Onko olemassa naista, joka ei ole kokenut häirintää?

Toivon, että heitä tulee olemaan kasvava joukko ja sitä, että miehet ymmärtäisivät jättää rauhaan lapset, teini-ikäiset ja yleensäkin naiset. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 65-vuotias nainen eikä minua ole koskaan ahdisteltu tai häiritty seksuaalisesti. Olin nuorena nätti, paljon sievempi kuin esim plösö taikinanaama-Iiris Suomela. Kaikenlaista sitä tietysti on kuullut ja nähnyt, mutta skandinaavinen nainen ei ole mimosaherkkä eikä vähästä hätkähdä. Naiset ovat vahvoja ja kovempia kuin miehet.

En minäkään niistä hätkähtänyt ole, mutta eihän se tarkoita etteikö kyseessä olisi seksuaalinen häirintä. Esimerkiksi yläasteella pojilla oli joku vaihe jossa oikein kilpailtiin siitä kuka puristelee eniten tyttöjen perseitä. Olin uhrina näissä päivittäin, koska olin nätti. Ei näihin kukaan puuttunut enkä minä niistä mitenkään rikki mennyt vaikka ne ärsyttäviä olivatkin. Mutta se ei vähennä yhtään sitä että tottakai ne luokitellaan seksuaaliseksi häirinnäksi ilman mitään epäselvyyksiä. En pyytänyt niitä, en antanut lupaa.

Myöhemmällä iällä ne sentään ovat olleet enää sanallisia. Ja edelleen, vaikka en niistä jaksa välittää tai pauhata meetoota, se ei tee niistä mitään muuta kuin sitä itseään.

Olen samaa mieltä aloituksen kanssa, en usko että löytyy naista joka ei olisi kokenut mitään seksuaalista häirintää ikinä. Täytyisi olla elänyt erakkona pumpulikääreessä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kokenut. Ei koskaan mitään seksuaalista kommenttia kehonosista, ei ole tultu iholle tms. Ei kertakaikkiaan missään iässä ja aivan rehellisesti tämän sanon. Nyt olen päälle kolmenkymmenen. En ymmärrä mikä minua suojelee. Taas yksi syy tuntea itsensä ulkopuoliseksi, kun ei pysty samaistumaan muiden naisten kokemuksiin.

Sama ja mä olen jo yli 40-vuotias. Ei ole ikinä isketty edes silmää eikä vislattu perään vaikka näitä kuulemma kaikki naiset kokee ihan rasittavuuteen asti.

En minä. (enkä siis näitä myöskään kaipaa saati ole kateellinen muille, mutta ulkopuoliseksi ja vääränlaiseksi naiseksi tässä itsensä aina kokee. usein vielä tulee joku pätemään ja tietämään paremmin, että kyllä taatusti on suakin ahdisteltu)

Sama täällä. Vaikea samaistua näihin juttuihin, kun on aika uskomatonta että muita muka häirittäisiin jatkuvalla syötöllä ja itse en ole koskaan joutunut sellaisen kohteeksi. Ja olen kuitenkin ikäni ollut normaalipainoinen, ihan nätti pitkähiuksinen blondi, joka työskentelee raskaasti miesvaltaisella alalla ja on matkustellut paljon yksin.

Olen 40v nainen ja olen kokenut hyvin hyvin vähän mitään ahdistelua yms. Olen ihan tavallisen näköinen ja vielä isorintainenkin. Kerran on pakaroja puristettu ja pari kertaa olen kuullut jotain kommenttia rinnoista. Siinä se. Nuokaan tilanteet eivät olleet mitenkään ahdistavia, suututtavia vain. Olen tosin asunut enimmäkseen maalla.

Luulisin, että on aika harvassa, koska minuakin on häiritty moneen kertaan vaikka olen vastenmielisen näköinen.

Vierailija kirjoitti:

Mihin vedetään seksuaalisen häirinnän raja?

Ennen ei ehkä oltu niin "herkkiä" ko asian tienoilta kuin nykyään.

En tiedä mihin ajankohtaan viittaat sanalla ennen, mutta itse olin teini 90-luvulla (ja henkisesti kehityin todella hitaasti, olin ihan lapsi vielä 22 vuotiaanakin), kyllä mua on puristeltu rinnoista ja takapuolesta useissa eri tilanteissa, pari kertaa jopa työpaikalla, kerran mulla oli michelinukon toppatakki päällä. Mun eteen tultiin vetämään käteen junassa, on uhattu raiskata, jne.

