Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin vain tähän väliin, että on hyvin mahdollista että olen itse tullut vuosien aikana tulkituksi niin, että petän silloisia kumppaneitani, jonka tajusin vasta näiden kommenttien myötä. Olen saattanut yhtäkkiä ilmoittaa, että nyt tarvitsen usean päivän tauon, koska pitää keskittyä töihin emmekä voi tavata, tai puhunut kovasti muista töihin liittyvistä ihmisistä innostuneeseen sävyyn, toisista miehistäkin, lykännyt suuria ratkaisuja suhteessa pelosta että se vaikuttaa kykyyni tehdä töitä haluamallani tavalla ja laiminlyönyt kumppania koska yhtäkkiä tulee mieleen jokin työasia mikä vain ajaa kaiken ohi jne. Ollut mystisesti ärtynyt, jonka syy on ollut se, ettei ole ollut rauhaa tehdä töitä vaan kaikki energia menee suhteeseen. Enkä ole koskaan ajatellut, että minusta voi myös välittyä ajatus että minulla on joku toinen ja työ vain tekosyy, vaikka miehet ovat saattaneet reagoida hyvin mustasukkaisesti ja takertuen, mitä en taas ole ymmärtänyt ollenkaan. Kaikessa on ollut kyse aina työn priorisoimisesta ja sen välttämisestä, että yhtäkkiä huomaa olevansa suhteessa, jossa on maalannut itsensä nurkkaan. Ja olen siis nainen. Tämä siis puolustuksena siihen, että joskus on kyse vain töistä, vaikka, kuten sanottua, ei sekään ehkä ihan tervettä ole.

Kuulostat tieteentekijältä. Heillä (meillä) on tuollaista hyvin usein. Normaalissa työssä oleva kumppani ei välttämättä aina ymmärrä.

Anteeksi että olen rehellinen mutta ei tuosta muuta voi ymmärtää kuin sen että mies haluaisi sinusta ilmaisen piian niiksi päiviksi kun uusi "emäntä" ei siellä paikalla ole.  Lasten hoidosta huolehtiminen  , myös niistä vähän vanhemmistakin,  sekä ns. huushollin pito , on aika raskasta ajoittain, etenkin jos Sinä olet niistä pääsääntöisesti aiemmin huolehtinut.  Olet ihan varmasti ollut hyvä äiti, ja lapset tulevat sen sitten aikuistuttuaan tajuamaan kyllä, eivät he sitä unohda. Mutta murrosiän kuohuissa tuo on lapsillekin tosi vaikea tilanne, kun haluaisivat pitää molempien vanhempien puolta. Ja ikävä kyllä lapsillekin on jo aika pienestä tullut opittua. että jos toinen on selkeä"manipulaattori", niin pääsee helpommalla kun on sen hankalan vanhemman puolella, ikävä kyllä tämä on  aikoinaan vierestä tullut nähtyä. Nuoren kapina voi  lehahtaa sitten vähän vanhempana oikein todella.   Äsken muuten juuri uutisissa oli tästä että lähisuhdeväkivallassa (myös henkisessä),  ns.sovitteluista luovuttaisiin. ELi ehkä lainsäätäjäkin on loppuviimeksi toteamassa, että valitettavasti se suhteen manipulaattori vetää usein höplästä myös ammattilaisia. Pysy vahvana, lapsiesi rakkaus sinua kohtaa säilyy kyllä jatkossakin vaikka käytännön ratkaisuissa se ei välttämättä tuossa kohtaa näy. Ihminen luonnostaan valitsee usein sen matalimman aidan.

Tottakai haluaisi minut sinne piiaksi. Jota voisi sitten kaikista ongelmista sättiä.

Outoa on todella. Varmaan hän sitten olisi jatkanut niin, että olisi lapsettomat vkot ollut naisen luona ja naisen lapsivkot "kotona" en minä tiedä enkä oikein edes jaksa ajatella koko asiaa. Helppoa ei varmasti ole yhtäkkiä vastata kaikesta mitä ei ole ikinä ennen tehnyt.

