Muita, jotka eivät kestä yhtään suomalaisia perusruokia? Karjalanpaisti, kinkkukiusaus jne?
En pysty yhtään syömään niitä. Jos on pakko, pystyn syömään, mutta ikipäivänä en niitä ostaisi enkä todellakaan tekisi itse. Kaalikääryleet ovat yksi pahimmista. Ja siskonmakkarakeitto.
Mikä on teidän suhtautumisenne näihin?
Kommentit (140)
Karjalanpaisti ja piirakat on venäläistä perua, venäläisten uuninrakennusperinteen levitessä idästä Karjalaan.
Kinkkukiusaus on germaanista perua ruotsalaisten Suomeen levittämä ylellisyysruoka.
Kaalikääryleet on turkkilainen ruoka, myös ruotsalaisten maahantuoma.
Siskonmakkaran valmistus on saksalaisperäistä, ei sitä makkaramassaa pystytty valmistamaan maatalon vehkeillä.
Suomalaista ruokakulttuuria edustaa geeniperimä, jotta lihoo kun näkeekin ruokaa tai kuulee siitä puhuttavan, pettujauho ja siitä tehty talkkuna, tuhkassa haudutetut nauriit, kesääntyneet särjet ja puoliraaoiksi jätetyt ahvenet ja hauet lapamadon munilla, sekä tietysti nälkäkuolema, kuusenkerkillä ja ketunlevällä maustettuna. Ei ollut korkeita kolesteroleja vanhuksilla, kun olivat kävelleet jo syksyllä järveen, ettei tarvitse kitua seuraavana keväänä. Tuo epätoivon hetkellä järveen kävely oli muuten usein esiintyvä teema vanhoissa Suomi-filmeissä, että nyt tiedätte senkin asian kulinaristisen taustan, vaikka keskeyttipä se tietysti epätoivotut raskaudetkin. Setämies Väinämöinen ja Aino-neito, tiedättehän.
Satuitteko muuten tietämään, että suomalaiset nälkäpakolaiset olivat suurin lapamadon levittäjä Minnesotassa ja Kanadan järvialueille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ruokaperinne on rikas ja monipuolinen ja poimin sieltä omat suosikkini. - Esimerkiksi pidän lohikeitosta ja mustikkapiirkasta ja monestakin eri leivästä.
Ei mene edes lohikeitto kuin pakon edessä. ap
Ihan uteliaisuudesta, että minkälaisesta ruuasta sitten erityisesti pidät ja nautit?
Tuore kala, uudet perunat, hyvät pastaruoat, intialainen, kiinalainen, sushi, keitot jne. ap
Keitot menee mutta ei kuitenkaan lohikeitto? Mitä muuten tarkoittaa "intialainen" ja "kiinalainen" ko. keittiöt sisältävät aivan valtavan kirjon erilaisia ruokalajeja.
En ole vielä törmännyt intialaiseen tai kiinalaiseen ruokaan, josta en pitäisi. Intialaisessa suosin kasvisruokaa. ap
Kuinka laajasti olet eri ruoka-aluieddn perinneruokia testannut? Vai rajoittuuko otantasi lähinnä Suomen kiinalaisten ja intialaisten ravintoloiden tarjontaan? Esim. Kiinassa monilla alueilla kasvisruoka on lähes tuntematon käsite.
Muikut, silakka ym roskakalat, Karjalanpaisti, perunamuusitäytteiset karjalanpiirakat, kukot paksulla ruistaikinakuorella yök, kaikki keitot joissa on keittojuureksia nauris ja lanttu pahimpina. Rössypottu, mykykeitto, verilätyt, munamaitohyydykkeet, ns. suomalaiseen suuhun sovitetut apetit-pakasteet ulkomaisista ruoista.
Onhan noita perunasipulisekoituslaatikoita ja makkarakeittoa syötävä samalla kun lapsille laittaa, mutta että maku ja suutuntuma ovat aivan suolesta, ei voi siinä tilanteessa mainita.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan karjalanpaistia.
Ja turha tulla selostamaan että en ole syönyt hyvin tehtyä, todellakin olen. Olen avioitunut karjalaiseen sukuun.
En lapsena enkä nuorena sietänyt karjalanpaistia. Jotenkin aikuisena tuli tehtyä jotain vähän sen tyyppisiä liharuokia, ja kyllä itse tekemäni karjalanpaisti on mielestäni hyvää.
