Minua kiinnostaa se, mikä lihottaa nykyisiä parikymppisiä? Syövätkö jotain erilaista kuin ennen?

Vierailija kirjoitti:

Liikunnan puute on toinen.Lapset kärrätään 5 vuotiaaksi rattaissa,sitten bussilla,autolla tai nykyään sähköpotkulaudalla.Ennen käveltiin ja pyöräiltiin.Tai eipä sitä enää edes kotoa poistuta kun kaiken voi tilata kotiin ja kaverin kanssakin facetimessa vasn jutella.

Nykyään on kyllä järkyttävän paljon tuota lasten kuskailua, vaikka todellista tarvetta ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vahingoniloisena katson teinipossuja ja mietin, että onpa raukoilla vielä rankka elämä edessään.

Miten sinusta tuli tuollainen?

Kiusausko muut teinit sinua silloin kun olit itse teini, ja jäit kehityksessäsi sille tasolle, vai miten aikuinen ihminen voi olla noin kykenemätön yhtään laajempaan näkemykseen?

Ajan mäkkärin ohi jokapäivä ,aina täynnä nuoria naisia, yksittäisiä lapsia ja miespuolisia toki myös.

Liikunta ainakin on vähentynyt valtavasti. Nythän on todettu että on paljon lapsia jotka eivät enää pääse edes kyykkyyn. Vanhemmat on kyllä tehneet lapsille karhunpalveluksen kun päästävät lapsensa siihen kuntoon että terveys menee jo noin pieninä.

Itse kysymykseen: sokerinen ja rasvainen ruokavalio yhdistettynä liikkumattomuuteen lihottaa.

Olen itse 27 v ja hoikka ja epäilen näiden asioiden olevan syynä nuorempien lihavuudessa:

Kaupunkilainen elämäntapa: Syödään monta kertaa viikossa noutoruokaa joka on parin klikkauksen päässä woltissa. Kaloripitoisia välipaloja, kuten croissantteja ja kermavaahtoa pursuavia kahvijuomia tulee napsittua ohi mennen eikä niistä tietenkään saa mahan täytettä. Liikunta tapahtuu lähinnä kuntosaleilla eikä aerobista liikuntaa juuri tule. Ei tule käytyä luonnossa.

Stressi ja mielialaongelmat: Jo lukioikäiset uupuvat ja palavat loppuun, mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Helppo ratkaisu on tarttua keksipakettiin kun saa nopean energia- ja mielihyväboostin. Ja onhan se paljon vaarattomampaa kääntyä herkkujen kuin vaikka h*umeiden puoleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä  ymmärrän sen, että nykyinen pikaruoka ja teennäinen valmisruoka-/lisäainescheisse lihottaa. MUTTA eikö näitä lihovia nuoria itseään mitenkään häiritse tai haittaa se, että vyötärö vain paisuu ja posket levenevät? Kyllä minua olisi haitannut nuorena ja haittaa vieläkin, jos alkaa ylikiloja tulla. Vähennän silloin syömistä. MIkseivät nykynuoret tee näin? Sitä en tajua.

Eikö erityisesti iässä, jossa oletettavasti haluaisi näyttää vastakkaisen sukupuolen silmissäkin mahdollisimman viehättävältä, haluaisi tehdä voitavansa pysyäkseen normimitoissa ja hyvän näköisenä?

Some on nuorille tärkeää, niitä sinne ladattavia kuvia voi muokata loputtomiin nykyään. Saattaa olla, että se vääristää kehonkuvaa irl. Ei koeta itseä mitenkään isokokoiseksi.

Just tuo. Moni nuori tyttö varsinkin pitää itseään normi- tai kevytpainoisena kun ottaa vaan selfieitä naamasta eikä näe itseään takapuolelta saatikka että kävis joskus vaa'alla. Ennen ei ollut somea, oli vain kaverit ja vaatekoot joitten sisään piti mahtua. Kun ei nää todellisuutta ei myöskään ole tarvetta muuttaa mitään.

