Minua kiinnostaa se, mikä lihottaa nykyisiä parikymppisiä? Syövätkö jotain erilaista kuin ennen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annoskoot on nykyään isompia kuin ennen. Sen näkee jo lautasissa. 60-80- luvun lautaset olivat pienempiä kuin nykyään. Nykyään monet lautaset on jättilautasia. Yksi ihminen syö annoksen kuin 70- luvulla kolmihenkinen perhe.

Ei kukaan pakota mättämään sitä jonkun määrittämää liian isoa annoskokoa naamaansa, itse en siihen useissa ruokapaikoissa edes pystyisi.

Pidän periaatteena, että jos annostelen itse, syön lautasen tyhjäksi, jos joku muu annostelee puolestani, en ole millään tavalla velvoitettu syömään itselleni huonoa oloa ja turvonnutta ulkomuotoa, vaan voin varsin hyvin jättää ylimääräiset syömättä. 

Tämä on muuten loistava periaate!

Liikunnan ja fyysisen työn vähyys ja ääretön herkkujen määrä ovat varmaan suurimmat syyt. Olen ihmetellyt jatkuvaa itsensä palkitsemisen kulttuuria, joka on rantautunut Suomeen viime vuosina. Jotenkin ihan ok palkita itsensä viikottain, ehkä päivittäin herkuilla. Olen niin ansainnut tämän- on nykyään tuttu lause. Tottakai itseään saa hemmotella ja toisinaan pitääkin ottaa rennosti. Mutta jatkuvat karkit, leivonnaiset, sipsit, burgerit, viinit ja drinkit? Selviydyin maanantaista, nyt pizzalle. Viikonloppuna tyttöjen ilta, brunssia, valkkaria

ja leffa karkkikulhon kanssa.

Liikunnan ja hyötyliikunnan määrä on vähentynyt. Tilalle on tulleet älylaitteet ja sähköskuutit. Pikaruokaloita on vähän joka paikassa. Juodaan sokerisia kahvijuomia.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut opiskelemaan lähteneistä nuorista, että kaupungin tarjonta lihottaa. Maaseudulla ei ole pikaruokapaikkoja ja pubeja, kaupungissa joka nurkalla jotain rasvasokerimättöä tarjolla ja bussilla suhataan joka paikkaan.

Jaa. Helsingissä on kyllä selkeästi hoikempaa porukkaa kuin pikkukaupungeissa ja maakunnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yleistähän tuo lihominen parikymppisillä on. Liikuntaharrastukset vähenee mutta ruokavalio pysyy samana, ja arki on varmaan harvalla niin kuormittavaa että hoikkana pysyminen olisi helppoa.

Olen 27 ja BMI 19, ollut aina. Syynä hyvät geenit ja aktiivinen arki, syön vieläpä aika epäterveellisesti eli paljon kovaa rasvaa. Usein joutuu selittämään muille miksi olen niin hoikka. Hoikkien aikuisten oletetaan olevan jotain himo hiihtäjä-maraton-triathlonisteja, vaikka vapaa-aika kuluu kävelylenkeillä. Ei kestävyysurheilussa mitään vikaa ole, mutta kertoo nykytilanteesta varmaan jotain kun hoikka on epänormaali

Kaikkien kyllä kannattaisi pyrkiä normaalipainoon. Omassa lähipiirissä jo nuoret aikuiset valittaa polvi- ja selkävaivoja jotka 90% varmuudella helpottaisi liikunnan ja laihtumisen myötä. Tätähän ei saa missään nimessä sanoa ääneen tai leimataan läskivihaajaksi. Meidän keho on tehty liikkumaan, todella surullista miten huonoon kuntoon ihmiset itsensä päästävät. Seuratkaa hetki pieniä lapsia miten he juoksevat ja hyppivät ja kokeilkaa pystyttekö vielä samaan.

Siis henkilö jolla on "hyvät geenit" arvostelee niitä joilla ei ole. Kiva. Mä liikun rankasti 6 x 1 h viikossa, ja lisäksi kävelen n. 10 000 askelta. Syön niin terveellisesti kuin vain osaan, paljon tuoreita kasviksia, proteiinia, rasvaa. Ei prosessoitua, pikaruokaa, herkkuja. Hyvin vähän alkoholia. Lasken kaloreita ja kokeilen eri määriä, että mikä toimisi mulla. Silti vyötäröllä on ylimääräistä ja jenkkakahvat ilmestyivät pakollisen hormonilääkityksen aloittamisen jälkeen. Ei siinä "aktiivinen arki" auta, kun ei auta edes tavoitteellinen treenaaminen ja ravintoterapeutin laatiman ruokavalion noudattaminen pilkulleen.