Ja kun aiemmin kirjoitin että käytti sanaa rakas vahingossa ja puhui välittämisestä jne. Ei se vahinko ollut, vaan kuvittelee minun nyt tuskissani tarttuvan hänen tämmöiseen armopalaan ja kuvittelee varmaan minun haikailevan peräänsä. Ihan peliä sekin. Rehellisesti voin sanoa, että lähinnä huvitti se show. Tai no, olis huvittanu jos ei olis itkettäny. Mutta pysyin hyvin kasassa ja asiallisena!

Tässä kun kuuntelee tuota lasta joka nyt on se huono lapsi joka heivattu äidille niin hänpä on uskaltanut kyseenalastaa isäänsä ja isänsä toimintaa. Että miksi tän naisen lapsille ollaankin ihan erilaista "isää" mitä heille ollu ikinä? Eikä muutenkaan ole isänsä pillin mukaan pomppinut. Eli, hänestä on tullut uhka ja joutaa "heivata pois" Voitte kuvitella mille lapsesta tuntuu että nyt ollaan heti hänen huonetta antamassa sille yhdelle lapselle jolla ei puoleen vuoteen ollu isällä edes sänkyä. Että hei vaan. Vähän on lapsella hylätty olo.

Se on niin törkeää käytöstä omia lapsia kohtaan täysin mielivaltasta peliä. Omien etujen mukaan. Mua niin suututtaa ja mua suututtaa ne lapsetkin kun menee siihen. Mutta varmasti totta tuo, että sehän se on opittu malli.

Ap

Kuulostaa painajaismaiselta. Mikään tuosta ei ole normaalia eikä hyväksyttävää, ei mikään. Pahinta on lasten kohtelu. Oletko ihan varma, ettei tuohon saa apua lastenvalvojalta tai lastensuojelusta?

Toivon todella, että pääset tuollaisesta tyypistä niin kauas kuin mahdollista. Yhteydenpito minimiin. Se onnistuu vasta kun asiat on saatettu päätökseen.

Toivon sinulle muuta ajateltavaa. Hyvä, että saat ammattiapua. Yritä löytää elämääsi myös muuta valoa, ihania asioita joilla ei ole mitään tekemistä tuon erosirkuksen kanssa. Mene vaikka Tinderiin tai jotain.

Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse viikko-viikko. Ex ei halua tasavertaista vuorovanhemmuutta. Haluaa jakaa lapset sulle mulle.

Ja tunnen ihmisen, tulee kontrolloimaan kaikkea hänelle meneviin lapsiin liittyvää ikuisesti.

Eli, lapset tulevat tänne, kun minä käytyäydyn mielestään oikein. Manipuloinnin mestarina onnistuu tässä. Ei vaikuta mitä minä haluan, ei mitä lapset haluaa.

Eikä varmasti koskaan enää suostu lastenvalvojalle asiaa muuttamaan vaikka tilanne muuttuisi.

Tässä tapahtuu se, että ne lapset on siellä isällään eivätkä jostain kumman syystä ole käyneetkään täällä viikkoihin. Vastaus, varmaan sit tuun kun tää tilanne selkenee.

Virallista sopimusta ei ole.

Ex haluaa osotteet,,etten vain saa asumistukea ja hän haluaa luonaan asuvista lapsilisät.

Toivoisi minun edelleen asuvan siellä samassa talossa kanssaan. On katkera kun lähdin keväällä. Tekee kaikkensa että joutuisin muuttamaan tästä asunnosta pois.

Eli, vaikka lapset jossain vaiheessa täällä enemmän taas olisivat. Menetän osani heidän elämässään. Minut syrjäytetään. Ja ovat niin isoja, etten voi tehdä asialle mitään.

Tuntuu aivan järkyttävälle vääryydelle. Ja sattuu todella paljon.

Nousen mä tästäkin suosta. Mutta ottaa tosi koville. Todella koville. Apua olen hakenut, ja menossa asiantuntijoiden kanssa juttelemaan.

Ap

Kuulostaapa sairaalta toi teidän kuvio.