Ai, jos täällä mitätöidään toisten kokemuksia, niin saanko minäkin sanoa että en usko näitä jotka väittävät tulleensa häirityksi, ja jos ovat, niin täytyy olla vika heissä itsessään ja varmaan houkuttelevat tahallaan miehiä?

Vai voisiko sittenkin olla yleistämättä omaa kokemusta kaikkiin muihin?

Minä en ole kokenut. Olen 33-vuotias nainen ja syynä varmaan se että olen ollut koko elämäni ruma ja tissitön. Olen miehille täysin näkymätön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kun häirinnäksi lasketaan vaikkapa tervehtiminen tai oven pitäminen auki, niin ei varmasti.

Ei lasketa. Lopeta uhriutuminen.

En se ole minä joka uhriutuu vaan ne naiset joiden on pakko osallistua #metoohon muttei ole mitään parempaakaan.

Olethan. Vingut asioista, jotka eivät pidä paikkaansa. Ihan paikallaan on me too. Etenkin lapsena ja teini-iässä se satunnainen häirintä oli kamalaa. Sitten siihen tottui.

En minä mistään vingu vaan ne naiset, joille kaikki tuntemattomien miesten viattomatkin kommentit ja lähestymiset ovat häirintää. Esim se 10 hours of walking in New York oli aika valaiseva mitä naiset pitää seksuaalisena häirintänä, riittää kun sanoo tyyliin "good morning"

Vingut koko ajan. Mitä jos kyselisit ihan niiltä tuntemiltasi naisilta etkä katsoisi jotain somejuttuja? Esim. itselläni ensimmäiset häirintäkokemukset ovat viidenneltä luokalta, enkä ole mitenkään ainoa. Kyse ei ollut huomen sanomisesta, vaan kourimisesta. Häiritsijät aikuisia miehiä. Sama jatkuu teini-iässä. Lopeta vinkuminen jostain videoista ja herää maailmaan.

On se kumma että sulle on osunut noin hurjasti sitä häirintää kun minä ja moni muu nainen on selvitty täysin ilman. Missä piireissä sä liikut?

Vai voisiko sitten kuitenkin olla tulkinnallisia eroja?

Ja uhrin syyllistämiseen päästiin. Oon eri. Oon elänyt aina ns. siveää ja siistiä elämää. En harrasta baareissa käyntiä tai kännäämistä. En käytä paljastavia vaatteita. Enkä kulje ns. huonossa seurassa. Välttelen tiettyjä paikkoja myöhään ja pimeällä. Tästä kaikesta huolimatta mua on ahdisteltu julkisissa liikennevälineissä ihan siistien ja "normaalin" näköisten miesten toimesta. Mulle on huudeltu kadulla. Lista jatkuu. Eikä ole ollut kyse tulkinnan varaisuudesta vaan kourimisista tai seksuaalissävytteisestä huutelusta. Ehkä olen kaunis tai ehkä on ollut vain huono tuuri ja olen ollut väärässä paikassa väärään aikaan, kun joku pervo on halunnut kouria ketä vain naista.

Ahdistelu liittyy paljon tilaisuuteen: jos joutuu väärään paikkaan vääränlaisen tyypin kanssa, on riski pahempi. Tähän ei voi aina itse vaikuttaa (esim. täällä mainitut julkisissa ahdistelut).

Onkohan olemassa naista, joka ei ole koskaan harjoittanut seksuaalista häirintää? Muistetaanhan, että kaikki epämääräinen koskettaminen ja kaksimieliset vitsitkin luetaan häirintään!

Sanoisin, että naisille yksi hankalimmista vaiheista on se, kun vartalo on jo naiwistumassa, mutta mieli on mahdollisesta seksuaalisesta heräämisestä huolimatta vielä lapsen. Silloin on vaikea tajuta, että oman isän ikäisten miesten antama huomio ei välttämättä ole vilpitöntä, ja hankaliin tilanteisiin joutuu helposti.

Vierailija kirjoitti:

Ai, jos täällä mitätöidään toisten kokemuksia, niin saanko minäkin sanoa että en usko näitä jotka väittävät tulleensa häirityksi, ja jos ovat, niin täytyy olla vika heissä itsessään ja varmaan houkuttelevat tahallaan miehiä?

Vai voisiko sittenkin olla yleistämättä omaa kokemusta kaikkiin muihin?

Kukahan täällä yleistää? Koko aloitus on jo pelkkää yleistystä ja perustuu yleistykseen.

Ohis

Siis vartalo on naisistumassa tarkoitin

Minä. En ole kokenut seksuaalista häirintää.

