Onko sähköpyörässä järkeä, jos pyöräily on ennen kaikkea liikunta ja painonpudotusmuoto?
Kipuillut sen kanssa, että hommaanko maantiepyörän sähköllä vai ilman. Minulle pyöräily on vain liikuntamuoto. Muuten liikkumiset tapahtuu autolla. Mahtaako olla mitää järkeä sähköpyörässä silloin?
Kommentit (1536)
Vierailija kirjoitti:
Ei avustusta ole pakko käyttää. Onhan se sähköpyörä kallis, jos et sillä mitään tee.
Toisaalta uskallat ehkä lähteä pidemmälle lenkille, tulee vaihtelua reitteihin ja mielenkiinto säilyy.
Tai ehkä innostut liikkumaan sillä arjessakin sen auton sijaan.
Erkkikään ei polje raskaalla sähköpyörällä ilman avustusta koska moottori jarruttaa silloin menoa. Ja sähköpyörällä nimenomaan ei uskalla lähteä kauas koska todellinen akunkesto on ehkä vain 50 kilometriä. Olet tosi pulassa siellä 50 kilometrin päässä kun akku on tyhjä eikä kallista pyörää uskalla jättää matkalle vaan se on poljettava tai työnnettävä kotiin.
En kyllä itse ostais sähköpyörää. Minusta tavallinen, lihasvoimaa pyörä on ekologisempi ja onhan se halvempikin.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siltä, että useampi kommentoija ei tiedä sähköpyöristä yhtään mitään. Ensinnäkin, sitä pitää polkea kuten tavallistakin pyörää. Se, miten rasittavaa polkeminen on, riippuu avusteen tasosta. Toiseksi, kun nopeus ylittää 25 km tuntinopeuden, moottori ei enää avusta polkemista, eli silloin poljet omalla lihasvoimallasi. Totta on, että kevyempihän sillä on ajella, mutta juuri siksi se onkin sähköavusteinen pyörä. Ja kyllä silläkin hien saa pintaan ja sykkeen nousemaan, testattu on.
Sykettä tarkoin seuraavana juoksijana olen huomannut että pyöräily on tosi huono kuntoilulaite eikä siitä laihdutukseen ole mitään hyötyä. Syke ei nouse tarpeeksi korkealle kuin korkeintaan talvella 10 sentin lumikerroksessa polkiessa. Siis edes perinteisellä pyörällä, ja sähköpyörä menee vielä matalammalla eli lämmittelysykkeellä.
Sähköpyörä on liikkumisväline. Kunnon kohottamisesta jos puhutaan niin normipyörä ellei ole sitten jotain liikuntaelinsairauksia jolloin sähköpyörä voi olla kompromissi kuntoilun kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos sähköpyörä maksaa saman verran kuin auto niin ei. ei siinä ole järkeä.
muuten auton romutus hyvityksen voi käyttää sähköpyörän ostoon...onhan saman hintainen auto tietenkin pidemmässä talviajossa jne mukavampi mutta pyörä tulee edullisemaksi käytössä,ei katsastusta,vakuutusmaksuja,bensa/diesel/sähkö....
Aika harvalla on nurkissa rekisterissä oleva romuauto jonka arvo on niin paljon alle tonnin että sen vaihto sähköpyörään romutuspalkkiolla kannattaa. Ja se taisi jo päättyä maaliskuun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
No liikunta itsessään on melko onneton laihdutusmuoto.
Näin on. Rankka juoksu polttaa rasvaa noin 30 grammaa tunnissa, pyöräily tuskin puoltakaan tuosta. Toki liikunta tukee painonhallinnassa, mutta kilot pudotetaan ruokapöydässä.
tulee ajeltua paljon pidempiä lenkkejä. vastustajat voivat alkaa työntelemään neli kulmaisella "pyörällä" varustettuja kotti kärryjä niin paljon ovat ajastaan jäljessä.
Oikeesti se on Urheilu..eikä mikään painopudotus tälle...tykkään.Tänään 12km..ihania maisemia,mielihyvää.
