Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka ette usko tunnekasvatukseen, oletteko sanoneet sen neuvolassa?
19.06.2022 |
Huomenna on 5v:llä neuvola-aika ja arvaan, että sieltä on tulossa taas saarnaa sanoituksesta ja siitä, että lasta ei pidä lahjoa eikä rangaista vaan pitää panostaa tunnetaitoihin ja positiiviseen luottamuussuhteeseen. Ja lopuksi sitten vielä lyödään joku kiiltävä tunnetaitobrosyyri telineestä kouraan.
Mietin vaan, että sanoisinkin tällä kertaa neuvolantädille ihan suoraan, että en usko tuohon soopaan? Vai onko se vaan vaikeuksien kerjäämistä itselleen jos lähtee kyseenalaistamaan?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa sille kakaralle niitä tunnetaitoja ettei siitä tule samanlaista ihmisperserauniota kuin minusta.
Se nähdään tulevaisuudessa, että millaisia aikuisia tunnekasvatetuista lapsista kehittyy. Itse en odottaisi tämän suhteen liikoja, ja varautuisin myös isoihin pettymyksiin.
Kaikki terveessä kodissa kasvaneet ovat tunnekasvatettuja. Kaikille meille on tavalla tai toisella opetettu, mitä tarkoittaa ilo, suru, viha, hämmennys, pelko jne. ja miten ne näkyvät ihmisessä ja miten niitä ilmaistaan. Ihan vaikka näin "Äitiä itkettää, koska äiti on surullinen mummon kuoleman vuoksi". Siinä oli yksi tunnekasvatuksen hetki. Se tunnekasvatus ei edelleenkään ole a) rakettitiedettä, b) mikään uusi ja ihmeellinen asia.
Kaivapa esiin vaikka joku 10 vuotta vanha kasvatusopas tai opetussuunnitelma. Siellä ei mainita sanallakaan tunnekasvatusta tai tunnetaitoja. Eli selkeästi jokin muutos on tapahtunut sen jälkeen, ja johonkin tiettyyn suuntaan asioita pyritään muokkaamaan.
Sinä esitit väitteen, joten sinä kaivat esiin todisteet. Odotan innolla mistä löydät vuoden 2012 opetussuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita tunnetaitoja.
Tässä olisi vaikka vuodelta 2007: https://www.julkari.fi/handle/10024/77129
(oli voimassa vielä 2012). Tunnetaitoja ei mainita kertaakaan ja tunteetkin vain yhden kerran.
Tunteet ovat osa tunnetaitoja. Eli sielläkin mainitaan tunnetaidot, vaikka ei täsmälleen tuolla termillä. Miksi yrität tehdä tunnetaidoista jotain ihmeellistä asiaa, mitä ei mitenkään voi tavalliseen elämään sisällyttää?
Muistan hyvin millaista elämä päiväkodeissa oli tuohon aikaan. Tunnetaidoista ei piitattu eikä niistä kukaan puhunut. Jos lapsi ilmaisi tunteitaan ei-rakentavalla tavalla (eli tuon ajan terminologialla oli "tottelematon") niin hänet yleensä vietiin jäähylle tai palkittiin tottelemisesta esimerkiksi tarroilla.
T: eri
Tuohan kuulostaa loistavalta! Sata kertaa parempi kuin nykyinen meno.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta eikä neuvolassa ole koskaan mistään sanoittamisista höpisty. Tunnetaidoista kyllä, koska tunteet nyt ovat osa ihmisyyttä halusit ap tai et.
Tunteita oli jo satoja tuhansia vuosia ennen kukaan oli kuullutkaan tunnetaidoista.
Kyllä oli. Jo ennen kuin kielellinen ilmaisu kehittyi, ihmislajiin kuuluvat eläimet viestivät tunteistaan erilaisin äänin ja elein. Sitähän se tunnetaito on, että viestitään tunteista ja näytetään miltä tuntuu (muttei kuitenkaan esim. niin, että lyödään äitiä jos suututtaa). Eli ihan normaalia arkea. Ei mitään sen kummempaa.
Eihän tunnetaito ole normaalia arkea jos sitä pitää erikseen saarnata. Tätä alleviivaa myös se, että kukaan ei puhu esimerkiksi järkitaidosta, faktataidosta tai syy- ja seuraussuhdetaidosta.
No kyllähän siellä neuvolassa "saarnataan" myös ruokailuista, leikkimisestä, ulkoilusta jne. Eli ihan niistä normaalin arjen osista.
Ei siellä ennen käsketty noudattamaan mitään tiettyä kasvatuslinjaa. Lähinnä mitattiin, punnittiin ja annettiin piikki pyllyyn.
Kyllä siellä aika paljon muutakin tehtiin ellet nyt ihan aikaan ennen sotia viittaa. Toki silloin ei tainnut olla neuvoloitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa sille kakaralle niitä tunnetaitoja ettei siitä tule samanlaista ihmisperserauniota kuin minusta.
Se nähdään tulevaisuudessa, että millaisia aikuisia tunnekasvatetuista lapsista kehittyy. Itse en odottaisi tämän suhteen liikoja, ja varautuisin myös isoihin pettymyksiin.