Syöt liikaa. Otat välittömästi pois kaloreista 1/3, niin "yllättäen" rapamaha ja jenkkakahvat häviävät.

Ei voi määräänsä enempää vähentää. Punnitsen kaiken syömäni ja noudatan minulle tehtyä ohjelmaa. Jatkan toki työntekoa. Pointtina on se että ei se kaikille tule vaivatta.

Siitä mitä ei voi määräänsä enempää vähentää. Jos sulla on rasvaa kehossa, niin siellä on ihan tarpeeksi vararavintoa. 1 200 kaloria, vitamiinit ja rasvat ja aminohapot. Tätä vedet 4 kk, niin olet uusi ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Liikunnan ja fyysisen työn vähyys ja ääretön herkkujen määrä ovat varmaan suurimmat syyt. Olen ihmetellyt jatkuvaa itsensä palkitsemisen kulttuuria, joka on rantautunut Suomeen viime vuosina. Jotenkin ihan ok palkita itsensä viikottain, ehkä päivittäin herkuilla. Olen niin ansainnut tämän- on nykyään tuttu lause. Tottakai itseään saa hemmotella ja toisinaan pitääkin ottaa rennosti. Mutta jatkuvat karkit, leivonnaiset, sipsit, burgerit, viinit ja drinkit? Selviydyin maanantaista, nyt pizzalle. Viikonloppuna tyttöjen ilta, brunssia, valkkaria

ja leffa karkkikulhon kanssa.

Ja jo lapsia lahjotaan ja palkitaan herkuilla, ja annetaan periksi jos kinuavat niitä.

Jos mietin itseäni vaikka 15-vuotiaana, olin kunnon laiha luikku. Saatiin tosi harvoin roskaruokaa. Kouluun, kavereille jne käveltiin tai ajettiin polkupyörällä. Älypuhelimia ei ollut. Netissäkään ei voinut liikaa roikkua, kun oli vain yksi kone koko perheellä ja se varasi puhelinlinjan. Oltiin kavereiden kanssa ulkona ja käytiin pyöräilemässä, uimassa ja salilla. Nykynuorten elämä taitaa olla enimmäkseen somessa ja puhelimella. Tai mennään johonkin Starbucksiin istuskelemaan. Aktiivisuus on vähentynyt.

Ennen sai olla todella lihava, että tuli kommenttia. Nykyään jos vähänkin maha pömpöttää, niin tullaan valittamaan miljardien kustannuksista yhteiskunnalle. M48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yleistähän tuo lihominen parikymppisillä on. Liikuntaharrastukset vähenee mutta ruokavalio pysyy samana, ja arki on varmaan harvalla niin kuormittavaa että hoikkana pysyminen olisi helppoa.

Olen 27 ja BMI 19, ollut aina. Syynä hyvät geenit ja aktiivinen arki, syön vieläpä aika epäterveellisesti eli paljon kovaa rasvaa. Usein joutuu selittämään muille miksi olen niin hoikka. Hoikkien aikuisten oletetaan olevan jotain himo hiihtäjä-maraton-triathlonisteja, vaikka vapaa-aika kuluu kävelylenkeillä. Ei kestävyysurheilussa mitään vikaa ole, mutta kertoo nykytilanteesta varmaan jotain kun hoikka on epänormaali

Kaikkien kyllä kannattaisi pyrkiä normaalipainoon. Omassa lähipiirissä jo nuoret aikuiset valittaa polvi- ja selkävaivoja jotka 90% varmuudella helpottaisi liikunnan ja laihtumisen myötä. Tätähän ei saa missään nimessä sanoa ääneen tai leimataan läskivihaajaksi. Meidän keho on tehty liikkumaan, todella surullista miten huonoon kuntoon ihmiset itsensä päästävät. Seuratkaa hetki pieniä lapsia miten he juoksevat ja hyppivät ja kokeilkaa pystyttekö vielä samaan.