Jos ex ei suostu lastenvalvojalle, seuraava taho on käräjäoikeus.

Lasten huoltajuus- ja elatusriidat on niille ihan arkipäiväistä kauraa. Eli sitä tahoa ei tartte pelätä.

Miten ex toivoisi sun siellä asuvan, kun sinne muutti se hänen vuosien salarakas heti, kun olit lähtenyt??????? Ai haluisko hän pitää haaremia, kuten piti monta vuotta (tosin selkäsi takana)?

Kuurankukka kirjoitti:

Kuulostaa painajaismaiselta. Mikään tuosta ei ole normaalia eikä hyväksyttävää, ei mikään. Pahinta on lasten kohtelu. Oletko ihan varma, ettei tuohon saa apua lastenvalvojalta tai lastensuojelusta?

Oikea taho on kylläkin tässä kohtaa käräjäoikeus. 

Vierailija kirjoitti:

Kuurankukka kirjoitti:

Kuulostaa painajaismaiselta. Mikään tuosta ei ole normaalia eikä hyväksyttävää, ei mikään. Pahinta on lasten kohtelu. Oletko ihan varma, ettei tuohon saa apua lastenvalvojalta tai lastensuojelusta?

Oikea taho on kylläkin tässä kohtaa käräjäoikeus. 

En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta oikeuteen on sitten syytä valmistautua todella huolellisesti, ja siltikin on suuri riski, että isä voittaa. Oikeudessa tuntuu painavan eniten "vakiintuneet olosuhteet", ja jos on muuttanut pois yhteisestä kodista, on heikoilla jo pelkästään siitä syystä, vaikka syynä lähtöön olisi vakava väkivalta ja/tai väkivallan uhka. Lisäksi narsistiset ihmiset ovat yleensä taitavia ylipuhumaan viranomaiset puolelleen.

Sitä tämä juuri on, sairasta ja painajaismaista. Ihan jotain kamalaa.

Lapsi joka on pisiten ollut isänsä manipuloinnin kohteena totesi mulle puhelimessa että mä vaan haluan että muutatte takasin yhteen, tää on ihan kauheeta. Mun sydän räjähtää, kun se kokee oman tuskan lisäksi vielä lasten tuskat.

Ja yks vaan porskuttaa ja hämmentää asioita oman etunsa mukaan. Miten nyt millonkin sattuu hänelle sopimaan.

Lastenvalvoja ei voinut auttaa. Lastensuojelu saattaa tulla kyseeseen. Tai sitten ei.

Käräjille en lähde. Vaikka syytä varmasti olisi. Mutta kuten aiemmin sanoin, tämä painajainen on saatava loppumaan, minulta ja lapsilta. Ja se loppuu, tai tuskin loppuu koska ex saa määräysvallan ja käyttää sitä, mutta ehkä tasaaantuu kuitenkin, sillä, että minä annan olla. Luovutan. Tein kaikkeni. Lasten sana painaa myös siellä käräjillä. Eri asia jos olisivat eri mieltä tai pienempiä.

Mulla menee rahat ja lapset. Mutta säilyy ehkä jonkunlainen mielenterveys. Tai ainakin se kohenee. Käyn nämä väännöt vielä exän kanssa siihen, että saadaan jonkunlainen sopimus. Ja sitte poistan sen täysin elämästäni.

Hoidan itseni kuntoon. Jotta voin sitten tukea lapsiani täysillä, jos tää homma joskus läsähtää niiden kasvoille ja ex palaakin entisekseen. Jos hänen uusi minä, uusi isyys ei kestäkkään. Ja jos kestää, edelleen, hyvä niin. Missään vaiheessa en ole halunnut häneltä isyyttä viedä, vaan haluaisin meistä kaksi tasavertaista vanhempaa lapsille. Mutta, se ei hänelle käy.

Viime yönä olen kuitenkin jo nukkunut ilman unilääkettä. Edellinen yö meni vielä valvoessa ja itkiessä.

Kait tämä tästä. Hiljalleen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sitä tämä juuri on, sairasta ja painajaismaista. Ihan jotain kamalaa.

