Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12645)
Pakkomielle ajatella, että uusi ei tietäisi missä mennään. En ole itse koskaan ollut sellaisessa tilanteessa, mutta ystäväpiirissä heitä on ja ihan onnistuneita uusia parisuhteita.
Viisas on viisas jo erotessa, oli sitten jättäjä, lähtijä tai jätetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauhtiin taas on päästy, siis mielipiteiden vaihtoon!
"Toisaalta mitä nämä on nämä jutut kun toistuvasti kuulen, että jonkun pyytäessä eroa alkaa puoliso jotenkin tinkaamaan että onko se toinen tosissaan. Mitä ihmettä? Onko kumppanin mielipiteitä otettu oikein tosissaan siihenkään saakka, mietin."
No tuossa nyt puhutaan aika radikaalista asiasta. Jos mieheni, joka ei ole juurikaan talviurheilusta kiinnostunut ilmoittaisi, että haluaa, että vietämme seuraavan loman lasketellen, saattaisin kysäistä, että oletko tosissasi. Saattaisin kysyä samaa monesta muusta asiasta, joka tulee minulle täysin puskista, odottamatta, ja tuntuu olevan miehellekin aivan uusi asia, josta ei ole koskaan aikaisemmin puhunut.
Eron "pyytäminen" ei mielestäni oikein ole mikään mielipideasia, vaan siinä on kyse sentään vallan muusta. Luulen, että jokainen meistä haluaisi hoilata kuin kolmas nainen, että painaa oven kiinni perässään ja lähtee kävelemään, mutta toden tilanteen tullen pitkän suhteen lopettaminen pelkästään toisen mielipiteen vuoksi taitaa olla aika paljon haasteellisempi homma.
T: MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Veikkaan, että kirjat on vanhassa osoitteessa puhtaasti siksi, ettei jäisi heikoille, jos omaisuuden jaosta ja sen aikataulusta tulee vääntöä. Jos hän olisi halunnut hyötyä exästään taloudellisesti, olisi hänellä ollut täysi oikeus hakea asumishyödystä korvausta btw.."
Miten voi jäädä heikoille, kun ei ole omaisuutta, jota pitäisi jakaa? Kun on avoliitossa ja omistaa asunnosta 50 % niin ei siinä mitään kiistaa voi omaisuudesta tulla. Kyllä tässä tapauksessa suurempi ongelma on se, että vaikka mies on muuttanut asunnosta, hän ei omaisuuttaan sieltä suostu hakemaan, vaan säilöö romujaan kaapeissa väkisin.
Toinen olisi ollut myös valmis myymään asunnon 14 kk sitten, mutta kun miestä ei saatu edes keskustelemaan asiasta, vaan pakoilee ja välttelee keskusteluakin. Halusi tulla asuntoon ruuanlaittoon ja yhteistä aikaa viettämään ja pakeni oitis ovesta, jos toinen halusikin k
Väittämäsi on nyt melkoisen epälooginen: miten se, että pitää kirjansa asunnossa, mutta ei asu siellä, estää toista jättämästä maksut maksamatta ja huollot tekemättä? Eikö juuri siinä tapauksessa, että on kirjoilla asunnossa joudu vastaamaan maksamattomista maksuista ja tekemättömistä huolloista vs. se, että on kirjoilla muualla?
Ex hommaisi itselleen uuden kodin vaikka tänään, jos saisi miehen keskustelemaan asunnon myynnistä, joten sitä huolta ei tässä tapauksessa ole, eikä sen takia tarvitse odotella yhtään.
Sitten on näitä äkkilähtijöitä. Niitä, jotka vain ilmoittavat haluavansa eron. Yhtäkkiä, kesken tavallisen arkipäivän. Ja todellakin lähtevät. Keskustelua ei käydä, ei siinä ilmoittaessa kuin muutamia lauseita ja lähdön jälkeen kommunikoidaan vain pakolliset (usein taloudelliset) asiat.
Näin minulle tehtiin, vieläpä pitkän 17 v avioliiton päätteksi. Syynä oli salarakas.
Mies ei koskaan ottanut mitään yhteyttä eroilmoituksen jälkeen, kuin raha-asioissa, kirjallisesti. Se oli niinku kerrasta poikki, äkkilähtö, kunnon irti repäisy ilman mitään jaaritteluja, puhelinsoittoja tai näkemisiä. Ei mitään suhteen puimista, keskustelua, ei mitään. Täyttelipä herra omin päin vielä avioerohakemuksetkin pian, ihan yksin sai aikaiseksi sekä ykkösvaiheen hakemuksen että kakkosvaiheenkin hakemuksen. Hän jätti koko irtaimiston minulle. Itse vain pakkasin herran henkilökohtaiset kamat jätesäkkeihin ja heivasin asunnon ulkopuolelle haettavaksi.