Kaikki terveessä kodissa kasvaneet ovat tunnekasvatettuja. Kaikille meille on tavalla tai toisella opetettu, mitä tarkoittaa ilo, suru, viha, hämmennys, pelko jne. ja miten ne näkyvät ihmisessä ja miten niitä ilmaistaan. Ihan vaikka näin "Äitiä itkettää, koska äiti on surullinen mummon kuoleman vuoksi". Siinä oli yksi tunnekasvatuksen hetki. Se tunnekasvatus ei edelleenkään ole a) rakettitiedettä, b) mikään uusi ja ihmeellinen asia.
Kaivapa esiin vaikka joku 10 vuotta vanha kasvatusopas tai opetussuunnitelma. Siellä ei mainita sanallakaan tunnekasvatusta tai tunnetaitoja. Eli selkeästi jokin muutos on tapahtunut sen jälkeen, ja johonkin tiettyyn suuntaan asioita pyritään muokkaamaan.
Sinä esitit väitteen, joten sinä kaivat esiin todisteet. Odotan innolla mistä löydät vuoden 2012 opetussuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita tunnetaitoja.
Tässä olisi vaikka vuodelta 2007: https://www.julkari.fi/handle/10024/77129
(oli voimassa vielä 2012). Tunnetaitoja ei mainita kertaakaan ja tunteetkin vain yhden kerran.
Tunteet ovat osa tunnetaitoja. Eli sielläkin mainitaan tunnetaidot, vaikka ei täsmälleen tuolla termillä. Miksi yrität tehdä tunnetaidoista jotain ihmeellistä asiaa, mitä ei mitenkään voi tavalliseen elämään sisällyttää?
Muistan hyvin millaista elämä päiväkodeissa oli tuohon aikaan. Tunnetaidoista ei piitattu eikä niistä kukaan puhunut. Jos lapsi ilmaisi tunteitaan ei-rakentavalla tavalla (eli tuon ajan terminologialla oli "tottelematon") niin hänet yleensä vietiin jäähylle tai palkittiin tottelemisesta esimerkiksi tarroilla.
T: eri
Tuohan kuulostaa loistavalta! Sata kertaa parempi kuin nykyinen meno.
Jee! Tunteet vaan piiloon niin kasvattajien ei tarvitse puuttua häiriökäytöksen syihin mitenkään. Kuinka kätevää!
Neuvolassa nyökkäillään ja myötäillään, ei niitä tarvitse kuunnella tai totella. Perheessä on kaikki hyvin, korkeintaan ongelmaksi voi mainita hampaat (lapsellehan niitä on koko ajan tulossa tai sitten jo irtoamassa, mutta kiva puheenaihe kuitenkin). Neuvolassa ei kerrota totuutta eikä missään nimessä anneta aihetta millekään epäilylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa sille kakaralle niitä tunnetaitoja ettei siitä tule samanlaista ihmisperserauniota kuin minusta.
Se nähdään tulevaisuudessa, että millaisia aikuisia tunnekasvatetuista lapsista kehittyy. Itse en odottaisi tämän suhteen liikoja, ja varautuisin myös isoihin pettymyksiin.
Kaikki terveessä kodissa kasvaneet ovat tunnekasvatettuja. Kaikille meille on tavalla tai toisella opetettu, mitä tarkoittaa ilo, suru, viha, hämmennys, pelko jne. ja miten ne näkyvät ihmisessä ja miten niitä ilmaistaan. Ihan vaikka näin "Äitiä itkettää, koska äiti on surullinen mummon kuoleman vuoksi". Siinä oli yksi tunnekasvatuksen hetki. Se tunnekasvatus ei edelleenkään ole a) rakettitiedettä, b) mikään uusi ja ihmeellinen asia.
Kaivapa esiin vaikka joku 10 vuotta vanha kasvatusopas tai opetussuunnitelma. Siellä ei mainita sanallakaan tunnekasvatusta tai tunnetaitoja. Eli selkeästi jokin muutos on tapahtunut sen jälkeen, ja johonkin tiettyyn suuntaan asioita pyritään muokkaamaan.
Sinä esitit väitteen, joten sinä kaivat esiin todisteet. Odotan innolla mistä löydät vuoden 2012 opetussuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita tunnetaitoja.
Tässä olisi vaikka vuodelta 2007: https://www.julkari.fi/handle/10024/77129
(oli voimassa vielä 2012). Tunnetaitoja ei mainita kertaakaan ja tunteetkin vain yhden kerran.
Tunteet ovat osa tunnetaitoja. Eli sielläkin mainitaan tunnetaidot, vaikka ei täsmälleen tuolla termillä. Miksi yrität tehdä tunnetaidoista jotain ihmeellistä asiaa, mitä ei mitenkään voi tavalliseen elämään sisällyttää?
Muistan hyvin millaista elämä päiväkodeissa oli tuohon aikaan. Tunnetaidoista ei piitattu eikä niistä kukaan puhunut. Jos lapsi ilmaisi tunteitaan ei-rakentavalla tavalla (eli tuon ajan terminologialla oli "tottelematon") niin hänet yleensä vietiin jäähylle tai palkittiin tottelemisesta esimerkiksi tarroilla.
T: eri
Tuohan kuulostaa loistavalta! Sata kertaa parempi kuin nykyinen meno.
Haluat siis, että lapsista kasvatetaan perseennuolijoita, jotka tekevät palkinnon toivossa ihan mitä vaan aikuinen keksii vaatia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa sille kakaralle niitä tunnetaitoja ettei siitä tule samanlaista ihmisperserauniota kuin minusta.