Lapsi joka on pisiten ollut isänsä manipuloinnin kohteena totesi mulle puhelimessa että mä vaan haluan että muutatte takasin yhteen, tää on ihan kauheeta. Mun sydän räjähtää, kun se kokee oman tuskan lisäksi vielä lasten tuskat.

Ja yks vaan porskuttaa ja hämmentää asioita oman etunsa mukaan. Miten nyt millonkin sattuu hänelle sopimaan.

Lastenvalvoja ei voinut auttaa. Lastensuojelu saattaa tulla kyseeseen. Tai sitten ei.

Käräjille en lähde. Vaikka syytä varmasti olisi. Mutta kuten aiemmin sanoin, tämä painajainen on saatava loppumaan, minulta ja lapsilta. Ja se loppuu, tai tuskin loppuu koska ex saa määräysvallan ja käyttää sitä, mutta ehkä tasaaantuu kuitenkin, sillä, että minä annan olla. Luovutan. Tein kaikkeni. Lasten sana painaa myös siellä käräjillä. Eri asia jos olisivat eri mieltä tai pienempiä.

Mulla menee rahat ja lapset. Mutta säilyy ehkä jonkunlainen mielenterveys. Tai ainakin se kohenee. Käyn nämä väännöt vielä exän kanssa siihen, että saadaan jonkunlainen sopimus. Ja sitte poistan sen täysin elämästäni.

Hoidan itseni kuntoon. Jotta voin sitten tukea lapsiani täysillä, jos tää homma joskus läsähtää niiden kasvoille ja ex palaakin entisekseen. Jos hänen uusi minä, uusi isyys ei kestäkkään. Ja jos kestää, edelleen, hyvä niin. Missään vaiheessa en ole halunnut häneltä isyyttä viedä, vaan haluaisin meistä kaksi tasavertaista vanhempaa lapsille. Mutta, se ei hänelle käy.

Viime yönä olen kuitenkin jo nukkunut ilman unilääkettä. Edellinen yö meni vielä valvoessa ja itkiessä.

Kait tämä tästä. Hiljalleen.

Ap

voi Ap olen niin pahoillani, mutta viimeisessä viestissä kuului kuitenkin se sinun vahvuus ja sitkeys, et ollut ihan maassa.  Joten pysy vahvana, me tsempataan kyllä.

Aika jännä että isä mitenkään saisi lasten yksinhuoltajuuden, jos tämä nyt sitä tarkottaisi. Se on totta että se kotoa pois muuttanut on aina vähän heikoilla ja se lähivanhempi saa ilmaiset oikeudenkäyntikulut koska "lasten etu".

Sinähän voit kyllä hakea asuntohyvitystä kun mies sinun omistamassa talossa asuu, mutta toki kun lapsetkin siellä asuu niin sitä voidaan huojentaa.

Itsekin olen näitä selvitellyt asianajajan kanssa juuri.

Oma exä ihmetteli miksi haluan lastenvalvojalle ja lasten asiat paperille, niin no ei ole maksanut senttiäkään, ei edes itse lupaamiaan synttärilahjarahoja.

Pesänjakajaakin voi näköjään pitkittää kun ei vaan ota tiedoksiantoa vastaan tai palauta sitä.

Vierailija kirjoitti:

Exää nyt vaan korpeaa se, että minä lähdin ja katkoin välit. Olisi halunnut itse määrätä miten homma menee. Millon kukakin muuttaa. Ja mielellään varmaan että minne. Sehän on kokoajan puhunut miten hän on se joka voi sitte mun autoa korjata. Siis tyyliin kannattais sunki käyttäytyä mä olen kuitenki se henkilö joka voi jatkossakin sun autoas korjata. Jne.... muuttaessa kuulu jatkuvasti, eihän varastoja vielä tarvi tyhjentää, haet ne sitte myöhemmin. Voihan ne renkaat säilyttää täälläkin.

Edelleen puhuu (lastenvalvojalla) miten välittää edelleen ja haluaa parasta. Taisi kerran jopa käyttää vahingossa "rakas" sanaa.