Nämä äkkilähtijät ja äkkierot taitavat olla vähemmistöä, mutta välillä näistäkin kirjoitetaan lehdissä. Tällaiset äkkilähtijät muuten eivät sitten ole niitä, jotka tulevat maitojunalla kotiin.
Ai pentele mikä vauhti täällä on. Paljon hyvää ajatusten vaihtoa.
Ihan pikaisesti haluaisin kommentoida tähän:
"Enpä yllättyisi suuresti jos tämä mies esittäisi lapsen muutettua omilleen, että hän lunastaa koko kämpän itselleen ja ex voi etsiä itselleen uuden kodin".
Tiedätkö tuo sopisi minulle vallan mainiosti. Toki hinta pitäisi arvioida parilla eri välittäjällä. Voisin myydä asunnon hänelle vaikka heti ja joku muistaa varmaan kun aikoinaan jopa ehdotin Hänelle, että muuttaa tähän nyt poikansa kanssa (ja maksaa asumiskulut + pojan elämisen siis samat kuin minä nyt).
Minä olisin valmis etsimään uuden kodin vaikka heti.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tietysti jos se erotoive esitetään huutamalla kesken jonkun riidan. Mutta jos siitä tullaan juttelemaan ihan asiallisesti niin ei se mikään hetken mieljohde ole, ellei ole joku ihan kieroutunut sadisti ja pelailija kyseessä. Toinen kakaisee ulos jo valmiiksi vaikean asian niin minä alkaisin vaatimaan jotain perusteluja? Parempi olla vaatimatta jos en halua kuulla, että ällötän häntä fyysisesti tai hän on alkanut ajatella, että olen vaikea harppu aivan kuin äitini, tai jotain tohon suuntaan. Ei sieltä muuta tule kuitenkaan kuin ympäripyöreää liibalaabaa, kun ei ihminen yleensä toista tärkeää ihmistä tahdo sanoillaan satuttaa.
Eihän siinä auta muuta kuin kertoa oma tahtonsa ja katsoa mitä sitten tulevaisuudessa tapahtuu. Toinen on harkinnut jo niin pitkälle asiaa, että on avannut aiheesta keskustelun. Hän saattaa muuttaa vielä mielensä, toisaalta niin minäkin. Vihonviimeistä on alkaa vedota jotain tyyliin 'entä lapset' tai 'elämälläni ei sitten ole enää mitään arvoa', varsinkin jos sillä vielä toivoo olevan jotain vaikutusta toisen päätökseen. Jes, onpa kiva, liittomme jatkuu kun sain vakuutettua miesystävän jotta äitini menettää sitten tyttärensä jos ero toteutuu, onpa meidän nyt ihana yhteiselämä edessämme..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Veikkaan, että kirjat on vanhassa osoitteessa puhtaasti siksi, ettei jäisi heikoille, jos omaisuuden jaosta ja sen aikataulusta tulee vääntöä. Jos hän olisi halunnut hyötyä exästään taloudellisesti, olisi hänellä ollut täysi oikeus hakea asumishyödystä korvausta btw.."
Miten voi jäädä heikoille, kun ei ole omaisuutta, jota pitäisi jakaa? Kun on avoliitossa ja omistaa asunnosta 50 % niin ei siinä mitään kiistaa voi omaisuudesta tulla. Kyllä tässä tapauksessa suurempi ongelma on se, että vaikka mies on muuttanut asunnosta, hän ei omaisuuttaan sieltä suostu hakemaan, vaan säilöö romujaan kaapeissa väkisin.
Toinen olisi ollut myös valmis myymään asunnon 14 kk sitten, mutta kun miestä ei saatu edes keskustelemaan asiasta, vaan pakoilee ja välttelee keskusteluakin. Halusi tulla asuntoon ruuanlaittoon ja yhteistä aikaa viettäm
Koska kun sinä et ole asunnon asukas, ei sinulla ole oikeutta mennä käymään asunnossa tarkistamassa tilannetta. Kun olet kirjoilla, ei toinen saa ilman käräoikeuden päätöstä häädöstä pitää sinua sieltä poissakaan.