Muiden keitokset ei niinkään. Ja niinpä tuo taisi olla että joka tekijällä oli oma karjalanpaistinsa.
Sinä et vaan ole ole sitä omaasi vielä tehnyt ihan vielä. Voisit sanoa noin itäsuomalaisittain kierrettynä, että juuri sinun tekemäsi karjalanpaisti olisi tosi hyvää. Hiukan epäilen, että niin tekee moni muukin. Joku vastuu se on kuulijallakin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette punaisesta herasta, eli makiasta juustosta?
😁
Ihan kauheaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ruokaperinne on rikas ja monipuolinen ja poimin sieltä omat suosikkini. - Esimerkiksi pidän lohikeitosta ja mustikkapiirkasta ja monestakin eri leivästä.
Ei mene edes lohikeitto kuin pakon edessä. ap
Ihan uteliaisuudesta, että minkälaisesta ruuasta sitten erityisesti pidät ja nautit?
Tuore kala, uudet perunat, hyvät pastaruoat, intialainen, kiinalainen, sushi, keitot jne. ap
Keitot menee mutta ei kuitenkaan lohikeitto? Mitä muuten tarkoittaa "intialainen" ja "kiinalainen" ko. keittiöt sisältävät aivan valtavan kirjon erilaisia ruokalajeja.
En ole vielä törmännyt intialaiseen tai kiinalaiseen ruokaan, josta en pitäisi. Intialaisessa suosin kasvisruokaa. ap
Kuinka laajasti olet eri ruoka-aluieddn perinneruokia testannut? Vai rajoittuuko otantasi lähinnä Suomen kiinalaisten ja intialaisten ravintoloiden tarjontaan? Esim. Kiinassa monilla alueilla kasvisruoka on lähes tuntematon käsite.
Sivusta: Ihme jankkaamista. Eiköhän jokainen ymmärrä, mitä intialaisella tai kiinalaisella ruoalla tarkoitetaan tässä yhteydessä ilman, että tarvitsee ruveta esittelemään kulinaristista tietämystä sen tarkemmin. Eihän ap edes ole esiintynyt minään ruokakulttuurien erityisasiantuntijana, ja vaikka se hänen suosimansa kiinalainen olisi enemmänkin länsimaistettuja versioita kiinalaisista ruoista kuin "aitoa" kiinalaista ruokaa, mitä sitten? Kyse on vain siitä, minkä tyyppinen makumaailma miellyttää, ja onhan nyt intialainen tai kiinalainen ruoka erilaista kuin suomalainen, vaikka näistä olisi minkä alueen keittiö kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Karjalanpaisti ja piirakat on venäläistä perua, venäläisten uuninrakennusperinteen levitessä idästä Karjalaan.
Kinkkukiusaus on germaanista perua ruotsalaisten Suomeen levittämä ylellisyysruoka.
Kaalikääryleet on turkkilainen ruoka, myös ruotsalaisten maahantuoma.
Siskonmakkaran valmistus on saksalaisperäistä, ei sitä makkaramassaa pystytty valmistamaan maatalon vehkeillä.Suomalaista ruokakulttuuria edustaa geeniperimä, jotta lihoo kun näkeekin ruokaa tai kuulee siitä puhuttavan, pettujauho ja siitä tehty talkkuna, tuhkassa haudutetut nauriit, kesääntyneet särjet ja puoliraaoiksi jätetyt ahvenet ja hauet lapamadon munilla, sekä tietysti nälkäkuolema, kuusenkerkillä ja ketunlevällä maustettuna. Ei ollut korkeita kolesteroleja vanhuksilla, kun olivat kävelleet jo syksyllä järveen, ettei tarvitse kitua seuraavana keväänä. Tuo epätoivon hetkellä järveen kävely oli muuten usein esiintyvä teema vanhoissa Suomi-filmeissä, että nyt tiedätte senkin asian kulinaristisen taustan, vaikka keskeyttipä se tietysti epätoivotut raskaudetkin. Setämies Väinämöinen ja Aino-neito, tiedättehän.
Satuitteko muuten tietämään, että suomalaiset nälkäpakolaiset olivat suurin lapamadon levittäjä Minnesotassa ja Kanadan järvialueille?
Juurikin tämä. Suomalainen perinneruoka on sitä mikä saatiin pohjoisen viheliäisessä köyhyydessä kaavittua kasaan. Sitten on ne ruotsalaisten tuomat mauttomat keitot ja laatikot, jotka suomiversioina ovat vielä entistäkin kurjempia.