Vaan mikä on se paras mitä haluaa, kun haluaa kuitenkin viedä lapset?

Ja joo, jonkunlaiset tapaamiset lapsiin säilyy, ja käyvät täällä välillä jatkossakin. Mutta, käytännössä tämä on minulle sama kun se että ex vie lapset. En ole enää heidän elämässä tasavertainen vanhempi.

Ei ole väliä vaikka sille miehelle sanotaan, että AIKUISET päättää lasten osoite asiat. Niin hän vaan jauhaa että lapset haluaa lapset haluaa.

Joku niin hyvin aiemmin kirjoitti, että kaikessa tarvitsevaisuudessaan kuvitteli jättävänsä minut, ottavansa uuden ja minun kuitenkin säilyvän. Tai jotain sinne päin.

Ei oo ihan normaali tyyppi. Ei missään asiassa. Sillä on omat säännöt. Omat tavat. Omat totuudet. Ja ne on kaukana "normaalista"

Ap

Minähän se olin, joka tuosta kirjoitti. Että hän aidosti jossain mielensä pohjalla kuvitteli, että vielä sinä tämänkin nielaiset, eli otat annettuna, että hän asuu välillä muualla ja välillä "kotona", juuri sen vuoksi, että et hajoita lasten kotia. Ja tottahan toki rakastat!

Nyt tässä tilanteessa neuvoni olisi, että unohda sinäkin kaikki määritteet. Unohda ajatukset lähivanhemmasta, etävanhemmasta, oikeastaan tarkalleen ottaen unohda, mitä määrite "koti" tarkoittaa.  Ennen kaikkea unohda määritteet hyvästä äidistä! Sinä olet sellainen, piste, olet sitä sitten millä tavalla käytännössä nyt tahansa.

Ole vain voimakkaasti läsnä lapsillesi silloin kun voit. Totta, menetät jotain asioita heidän elämästään, mutta he kasvavat, menettäisit, vaikka asuisitkin heidän kanssaan. Teinit eivät joka tapauksessa enää jaa kaikkia asioitaan vanhempiensa kanssa. Sinun teinisi voivat jakaa silloin, kun yhdessä olette. Monessa perheessä se on jo paljon.

Älä mieti noita keskusteluja, älä mieti tapahtumia siinä valossa, että tässäkin kävi näin tai näin, tuossakin hävisin ja hän sai tahtonsa läpi. Sitä pohjimmaista tahtoaan kun ei ole saanut läpi, eli sinä et enää ikinä tule olemaan hänen vallassaan. Älä ole.

T: MaratonParkuja

Ap

Luen täällä sinua. Ja myötäelän. Olen niin surullinen siitä, mitä joudut käymään läpi. Me kolme muskettisoturia porhallamme tahoillamme eteenpäin. Sinulla on vielä ponnisteltavaa, etähalaus sulle ja tsemppiä. Voimia. Mulla tavallista arkea ja 28 loikoilee rannalla ja siemailee värikästä drinkkiä, sateenvarjokoristella. Toki hänelläkin myllerrystä piisaa...

En voi olla kuvittelematta, miten tarinastamme tulisi upea elokuva. Siitä miten elämä heittelee ja lopussa kaikki on paremmin. The end.

🔆🔆🔆aurinkoiset terkut lokakuun sateisiin, paistaa se päivä risukasaankin! Hih, enkä tarkoita sinua...

Tuumis🌻

Aivan uskomattoman röyhkeää kuvitella, että asuisit edelleen saman katon alla piikomassa kun eksä pitää rinnalla toista naista.... Tämä ylittää mielikuvituksen rajat. Loistava esimerkki siitä, että emme ole tekemisissä normaalin käytöksen kanssa.

Ap, kovasti voimia sinulle!

Yksinhuoltajuutta ei nykyään määrätä kuin äärimmäisissä tapauksissa. Siis täytyy olla todella painavat syyt, että lapselta otettaisiin toinen huoltaja virallisesti "pois".

Painavia syitä voi olla esim. murha ja vankilatuomio siitä tai jotain muuta todella radikaalia.