Ehkä mies laskee ettei saisi myydessä riittäväsi rahaa, että saisi ostettua vastaavan ja arvelee, että voi lopulta pitää asunnon itse, siis sopia exän kanssa siitä kaupat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai pentele mikä vauhti täällä on. Paljon hyvää ajatusten vaihtoa.
Ihan pikaisesti haluaisin kommentoida tähän:
"Enpä yllättyisi suuresti jos tämä mies esittäisi lapsen muutettua omilleen, että hän lunastaa koko kämpän itselleen ja ex voi etsiä itselleen uuden kodin".
Tiedätkö tuo sopisi minulle vallan mainiosti. Toki hinta pitäisi arvioida parilla eri välittäjällä. Voisin myydä asunnon hänelle vaikka heti ja joku muistaa varmaan kun aikoinaan jopa ehdotin Hänelle, että muuttaa tähän nyt poikansa kanssa (ja maksaa asumiskulut + pojan elämisen siis samat kuin minä nyt).
Minä olisin valmis etsimään uuden kodin vaikka heti.
28 v yhdessä
Ei ole varma vielä miten homma uuden kanssa etenee, tuleeko yhteinen koti vai laittaako hän oman. Ikävää mutta tämä on valistunut veikkaukseni kun olen jonkinlaisessa tilanteessa ollut itsekin mukana. Niin se tosiaan on, että jos osoitteen luovuttaa kokonaan entiselle puolisolle, niin sen jälkeen joutuu kaiken käymään oikeuden kautta, jollei entinen halua sopia reilusti asioista.
Sulla on myös mahdollista vaatia omaisuuden realisoimista: https://www.oranssilaki.fi/artikkeli/yhteisomistussuhteen-purkaminen-mi…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Veikkaan, että kirjat on vanhassa osoitteessa puhtaasti siksi, ettei jäisi heikoille, jos omaisuuden jaosta ja sen aikataulusta tulee vääntöä. Jos hän olisi halunnut hyötyä exästään taloudellisesti, olisi hänellä ollut täysi oikeus hakea asumishyödystä korvausta btw.."
Miten voi jäädä heikoille, kun ei ole omaisuutta, jota pitäisi jakaa? Kun on avoliitossa ja omistaa asunnosta 50 % niin ei siinä mitään kiistaa voi omaisuudesta tulla. Kyllä tässä tapauksessa suurempi ongelma on se, että vaikka mies on muuttanut asunnosta, hän ei omaisuuttaan sieltä suostu hakemaan, vaan säilöö romujaan kaapeissa väkisin.
Toinen olisi ollut myös valmis myymään asunnon 14 kk sitten, mutta kun miestä ei saatu edes keskustelemaan asiasta, vaan pakoilee ja välttelee keskusteluakin. Halusi tull
Siis mies omistaa kämpästä 50 %, sen hän siitä myös kaikissa tilanteissa saa. Vai ajatteletko, että mies laskeskelee, että valehtelenpa nyt oikein kunnolla exälle, mm. siitäkin, että olen muuttanut kirjani vaikka hähhähhää en olekaan, niin sitten saan tämän ostettua halvemmalla? Mikä ihmeen logiikka tämä on?
Jos et ole asunut kämpässä 14 kuukauteen, et ole asukas. Valehtelitpa kirjasi olevan missä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai pentele mikä vauhti täällä on. Paljon hyvää ajatusten vaihtoa.
Ihan pikaisesti haluaisin kommentoida tähän:
"Enpä yllättyisi suuresti jos tämä mies esittäisi lapsen muutettua omilleen, että hän lunastaa koko kämpän itselleen ja ex voi etsiä itselleen uuden kodin".
Tiedätkö tuo sopisi minulle vallan mainiosti. Toki hinta pitäisi arvioida parilla eri välittäjällä. Voisin myydä asunnon hänelle vaikka heti ja joku muistaa varmaan kun aikoinaan jopa ehdotin Hänelle, että muuttaa tähän nyt poikansa kanssa (ja maksaa asumiskulut + pojan elämisen siis samat kuin minä nyt).
Minä olisin valmis etsimään uuden kodin vaikka heti.
