Ei ketään ketä pyytää kummiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me erottiin kirkosta kummikysymyksen vuoksi. Tosin meillä olisi ollut ehdokkaita, mutta ei haluttu mennä tuohon hömppään mukaan. Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että pitää olla kummit? Harkittiin ensin, että ruvetaan itse kummeiksi. Eikös sekin olisi ollut sallittua?

Raamatun Jeesus sanoi "sallikaa lasten tulla minun tyköni" mutta ev.lut kirkon Jeesuksen luo lapsilla ei ole mitään asiaa, ellei vanhemmilla ole mistä marssittaa liutaa ihmisiä kummeiksi.

Kirkko jatkaa valitsemallaan tiellä, me omallamme. Ilman kummipakkoa kirkolla olisi nyt viisi jäsentä enemmän. 

Jos kummius on sinulle kynnyskysymys, miksi erosit vasta kun sait lapsia? Tuo kummivaatimushan on ollut kirkkolaissa iät ja ajat. 

No miksi minun olisi pitänyt erota asian vuoksi, joka ei kosketa minua? Se tuli ajankohtaiseksi vasta silloin. Tosin sitä edelsi tapahtumaketju, joka liittyi oman kummini pojan syntymäpäivään. Äitini ja siskoni vaativat minua ostamaan hänelle lahjan. Silloin totesin, etten halua siirtää tuollaista hömppäsysteemiä omille lapsilleni. Kuten jo todettu, kummiushan on ensisijaisesti lahjojen antamista. Ja sellaista systeemiä kirkko ylläpitää!

Miten niin ei kosketa? Juurihan kerroit, että OMA KUMMISI jne. Eikö omat ristiäisesi muka koskettaneet sinua mitenkään? Kuka siellä sitten kastettiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kummit pakollisia?

Jos haluaa kasteen lapselle niin on.

Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.

Tämä on vanhempien asia. Ja olisihan se päätös toisinkin päin. Jos vanhemmat päättävät kasvattaa lapsensa ateistisen ajattelutavan mukaan, he tekevät ratkaisun lapsen puolesta, vaikkei lapsi pystykään ilmaisemaan suostumustaan sellaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko kummin muuten erottaa tehtävästään? Jos ei pidä mitään yhteyttä kummilapseensa? Ja ignoraa kummilasta esim. Suvun yhteistilaisuuksissa? (häät, hautajaiset) esim. 15 vuoden ajan yhtäjaksoisesti?

Kummius ei velvoita mihinkään, joten ei todellakaan voi. Hän, joka on kastetilaisuudessa kummin tehtävässä, on kyseisessä kastetilaisuudessa kasteen saavan lapsen kummi ikuisesti. 

Mitä hemmetin virkaa koko kummilla on???? Kirkko on pullollaan jotain ihme rituaaleja..

Nytkö vasta huomasit, että uskonnollisiin seremonioihin liittyy rituaaleja? Missä pullossa sinut on kasvatettu, kun näin kauan meni sen huomaamiseen?

Kaste on jonninjoutava rituaali. Kuten niin moni muukin rituaali kirkossa. Koko kirkko systeemi on joutava jonka ylläpitämiseen menee miljoonia.

Unohdit kertoa, missä pullossa sinut on kasvatettu. 

Semmoisessa pullossa missä olen saanut pienestä pitäen ajatella joistakin asioista kuten esim. uskonnosta omilla aivoillani eikä vanhemmat minua mihinkään pakko kirkkoon liittäneet vaan olen itse saanut tästäkin asiasta päättää. Kuten olen myös omille lapsilleni sallinut.

Arvaa mitä? Minut on kastettu, mutta olen silti pienestä pitäen saanut ajatella IHAN KAIKISTA asioista omilla aivoillani. Ei ole koskaan tarvinut äidiltä tai isältä aivoja lainata ajatteluun :D

Eli muutaman kuukauden ikäisenä ajattelit sitten haluta saada kasteen, niinkö? Sinäkö sen ajattelit, päätit ja toteutit?

Eli muutaman kuukauden ikäisenä ajattelit sitten, että sinä et halua saada kastetta, niinkö? Sinäkö sen ajattelin, päätit ja toteutit? MISSÄ OLI SINUN USKONVAPAUTESI??????

Meillä oli sama ongelma, ei ketään ketä pyytää kummiksi. Ratkaistiin asia niin että erottiin kirkosta.