Voi olla, että olen ollut tilanteissa jotka joku muu olisi kokenut sellaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 65-vuotias nainen eikä minua ole koskaan ahdisteltu tai häiritty seksuaalisesti. Olin nuorena nätti, paljon sievempi kuin esim plösö taikinanaama-Iiris Suomela. Kaikenlaista sitä tietysti on kuullut ja nähnyt, mutta skandinaavinen nainen ei ole mimosaherkkä eikä vähästä hätkähdä. Naiset ovat vahvoja ja kovempia kuin miehet.

En minäkään niistä hätkähtänyt ole, mutta eihän se tarkoita etteikö kyseessä olisi seksuaalinen häirintä. Esimerkiksi yläasteella pojilla oli joku vaihe jossa oikein kilpailtiin siitä kuka puristelee eniten tyttöjen perseitä. Olin uhrina näissä päivittäin, koska olin nätti. Ei näihin kukaan puuttunut enkä minä niistä mitenkään rikki mennyt vaikka ne ärsyttäviä olivatkin. Mutta se ei vähennä yhtään sitä että tottakai ne luokitellaan seksuaaliseksi häirinnäksi ilman mitään epäselvyyksiä. En pyytänyt niitä, en antanut lupaa.

Myöhemmällä iällä ne sentään ovat olleet enää sanallisia. Ja edelleen, vaikka en niistä jaksa välittää tai pauhata meetoota, se ei tee niistä mitään muuta kuin sitä itseään.

Olen samaa mieltä aloituksen kanssa, en usko että löytyy naista joka ei olisi kokenut mitään seksuaalista häirintää ikinä. Täytyisi olla elänyt erakkona pumpulikääreessä...

Olen 40 ja asunut suurkaupungeissa, ulkomailla ja olen työskennellyt miesvaltaisissa työpaikoissa, liikkunut, bilettänyt ja elänyt. En todellakaan ole elänyt erakkona pumpulissa. Ja kertaakaan en ole kokenut seksuaalista häirintää.

Lähestymisyritykset eivät sitä ole, ei ät myöskään kehut vaikka ne tulisivat vaikka humalaisen suusta pikkasen oudosti. Koko häirintä termi on kokenut inflaation kun kaikki mitä mies sanoo tai tekee, on häirintää.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden jota joku puristi pyytämättä perseestä.

On myös incel-naisia (itseasiassa incel-liikkeen perusti nainen), mieti sellasia hienhajusia mahottoman lihavia norsuja, kuka niitä ahdistelisi?

Naisia, joita ei pidetä viehättävinä, ahdistellaan kylläkin todella paljon, ja ahdistelu on vielä vastenmielisempää siksi, että siinä on mukana ylimielistä halveksuntaa. Epäviehättävien naisten ihmisarvoa vähätellään käyttämällä sellaisia nimityksiä kuin hienhajuinen norsu, ja kun jonkin ryhmän ihmisarvo on kyseenalaistettu, voidaan oikeuttaa heidän kohtelunsa objekteina. Ajatellaan, että epäviehättävät naiset ovat "helppoja" ja että heidän tulisi olla kiitollisia siitä, että joku alentuu osoittamaan kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 65-vuotias nainen eikä minua ole koskaan ahdisteltu tai häiritty seksuaalisesti. Olin nuorena nätti, paljon sievempi kuin esim plösö taikinanaama-Iiris Suomela. Kaikenlaista sitä tietysti on kuullut ja nähnyt, mutta skandinaavinen nainen ei ole mimosaherkkä eikä vähästä hätkähdä. Naiset ovat vahvoja ja kovempia kuin miehet.

En minäkään niistä hätkähtänyt ole, mutta eihän se tarkoita etteikö kyseessä olisi seksuaalinen häirintä. Esimerkiksi yläasteella pojilla oli joku vaihe jossa oikein kilpailtiin siitä kuka puristelee eniten tyttöjen perseitä. Olin uhrina näissä päivittäin, koska olin nätti. Ei näihin kukaan puuttunut enkä minä niistä mitenkään rikki mennyt vaikka ne ärsyttäviä olivatkin. Mutta se ei vähennä yhtään sitä että tottakai ne luokitellaan seksuaaliseksi häirinnäksi ilman mitään epäselvyyksiä. En pyytänyt niitä, en antanut lupaa.

Myöhemmällä iällä ne sentään ovat olleet enää sanallisia. Ja edelleen, vaikka en niistä jaksa välittää tai pauhata meetoota, se ei tee niistä mitään muuta kuin sitä itseään.