28 v yhdessä
Ei ole varma vielä miten homma uuden kanssa etenee, tuleeko yhteinen koti vai laittaako hän oman. Ikävää mutta tämä on valistunut veikkaukseni kun olen jonkinlais
Ei se kirjoilla olo mitään vaikuta yhteisomistuksessa olevassa kämpässä. Jos toinen haluaa heittäytyä hankalaksi, käräjien kautta joka tapauksessa mennään. Ihan samahan se on, vaikka asut kuinka siinä ihan oikeastikin, niin jos toinen laittaa myynnissä hantille, käräjät on edessä.
Minä olen sitä mieltä, että varsinaisesti se kirjoilla olo ei vaikuta asioihin vaan tuo omistus. Vuokrasuhteessa toki tilanne eri. Jos esimerkiksi jättäisin kaikki vastikkeet maksamatta niin mies olisi niistä myös vastuussa jne.
Myyntiin tarvitaan molempien suostumus, voisi olla myös niin päin, että mies haluaa myydä ja minä en. Käräjien kautta homma ainakin hidastuisi.
Kyllä minä edelleen haluan, että tämä asunto myydään sovussa.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä se eksä nyt soitti, mutta se on todella harmi, että niitä valheita on tullut niin paljon ettei pysty uskomaan mihinkään sepustuksiin.
Kaikkeen oli selityksiä kuin satusedällä, on tehnyt ilmoituksen "vanhaan isännöintiyritykseen" (vaihtui 10 v sitten) ja ei ole salannut mitään tietoja ja rahatkin tulee kaikki vielä tammikuun aikana yms.
Katsellaan, huomenna homma jatkuu ja hakee tavaroitansa.
28 v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä se eksä nyt soitti, mutta se on todella harmi, että niitä valheita on tullut niin paljon ettei pysty uskomaan mihinkään sepustuksiin.
Kaikkeen oli selityksiä kuin satusedällä, on tehnyt ilmoituksen "vanhaan isännöintiyritykseen" (vaihtui 10 v sitten) ja ei ole salannut mitään tietoja ja rahatkin tulee kaikki vielä tammikuun aikana yms.
Katsellaan, huomenna homma jatkuu ja hakee tavaroitansa.
28 v yhdessä
Ei hyvä luoja.
Mies on sairas.
Mies ei ole tehnyt ilmoitusta isännöintiyritykseen.
Mies on salannut osoitetietonsa.
Rahoja ei tule maksamaan.
Valehtelee ihan päin naamaa. Ainakin tuo, ettei ole muka salannut tietojaan, se on valhe.
Eli huomenna mies hakee tavaransa.
Pistä hänet kova kovaa vastaan:
Kysy häneltä, miten hän on voinut tehdä ilmoituksen isännöintiyritykseen, kun teidän taloyhtiö ei ole sen isännöitsiyrityksen listoilla enää? Kysy, miten hän ilmoituksen teki.
Sitten kysy, että missä hän siis asuu virallisesti, kun hän ei kerta virallisesti asu teidän kämpässä.
Kysy, miksi sitten väestörekisteri väittää, että kirjoilla asunnossanne on virallisesti 3 ihmistä.
Pakota hänet kirjautumaan edessäsi väestörekisteriin ja näyttämään siitä hänen virallinen osoitteensa.
Pakota hänet näyttämään hänen poismuuttoilmoituksensa asunnostanne.
Pakota hänet kirjautumaan puhelinoperaattoriinsa ja näyttämään, että hänen numeronsa ja osoitetietonsa ovat julkisia. Saman tiedon hän saa soittamalla sinne.
Nyt mustaa valkoisella vain.
Jo loppuu noi tarinoinnit. Luoja mä en kestä tota valehtelua enää ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano hänelle suoraan, että koska hän on jäänyt niin monesta valheesta kiinni, niin nyt hän saa asioidessaan sinun kanssasi todistaa sanansa, ihan mustaa valkoisella.
Näyttää ihan konkreettiset todisteet sanojensa tueksi. Muuten et usko mitään.
Jotta hänen tavaroidensa haku sujuu jouhevammin, pakkaa muovipusseihin ja jätesäkkeihin hänen kamojaan jo valmiiksi, jotta teillä on paremmin aikaa käydä läpi noi valheet ja hän saa näyttää sulle todisteet. Eli hän joutuu kirjautumaan edessäsi väestörekisteriin, puhelinoperaattorille ym. Silloin ei voi vedota siihen, että ei ehdi, kun pakkailee kamojaan.
Sano, että sulla on oikeus totuuteen.
Omistatte arvokkaan asunnon puoliksi ja on sun oikeus tietää, onko hän siellä kirjoilla vai eikö ole ja tarvitset siihen todisteen ja kerrot, miten hän sen todisteen sulle voi näyttää.