Siis henkilö jolla on "hyvät geenit" arvostelee niitä joilla ei ole. Kiva. Mä liikun rankasti 6 x 1 h viikossa, ja lisäksi kävelen n. 10 000 askelta. Syön niin terveellisesti kuin vain osaan, paljon tuoreita kasviksia, proteiinia, rasvaa. Ei prosessoitua, pikaruokaa, herkkuja. Hyvin vähän alkoholia. Lasken kaloreita ja kokeilen eri määriä, että mikä toimisi mulla. Silti vyötäröllä on ylimääräistä ja jenkkakahvat ilmestyivät pakollisen hormonilääkityksen aloittamisen jälkeen. Ei siinä "aktiivinen arki" auta, kun ei auta edes tavoitteellinen treenaaminen ja ravintoterapeutin laatiman ruokavalion noudattaminen pilkulleen.

Syöt liikaa. Otat välittömästi pois kaloreista 1/3, niin "yllättäen" rapamaha ja jenkkakahvat häviävät.

Ei voi määräänsä enempää vähentää. Punnitsen kaiken syömäni ja noudatan minulle tehtyä ohjelmaa. Jatkan toki työntekoa. Pointtina on se että ei se kaikille tule vaivatta.

Siitä mitä ei voi määräänsä enempää vähentää. Jos sulla on rasvaa kehossa, niin siellä on ihan tarpeeksi vararavintoa. 1 200 kaloria, vitamiinit ja rasvat ja aminohapot. Tätä vedet 4 kk, niin olet uusi ihminen. 

Tuolla syömisellä ei sitten vaan treenata ollenkaan. Ei ole muuten kiva tunne, kun pyörälenkillä täydessä vauhdissa mustenee silmissä. Sain jarrutettua, enkä kaatunut, mutta sen jälkeen en ole mitään kitudieettejä harrastanut. Lääkärikin totesi, ettei kannata muutamasta ylikilosta stressata, jos maratonilla tulee maaliin 4,5 tunnissa. Tänä kesänä kokeilen uutena lajina triathlonia. Voivat sitten katsojat kauhistella, että miten tuo valas on saanut itsensä ahdettua märkäpukuun :).

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä luulen, että jos näitten "luonnostaan hoikkien, jotka voi syödä mitä vaan" ja lihavien ruokavalioita ja käsitystä ruuan terveellisyydestä tarkasteltaisiin, kävisi ilmi että iso osa hyvägeenisistä myös söisi terveellisemmin ja heille "epäterveellinen ruoka" ja "syön paljon herkkuja" tarkoittaa eri asiaa kuin lihavalle. Kun aika isolta osin ne ruokailutavat on myös opittuja tapoja. Ei koske kaikkia, koska kyllähän ne geenit ja suolistofloorakin vaikuttaa, mutta joka tapauksessa kyse on kokonaisuudesta, sekä geenien että ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Luulisin, että kalorimäärä myös vaikuttaa aika paljon. Vaikka söisi "terveellisesti", voivat määrät olla valtavia ja siihen kylkeen vielä monta pientä välipalaa. Ja erikseen herkkupäivä, jolloin mässätään hulluna. Itse syön kirjaimellisesti joka päivä karkkipussin, jäätelöä tai keksejä. Ehkä syön muuten sitten niukemman puoleisesti, kun pysyn normaalipainoisena. Enkä noudata mitään ruoka-aikoja, vaan syön kun huvittaa.

Ketjussa mainittu varmasti monia syitä mitkä vaikuttavat asiaan mutta lisään vielä yhden: suoliston mikrobit! Aiheesta tehty paljon tutkimuksia viime vuosina ja näyttää siltä että mikrobeilla tosiaankin on vaikutusta painoon. Esim on tutkittu että jos on kaksi hiirtä joista toinen on ylipainoinen ja toinen laiha/tavallinen niin mikrobien siirtäminen laihasta ylipainoiseen hiireen saa ylipainoisen pudottamaan painoa ja toisinpäin, kun ylipainoisen hiiren mikrobeita siirretään laihaan hiireen niin laiha saa lisää kehonmassaa.

Mistä sitten johtuu huonojen mikrobien lisääntyminen ja se että ylipäänsä suoliston mikrobien tasapaino on menetetty? Monta syytä, mm. keisarinleikkauksella syntyminen, se että vauvana ei anneta rintaa vaan  maitokorvikkeita, ylipäänsä se että ympäristö on liian puhdas ja liian vähäinen kuidun syönti.