Olen samaa mieltä aloituksen kanssa, en usko että löytyy naista joka ei olisi kokenut mitään seksuaalista häirintää ikinä. Täytyisi olla elänyt erakkona pumpulikääreessä...

Olen 40 ja asunut suurkaupungeissa, ulkomailla ja olen työskennellyt miesvaltaisissa työpaikoissa, liikkunut, bilettänyt ja elänyt. En todellakaan ole elänyt erakkona pumpulissa. Ja kertaakaan en ole kokenut seksuaalista häirintää.

Lähestymisyritykset eivät sitä ole, ei ät myöskään kehut vaikka ne tulisivat vaikka humalaisen suusta pikkasen oudosti. Koko häirintä termi on kokenut inflaation kun kaikki mitä mies sanoo tai tekee, on häirintää.

Ehkä sinua ei sitten oikeasti ole häiritty/ahdisteltu. Omalla kohdalla tapaukset ovat olleet ihan selkeitä, enkä tosiaan laske niihin mitään tavallisia iskuyrityksiä.

No, minä en koe tulleeni ikinä häirityksi. Ei ole puristeltu perseestä eikä tisseistä, pomo tai työkaveri ei ole lähestynyt asiattomasti, en ole koskaan saanut kikkelinkuvia tai törkyviestejä...

Ehkä joskus jonkun kommentin tai yhden kosketuksen työpaikalla, jonka joku olisi voinut tulkita asiattomaksi - ahdistelu tuntuu liioittelulta - mutta aikuisena ihmisenä osaan pitää puoleni ja kun olen keskusteun ohjannut toisaalle tai ystävällisesti sanonut, että noh noh, tuo ei ehkä nyt kuulu tähän tilanteeseen tms, niin tilanne on mennyt ohi. Enkä siis ole millään tavalla loukkaantunut, ahdistunut tms tuollaisesta sekunneissa ohi menevästä asiasta. Varmaan itsekin olen joskus käyttäytynyt vastaavalla tavalla jossakin tilanteessa ja huomannut pelisilmän pettäneen siinä vaiheessa, kun keskustelukumppani vaihtaa vaivautuneena aihetta. Pahoittelut, mutta en usko traumatisoineeni ketään. 

En vähättele ahdistelua kokeneiden naisten kokemuksia ja tosi hyvä, että aihe on nyt pinnalla. Se ei silti tarkoita sitä, että kaikkia naisia olisi ahdisteltu. Minua myös hieman ärsyttää se sävy, miten nuorista naisista tehdään tässä julkisessa keskustelussa uhreja, joille vain tapahtuu asioita, joita muut sitten voivat kauhistella. Ei se nyt ihan niinkään mene, eikä siihen uhrin rooliin kannata kovin innokkaasti tässä elämässä heittäytyä.   

Vierailija kirjoitti:

Onkohan olemassa naista, joka ei ole koskaan harjoittanut seksuaalista häirintää? Muistetaanhan, että kaikki epämääräinen koskettaminen ja kaksimieliset vitsitkin luetaan häirintään!

Naisen harjoittama sek häirintä mitätöidään. Sitä ei ole. Kaksoisstandardit pätee ja naiset käyttää sitä hyväkseen.

Esim jos Wille olisi tuonut avopuolisonsa sijaan miespuoliselle kaverilleen tuliaisena alaikäisiä arvioitavaksi, tuo kaverikin poltettais jo tuomion roviolla täysin ja ura tuhottais. Mutta Amanda onkin itsekin uhri! Kas kummaa. "Rohkea nainen".

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä enää mitä pitäisi ajatella, kun alaselästä ohjaaminen on monien mielestä sama asia kuin perseelle käyminen. Siis häh?

Eikö ihmiset enää erota ruumiinosia toisistaan vai onko tuo ele ihan vieras? Siinä tosiaan käsi osuu hyvin kepeästi tuohon alaselkään lapojen alle ja alimmillaan just häthätää vyötärölle. Ja se tosiaan on ihan hipaisu ohimennen ilman mitään seksuaalista ja tulee ihan automaattisesti.

Itse viimeksi tänään ohjasin tuolla tavalla alaselästä omaa äitiäni oikeaan hyllyväliin kaupassa.

N47

Puhut automaattisesta eleestä, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että miehet eivät koskaan ohjaa toisiaan kuvatulla tavalla? Ylipäätään se, koskisiko mies toiseen mieheen tietyllä tavalla, on aika hyvä mittari, kun mietitään, millainen on oikeasti neutraali kosketus.