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajuutta ei nykyään määrätä kuin äärimmäisissä tapauksissa. Siis täytyy olla todella painavat syyt, että lapselta otettaisiin toinen huoltaja virallisesti "pois".

Painavia syitä voi olla esim. murha ja vankilatuomio siitä tai jotain muuta todella radikaalia.

Hiukan ihmeellistä kun jo aikaisemmin minä näitä samoja neuvoja annain täällä ja minut moitittiin maan rakoon ja peloittelijaksi sekä exän kätyriksi.

Vaikka vain yritin antaa ihan käytännön tason neuvoja ja tietoa aloittajalle.

Mutta kierrokset kävivät silloin niin kuumina, että ilmeisesti vaikutti ja kertoja oli väärä ihminen.

Sanoin juuri silloin tuonkin, että yksinhuoltajuutta saa vain harvoin ja erittäin painavin syin.

Ja vaikka olisikin se toinen vanhempi paperilla yksinhuoltaja niin se ei tarkoita, että toinen huoltaja ja vanhempi on jotenkin silloin ulkona ja ulkopuolinen lapsen elämästä käytännössä.

Tapaamiset yms. toimivat normaalisti edelleen.

Yksinhuoltajuusnimike ei siis tarkoita toisen vanhemman poistamista/poistumista lasten elämästä.

Miksi aloittajan pitäisi mennä asumaan miehen luo taloon jos talo on tarkoitus myydä ja jakaa tai ostaa aloittaja ulos? Ei tietenkään pidä. Sen voi sanoa ihan suoraan ja rauhallisesti. "Minä en muuta sinne". Jos mies inttää, niin sanoo saman edelleen. Tai sanoo, että tuo on ihan järjetöntä.

Jos nyt on jo olemassa joku pesänjakaja tms. niin häntä pitää hoputtaa ja pyytää tekemään se mihin tarkoitukseen tämä on otettu ja mistä hänelle on maksettu.

Kai nyt hänellä joku aikataulu tai suunntelma miten asioissa edetään on esittää?

Miten tuo henkilö nyt perustelee vitkuttelunsa?

Kuurankukka kirjoitti:

Aivan uskomattoman röyhkeää kuvitella, että asuisit edelleen saman katon alla piikomassa kun eksä pitää rinnalla toista naista.... Tämä ylittää mielikuvituksen rajat. Loistava esimerkki siitä, että emme ole tekemisissä normaalin käytöksen kanssa.

Ap, kovasti voimia sinulle!

Tuli mieleeni, että onko nyt jotain miehen logiikkaa yrittää ratkaista tilanne kun aloittaja haluaisi olla lasten kanssa enemmän kuin nyt.

Jospa mies jotenkin ajattelee, että aloittaja saisi olla silloin yhdessä lasten kanssa kun asuu talossa?

Koska erossa nyt on pakko joko olla viikko ja viikko tai joku muu tapaamissysteemi. Kokoaikaisesti eiät voi lapset olla vain toisen vanhemman luona. Ilman, että ovat osittain myös toisen luona. Erossa muuttuu pakostakin ydinperhe muuksi.

Eihän aloittajakaan voisi pitää lapsia yksin niin, ettei mies heitä jossain muodossa tapaisi?

Aina on tehtävä jonkinlainen tapaamissopimus. Tai siis yleensä, harvoin on niin ettei jompikumpi tapaa lapsia lainkaan.

Olisiko siis mieheltä kömpelö ja outo yritys saada jonkinlainen rauhallisempi välitilanne niin lapsille kuin aloittajallekin siksi aikaa kun asiat saadaan selvitettyä.

Tuohon ei tietenkään pitäisi suostua jos talossa ei ole esimerkiksi erillistä omaa asuntoa ja omaa tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuurankukka kirjoitti:

Aivan uskomattoman röyhkeää kuvitella, että asuisit edelleen saman katon alla piikomassa kun eksä pitää rinnalla toista naista.... Tämä ylittää mielikuvituksen rajat. Loistava esimerkki siitä, että emme ole tekemisissä normaalin käytöksen kanssa.