On se ihan silmiinpistävää, että nuoria, todella paljon ylipainoisia naisia on enemmän kuin koskaan ennen. Toki vastaavasti on myös enemmän hyvin timmissä kunnossa olevia salikävijöitä tai muuta urheilua harrastavia.

Syödäänkö esim. mielialalääkkeitä enemmän. Osalla niistä on painoa lisäävä vaikutus ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa. 

Pleikkareilla pelaaminen ja kännykällä touhuilu on koukuttanut nuoret. Siihen kun lisätään vielä energiajuomat ja epäterveelliset prosessoidut ruoat ja naposteltavat niin johan kombo valmis.

Kun kattoo vanhempien ammatin kuvii. Ne oli tosi hoikkii. Joka vuosi kuvasarjoihin tulee pulskempaa sakkia. 80-luvulla lapsena karkkipussit oli tosi pieniä. Kotona leivottiin pullaa, mutta ei joka päivä. 90-luvulla kauppojen einesosastot alkoivat laajentua luvun loppua kohden. Tarjolla oli muutakin kuin 80-luvun jauheliharoiskeläppää ja maksalaatikkoa. Perunat kuorittiin itse ja suikaloitiin, koska pakastealtaan pakkauskoko oli 250grammaa ja hintaa yli 12 markkaa. Ruvettiin myymään kaikenmaailman eineitä. 2000 luvun alussa tapasin Kanadassa eläkepäiviä viettävän lähetyssaarnaaja pariskunnan, toki he olivat suomalaisia alunperin. He kehuivat suomalaisia grillimakkaroita ja ihmettelivät suomalaisten laihduttaminen. Kanadassa kuulemma oli tynnyrityttöjä. Toisessa kädessä kola ja toisessa hamppari tai pitsa. Meidän limupullojen koko on kasvanut litrasta puoleentoista. Kaupat ovat täynnä paistopistetuotteita. Eineshylly ja energiajuomavalikoima on valtava. Karkkipussit ja sipsipussien koko suurempi.... ehkäpä me saadaan liikaa sitä sokeria ja palmurasvaa.... Jos omal opiskeluajalta piti kuoria ja suikaloidut perunat itse kiusaukseen. Ja makaroni hyllyllä oli vain spagetin, raketti spagettia tai makaroni. On se tuotevalikoima vähä muuttunu 40 vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Ruoka ja liikkumattomuus, mutta myös tietynlainen alakulo ja väsymys. Elämä on nykyisin niin vaativaa, sitten on ollut koronaa ja kaikkea. En yhtään ihmettele, että on helppoa upottaa käsi sipsipussiin ja katsoa Stranger thingsia. Toivottavasti joskus näillä meidän nuorilla on asiat hyvin.

Tämäkin totta !

Ihan jo Suomen veroaste, byrokratia ja ennenkaikkea veroprogressio aiheuttaa alakuloa.

Ongelmallisinta on se kansantaloudellisesti ja vitaalisesti, et syntyvyys laskee. Tästä olen eniten huolissani.

Kaikki tietää et näihin on hankala vaikuttaa, muutakuin maasta poismuuttamalla.

Mut siltikin niitä asioita pitäis tarkastella vain asioina.

Kaikki se mitä yksilö kuntoilee, syö terveellisesti, pitää huolta itsestään, on hänen hyväkseen.

Vapautunut toimintakyky, sen voi investoida mielekkääseen liikkumiseen. Uusien ideoiden työstämiseen, etc.

Ruoan saamisen helppous, vähän näpyttelee puhelinta niin nopsaan on ruokalähetti ovella.

On tietysti myös hyväkuntoisia nuoria, mutta paljon on huonokuntoisia. Tiedostetaanko huonon ravinnon ja elintapojen laajemmat vaikutukset mielialaan ja yleiseen jaksamiseen? Pohdin tätä siltä kannalta, että suoliston on sanottu olevan toiset aivot ja sitä kautta voisi ajatella, että ravinnolla olisi vaikutusta yleisvireyteen ja hyvinvointiin.