Mikrobien epätasapaino liittyy myös moneen muuhun ongelmaan, mm. masennukseen, IBS-ään etc. Lukekaa aiheesta lisää jos kiinnostaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut opiskelemaan lähteneistä nuorista, että kaupungin tarjonta lihottaa. Maaseudulla ei ole pikaruokapaikkoja ja pubeja, kaupungissa joka nurkalla jotain rasvasokerimättöä tarjolla ja bussilla suhataan joka paikkaan.

Jaa. Helsingissä on kyllä selkeästi hoikempaa porukkaa kuin pikkukaupungeissa ja maakunnissa.

Niin on. Ålytön ero myös lasten lihavuudessa, kun käy uimarannalla Helsingissä tai vaikka Tuusulassa. Pikkukaupungeissa 2/3 lapsista näyttää varsin tukevilta, kun taas kaupunkilaisista ehkä 1/5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yleistähän tuo lihominen parikymppisillä on. Liikuntaharrastukset vähenee mutta ruokavalio pysyy samana, ja arki on varmaan harvalla niin kuormittavaa että hoikkana pysyminen olisi helppoa.

Olen 27 ja BMI 19, ollut aina. Syynä hyvät geenit ja aktiivinen arki, syön vieläpä aika epäterveellisesti eli paljon kovaa rasvaa. Usein joutuu selittämään muille miksi olen niin hoikka. Hoikkien aikuisten oletetaan olevan jotain himo hiihtäjä-maraton-triathlonisteja, vaikka vapaa-aika kuluu kävelylenkeillä. Ei kestävyysurheilussa mitään vikaa ole, mutta kertoo nykytilanteesta varmaan jotain kun hoikka on epänormaali

Kaikkien kyllä kannattaisi pyrkiä normaalipainoon. Omassa lähipiirissä jo nuoret aikuiset valittaa polvi- ja selkävaivoja jotka 90% varmuudella helpottaisi liikunnan ja laihtumisen myötä. Tätähän ei saa missään nimessä sanoa ääneen tai leimataan läskivihaajaksi. Meidän keho on tehty liikkumaan, todella surullista miten huonoon kuntoon ihmiset itsensä päästävät. Seuratkaa hetki pieniä lapsia miten he juoksevat ja hyppivät ja kokeilkaa pystyttekö vielä samaan.

Siis henkilö jolla on "hyvät geenit" arvostelee niitä joilla ei ole. Kiva. Mä liikun rankasti 6 x 1 h viikossa, ja lisäksi kävelen n. 10 000 askelta. Syön niin terveellisesti kuin vain osaan, paljon tuoreita kasviksia, proteiinia, rasvaa. Ei prosessoitua, pikaruokaa, herkkuja. Hyvin vähän alkoholia. Lasken kaloreita ja kokeilen eri määriä, että mikä toimisi mulla. Silti vyötäröllä on ylimääräistä ja jenkkakahvat ilmestyivät pakollisen hormonilääkityksen aloittamisen jälkeen. Ei siinä "aktiivinen arki" auta, kun ei auta edes tavoitteellinen treenaaminen ja ravintoterapeutin laatiman ruokavalion noudattaminen pilkulleen.

Syöt liikaa. Otat välittömästi pois kaloreista 1/3, niin "yllättäen" rapamaha ja jenkkakahvat häviävät.

Ei voi määräänsä enempää vähentää. Punnitsen kaiken syömäni ja noudatan minulle tehtyä ohjelmaa. Jatkan toki työntekoa. Pointtina on se että ei se kaikille tule vaivatta.

Siitä mitä ei voi määräänsä enempää vähentää. Jos sulla on rasvaa kehossa, niin siellä on ihan tarpeeksi vararavintoa. 1 200 kaloria, vitamiinit ja rasvat ja aminohapot. Tätä vedet 4 kk, niin olet uusi ihminen. 

Tuolla syömisellä ei sitten vaan treenata ollenkaan. Ei ole muuten kiva tunne, kun pyörälenkillä täydessä vauhdissa mustenee silmissä. Sain jarrutettua, enkä kaatunut, mutta sen jälkeen en ole mitään kitudieettejä harrastanut. Lääkärikin totesi, ettei kannata muutamasta ylikilosta stressata, jos maratonilla tulee maaliin 4,5 tunnissa. Tänä kesänä kokeilen uutena lajina triathlonia. Voivat sitten katsojat kauhistella, että miten tuo valas on saanut itsensä ahdettua märkäpukuun :).