Vierailija kirjoitti:
Eikös matalalla sykkeellä tehty pitkäkestoinen liikunta ole tehokkain rasvanpolttaja? Eikös se sitten tarkoita, että sähköpyöräily olisi aika hyvä laihdutusliikuntamuoto?
Mutta rajansa kaikella, sykkeen mataluudellakin. Ei palautussykkeellä liikkuminen juurikaan polta rasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sähköavustepyörästä loppuu sähkö kesken matkan, muuttuuko se tavallista polkupyörää raskaammaksi polkea? Jos siellä on joku sähkömoottorikin vielä vastuksina...
Se on joka tapauksessa paljon tavallista polkupyörää raskaampi poljettava, painaahan se kolme kertaa niin paljon ja juuri pyörä paino vaikuttaa ajon keveyteen. Sähköpyörää ei muutenkaan ole optimoitu kevytkulkuiseksi, eli siinä on yleensä menon raskaaksi tekevät leveät matalapainerenkaat, yms.
Valtaosassa sähkömoottori kaiken lisäksi jarruttaa menoa kun avustus ei ole käytössä, ainoastaan kalleimmat ovat tässä suhteessa neutraaleja, eli eivät auta mutta eivät jarrutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkälle saat polkea jos meinaat pyöräilyllä laihtua. Ei se kuluta kaloreita kävelyä enempää.
Juuri näin. Nämä aiheen alapeukuttajasankarit voisivat tulla kertomaan sankaritarinoitaan liikunnalla laihtumisestaan.
Jes, elikkä. Exän kanssa ollessani olimme täysin "liikkumattomia" useita vuosia. Exälle oli tosi suoritus lähteä edes kävelylle kerran kesässä, vaikka aina houkuttelin häntä sinne. Itse en saanut aikaiseksi sitten myöskään. Erosin hänestä (muista syistä) ja aloin käydä lenkillä ja uimahallissa. Laihduin 20kg. Ruokatottumuksia en muuttanut. Liikunnalla ja lihasmassan määrällä on väliä.
Mä olen tehnyt tuon elinkaaren aikanani kaksi kertaa. Olennaista on, että elämäntilanne sallii ns. hurahtamisen, mielestäni ei niinkään liikuntaan vaan ihan vaan olemaan tuolla jossain matkalla johonkin lihasvoimin. Uimahallissa uiminen tietty vähän eri miljöö ja idea. Eli pystyy käyttämään mukavasti ja nautinnollisesti -aikaa- tuohon niin on aivan se ja sama mitä syöt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No liikunta itsessään on melko onneton laihdutusmuoto.
Näin on. Rankka juoksu polttaa rasvaa noin 30 grammaa tunnissa, pyöräily tuskin puoltakaan tuosta. Toki liikunta tukee painonhallinnassa, mutta kilot pudotetaan ruokapöydässä.
Oletetaan, että "rankalla juoksulla" tarkoitat 10 km/h nopeutta, vaikka se onkin juoksua enemmän harrastavalle kevyttä menoa. Oletetaan edelleen, että juoksija painaa 70 kg (kysymyshän on juoksijasta, jolla on tarve laihduttaa). Tunnin juoksu mainitulla nopeudella kuluttaa noin 700 kcal, joka vastaa 77 grammaa rasvaa.
On toki totta, että juoksun aikana koko energiamäärää ei oteta rasvasta, mutta jos energiavajetta ei täydennä juoksun jälkeen, niin jossain vaiheessa elimistön on pakko korvata kulunut energia käyttämällä elimistöön varastoituja rasvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vielä ei ole ensimmäiseen kahdeksaan sivuun tullut yhtään sankaritarinaa pelkästään liikunnalla laihtumisesta.
Kun aloitin juoksuharrastuksen, laihduin ensimmäisen neljän kuukauden aikana 3 kg ilman, että muutin syömistäni mitenkään. Kilomäärä on toki pieni, mutta olin normaalipainoinen jo ennestään, joten mitään suurta laihtumista en halunnutkaan.