Itsekään en "perinteisestä kotiruoasta" nauti, en sitten yhtään. Olin lapsena ja nuorena älyttömän nirso, mutta aikuisena olen tajunnut ettei vika ollut nirsoudessani, vaan siinä että kaikki ruoka vain oli tuskallisen pahaa, huonosti valmistettua ja mautonta. Heti itsenäistyttyäni opettelin kokkaamaan omat vaatimukseni ja mieltymykseni täyttävää ruokaa.
Uudet perunat, voissa paistetut ahvenfileet ja kantarellimuhennos, hölskykurkut. Tuore lämmin ruisleipä. Lasi kylmää maitoa.
Aaaahhh...
Kymmenen vuotta ulkomailla asuneena teen kyllä joskus suomalaisia ruokia. Karjalanpaisti, uunilohi ja poronkäristys maistuisi kyllä.
Joitain lapsuuden ruokia en kyllä ole tehnyt kertaakaan sitten kotoa muuttamisen, mm. perunavelli, nakkikastike, jauhelihakastike, pinaattivelli, hemapa"risotto". Tarkemmin ajatellen yhdessäkään noista ei ole yhtään makua tai tuoretta vihannesta.
Vierailija kirjoitti:
Karjalanpaisti ja piirakat on venäläistä perua, venäläisten uuninrakennusperinteen levitessä idästä Karjalaan.
Kinkkukiusaus on germaanista perua ruotsalaisten Suomeen levittämä ylellisyysruoka.
Kaalikääryleet on turkkilainen ruoka, myös ruotsalaisten maahantuoma.
Siskonmakkaran valmistus on saksalaisperäistä, ei sitä makkaramassaa pystytty valmistamaan maatalon vehkeillä.Suomalaista ruokakulttuuria edustaa geeniperimä, jotta lihoo kun näkeekin ruokaa tai kuulee siitä puhuttavan, pettujauho ja siitä tehty talkkuna, tuhkassa haudutetut nauriit, kesääntyneet särjet ja puoliraaoiksi jätetyt ahvenet ja hauet lapamadon munilla, sekä tietysti nälkäkuolema, kuusenkerkillä ja ketunlevällä maustettuna. Ei ollut korkeita kolesteroleja vanhuksilla, kun olivat kävelleet jo syksyllä järveen, ettei tarvitse kitua seuraavana keväänä. Tuo epätoivon hetkellä järveen kävely oli muuten usein esiintyvä teema vanhoissa Suomi-filmeissä, että nyt tiedätte senkin asian kulinaristisen taustan, vaikka keskeyttipä se tietysti epätoivotut raskaudetkin. Setämies Väinämöinen ja Aino-neito, tiedättehän.
Satuitteko muuten tietämään, että suomalaiset nälkäpakolaiset olivat suurin lapamadon levittäjä Minnesotassa ja Kanadan järvialueille?
Satuin kyllä. Elämä Suomessa on ollut niin ankeaa, että sitä pohtii miksi tänne on kukaan jäänyt asumaan.
T. Folkloristi aka kansanperinteen tutkija.
Ihan itsekö ap kokkailet niitä etnisiä herkkuja?
Potlohkoa, läskisoosia nam ja aaah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan karjalanpaistia.
Ja turha tulla selostamaan että en ole syönyt hyvin tehtyä, todellakin olen. Olen avioitunut karjalaiseen sukuun.En lapsena enkä nuorena sietänyt karjalanpaistia. Jotenkin aikuisena tuli tehtyä jotain vähän sen tyyppisiä liharuokia, ja kyllä itse tekemäni karjalanpaisti on mielestäni hyvää.
Muiden keitokset ei niinkään. Ja niinpä tuo taisi olla että joka tekijällä oli oma karjalanpaistinsa.
Sinä et vaan ole ole sitä omaasi vielä tehnyt ihan vielä. Voisit sanoa noin itäsuomalaisittain kierrettynä, että juuri sinun tekemäsi karjalanpaisti olisi tosi hyvää. Hiukan epäilen, että niin tekee moni muukin. Joku vastuu se on kuulijallakin.