Ap, kovasti voimia sinulle!

Tuli mieleeni, että onko nyt jotain miehen logiikkaa yrittää ratkaista tilanne kun aloittaja haluaisi olla lasten kanssa enemmän kuin nyt.

Jospa mies jotenkin ajattelee, että aloittaja saisi olla silloin yhdessä lasten kanssa kun asuu talossa?

Koska erossa nyt on pakko joko olla viikko ja viikko tai joku muu tapaamissysteemi. Kokoaikaisesti eiät voi lapset olla vain toisen vanhemman luona. Ilman, että ovat osittain myös toisen luona. Erossa muuttuu pakostakin ydinperhe muuksi.

Eihän aloittajakaan voisi pitää lapsia yksin niin, ettei mies heitä jossain muodossa tapaisi?

Aina on tehtävä jonkinlainen tapaamissopimus. Tai siis yleensä, harvoin on niin ettei jompikumpi tapaa lapsia lainkaan.

Olisiko siis mieheltä kömpelö ja outo yritys saada jonkinlainen rauhallisempi välitilanne niin lapsille kuin aloittajallekin siksi aikaa kun asiat saadaan selvitettyä.

Tuohon ei tietenkään pitäisi suostua jos talossa ei ole esimerkiksi erillistä omaa asuntoa ja omaa tilaa.

No on todella kömpelö yritys, sillä miehen ajatus on, että ap asuisi talossa ja pitäisi huolen arjen asioista koko ajan ja hän itse asuisi vuoroviikoin uuden naisensa ja tämän lasten kanssa uuden naisen kotona.

Kannattaisi oikeasti lukea näitä viestejä, vaikka varmaan on sinulla on tässä kömpelö yritys lohduttaa niin tämä tuntuu kornilta todellisen tilanteen tietäen.

Muutenkin tässä nyt pienin paha on mahdolliset käytännön asiat ja suurin ongelma se, että mies ei nimenomaan anna aplle rauhaa edes erottua, vaan haluaa edelleen manipuloida ja kontrolloida häntä lapsia siinä hyväksi käyttäen.

Vierailija kirjoitti:

Kuurankukka kirjoitti:

Aivan uskomattoman röyhkeää kuvitella, että asuisit edelleen saman katon alla piikomassa kun eksä pitää rinnalla toista naista.... Tämä ylittää mielikuvituksen rajat. Loistava esimerkki siitä, että emme ole tekemisissä normaalin käytöksen kanssa.

Ap, kovasti voimia sinulle!

Tuli mieleeni, että onko nyt jotain miehen logiikkaa yrittää ratkaista tilanne kun aloittaja haluaisi olla lasten kanssa enemmän kuin nyt.

Jospa mies jotenkin ajattelee, että aloittaja saisi olla silloin yhdessä lasten kanssa kun asuu talossa?

Koska erossa nyt on pakko joko olla viikko ja viikko tai joku muu tapaamissysteemi. Kokoaikaisesti eiät voi lapset olla vain toisen vanhemman luona. Ilman, että ovat osittain myös toisen luona. Erossa muuttuu pakostakin ydinperhe muuksi.

Eihän aloittajakaan voisi pitää lapsia yksin niin, ettei mies heitä jossain muodossa tapaisi?

Aina on tehtävä jonkinlainen tapaamissopimus. Tai siis yleensä, harvoin on niin ettei jompikumpi tapaa lapsia lainkaan.

Olisiko siis mieheltä kömpelö ja outo yritys saada jonkinlainen rauhallisempi välitilanne niin lapsille kuin aloittajallekin siksi aikaa kun asiat saadaan selvitettyä.

Tuohon ei tietenkään pitäisi suostua jos talossa ei ole esimerkiksi erillistä omaa asuntoa ja omaa tilaa.

TÄH? Olisitko sinä siis valmis asumaan talossa kaikesta arkisesta huolehtien kun mies seilaa kodin ja uuden naisen väliä????