"Jo loppuu noi tarinoinnit. Luoja mä en kestä tota valehtelua enää ollenkaan".
Tiedätkö, en minäkään !!!
Mökkimies soitti ja nyt Hän myös tietää kaikesta, myös velasta. Sanoin mökkimiehelle, että tervetuloa minun ja avopuolisoni kotiin, avopuoliso ei kyllä ole paikalla (toivottavasti).
Mä tarvitsisin nyt lomaa omasta elämästäni.
28 v yhdessä
"Ja nyt kun vauhtiin pääsin, niin on varsin suuri mahdollisuus jotta sinä, salamarakkaus, mahdollisuus uuteen onneen, olet itseasiassa vain väline uskaltautua eroon vanhasta turvallisesta liitosta."
Nämä sivusuhteet eivät yleensä ole mitään salamajuttuja vaan hitaasti viriäviä. Ehkä jossain harlekiinihöpöissä on niitä aah sielunkumppani -juttuja, mutta yleensä ne sivut syntyy kollegojen kanssa turvallisessa tuttuudessa.
Eräskin tuttavani erosi 35 vuoden liitosta ja meni sittemmin naimisiin työkaverinsa kanssa. Puolisonsa kyllä sai sätkyn, kun turvallinen kumppani toimi noin lasten jo lähdettyä kotoa. Hyvin heillä menee ja ovat oikein piristyneitä.
Tartunpa minäkin nyt yhteen asiaan. Nimittäin tuohon voiko asumuserosta tai tauosta suhteessa olla hyötyä vai pelkästään haittaa.
Oma kokemukseni on, että siitä voi olla jopa hyötyä jos kyseessä on jokin suhteen ulkopuolinen asia kuten taloudelliset asiat tai millaista elämää kumpikin haluaa viettää, esimerkiksi missä asua jne.
Mutta jos kyseessä olisi tuollainen tilanne, jossa on joku kolmas osapuoli mukana, vaikka edes ihastuksen asteella, en usko että tauko toisi muuta kuin luottamuspulaa.
Sitä en kyllä ihmettele, että tauon aikana saattaa se toinenkin alkaa miettiä että olisiko ero sittenkin hyvä vaihtoehto ja kyseenalaistaa suhdetta. Lopputulos voi olla jopa voimaannuttava, sillä ymmärtää että vaikka ero tulisi niin ei maailma siihen kaatuisi vaan selviäisi kyllä itsekin ja elämää olisi sen jälkeenkin.
Suhde voi myös jopa vahvistua, jos kumpikin tahoillaan miettii haluaako tätä todella ja tulee samaan lopputulokseen, että kyllä.
Mutta silti kaikkinensa tauko on kyllä epävarmuudessan niin raastavaa ja edellyttää vahvuutta molemmilta, että en lähtisi suosittelemaan kellekään. Kommunikaatio on aina parempi tie, jos se vain onnistuu molemmilta. Viimeistään kun suurimmat tunnekuohut ovat tasaantuneet.
Vain minun kokemukseni. Ei ollut kovin pitkä tauko. Monilla voi olla ihan päinvastaisia kokemuksia.
Kuurankukka
"Mä tarvitsisin nyt lomaa omasta elämästäni."
:D
No en ole lukenut niin tarkkaan että tietäisin mitä ovat puhuneet. Mutta sen tiedän, että asunnon omistaminen ei merkitse mitään ilman käräjäoikeuden päätöstä jos ei asunnossa itse ole kirjoilla. Oman osoitteen vaihtaminen pois omasta asunnosta antaa toiselle omistajalle mahdollisuuden jarruttaa muuttoa ja asunnon myyntiä pahimmillaan vuosia, jona aikana et saa edes käydä asunnossa. Toinen voi jättää vaikka laskut maksamatta ja huollot tekemättä jos haluaa kostaa. Kaikki korvaukset yhteisen asunnon käyttämisestä omana vakituisena kotinaan menee myös loppuviimeksi käräjäoikeuden kautta. Enpä yllättyisi suuresti jos tämä mies esittäisi lapsen muutettua omilleen, että hän lunastaa koko kämpän itselleen ja ex voi etsiä itselleen uuden kodin. Jos saisin pennin jokaisesta miehestä, joka on empinyt eroa koska ei haluaisi luopua kodistaan..miehet on yleisesti ottaen varsin turvallisuushakuisia, ainakin suomalaiset.