Se nähdään tulevaisuudessa, että millaisia aikuisia tunnekasvatetuista lapsista kehittyy. Itse en odottaisi tämän suhteen liikoja, ja varautuisin myös isoihin pettymyksiin.
Kaikki terveessä kodissa kasvaneet ovat tunnekasvatettuja. Kaikille meille on tavalla tai toisella opetettu, mitä tarkoittaa ilo, suru, viha, hämmennys, pelko jne. ja miten ne näkyvät ihmisessä ja miten niitä ilmaistaan. Ihan vaikka näin "Äitiä itkettää, koska äiti on surullinen mummon kuoleman vuoksi". Siinä oli yksi tunnekasvatuksen hetki. Se tunnekasvatus ei edelleenkään ole a) rakettitiedettä, b) mikään uusi ja ihmeellinen asia.
Kaivapa esiin vaikka joku 10 vuotta vanha kasvatusopas tai opetussuunnitelma. Siellä ei mainita sanallakaan tunnekasvatusta tai tunnetaitoja. Eli selkeästi jokin muutos on tapahtunut sen jälkeen, ja johonkin tiettyyn suuntaan asioita pyritään muokkaamaan.
Sinä esitit väitteen, joten sinä kaivat esiin todisteet. Odotan innolla mistä löydät vuoden 2012 opetussuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita tunnetaitoja.
Tässä olisi vaikka vuodelta 2007: https://www.julkari.fi/handle/10024/77129
(oli voimassa vielä 2012). Tunnetaitoja ei mainita kertaakaan ja tunteetkin vain yhden kerran.
Tunteet ovat osa tunnetaitoja. Eli sielläkin mainitaan tunnetaidot, vaikka ei täsmälleen tuolla termillä. Miksi yrität tehdä tunnetaidoista jotain ihmeellistä asiaa, mitä ei mitenkään voi tavalliseen elämään sisällyttää?
Muistan hyvin millaista elämä päiväkodeissa oli tuohon aikaan. Tunnetaidoista ei piitattu eikä niistä kukaan puhunut. Jos lapsi ilmaisi tunteitaan ei-rakentavalla tavalla (eli tuon ajan terminologialla oli "tottelematon") niin hänet yleensä vietiin jäähylle tai palkittiin tottelemisesta esimerkiksi tarroilla.
T: eri
Tuohan kuulostaa loistavalta! Sata kertaa parempi kuin nykyinen meno.
Jee! Tunteet vaan piiloon niin kasvattajien ei tarvitse puuttua häiriökäytöksen syihin mitenkään. Kuinka kätevää!
Tuleeko lapsesta jotenkin parempi, kun hänen typeryydelleen annetaan nimi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunkekaa perssiiseen kaikki nykyaikaiset kasvatusoppaat!
Lapsi tarvii sekä rakkautta että KURIA. Näkeehän sen näistä nykynuorista että sutta ja sekundaa tulee näillä nykyopeilla!"Minä rakastan sinua"
Näin niitä tunteita sanoitetaan. Ei ole edes vaikeaa.
Ja tämäkin osattiin jo 4000 vuotta sitten jopa Babylonissa joka oli sen aikaisen
maailman turmeltunein kolkka.Tuo lässytys tunteiden sanoittamisesta ei tarkoita mitään.
Tarkoittaahan :D "Minä rakastan sinua". Siinä on tunne (rakkaus) sanoitettuna. Oliko liian vaikeaa?
On. Ei tarvi keksiä terminologiaa asioille mitkä on aina osattu.
Ja sadannen kerran se, että jos pikku jonnea jokin kismittää ja joku tulee siihen viereen lässyttämään että kyyläpäs nyt pikkujonnea ärsyttää ja sanoittaa loputtomasti pikkujonne tunteita niin se vasta ÄRSYTTÄÄA sitä pikkujonnea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että uskot maalaisjärkeen sekä siihen, että rajat ja rakkaus on hyvät keinot lapsen kasvattamisessa.
Arvaa mitä? Rajat ja rakkaus kuuluvat tunnetaitoihin. Rajat siten, että lapselle opetetaan, ettei suuttuessa saa paiskoa tavaroita tai lyödä pikkusiskoa tms. Rakkaus siten, että kerrotaan lapselle hänen olevan rakas ja näytetään rakkautta halailulla, suukoilla jne.
Eikö olekin helppoa tämä "mystisten" tunnetaitojen opettelu?
Keskeistä lienee se, että mitä tapahtuu jos lapsi ylittää rajan. Perinteisessä rajat ja rakkaus -kasvatuksessa rajavartija tarttuu silloin kraivelista kiinni. Tunnekasvatuksessa taas käytössä ovat ihan muut menetelmät ja täysin toisenlainen suhtautuminen. :)
Vain jos aikuinen on mieleltään häiriintynyt. Kukaan tervejärkinen ei lasta retuuta. Aikuisuuteen kuuluu auktoriteetin käyttäminen, mutta ei välivalta. Tunnekasvatus nimenomaan tähtää siihen, että suuttumusta ei ilmaista väkivallalla (niin kuin sinä teet), vaan muilla keinoin. Minun lapsilleni on aina riittänyt väkivallaton rangaistus rajojen ylittämisestä.