Olin yhdessä tapahtumassa, jossa tapasin monen ikäisiä naisia. Me kasarin lapset olimme kaikki sporttisia verrattuna nuorempiin. Mutta meillä olikin silloin liikunnallinen lapsuus, jossa viiletettiin ulkona, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin, pelattiin pihalla koulun jälkeen ja syötiin kotiruokaa.

Arvelen, että sokeri ja vehnä ovat pahimmat painonhallinnan kannalta. Vältän niitä itse. Rasvaa en vältä, paistan voissa, laitan salaattiin oliiviöljyä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ITSEKURIN JA ISEKONTROLLIN PUUTE. USKOKAA JO.

Täytyypä sanoa, että en usko. Ei ihmisen perusluonne ole mihinkään muuttunut. Ajatteletko, että esim. kultaisella 60-luvulla ihmiset olivat hoikkia, koska heillä oli enemmän itsekuria? Ei, vaan ruokaa ei ollut niin helpolla saatavilla joka puolella, eikä varsinkaan herkkuja. Jos heillä olisi ollut joka lähikioski ja -kauppa täynnä 500 g karkkipusseja, 1,5 l limupulloja, pizzoja, sipsejä, smoothieita ja makukahveja, niin halvalla että kuka tahansa voi niitä ostaa - niin totta vie he olisivat ostaneet! Ei todellakaan olisi tyydytty syömään vain kiltisti perunaa ja ruskeaa kastiketta päivästä toiseen.

Otetaanpa keskivertoinen ihminen miltä tahansa aikakaudelta - vuodelta 100, 1500, 1800 tai 1960 - jos hänellä on mahdollisuus syödä milloin tahansa erittäin pienellä vaivalla, valikoiden valtavasta valikoimasta hyvänmakuisia ruokia ja herkkuja, niin hänhän syö. Ja lihoo.

Jossain vaiheessa kaupasta hävisivät pienet cokis-pullot. Olin aiemmin ostanut sellaisen lapselleni saunan jälkeen nautittavaksi. Oli vain jättimäisiä, olisiko olleet 1,5 litran ja niitäkin sai halvalla kaksi, sidottuna sellaisella pahvisuikaleella tämä parivaljakko. Kun kävin fillarilla kaupassa ja oli muutakin ostettavaa, en edes pystynyt sellaista jättikaksikkoa rahtaamaan kotiin. En koskaan oikein ymmärtänyt teinin halua juoda cokista ruuan kanssa, kun minun suussani se maistuu pahalta; makealta ja oudon mausteiselta yhtäaikaa. Sama on kyllä energiajuomien kanssa. Maistuuko ne tosiaan edes hyviltä ja miksi niitä juodaan? Että pysyisi hereilläkö?

Näkeehän sen niistä karkkipapereista joita on pitkin tonttia joka ikisen koulun pihalla. Siis juuri niitä pieniä muovisia kääreitä, jotka sisältävät sokerimakeisen.

Niitä ei kukaan pysty edes siivoamaan pois, koska yhdellä pihalla niitä on 500 ziljoonaa ja lisää tulee koko ajan.

Äitillä ja iskällä on katsokaas rahea sen verran että on varaa ostaa makeispussukoita lapsilleen. Jos äitillä ja iskällä ei ole rahea, KELA maksaa.

Very 1st world problem.

Valmisruoka ja pikaruoka. Katso valmisruokien tuoteselostuksia: sokeria on lisätty mitä oudoimpiin paikkoihin. Kaupan hilloista voi 80 % olla sokeria. Valmisruokiin, myös ns. eineksiin käytetään huonompilaatuisia rasvoja ja öljyjä. 

Miksi kaupan pussileipä ja pussipulla säilyvät pitkään, mutta jos leivot itse niin eivät säily läheskään yhtä kauan? Lisäaineita, paljon rasvaa ja sokeria.

