyt minulta rahaa esim. vaatteisiin. Meillä todella pieni sähkölasku ja kot
No osallistuuhan se isä sitten kuitenkin pojan elämään. Täällä on pohdittu paljon, että rahat menee uuden naisen perheelle ja ei välitä pojastaan yhtään mitään eron jälkeen. Hyvä kun 28 oikaisi tietoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti ajattelen niin asunnon vastike, kotivakuutus, sähkö ja ruokakulut. Viimeisintä lukuunottamatta maksaisin samat kuitenkin. Täällä puhutaan myös "hygieniakuluista" niin käytämme samaa shampoota + hoitoainetta. Meillä joulupukki tuo joka vuosi pojalle monta pakettia dödöjä + pesuaineita (olen syytön siihen). Suurin raha mikä minulla poikaan menee on ruokakulut ja kyllä minä mielelläni poikani ruokin. Poikani on varsinainen hevitukka, jonka intohimona todellakin on kirpputorit, niistä ne "käheimmät" vaatteet löytyvät ja niistä duunataan omanlaiset. En siis kuuna päivänä pystyisi ostamaan pojalleni sukkien tai kalsareiden kaveriksi muita vaatteita.
Minun pitää nyt valita ne tärkeimmät taistelut ja pysyä niissä eikä säntäillä joka suuntaan. Omat voimavarat kipujen kanssa on otettava huomioon.
Nyt lähden ruokakauppaan, sillä jääkaappi on aivan tyhjä.
Mukavaa viikonloppua kaikille,
28v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin narsistikumppanista on hyvin vaikea päästää irti kun on traumasiteessä.
Luin näitä niin joistain tuli vähän sellainen fiba (etenkin aloittajan tarinasta), että kaksi vähän erilailla rikkinäistä ihmistä on tuoneet toisistaan pitkän aikaa esille ne heikoimmat kohdat. Aloittaja ei rehellisesti koe tehneensä mitään suhteen kannalta väärin, koska hän on yrittänyt rakentaa suhdetta, yrittänyt olla hyvä puoliso, yrittänyt saada toista tyytyväiseksi. Hänet rumasti lempannut ex taas on selittämättömän katkera ja vihainen ja kohtelee häntä huonosti, vaikka itse on valehdellut ja lähtenyt kävelemään. Minä ehkä aavistan mitä tuon äijän päässä liikkuu, tai no, ei varmaa hirveästi mitään, mutta mitä sen tunnemaailmassa tapahtuu:
Tunnen läheisesti yhden parisuhteen mitä toinen kuvaili sanoin kaunis s
Ai niin koska on täysin mahdotonta että on olemassa läheisriippuvaisia ihmisiä ja toisaalta sellasia empaatikkoja, joitten on vaikeaa aiheuttaa toisille pahaa mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kyllä menee vaatteisiin rahaa, leffoihin, mäkkäriin, heseen, metrolippuihin, peleihin, harrastuksiin sun muuhun. Lisäksi on silmälasit, piilolinssit, parturissakin käydään, lääkärikulujakin on vuosittain. Joka talvi uudet kalliit toppatakit, kengät sun muut, kun lapset kasvavat vielä.
Ei voi muuta sanoa, kuin että ihmeen vähän teillä on kuluja 28.
Ja kyllä se isä näköjään osallistuu pojan kuluihin, vaatteetkaan ku ei oo halpoja.
Eli kun 28 ei ole exän käymisestä raportoinut, niin olimme kaikki oikeassa; exä ei vaivautunut tulemaan näillä pakkasilla perjantaina työviikon päätteeksi 28:lle, vaikka sanoi tulevansa.
Tuskinpa edes soitti.
Eikös olekin helppoa tunnistaa ihmisten piintyneitä käytöstapoja ja sitä, kuinka ihmiset aina toimivat siten, miten menneisyydessäkin.
Jopa me ulkopuoliset tiesimme, ettei exä tule 28:lle tänään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli kun 28 ei ole exän käymisestä raportoinut, niin olimme kaikki oikeassa; exä ei vaivautunut tulemaan näillä pakkasilla perjantaina työviikon päätteeksi 28:lle, vaikka sanoi tulevansa.
Tuskinpa edes soitti.
Eikös olekin helppoa tunnistaa ihmisten piintyneitä käytöstapoja ja sitä, kuinka ihmiset aina toimivat siten, miten menneisyydessäkin.
Jopa me ulkopuoliset tiesimme, ettei exä tule 28:lle tänään :D
Oletko jotenkin vähä-älyinen, kun 28 vy raportoi exän käyneen tänään.
Vanha viisaus: ihmissuhde on kuin puu, p*skinkin suhde kasvattaa juuret. Niihin juuriin sitten törmää aikojen saatossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kun 28 ei ole exän käymisestä raportoinut, niin olimme kaikki oikeassa; exä ei vaivautunut tulemaan näillä pakkasilla perjantaina työviikon päätteeksi 28:lle, vaikka sanoi tulevansa.
Tuskinpa edes soitti.
Eikös olekin helppoa tunnistaa ihmisten piintyneitä käytöstapoja ja sitä, kuinka ihmiset aina toimivat siten, miten menneisyydessäkin.
Jopa me ulkopuoliset tiesimme, ettei exä tule 28:lle tänään :D
Oletko jotenkin vähä-älyinen, kun 28 vy raportoi exän käyneen tänään.