Rangaistukset eivät sisälly tunnekasvatukseen. Rankaisemalla lastasi vain heikennät lapsesi tunnetaitoja ja annat lapsellesi sen kuvan, että että et tue häntä.
https://positiivinenkasvatus.fi/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kay…
Minkä takia lasta saati aikuistakaan pitäisi tukea, silloin kun se on toiminut ilmeisen väärin ja tietää sen itsekin?
Lapsen kohdalla: Jotta tapahtuisi oppimista ja ei-toivottu käytös saataisiin kitkettyä pois kuitenkaan antamatta viestiä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Aikuisen kohdalla: Jotta aikuinen oppisi virheistään ja korjaisi käytöstään.
Vai saako teillä suoraan kenkää, jos teet yhdenkään virheen ilman, että asiasta edes yritetään keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta eikä neuvolassa ole koskaan mistään sanoittamisista höpisty. Tunnetaidoista kyllä, koska tunteet nyt ovat osa ihmisyyttä halusit ap tai et.
Tunteita oli jo satoja tuhansia vuosia ennen kukaan oli kuullutkaan tunnetaidoista.
Kyllä oli. Jo ennen kuin kielellinen ilmaisu kehittyi, ihmislajiin kuuluvat eläimet viestivät tunteistaan erilaisin äänin ja elein. Sitähän se tunnetaito on, että viestitään tunteista ja näytetään miltä tuntuu (muttei kuitenkaan esim. niin, että lyödään äitiä jos suututtaa). Eli ihan normaalia arkea. Ei mitään sen kummempaa.
Eihän tunnetaito ole normaalia arkea jos sitä pitää erikseen saarnata. Tätä alleviivaa myös se, että kukaan ei puhu esimerkiksi järkitaidosta, faktataidosta tai syy- ja seuraussuhdetaidosta.
No kyllähän siellä neuvolassa "saarnataan" myös ruokailuista, leikkimisestä, ulkoilusta jne. Eli ihan niistä normaalin arjen osista.
Ei siellä ennen käsketty noudattamaan mitään tiettyä kasvatuslinjaa. Lähinnä mitattiin, punnittiin ja annettiin piikki pyllyyn.
Eikä käsketä nykyisinkään. Neuvola on nimensä mukaan paikka, josta saa NEUVOJA. Se ei ole armeija, jossa jaellaan käskyjä. Yhä edelleen saat sen Veeti-Petteri jättää tunnetaidoiltaan vajaaksi, jos se sinusta on oikea tapa toimia.
Niillä on myös valtuudet jakaa lasuja jos neuvot eivät tunnu menevän perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa sille kakaralle niitä tunnetaitoja ettei siitä tule samanlaista ihmisperserauniota kuin minusta.
Se nähdään tulevaisuudessa, että millaisia aikuisia tunnekasvatetuista lapsista kehittyy. Itse en odottaisi tämän suhteen liikoja, ja varautuisin myös isoihin pettymyksiin.
Kaikki terveessä kodissa kasvaneet ovat tunnekasvatettuja. Kaikille meille on tavalla tai toisella opetettu, mitä tarkoittaa ilo, suru, viha, hämmennys, pelko jne. ja miten ne näkyvät ihmisessä ja miten niitä ilmaistaan. Ihan vaikka näin "Äitiä itkettää, koska äiti on surullinen mummon kuoleman vuoksi". Siinä oli yksi tunnekasvatuksen hetki. Se tunnekasvatus ei edelleenkään ole a) rakettitiedettä, b) mikään uusi ja ihmeellinen asia.
Kaivapa esiin vaikka joku 10 vuotta vanha kasvatusopas tai opetussuunnitelma. Siellä ei mainita sanallakaan tunnekasvatusta tai tunnetaitoja. Eli selkeästi jokin muutos on tapahtunut sen jälkeen, ja johonkin tiettyyn suuntaan asioita pyritään muokkaamaan.
Sinä esitit väitteen, joten sinä kaivat esiin todisteet. Odotan innolla mistä löydät vuoden 2012 opetussuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita tunnetaitoja.
Tässä olisi vaikka vuodelta 2007: https://www.julkari.fi/handle/10024/77129
(oli voimassa vielä 2012). Tunnetaitoja ei mainita kertaakaan ja tunteetkin vain yhden kerran.
Tunteet ovat osa tunnetaitoja. Eli sielläkin mainitaan tunnetaidot, vaikka ei täsmälleen tuolla termillä. Miksi yrität tehdä tunnetaidoista jotain ihmeellistä asiaa, mitä ei mitenkään voi tavalliseen elämään sisällyttää?
Muistan hyvin millaista elämä päiväkodeissa oli tuohon aikaan. Tunnetaidoista ei piitattu eikä niistä kukaan puhunut. Jos lapsi ilmaisi tunteitaan ei-rakentavalla tavalla (eli tuon ajan terminologialla oli "tottelematon") niin hänet yleensä vietiin jäähylle tai palkittiin tottelemisesta esimerkiksi tarroilla.
T: eri
Tuohan kuulostaa loistavalta! Sata kertaa parempi kuin nykyinen meno.
Haluat siis, että lapsista kasvatetaan perseennuolijoita, jotka tekevät palkinnon toivossa ihan mitä vaan aikuinen keksii vaatia?