Ostapa latte tai erikoiskahvi frappe tms.  kahvilasta, mitä siinä on - rasvaista maitoa ja jotain makusiirappia (=sokeria) ja lisäksi sokeria, joissain teollista kermavaahtoa. Vain lusikallinen kahvia- muu on sokeria ja rasvaa

Lisäksi napostelu - kun nuoret kulkevat kadulla niin koko ajan syödään jotain, tai ainakin kädessä on energiajuomatölkki, josta hörpitään koko ajan. Siitä ne höllyvät kilot vyötärölle kertyvät.

Oli hyvä olla köyhä, ettei ruokaa riittänyt aterialla kovin suuria määriä jokaiselle. Luultavasti isä raskaan ruumiillisen työn tekijänä kuitenkin sai syödä enemmän kuin me lapset. Muistan kyllä, etten jäänyt nälkäiseksi, mutta joskus joku ruoka vaan oli niin hyvää, että olisin ottanut sitä lisääkin. Vaikkapa karjalanpaisti. Leipää ei sitten kuitenkaan syöty kovin paljoa, koska aina piti muistaa, että vanhemmille jäi eväsleipiinkin. Olisin itsekin ottanut leipää evääksi, mutta ei sitä enää ollut jäljellä.

On minulla varmaan ollut jo silloin tämä halu syödä liikaa, silloin se vaan ei ollut mahdollista. Meillä oli myös paljon kotona kasvatettuja vihanneksia ja juureksia. Talveksi ne eivät kyllä riittäneet. Mutta perunat, porkkana, punajuuri, sipuli, herneet, mansikka, tilli, salaatti, marjapensaista marjat olivat terveellinen lisä. Ja ne pakolla metsästä kerätyt mustikat ja puolukat! Nyt sen vasta tajuaa, nuorena tuo kasvimaa oli vain karmea lisätyömaa.

Vierailija kirjoitti:

Näkeehän sen niistä karkkipapereista joita on pitkin tonttia joka ikisen koulun pihalla. Siis juuri niitä pieniä muovisia kääreitä, jotka sisältävät sokerimakeisen.

Niitä ei kukaan pysty edes siivoamaan pois, koska yhdellä pihalla niitä on 500 ziljoonaa ja lisää tulee koko ajan.

Äitillä ja iskällä on katsokaas rahea sen verran että on varaa ostaa makeispussukoita lapsilleen. Jos äitillä ja iskällä ei ole rahea, KELA maksaa.

Very 1st world problem.

Minulla ei yksinhuoltajana ollut varaa antaa mitään herkkurahaa lapselle, kuulemma yläasteella monet kaverinsa jättivät ruuan väliin ja hakivat kaupasta jotain karkkia tms. Minun lapseni oli syötävä se koulun tarjoama ruoka tai oltava nälissään. Ihan hullua kun koulusta sai ruuan, niin mennä ostamaan sitten jotain! 

Vierailija kirjoitti:

Ajan mäkkärin ohi jokapäivä ,aina täynnä nuoria naisia, yksittäisiä lapsia ja miespuolisia toki myös.

Tykkään ruuasta, ihan liikaakin. Mutta oikeasti en ymmärrä, mitä hyvää on Mäkkärin ruuissa?  Siis maussa. Maistaako teinit ja lapset jotenkin eri tavalla nuo pikaruuat? En koskaan sanoisi, että menen HERKUTTELEMAAN Mäkkäriin tai vastaavaan.

Aivan jo liian isot lapset edelleen roikkuu ostoskärryissä ja kummasti vanhemmat nöyränä työntelee sitten jo painavaa lasta?

Vierailija kirjoitti:

Ruoan saamisen helppous, vähän näpyttelee puhelinta niin nopsaan on ruokalähetti ovella.

Liikaa rahaa vaan , siitähän se kii, pitäähän ne herkut maksaa.