Pyörät ovat liikkumisen välineitä.
Toki jos sinulle ne ovat jotain muuta..
Vierailija kirjoitti:
Mihin te jätätte sähköpyörän/ läskipyörän/ Jopon tai muun varkaita erityisesti kiinnostavan kulkupelin, kun menette asioille? Tai miten kiinnitätte, että se on yhä paikoillaan, kun palaatte asioilta?
Ne, jotka ajaa pelkästään kodin ja työpaikan väliä ja säilyttävät pyöräänsä lukkojen takana joka hetki, kun eivät sillä aja, voivat jättää vastaamatta.
Minä kuljen kauppareissut tavallisella fillarilla ja läskipyörällä lähden vain kun tiedän että sitä ei tarvitse jättää hetkeksikään ilman valvontaa, siis huvireissuille joilla ei käydä asioilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkis-hikipyörä 10-0.
Viittä miljoonaa Suomalaista hikipyöräily vituttaa ja se minimoidaan.
Sähkis oli minulle ensimmäinen kymmenistä liikuntamuodoista josta nautin ja jota siis teen päivittäin.
Liikunnan merkitys tosin painonhallinnassa on merkityksetön jos ruuan määrä ei vastaa kulutusta.
64 kiloa on minulla silti jäänyt tien varteen ;-)
Lihavan selityksiä, mene taksilla.
Kaipaisin perusteluja ilmeisen yleiseen käsitykseen:
Miksi sähköpyörää käyttävä on laiska ja ikuisesti lihava, mutta mopoilija ja autoilija ei ole?
Huonokuntoiset kampurat saadaan sähkön avulla houkuteltua jonkinlaiseen liikuntaan, ruisleivällä liikkuva pyörä on paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä ei ole ensimmäiseen kahdeksaan sivuun tullut yhtään sankaritarinaa pelkästään liikunnalla laihtumisesta.
Kun aloitin juoksuharrastuksen, laihduin ensimmäisen neljän kuukauden aikana 3 kg ilman, että muutin syömistäni mitenkään. Kilomäärä on toki pieni, mutta olin normaalipainoinen jo ennestään, joten mitään suurta laihtumista en halunnutkaan.
Minä olen saanut työmatkapyöräilyllä vyötärön hoikemmaksi ja reidet kiinteämmiksi. Paino ei hirveästi muuttunut, vain muutamia kiloja lähti. Mutta kehon koostumus ja muoto muuttuivat.
Sähkökonkeli olisi järkevä siinä mielessä, että voisi tuon kymmenen kilsan työmatkan ajaa ilman hien vuodatusta. Matkalla yks ainut ylämäki, jossa rupee hiki nousee, kun kihnuttaa sitä ylös. Pitkä ja suht jyrkkä. Sen voi tietysti kiertää tasasempaakin reittiä pitkin, mutta sitten tulisi hirveä kiertolenkki.
Meen mieluummin bussilla, kun ei kiinnosta hikoilla työmatkalla ja aloittaa työpäivää hiestä märkänä. Kuitenkin tulee niitä sadepäiviä, jolloin on parempi mennä bussilla.
Minulle pyöräily ei ole liikuntamuoto tai korkeintaan hyötyliikuntaa. Se on minulle ensisijaisesti matkustusmuoto. Valitsen siis pyörän, jolla pääsen nopeimmin paikasta toiseen ja se on sähköpyörä. Toisena pyöränä minulla on kokoontaittuva peruspyörä matkoille, jossa yhdistän pyöräilyn junaan tai bussiin.
Toki varmaan silti pysyn paremmassa kunnossa kuin ihmiset, jotka liikkuvat autolla kaikkialle eli suuri osa ihmisistä. Pyöräily on hyvä alku kunnossa pysymiselle, mutta omasta mielestäni ihminen tarvitsee huomattavasti enemmän liikuntaa kuin pienet päivittäiset pyöräilyt, oli se sitten sähköpyörällä tai tavallisella pyörällä.