No kai teitäkin sitten on samoin kuin näitä ketkä kehtaa näitä välitiloja ehdotella, petetylle osapuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Ap

Luen täällä sinua. Ja myötäelän. Olen niin surullinen siitä, mitä joudut käymään läpi. Me kolme muskettisoturia porhallamme tahoillamme eteenpäin. Sinulla on vielä ponnisteltavaa, etähalaus sulle ja tsemppiä. Voimia. Mulla tavallista arkea ja 28 loikoilee rannalla ja siemailee värikästä drinkkiä, sateenvarjokoristella. Toki hänelläkin myllerrystä piisaa...

En voi olla kuvittelematta, miten tarinastamme tulisi upea elokuva. Siitä miten elämä heittelee ja lopussa kaikki on paremmin. The end.

🔆🔆🔆aurinkoiset terkut lokakuun sateisiin, paistaa se päivä risukasaankin! Hih, enkä tarkoita sinua...

Tuumis🌻

Miksi tämä Tuumis haluaa nostaa kerta toisensa jälleen itseään esiin ja korostaa omaa rooliaan ketjussa?

Tässä ketjussa on Ap:n ja "8v yhdessä:n lisäksi tärkeässä osassa myös MaratonParkiua, Kuurankukka, M36 sekä useampia sellaisia nimimerkittömiä lukijoita, jotka ovat seuranneet ketjua pitkään ja  jakaneet paljon omia, kipeitäkin kokemuksiaan ja ajatuksiaan ja joilla on todellista annettavaa ketjulle.

Tuumis on joskus maininnut melkein-eronneensa, mutta ei oe avainnut tapahtumia ai tuntojaan sen tarkemmin, joten en ymmärrä tuota toistuvaa muskettisoturhöpötystä. Lyhyitä tsemppiviestejä hän on lähettänyt ja, varmasti kaikki tsemppaus tulee tarpeeseen, mutta tuo toistuva itsensä alleviivaaminen ilman perusteita tuntuu aika hassulta ja huomionhakuiselta.

Eikö ap:lla asu nyt yksi lapsi luonaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap

Luen täällä sinua. Ja myötäelän. Olen niin surullinen siitä, mitä joudut käymään läpi. Me kolme muskettisoturia porhallamme tahoillamme eteenpäin. Sinulla on vielä ponnisteltavaa, etähalaus sulle ja tsemppiä. Voimia. Mulla tavallista arkea ja 28 loikoilee rannalla ja siemailee värikästä drinkkiä, sateenvarjokoristella. Toki hänelläkin myllerrystä piisaa...

En voi olla kuvittelematta, miten tarinastamme tulisi upea elokuva. Siitä miten elämä heittelee ja lopussa kaikki on paremmin. The end.

🔆🔆🔆aurinkoiset terkut lokakuun sateisiin, paistaa se päivä risukasaankin! Hih, enkä tarkoita sinua...

Tuumis🌻

Miksi tämä Tuumis haluaa nostaa kerta toisensa jälleen itseään esiin ja korostaa omaa rooliaan ketjussa?

Tässä ketjussa on Ap:n ja "8v yhdessä:n lisäksi tärkeässä osassa myös MaratonParkiua, Kuurankukka, M36 sekä useampia sellaisia nimimerkittömiä lukijoita, jotka ovat seuranneet ketjua pitkään ja  jakaneet paljon omia, kipeitäkin kokemuksiaan ja ajatuksiaan ja joilla on todellista annettavaa ketjulle.

Tuumis on joskus maininnut melkein-eronneensa, mutta ei oe avainnut tapahtumia ai tuntojaan sen tarkemmin, joten en ymmärrä tuota toistuvaa muskettisoturhöpötystä. Lyhyitä tsemppiviestejä hän on lähettänyt ja, varmasti kaikki tsemppaus tulee tarpeeseen, mutta tuo toistuva itsensä alleviivaaminen ilman perusteita tuntuu aika hassulta ja huomionhakuiselta.

No höh. Onpas jollain huono päivä. Ketjun alusta asti on kuukausien ajan ollut pääosin kolmen kopla. Ap, 28 ja tuumis. Vasta myöhemmin muita tullut mukaan...