Niin no tarvitseeko kummin olla kovin läheinen tuttu tai asua samalla paikkakunnalla? Joku lapsuuskaveri voisi olla ihan hyvä kummi, koska hänen kauttaan lapselle syntyisi samalla yhteys vanhemman kotipaikkakuntaan muuta kautta kuin vanhemman kertomuksista. Kummi toimisi samalla vahvistuksena omille sukujuurille.

Vierailija kirjoitti:

Koko kummius on siinä mielessä huonoa, kun jälkikäteen maristaan, kun kummi ei muistanut jne... kummi on nykyään "rahastusautomaatti" jonka tulee muistaa rahalahjoilla kaikkina merkkipäivinä lasta hamaan aikuisuuteen saakka. Sitten tulee erilaiset valmistumiset jne...

Ei mitään puhetta mistään kirkollisesta "kasvatuksesta" eikä uskonnosta ikinä.

Minulla oli kummi, joka muisti kyllä kalliillakin lahjoilla, mutta ei puhunut mulle oikein koskaan mitään. Silloin kyllä, kun olin vielä lapsi, mutta sitten kun aloin olla varhaisteini- ja teini-ikäinen, yhteyskatkesi. Hän oli ihmisenä hiljainen ja vetäytyvä, eikä varmaan tiennyt, miten kasvavalle tytölle olisi kuulunut puhua. Lahjoja kyllä tuli, mutta esim. rippijuhlissa ja lakkiaisissa ei käynyt edes kättelemässä ja onnittelemassa, vaikka oli molemmissa juhlissa paikalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kummit pakollisia?

Jos haluaa kasteen lapselle niin on.

Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.

Lapsipieni. Alaikäisen lapsen asioista päättävät hänen huoltajansa eli useimmiten vanhemmat. Lapsi voi sitten täysi-ikäisenä ilmaista oman tahtonsa ja halutessaan erota kirkosta. 

 Tämä on ihme sirkusta. Lapsen pitää erota jostain mihinkä se ei ole oma tahtoisesti liittynyt niin pidän tätä systeemiä järjettömänä eikä kuulu enää 2022-luvulle. Kummi touhuilla ei ole enää mitään virkaa ja jälkeen jäänyt traditio sekin. Koskahan näihin tehdään muutoksia vaan pitääkö näitä ikivanhoja noudatuttaa joillakin hessaleilla. 

Lapsipieni. Koeta päästä yli siitä, että asioita ei suunnitella sinun mielesi mukaan ja jokainen perhe saa ihan itse valita, miten lapsensa kasvattaa. Pätee myös uskonasioissa. Vai miten se on sinulta pois, jos minun lapseni kuuluu kirkkoon? 

Se on sun pakkomielle vaan sinne kirkkoon kuuluminen eikä sen lapsen. Se lapsi ei mitään koostu kuuluuko johonkin uskon yhteisöön eikä se ole sen oma valinta vaan sinun pakkomielteesi. 

Ainut, jolla tässä on pakkomielle, olet sinä. Kenenkään muun persettä ei kutittele se, miten ventovieraat lapsensa kasvattavat. Koeta sinäkin keskittyä ihan omaan elämääsi ja anna muiden elää omalla tavallaan. 

Kasvata itse kakarasi eikä siihen mitään ulkopuolisia kummeja tarvita. Voit sitten keskittyä ihan rauhassa omaan elämääsi. 

Kerron sinulle salaisuuden, joka voi järkyttää herkkää mieltäsi: Kummius on VAPAAEHTOISTA

Ei todellakaan ole sillä minut painostettiin siihen kun muitakaan ei ollut tarjolla laittamaan nimeä paperiin. Moni ei kehtaa kieltäytyä tiedän tapauksia. 

Jos ei tarvitse rahaa eikä lahjoja niin saahan sen nimen seurakunnasta joltain työntekijältä. Ihmisten röyhkeä rahastaminen kummiudella ihmetyttää vaan. 

Tuo on tietysti ikävää, jos kokee tulleensa painostetuksi. Itse kuitenkin pienen vauvan kristittynä isänä sanoisin, että kummius on merkittävä asia, vaikkei se jatkuvasti arjessa näkyisikään, ja en usko ainakaan tuntemillani lähipiirini ihmisillä olevan kovin korkeana prioriteettina mainitsemasi "röyhkeä rahastaminen kummiudella."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kummit pakollisia?

Jos haluaa kasteen lapselle niin on.

Haluaako lapsi kasteelle, tukeeko uskontoanne ja pystyykö antamaan siihen pätevän suostumuksensa? Jos ja kun ei, niin asia on sillä selvä.

