Täysi-ikäinen lapseni sanoi minua huonoksi äidiksi
Osin varmaan olenkin epäonnistunut, mutta en tiedä millä oikeudella. Kärkäs arvostelemaan.
Kommentit (73)
Jos ei ole vielä omia lapsia, niin hän ei todellakaan tiedä miten kova työ heidän hoidossa on.
Nuoren mielestä äiti on lähes aina huono, hän vaan itsenäistyy ja kapinoi sääntöjä vastaan.
Juttele lapsesi kanssa. Jotain vääryyttä olet tehnyt, kun lapsi on tuota mieltä.
Teitkö parhaasi niillä tiedoilla ja taidoilla mitä sinulla oli? Jos se ei aikuiselle lapsellesi riittä, hänen on kehitettävä itseään niin, että oppii ymmärtämään ettet enempään pystynyt.
Vierailija kirjoitti:
Teitkö parhaasi niillä tiedoilla ja taidoilla mitä sinulla oli? Jos se ei aikuiselle lapsellesi riittä, hänen on kehitettävä itseään niin, että oppii ymmärtämään ettet enempään pystynyt.
En kyllä, eron jälkeen olin heikko ihminen ja ns tuuliajolla.
Itse olen kolmen pojan äiti. Tiedän, että pitävät minua hyvänä äitinä. Olen aina asettanut heidän hyvinvointinsa etusijalle. Tuloksena se, että 21 v poikani sanoo, että minulla on maailman paras äiti.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kolmen pojan äiti. Tiedän, että pitävät minua hyvänä äitinä. Olen aina asettanut heidän hyvinvointinsa etusijalle. Tuloksena se, että 21 v poikani sanoo, että minulla on maailman paras äiti.
Tytöt yleensä kapinoi enemmän äitiä vastaan kun pojat...
Kyllä meillä tytön kanssa on ollut kipunointia murrosiästä alkaen ja on edelleen, vaikka on jo aikuinen. Syy on yleensä minussa. Olen kontrolloiva, utelias ja aina jostakin huolissani. Hän enemmänkin vaitelias. Koulu meni kuin tanssi, nyt on oikein arvostelussa akateemisessa ammatissa. Miksi siis olen edelleen jonkinasteinen kyylä? Puolustuksekseni on sanottava, että jos hänelle joku iso hyvä tai huono asia elämässä tulee, niin ottaa minuun kyllä yhteyttä, vaikka kumppaninsa lienee ensisijainen tässäkin, niinkuin pitääkin olla.
Sentään lapsesi puhuu sinulle. Jotkut ovat olleet niin huonoja äitejä, ettei lapsi pidä ollenkaan yhteyttä.
Lapsellasi on murrosikä myöhässä.
Itsekin olen sanonut äidilleni että hän on huono, taisin olla 17 tai 18 v silloin. Eikä hän ole, tai ollut, lainkaan huono.
Nyt kun itse olen äiti, kaduttaa omat senaikaiset hölmöilyt. Äidin kanssa oli tosi vaikeaa teininä ja nuorena aikuisena, vaikka kumpikin yritimme. 
Mitäs tuumaatte tästä:
Tyttäreni sanoi minua huoraksi. Hän oli silloin 16 vee.
Lapset ei pitänyt siitä, että tapailin miestä. Tuo mies kävi meillä tasan yhden kerran pari tuntia. Tapailu loppui vuoden kuluttua.
Menin uusiin naimisiin 10 vuotta sitten. Lapset ei ole koskaan tavanneet miestäni.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole vielä omia lapsia, niin hän ei todellakaan tiedä miten kova työ heidän hoidossa on.
Nuoren mielestä äiti on lähes aina huono, hän vaan itsenäistyy ja kapinoi sääntöjä vastaan.
Tai sitten kun saa omia lapsia, niin ymmärtää entistä paremmin, miten moitittavaa oman vanhemman menettely on ollut.
Lapsi ei ole vanhemmalleen mitään velkaa, "et tiedäkään miten kova homma sinun hoitamisessasi oli!" - no okei, miksi sitten teit lapsia, jos et jaksanutkaan hoitaa?
Jos on ollut huono äiti, niin se on vaan kestettävä ja puhuttava asioista lasten kanssa. Omaa käytöstä voi selittää, pahoitella ja katua sekä pyytää anteeksi. Kyllä lapsilla, aikuisillakin, on oikeus kertoa vanhemmilleen, miten he ovat asiat kokeneet ja miltä heistä tuntuu.
Niin se on monella muullakin,sama asia.Ei siis mitään uutta ole missään.Kun ei oteta vastuuta oma elämä ,ei omasta perhe ja lapsista. On kaiken takana AINA: huono Äiti, Anoppi, mummo, isä vaari!
Vierailija kirjoitti:
Katso peiliin. Turhaan ei lapsi äitiään arvostele.
Arvostelee nykynuoret turhaan äitejään.
Kun ei mennä penskan pillin mukaan, niin alkaa se arvostelu.
Meidän penskat yritti jopa määrätä, mihin palkkatienestini pitää kuluttaa. Aikuisena minä päätin raha-asioista. Sen kun tein selväksi, että he ei voi päättää rahoistani, alkoi se naama nurinpäin oleminen.
Mistä asioista lapsi arvostelee sinua aloittaja?
Tää lapsi sitten varmasti pärjää omien penskojensa kanssa ilman mummon hoitoapua ja tukea, sitten kun saa niitä omia lapsia.
Eihän nyt huono mummi voi hoitaa lapsenlapsia. Silta poltettu tulevien lasten mummoon.
Seuraavaksi penskas haukkuu anopin/appiukon, niin senkin mummolan avut jää saamatta.
Sitten penskas vollottaa palstoilla, kun isovanhemmilta ei saa mitään apua tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Teitkö parhaasi niillä tiedoilla ja taidoilla mitä sinulla oli? Jos se ei aikuiselle lapsellesi riittä, hänen on kehitettävä itseään niin, että oppii ymmärtämään ettet enempään pystynyt.
Ei se tee äidistä hyvää äitiä tai tilanteesta yhtään hyväksyttävämpää, että äidin tiedot ja taidot ovat olleet huonot ja hän huono äiti. Kyllä varmaan moni mielenterveysongelmista ja henkisestä tai fyysisestä pahoinpitelystä ja jopa lapsen heitteille jätöksikin luokiteltavan taustan omaava vanhempi on voinut tehdä parhaansa omista lähtökohdistaan.
Ei kyse ole siitä mikä riittää lapselle tai että lapsen pitäisi ymmärtää vanhempaansa ja hyväksyä kaiken. Lapsi on joutunut elämään sen mukaan mihin vanhempi pystyy, eikä se aina ole välttämättä hyväksi lapselle. Kaikista ei ole hyviksi vanhemmiksi ja lapsi ei pysty valitsemaan vanhempiaan.
Usein niillä huonoilla vanhemmilla on itselläänkin ollut huono lapsuus, sekä toistavat opittuja malleja. Heillä voi olla myös ihan sairauksia tms. vastoinkäymisiä, jolloin eivät pysty olemaan riittävän hyviä vanhempia. Se ymmärrettävää, mutta ei se heidän vanhemmuudestaan riittävän hyvää lapselle. Tällainen huono vanhempi on usein onnistunut siirtämään niitä ongelmia ja vastoinkäymisiä lapselleen. Ja valitettavasti nämä lapset joutuvat elämään sen kanssa.
semmoisen olet sitten kasvattanut
Katso peiliin. Turhaan ei lapsi äitiään arvostele.