Olisiko mahdollista, että karjalanpaisti nyt ei vain ole kovin kummoinen ruokalaji? Samoista raaka-aineista ja samalla tekniikalla eli pitkään hauduttamalla saa maistuvampiakin ruokia, kuten ketjussa mainittu burgundinpata. Kyllä karjalanpaistia syö, mutta jos vaihtoehto on periaatteessa sama ruoka mutta vivahteikkaampi makumaailma, valitsen jälkimmäisen. Esimerkiksi valkosipuli on minulle sellainen maku, joka parantaa melkeinpä ruokaa kuin ruokaa, ja suomalaiseen keittiöönhän ei valkosipuli kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Potlohkoa, läskisoosia nam ja aaah!
Sianpääsylttyä ja veripalttua, slurps!
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen vuotta ulkomailla asuneena teen kyllä joskus suomalaisia ruokia. Karjalanpaisti, uunilohi ja poronkäristys maistuisi kyllä.
Joitain lapsuuden ruokia en kyllä ole tehnyt kertaakaan sitten kotoa muuttamisen, mm. perunavelli, nakkikastike, jauhelihakastike, pinaattivelli, hemapa"risotto". Tarkemmin ajatellen yhdessäkään noista ei ole yhtään makua tai tuoretta vihannesta.
Ai niin nakkikastike. Se on hirveää. Niinkuin kaikki ruskeat kastikkeet. Jos niistä on joskus pitänyt, niin viimeistään koulun viritykset vie niistä sen vähänkin. Maistan edelleen ne perunajauhoklimpit siinä hyytyneessä kastikkeessa 🤢
Täällä yksi kohtalotoveri. Tosin ei se koulun jälkeen enää ole elämää häirinnyt, vaan nautin paremmista ruokakulttuureista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi kohtalotoveri. Tosin ei se koulun jälkeen enää ole elämää häirinnyt, vaan nautin paremmista ruokakulttuureista.
Ei sellaisia parempia ruokakulttuureja olekaan. Erilaisia kylläkin.
Minun ex-anoppi teki just kaikkia perinteisiä ruokia ja ai että ne maistui. Mummin hernekeitto tai kaalilaatikko oli ihan maailman parasta. Tai perunamuusi ja paistettu kala. Oijoijoi... Mummi laittoi perunamuusiin oikeaa kermaa, kunnon suolan ja pieneksi silputtua raakaa sipulia. Lapset rakastaa sitä. Itse lapsena inhosin sipulia kaikessa muodossaan, mutta Mummi paransi sen vaivan. Neuvoo, miten ruokaa laitetaan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan karjalanpaistia.
Ja turha tulla selostamaan että en ole syönyt hyvin tehtyä, todellakin olen. Olen avioitunut karjalaiseen sukuun.En lapsena enkä nuorena sietänyt karjalanpaistia. Jotenkin aikuisena tuli tehtyä jotain vähän sen tyyppisiä liharuokia, ja kyllä itse tekemäni karjalanpaisti on mielestäni hyvää.
Muiden keitokset ei niinkään. Ja niinpä tuo taisi olla että joka tekijällä oli oma karjalanpaistinsa.
Sinä et vaan ole ole sitä omaasi vielä tehnyt ihan vielä. Voisit sanoa noin itäsuomalaisittain kierrettynä, että juuri sinun tekemäsi karjalanpaisti olisi tosi hyvää. Hiukan epäilen, että niin tekee moni muukin. Joku vastuu se on kuulijallakin.Olisiko mahdollista, että karjalanpaisti nyt ei vain ole kovin kummoinen ruokalaji? Samoista raaka-aineista ja samalla tekniikalla eli pitkään hauduttamalla saa maistuvampiakin ruokia, kuten ketjussa mainittu burgundinpata. Kyllä karjalanpaistia syö, mutta jos vaihtoehto on periaatteessa sama ruoka mutta vivahteikkaampi makumaailma, valitsen jälkimmäisen. Esimerkiksi valkosipuli on minulle sellainen maku, joka parantaa melkeinpä ruokaa kuin ruokaa, ja suomalaiseen keittiöönhän ei valkosipuli kuulu.
Valehtelu on hyvä ja halpa karjalanpaistin mauste. Toimii myös länsisuomalaisissa silakkaruuissa, olen kokeillut.
Sama
Kuvailemasi ruoka ei ole karjalanpaistia nähnytkään, kuvailet tuossa burgundinpadan valmistusta. Karjalanpaistissa on aina sikaa mukana, mutta punkkua tai valkosipulia siihen ei kuulu laittaa.