Olet ymmärtänyt väärin. Tämmöisiä tuli boomereitten kersoista. Nöyristellen menee läpi kaikki kurjistukset mitä teille keksitään. Nää nykynuoret taas on semmosia ettei ne kunnioita mitään eikä ketään. Jokin kultainen keskitie olisi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunkekaa perssiiseen kaikki nykyaikaiset kasvatusoppaat!
Lapsi tarvii sekä rakkautta että KURIA. Näkeehän sen näistä nykynuorista että sutta ja sekundaa tulee näillä nykyopeilla!"Minä rakastan sinua"
Näin niitä tunteita sanoitetaan. Ei ole edes vaikeaa.
Ja tämäkin osattiin jo 4000 vuotta sitten jopa Babylonissa joka oli sen aikaisen
maailman turmeltunein kolkka.Tuo lässytys tunteiden sanoittamisesta ei tarkoita mitään.
Tarkoittaahan :D "Minä rakastan sinua". Siinä on tunne (rakkaus) sanoitettuna. Oliko liian vaikeaa?
On. Ei tarvi keksiä terminologiaa asioille mitkä on aina osattu.
Ja sadannen kerran se, että jos pikku jonnea jokin kismittää ja joku tulee siihen viereen lässyttämään että kyyläpäs nyt pikkujonnea ärsyttää ja sanoittaa loputtomasti pikkujonne tunteita niin se vasta ÄRSYTTÄÄA sitä pikkujonnea.
No sehän ei olekaan tunnekasvatusta, että tuolla tavalla lässytetään. Kannattaa sinunkin opetella termien merkitystä ennen kuin lässytät enempää. Silloin ei tarvitse myöskään pillastua, jos kuulee termin "sanoittaa" (joka tarkoittaa ihan vain sanalliseen muotoon laittamista) tai "tunnetaito" (jonka merkitys onkin jo avattu sinulle moneen kertaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että uskot maalaisjärkeen sekä siihen, että rajat ja rakkaus on hyvät keinot lapsen kasvattamisessa.
Arvaa mitä? Rajat ja rakkaus kuuluvat tunnetaitoihin. Rajat siten, että lapselle opetetaan, ettei suuttuessa saa paiskoa tavaroita tai lyödä pikkusiskoa tms. Rakkaus siten, että kerrotaan lapselle hänen olevan rakas ja näytetään rakkautta halailulla, suukoilla jne.
Eikö olekin helppoa tämä "mystisten" tunnetaitojen opettelu?
Keskeistä lienee se, että mitä tapahtuu jos lapsi ylittää rajan. Perinteisessä rajat ja rakkaus -kasvatuksessa rajavartija tarttuu silloin kraivelista kiinni. Tunnekasvatuksessa taas käytössä ovat ihan muut menetelmät ja täysin toisenlainen suhtautuminen. :)
Vain jos aikuinen on mieleltään häiriintynyt. Kukaan tervejärkinen ei lasta retuuta. Aikuisuuteen kuuluu auktoriteetin käyttäminen, mutta ei välivalta. Tunnekasvatus nimenomaan tähtää siihen, että suuttumusta ei ilmaista väkivallalla (niin kuin sinä teet), vaan muilla keinoin. Minun lapsilleni on aina riittänyt väkivallaton rangaistus rajojen ylittämisestä.
Rangaistukset eivät sisälly tunnekasvatukseen. Rankaisemalla lastasi vain heikennät lapsesi tunnetaitoja ja annat lapsellesi sen kuvan, että että et tue häntä.
https://positiivinenkasvatus.fi/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kay…
Minkä takia lasta saati aikuistakaan pitäisi tukea, silloin kun se on toiminut ilmeisen väärin ja tietää sen itsekin?
Lapsen kohdalla: Jotta tapahtuisi oppimista ja ei-toivottu käytös saataisiin kitkettyä pois kuitenkaan antamatta viestiä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Aikuisen kohdalla: Jotta aikuinen oppisi virheistään ja korjaisi käytöstään.
Vai saako teillä suoraan kenkää, jos teet yhdenkään virheen ilman, että asiasta edes yritetään keskustella?
Mikä juttu tämä on että pitää antaa viesti että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja? Miksi sitä on ruvettu hokemaan koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta eikä neuvolassa ole koskaan mistään sanoittamisista höpisty. Tunnetaidoista kyllä, koska tunteet nyt ovat osa ihmisyyttä halusit ap tai et.
Tunteita oli jo satoja tuhansia vuosia ennen kukaan oli kuullutkaan tunnetaidoista.
Kyllä oli. Jo ennen kuin kielellinen ilmaisu kehittyi, ihmislajiin kuuluvat eläimet viestivät tunteistaan erilaisin äänin ja elein. Sitähän se tunnetaito on, että viestitään tunteista ja näytetään miltä tuntuu (muttei kuitenkaan esim. niin, että lyödään äitiä jos suututtaa). Eli ihan normaalia arkea. Ei mitään sen kummempaa.
Eihän tunnetaito ole normaalia arkea jos sitä pitää erikseen saarnata. Tätä alleviivaa myös se, että kukaan ei puhu esimerkiksi järkitaidosta, faktataidosta tai syy- ja seuraussuhdetaidosta.