Oho, meni ihan ohi.
28! Miksi mies oli vain 10 min? Saiko mies vietyä yhtään rojuaan?
Etkö saanut sanottua hänelle niitä asioita, mitä suunnittelit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
28! Miksi mies oli vain 10 min? Saiko mies vietyä yhtään rojuaan?
Etkö saanut sanottua hänelle niitä asioita, mitä suunnittelit?
Sanoi heti tullessaan, että puoli tuntia on aikaa, oli työvaatteet päällä ja tiesinkin (muuta kautta), että oli menossa erään pikkuisen sukulaisen synttäreille.
Nyt ei vaan pojalla ollut tilannetajua ollenkaan, vaan ryntäsi paikalle ja alkoi kinuamaan kyytiä. Isä totesi kyllä pojalle manaten, että sitten pitää lähteä heti.
En vaan halunnut pojan kuullen alkaa vääntämään papereita allekirjoitettavaksi yms. Olisi siis tullut Ma tai Ti uudestaan päivällä kun poika koulussa, mutta "jouduin" sanomaan, että minulla on seuraa silloin, että ei onnistu. Keskiviikkona minulla lääkäriasiat jne. Torstai oli nyt minulle seuraava mahdollisuus ja se sovittiin.
28 v yhdessä
Niin ja otti se ensimmäiset kassit mukaansa, niin paljon kuin Hänen ja pojan kantoon mahtui.
28 v yhdessä
Ja ei oltu alkuun sovittu mitään kellonaikaa, oli puhe päivällä parin työkeikan välissä. Luulin kyllä itse myös jo, että ei tule kun kello oli niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28! Miksi mies oli vain 10 min? Saiko mies vietyä yhtään rojuaan?
Etkö saanut sanottua hänelle niitä asioita, mitä suunnittelit?
Sanoi heti tullessaan, että puoli tuntia on aikaa, oli työvaatteet päällä ja tiesinkin (muuta kautta), että oli menossa erään pikkuisen sukulaisen synttäreille.
Nyt ei vaan pojalla ollut tilannetajua ollenkaan, vaan ryntäsi paikalle ja alkoi kinuamaan kyytiä. Isä totesi kyllä pojalle manaten, että sitten pitää lähteä heti.
En vaan halunnut pojan kuullen alkaa vääntämään papereita allekirjoitettavaksi yms. Olisi siis tullut Ma tai Ti uudestaan päivällä kun poika koulussa, mutta "jouduin" sanomaan, että minulla on seuraa silloin, että ei onnistu. Keskiviikkona minulla lääkäriasiat jne. Torstai oli nyt minulle seuraava mahdollisuus ja se sovittiin.
28 v yhdessä
Ihmettelen kyllä, ettet saa suutasi auki oman poikasi suuntaan ja olisit voinut sanoa, että menee hetkeksi pois paikalta. Melkein 18 -vuotias jo, kyllä sen ikäinen ymmärtää kun sille sanoo.
Näyttää siltä, että olette exäsi kanssa aika samanlaisia, mitä tulee asioiden järjestelyyn. Pohditaan ja mietitään kuukausitolkulla, mutta valmista ei tule. Kovin moni muu ei olisi suostunut tuollaiseen, mutta tietysti jos olette perusluonteeltanne exän kanssa samanlaisia, niin ei kai se sitten ihme ole.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kyllä menee vaatteisiin rahaa, leffoihin, mäkkäriin, heseen, metrolippuihin, peleihin, harrastuksiin sun muuhun. Lisäksi on silmälasit, piilolinssit, parturissakin käydään, lääkärikulujakin on vuosittain. Joka talvi uudet kalliit toppatakit, kengät sun muut, kun lapset kasvavat vielä.
Ei voi muuta sanoa, kuin että ihmeen vähän teillä on kuluja 28.
Ja kyllä se isä näköjään osallistuu pojan kuluihin, vaatteetkaan ku ei oo halpoja.
Täällä koulusta saa matkalipun, jolla voi kulkea 24/7, ei silmälaseja/piilareita, pitkätukan etuja että 1-2 kertaa vuodessa käy tasottamassa latvat, lääkärikuluja ei ole ollut vuosiin, leffalippuja lahjaksi saanut vinot pinot, mäkkäri/hese joskus (mutta ruokaa sekin on). Ei meillä mene rahaa peleihin. 17 vuotias poika ei enää kasva niin, että joka vuosi tarvitsee uutta talvitakkia ostaa ja hyvät talvikengät kestänyt useamman vuoden. Lisäksi harvoin tarvitaan mitään kallista kun se poika rakastaa kirpputoreja.
Oikeesti, pienten kasvavien lasten kanssa vaatekulut varmasti isommat.
28 v yhdessä
Vanhempien tappelut ei kuulu lapsille, joten oken 28 vy:n leirissä. Ihme tietäjiä täällä tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien tappelut ei kuulu lapsille, joten oken 28 vy:n leirissä. Ihme tietäjiä täällä tänään.
Ai, en tiennyt että 28 vy aikoi alkaa tapella exänsä kanssa.
"28, älä välitä jankkaajasta ollenkaan. Ei täällä kukaan muukaan jaksa enää välittää. Katkeruus paistaa hänen kirjoituksistaan kauas. Elämä ei ole mennyt ollenkaan niin kuin hän halusi ja syykin on ilmeinen,"
:D