Lapsipieni. Alaikäisen lapsen asioista päättävät hänen huoltajansa eli useimmiten vanhemmat. Lapsi voi sitten täysi-ikäisenä ilmaista oman tahtonsa ja halutessaan erota kirkosta. 

 Tämä on ihme sirkusta. Lapsen pitää erota jostain mihinkä se ei ole oma tahtoisesti liittynyt niin pidän tätä systeemiä järjettömänä eikä kuulu enää 2022-luvulle. Kummi touhuilla ei ole enää mitään virkaa ja jälkeen jäänyt traditio sekin. Koskahan näihin tehdään muutoksia vaan pitääkö näitä ikivanhoja noudatuttaa joillakin hessaleilla. 

Lapsipieni. Koeta päästä yli siitä, että asioita ei suunnitella sinun mielesi mukaan ja jokainen perhe saa ihan itse valita, miten lapsensa kasvattaa. Pätee myös uskonasioissa. Vai miten se on sinulta pois, jos minun lapseni kuuluu kirkkoon? 

Se on sun pakkomielle vaan sinne kirkkoon kuuluminen eikä sen lapsen. Se lapsi ei mitään koostu kuuluuko johonkin uskon yhteisöön eikä se ole sen oma valinta vaan sinun pakkomielteesi. 

Ainut, jolla tässä on pakkomielle, olet sinä. Kenenkään muun persettä ei kutittele se, miten ventovieraat lapsensa kasvattavat. Koeta sinäkin keskittyä ihan omaan elämääsi ja anna muiden elää omalla tavallaan. 

Kasvata itse kakarasi eikä siihen mitään ulkopuolisia kummeja tarvita. Voit sitten keskittyä ihan rauhassa omaan elämääsi. 

Olen eri, mutta tiedätkö, että kuulostat aika sekopäältä. Se nyt vaan on vanhempien ihan oma asia, miten lapsensa kasvattaa. Ja aika monta päätöstä vanhempi tekee lapsensa puolesta muutenkin; päättää mm. rokotuksista, ruokavaliosta, nimestä, asuinpaikasta, harrastuksista, opettaa arvoja ja sitä mikä on oikein ja mikä väärin. Kummit suostuvat kummeiksi ihan omasta vapaasta tahdostaan. Eli ei kuulu sulle pätkän vertaa, jos joku itse haluaa jonkun lapsen kummina toimia.

Yläpeukutin, vaikken kannatakaan toisen kutsumista sekopääksi. Mutta tottahan tuo on, että vanhemmat tekevät paljon päätöksiä lapsensa puolesta. Päätitpä kastaa lapsesi tai et, teet päätöksen hänen puolestaan, jonka hän toki voi sitten isona muuttaa suuntaan tai toiseen.  Samoin kasvatus kristityksi tai ei-uskovaksi tms. Vanhemmat päättävät, ja ei on myös päätös, johon pieni lapsi ei voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me erottiin kirkosta kummikysymyksen vuoksi. Tosin meillä olisi ollut ehdokkaita, mutta ei haluttu mennä tuohon hömppään mukaan. Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että pitää olla kummit? Harkittiin ensin, että ruvetaan itse kummeiksi. Eikös sekin olisi ollut sallittua?

Raamatun Jeesus sanoi "sallikaa lasten tulla minun tyköni" mutta ev.lut kirkon Jeesuksen luo lapsilla ei ole mitään asiaa, ellei vanhemmilla ole mistä marssittaa liutaa ihmisiä kummeiksi.

Kirkko jatkaa valitsemallaan tiellä, me omallamme. Ilman kummipakkoa kirkolla olisi nyt viisi jäsentä enemmän. 

Jos kummius on sinulle kynnyskysymys, miksi erosit vasta kun sait lapsia? Tuo kummivaatimushan on ollut kirkkolaissa iät ja ajat. 

No miksi minun olisi pitänyt erota asian vuoksi, joka ei kosketa minua? Se tuli ajankohtaiseksi vasta silloin. Tosin sitä edelsi tapahtumaketju, joka liittyi oman kummini pojan syntymäpäivään. Äitini ja siskoni vaativat minua ostamaan hänelle lahjan. Silloin totesin, etten halua siirtää tuollaista hömppäsysteemiä omille lapsilleni. Kuten jo todettu, kummiushan on ensisijaisesti lahjojen antamista. Ja sellaista systeemiä kirkko ylläpitää!

Miten niin ei kosketa? Juurihan kerroit, että OMA KUMMISI jne. Eikö omat ristiäisesi muka koskettaneet sinua mitenkään? Kuka siellä sitten kastettiin?

Kuka halusi ne ristiäiset? Minäkö?