No kyllähän siellä neuvolassa "saarnataan" myös ruokailuista, leikkimisestä, ulkoilusta jne. Eli ihan niistä normaalin arjen osista.
Ei siellä ennen käsketty noudattamaan mitään tiettyä kasvatuslinjaa. Lähinnä mitattiin, punnittiin ja annettiin piikki pyllyyn.
Eikä käsketä nykyisinkään. Neuvola on nimensä mukaan paikka, josta saa NEUVOJA. Se ei ole armeija, jossa jaellaan käskyjä. Yhä edelleen saat sen Veeti-Petteri jättää tunnetaidoiltaan vajaaksi, jos se sinusta on oikea tapa toimia.
Niillä on myös valtuudet jakaa lasuja jos neuvot eivät tunnu menevän perille.
Vain, jos lasulle on perusteita. Se, jos neuvolan neuvoista huolimatta annat 4kk ikäiselle kiisseliä, ei ole vielä peruste lasulle. Ja kuka käskee ihan kaiken siellä neuvolassa sanoittaa (:D) ääneen sille tädille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että uskot maalaisjärkeen sekä siihen, että rajat ja rakkaus on hyvät keinot lapsen kasvattamisessa.
Arvaa mitä? Rajat ja rakkaus kuuluvat tunnetaitoihin. Rajat siten, että lapselle opetetaan, ettei suuttuessa saa paiskoa tavaroita tai lyödä pikkusiskoa tms. Rakkaus siten, että kerrotaan lapselle hänen olevan rakas ja näytetään rakkautta halailulla, suukoilla jne.
Eikö olekin helppoa tämä "mystisten" tunnetaitojen opettelu?
Keskeistä lienee se, että mitä tapahtuu jos lapsi ylittää rajan. Perinteisessä rajat ja rakkaus -kasvatuksessa rajavartija tarttuu silloin kraivelista kiinni. Tunnekasvatuksessa taas käytössä ovat ihan muut menetelmät ja täysin toisenlainen suhtautuminen. :)
Vain jos aikuinen on mieleltään häiriintynyt. Kukaan tervejärkinen ei lasta retuuta. Aikuisuuteen kuuluu auktoriteetin käyttäminen, mutta ei välivalta. Tunnekasvatus nimenomaan tähtää siihen, että suuttumusta ei ilmaista väkivallalla (niin kuin sinä teet), vaan muilla keinoin. Minun lapsilleni on aina riittänyt väkivallaton rangaistus rajojen ylittämisestä.
Rangaistukset eivät sisälly tunnekasvatukseen. Rankaisemalla lastasi vain heikennät lapsesi tunnetaitoja ja annat lapsellesi sen kuvan, että että et tue häntä.
https://positiivinenkasvatus.fi/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kay…
Minkä takia lasta saati aikuistakaan pitäisi tukea, silloin kun se on toiminut ilmeisen väärin ja tietää sen itsekin?
Lapsen kohdalla: Jotta tapahtuisi oppimista ja ei-toivottu käytös saataisiin kitkettyä pois kuitenkaan antamatta viestiä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Aikuisen kohdalla: Jotta aikuinen oppisi virheistään ja korjaisi käytöstään.
Vai saako teillä suoraan kenkää, jos teet yhdenkään virheen ilman, että asiasta edes yritetään keskustella?
Mikä juttu tämä on että pitää antaa viesti että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja? Miksi sitä on ruvettu hokemaan koko ajan?
No sitähän se lapselle viestii, jos piiskataan heti, kun lapsi suuttuu. Sitä on ruvettu hokemaan, kun on tajuttu, ettei se olekaan niin hyvä juttu että "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua". Ajat muuttuu siskosein. Tervetuloa sieltä 1950-luvulta nykypäivään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa sille kakaralle niitä tunnetaitoja ettei siitä tule samanlaista ihmisperserauniota kuin minusta.
Se nähdään tulevaisuudessa, että millaisia aikuisia tunnekasvatetuista lapsista kehittyy. Itse en odottaisi tämän suhteen liikoja, ja varautuisin myös isoihin pettymyksiin.
Kaikki terveessä kodissa kasvaneet ovat tunnekasvatettuja. Kaikille meille on tavalla tai toisella opetettu, mitä tarkoittaa ilo, suru, viha, hämmennys, pelko jne. ja miten ne näkyvät ihmisessä ja miten niitä ilmaistaan. Ihan vaikka näin "Äitiä itkettää, koska äiti on surullinen mummon kuoleman vuoksi". Siinä oli yksi tunnekasvatuksen hetki. Se tunnekasvatus ei edelleenkään ole a) rakettitiedettä, b) mikään uusi ja ihmeellinen asia.
Kaivapa esiin vaikka joku 10 vuotta vanha kasvatusopas tai opetussuunnitelma. Siellä ei mainita sanallakaan tunnekasvatusta tai tunnetaitoja. Eli selkeästi jokin muutos on tapahtunut sen jälkeen, ja johonkin tiettyyn suuntaan asioita pyritään muokkaamaan.
Sinä esitit väitteen, joten sinä kaivat esiin todisteet. Odotan innolla mistä löydät vuoden 2012 opetussuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita tunnetaitoja.
Tässä olisi vaikka vuodelta 2007: https://www.julkari.fi/handle/10024/77129
(oli voimassa vielä 2012). Tunnetaitoja ei mainita kertaakaan ja tunteetkin vain yhden kerran.