Sulla on siis muutama kilo ylipainoa, ja olet kovassa kunnossa? Tosiaan turha stressata, ja toisaalta tämä keskustelu ei oikeastaan koske sinua. Lievä ylipaino ei ole sama asia kuin lihavuus.

Geeneillä ei ole niin paljon vaikutusta lihavuuteen kuin voisi ajatella. Jos ajattelee ihmisiä sata/parisataa vuotta sitten niin eivät he olleet kehonmassaltaan yhtä suuria (oli ne sitten nuoria tai aikuisia) eivätkä geenit ehdi muuttua täysin vain parissa sukupolvessa.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla outo olo jo kun itse niin timmissä kunnossa ja ottaa huolen itsestä ja sitten kävelee ulkona niin näkee täysin vastakohtia eli lihavia. Noh ehkä tämä on kuitenkin hyvällä tavalla erottuu joukosta kun on tiukassa kunnossa. Nykynuoret tarvii enemmän itsekuria ja kontrollia. 

Ei kai kukaan noin sano? se on  "pitää huolta itsestään" tai "ottaa vastuun itsestään"

Vierailija kirjoitti:

Luulen että monessa tuotteessa mitä kaupoista saadaan on pistetty jotain ihmeainetta mikä koukuttaa sen kuluttajan täysin siihen ruokaan mikä on epäterveellistä. Useimmiten se on epäterveellistä. Kaikenmaailman kemikaalikomboja ja geenimanipulaatioita :D, villi veikkaukseni vain.

Muistelen lukeneeni, että roskaruoassa oleva trans-rasva olisi koukuttavaa. ja haitallista.

Minusta pikaruokapaikoissa käyminen on yleistynyt, nuorilla enemmän rahaa.

Erikoiskahvit. Pohjalle siirappia, täysmaitoa ja päälle kermavaahtoa. 340 Kcal annos. 

Vierailija kirjoitti:

"Ei 2010-luvun alkupuolella nuoret olleet noin pyöreässä kunnossa, suurin osa parikymppisistä oli hoikkia. Syövätkö nykynuoret jotain sellaista, mitä ei vielä n. 10 v sitten syöty?"

Oikeesti? :D Olen ollut teini 2000-luvun alussa ja kaikki oli läskejä. Että kyllä tää "nykyaika" on omassa päässäsi.

Tietysti nykyään näkee erilaisia kroppia enemmän kun on somet ja muut, mutta enemmän on ollut vallallaan kulttuuri jossa pitää koko ajan vahtia että kroppa näyttää hyvältä. Nuoret käyvät salilla yms enemmän kuin koskaan aiemmin.

Ja samaa pashkaa syödään yhä kuin 20 v sitten.

Ysärillä taasen ylipainoisia nuoria oli ehkä kaksi koulua kohden. Näin muistan oman nuoruuden, ja koulukuvatkin siitä kertpvat. Ei meidän luokalla ollut ketään ylipainoista, ei yläasteella eikä lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salaattikin on kaupan salaattibaarista ja on suolainen, ulkomailta tuotuja lihavalmisteita täynnä

Jättää ne lihamössöt ottamatta ja lataa vaan kasviksia sinne salaattikippoon.

Heh! Tuollaisilla "eväillä" ei tehdä muuta kuin jotain konttorityötä. Liha on sitä paitsi yleisesti ottaen halvempaa ja vähemmän lihottavaa kuin kasvikset.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo koronaa on yksi syy, vaikkei pääsyy olekaan. Vai oletteko unohtaneet jo, miten pitkään kaikki salit olivat kiinni?

Ennen koronaa harrastin monipuolisempaa liikuntaa, mutta koronan aikana se rajottautui pelkästään juoksemiseen.  Aika yksipuolista liikuntaa ja pitkän päälle tylsää.

Mä taas näkisin että korona enemmänkin olisi voinut laihduttaa ihmisiä, kun ei käydä ulkonä syömässä, baareissa tai nähdä kavereita kahviloissa samaan malliin. Kyllä ne syödyt kalorit enemmän lihottaa kun liikunnan ouute ja ne jotka liikkuu niin liikkuu sitten varmaan helposti syistä huolimatta eli lähtee vaikka metsälenkille jos ei muualle pääse. Liikunta on ihmiselle luontevaa ja ne tavat ei tarvi olla jotain kehiteltyjä lajeja tai maksettuja tunteja.