Tunteet ovat osa tunnetaitoja. Eli sielläkin mainitaan tunnetaidot, vaikka ei täsmälleen tuolla termillä. Miksi yrität tehdä tunnetaidoista jotain ihmeellistä asiaa, mitä ei mitenkään voi tavalliseen elämään sisällyttää?
Muistan hyvin millaista elämä päiväkodeissa oli tuohon aikaan. Tunnetaidoista ei piitattu eikä niistä kukaan puhunut. Jos lapsi ilmaisi tunteitaan ei-rakentavalla tavalla (eli tuon ajan terminologialla oli "tottelematon") niin hänet yleensä vietiin jäähylle tai palkittiin tottelemisesta esimerkiksi tarroilla.
T: eri
Tuohan kuulostaa loistavalta! Sata kertaa parempi kuin nykyinen meno.
Jee! Tunteet vaan piiloon niin kasvattajien ei tarvitse puuttua häiriökäytöksen syihin mitenkään. Kuinka kätevää!
Tuleeko lapsesta jotenkin parempi, kun hänen typeryydelleen annetaan nimi?
Tulee. Hän oppii asioita, kun asioita nimetään eikä vain lyödä remmillä peruksille.
Tunnetilojen sanoitus ja esim. lahjonta ei mitenkään poissulje toisiaan ;) Tietenkin lastakin saa lahjoa (järkevyyden rajoissa), niin jokainen toimii. Kun teet työsi hyvin, saatat saada palkankorotuksen ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että uskot maalaisjärkeen sekä siihen, että rajat ja rakkaus on hyvät keinot lapsen kasvattamisessa.
Arvaa mitä? Rajat ja rakkaus kuuluvat tunnetaitoihin. Rajat siten, että lapselle opetetaan, ettei suuttuessa saa paiskoa tavaroita tai lyödä pikkusiskoa tms. Rakkaus siten, että kerrotaan lapselle hänen olevan rakas ja näytetään rakkautta halailulla, suukoilla jne.
Eikö olekin helppoa tämä "mystisten" tunnetaitojen opettelu?
Keskeistä lienee se, että mitä tapahtuu jos lapsi ylittää rajan. Perinteisessä rajat ja rakkaus -kasvatuksessa rajavartija tarttuu silloin kraivelista kiinni. Tunnekasvatuksessa taas käytössä ovat ihan muut menetelmät ja täysin toisenlainen suhtautuminen. :)
Vain jos aikuinen on mieleltään häiriintynyt. Kukaan tervejärkinen ei lasta retuuta. Aikuisuuteen kuuluu auktoriteetin käyttäminen, mutta ei välivalta. Tunnekasvatus nimenomaan tähtää siihen, että suuttumusta ei ilmaista väkivallalla (niin kuin sinä teet), vaan muilla keinoin. Minun lapsilleni on aina riittänyt väkivallaton rangaistus rajojen ylittämisestä.
Rangaistukset eivät sisälly tunnekasvatukseen. Rankaisemalla lastasi vain heikennät lapsesi tunnetaitoja ja annat lapsellesi sen kuvan, että että et tue häntä.
https://positiivinenkasvatus.fi/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kay…
Minkä takia lasta saati aikuistakaan pitäisi tukea, silloin kun se on toiminut ilmeisen väärin ja tietää sen itsekin?
Lapsen kohdalla: Jotta tapahtuisi oppimista ja ei-toivottu käytös saataisiin kitkettyä pois kuitenkaan antamatta viestiä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Aikuisen kohdalla: Jotta aikuinen oppisi virheistään ja korjaisi käytöstään.
Vai saako teillä suoraan kenkää, jos teet yhdenkään virheen ilman, että asiasta edes yritetään keskustella?
Mikä juttu tämä on että pitää antaa viesti että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja? Miksi sitä on ruvettu hokemaan koko ajan?
No sitähän se lapselle viestii, jos piiskataan heti, kun lapsi suuttuu. Sitä on ruvettu hokemaan, kun on tajuttu, ettei se olekaan niin hyvä juttu että "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua". Ajat muuttuu siskosein. Tervetuloa sieltä 1950-luvulta nykypäivään!
Eipä 50-luvullakaan piiskattu kun lapsi suuttui. Sen sijaan saatettiin kyllä piiskata jos tuntui, että käskyt menivät lapsella vaan yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että uskot maalaisjärkeen sekä siihen, että rajat ja rakkaus on hyvät keinot lapsen kasvattamisessa.
Arvaa mitä? Rajat ja rakkaus kuuluvat tunnetaitoihin. Rajat siten, että lapselle opetetaan, ettei suuttuessa saa paiskoa tavaroita tai lyödä pikkusiskoa tms. Rakkaus siten, että kerrotaan lapselle hänen olevan rakas ja näytetään rakkautta halailulla, suukoilla jne.
Eikö olekin helppoa tämä "mystisten" tunnetaitojen opettelu?
Keskeistä lienee se, että mitä tapahtuu jos lapsi ylittää rajan. Perinteisessä rajat ja rakkaus -kasvatuksessa rajavartija tarttuu silloin kraivelista kiinni. Tunnekasvatuksessa taas käytössä ovat ihan muut menetelmät ja täysin toisenlainen suhtautuminen. :)
Vain jos aikuinen on mieleltään häiriintynyt. Kukaan tervejärkinen ei lasta retuuta. Aikuisuuteen kuuluu auktoriteetin käyttäminen, mutta ei välivalta. Tunnekasvatus nimenomaan tähtää siihen, että suuttumusta ei ilmaista väkivallalla (niin kuin sinä teet), vaan muilla keinoin. Minun lapsilleni on aina riittänyt väkivallaton rangaistus rajojen ylittämisestä.
Rangaistukset eivät sisälly tunnekasvatukseen. Rankaisemalla lastasi vain heikennät lapsesi tunnetaitoja ja annat lapsellesi sen kuvan, että että et tue häntä.
https://positiivinenkasvatus.fi/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kay…
Minkä takia lasta saati aikuistakaan pitäisi tukea, silloin kun se on toiminut ilmeisen väärin ja tietää sen itsekin?
Lapsen kohdalla: Jotta tapahtuisi oppimista ja ei-toivottu käytös saataisiin kitkettyä pois kuitenkaan antamatta viestiä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Aikuisen kohdalla: Jotta aikuinen oppisi virheistään ja korjaisi käytöstään.
Vai saako teillä suoraan kenkää, jos teet yhdenkään virheen ilman, että asiasta edes yritetään keskustella?
Mikä juttu tämä on että pitää antaa viesti että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja? Miksi sitä on ruvettu hokemaan koko ajan?
No sitähän se lapselle viestii, jos piiskataan heti, kun lapsi suuttuu. Sitä on ruvettu hokemaan, kun on tajuttu, ettei se olekaan niin hyvä juttu että "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua". Ajat muuttuu siskosein. Tervetuloa sieltä 1950-luvulta nykypäivään!
Eipä 50-luvullakaan piiskattu kun lapsi suuttui. Sen sijaan saatettiin kyllä piiskata jos tuntui, että käskyt menivät lapsella vaan yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Suuttua=sanoa vastaan=niskoitella=käskyt eivät mene perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että uskot maalaisjärkeen sekä siihen, että rajat ja rakkaus on hyvät keinot lapsen kasvattamisessa.
Arvaa mitä? Rajat ja rakkaus kuuluvat tunnetaitoihin. Rajat siten, että lapselle opetetaan, ettei suuttuessa saa paiskoa tavaroita tai lyödä pikkusiskoa tms. Rakkaus siten, että kerrotaan lapselle hänen olevan rakas ja näytetään rakkautta halailulla, suukoilla jne.
Eikö olekin helppoa tämä "mystisten" tunnetaitojen opettelu?
Keskeistä lienee se, että mitä tapahtuu jos lapsi ylittää rajan. Perinteisessä rajat ja rakkaus -kasvatuksessa rajavartija tarttuu silloin kraivelista kiinni. Tunnekasvatuksessa taas käytössä ovat ihan muut menetelmät ja täysin toisenlainen suhtautuminen. :)
Vain jos aikuinen on mieleltään häiriintynyt. Kukaan tervejärkinen ei lasta retuuta. Aikuisuuteen kuuluu auktoriteetin käyttäminen, mutta ei välivalta. Tunnekasvatus nimenomaan tähtää siihen, että suuttumusta ei ilmaista väkivallalla (niin kuin sinä teet), vaan muilla keinoin. Minun lapsilleni on aina riittänyt väkivallaton rangaistus rajojen ylittämisestä.
Rangaistukset eivät sisälly tunnekasvatukseen. Rankaisemalla lastasi vain heikennät lapsesi tunnetaitoja ja annat lapsellesi sen kuvan, että että et tue häntä.
https://positiivinenkasvatus.fi/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kay…
Minkä takia lasta saati aikuistakaan pitäisi tukea, silloin kun se on toiminut ilmeisen väärin ja tietää sen itsekin?
Lapsen kohdalla: Jotta tapahtuisi oppimista ja ei-toivottu käytös saataisiin kitkettyä pois kuitenkaan antamatta viestiä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Aikuisen kohdalla: Jotta aikuinen oppisi virheistään ja korjaisi käytöstään.
Vai saako teillä suoraan kenkää, jos teet yhdenkään virheen ilman, että asiasta edes yritetään keskustella?
Mikä juttu tämä on että pitää antaa viesti että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja? Miksi sitä on ruvettu hokemaan koko ajan?
No sitähän se lapselle viestii, jos piiskataan heti, kun lapsi suuttuu. Sitä on ruvettu hokemaan, kun on tajuttu, ettei se olekaan niin hyvä juttu että "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua". Ajat muuttuu siskosein. Tervetuloa sieltä 1950-luvulta nykypäivään!
Eipä 50-luvullakaan piiskattu kun lapsi suuttui. Sen sijaan saatettiin kyllä piiskata jos tuntui, että käskyt menivät lapsella vaan yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Suuttua=sanoa vastaan=niskoitella=käskyt eivät mene perille.
Tässä näkyy se suhtautumistapojen ero. 50-luvun kasvattaja näkee omapäisen lapsen ja tunnekasvattaja taas näkee lapsen jolla on tunnetila X joka pitää sanoittaa ja johon sen jälkeen reagoidaan.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoittaahan :D "Minä rakastan sinua". Siinä on tunne (rakkaus) sanoitettuna. Oliko liian vaikeaa?