Hoitajien työvuorot ihan kauheita
Olen miettinyt kouluttautumista sairaanhoitajaksi mutta nuo työajat mietityttää. Työvuorot on miten sattuu, ei mitään säännöllisyyttä. Aamut ja illat sekaisin ja ehkä vain yksi vapaapäivä välissä. Miksi vuorot ei voisi vapaiden välissä olla vaikka aamuja tai iltoja? Miten jaksatte tuollaista epäsäännöllistä työtä? Ei voi tehdä mitään suunnitelmiakaan tulevaisuuteen?
Kommentit (24)
Kannattaa kouluttautua Suomessa mutta, lähde sen jälkeen sairaanhoitajaksi esim. Norjaan. Et pety
Minulle sopii hyvin. Välillä on 3-6 päivän vapaita. Meillä tehdä ylipitkää vuoroa eli 12 h vuoroja niin tunnit kertyy nopeasti. Vapaita on paljon.
Moni tekee osittaista työaikaa, 50, 60, 80% ja keikkaa/hälyvuoroja sen mukaan mikä itselle ja omaan kalenterii sopii. Vuoroja saa vaihtaa ja esittää toiveita. Listojen suunnittelu on tosi jäykkää ja toiveet täytyy esittää hyvin aikaisin, joten aina tulee muutoksia. Mutta, onpa paljon pelivaraakin jos on iso työpaikka ja paljon tekijöitä.
Olen monipalvelussa ja sukkuloin keittiön, laitoshuollon ja potilaskuljetuksen välissä. Onhan se vähän raskasta kun saman viikon aikana voi olla aamuvuoroa, iltavuoroa ja yövuoroa. Sitten jos välillä lista on saatu järkevämmin tehtyä, niin saikut viimeistään pistää työvuorot mullin mallin.
Kai tämä kuitenkin työttömyyden voittaa, mutta ihan lapsen takia etsin päivätyötä koko ajan töiden ohessa sekä opiskelen.
Ei kaikki hoitajat tee 3-vuorotyötä. On myös 2-vuorotyötä, pelkkää päivätyötä ja joku voi tehdä jopa pelkkää yötä. Itse tykkään 3-vuorosta, koska arkivapaat ja palkka.
Vierailija kirjoitti:
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.
Nimenomaan nuo vuorot on monesti päin persettä, kun kukaan ei uskalla valittaa tarpeeksi. Miten tehtaissa vuorotyö pyörii tasaisella viikko-viikko systeemillä? Saat tietää vuorot vuoden ajalta, kun hoitotyössä saat 3 viikkoa kerrallaan ja viikon etukäteen :D
Ei kai pakko ole vuorotöitä tehdä?
Kyllä 3- vuorotyö hoitoalalla on haasteellista ja sitä se on ollut aina. Olen pohtinut lieneekö syynä, se että on naisvaltainen ammatti. Tippaleipäaivoinen osastonhoitaja laatii tippaleipäaivoisten alaistensa työvuorolistaa - tulos on mitä on.
Esim. poliisissa, jossa putkiaivoiset miehet laativat työvuorot, on tulos selkeämpi. Työvuorot ovat säännölliset ja yleensä arvattavissa. Parittain työtä tekevät. Voisiko samaa kokeilla hoitoalalla, esim osastotöissä?
Päivä, ilta, yö, lepo, vapaa, vapaa. Päivä, ilta, yö, lepo, vapaa, vapaa. Joskus lisävuoro tasoittamaan tunteja jaksolla. Näitä pareja kun on tarpeeksi/päivä, niin homma pyörii. Paitsi, eroa on se, että poliisi ei tee yksin töitä, jos toinen sairastuu, vaan pariksi sovitellaan joku muu. Hoitajien on pakko pärjätä yksinkin, koska sijaisia ei saa tai ei saa ottaa.
Onneksi on myös 2-vuoron työpaikkoja ja päivätöitä, esim poliklinikoilla.
Hoitoala on ollut paras ala minulle, ihana työ ja työkaverit. Kiirettä on ajoittain, mutta en tekemättömänä haluaisi olla, päivät sujuu nopeasti.
Valita saa mieluisen paikan, vaihtoehtoja löytyy. Minulle mieluisia ovat vauvaosastot, lastenosastot ja kirurgia. Polikliiniset ovat kiireisiä, mutta se ei haittaa.
Tee pelkkää päivävuoroa, mutta älä sitten ihmettele huonoa palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.
Ei vuorotyö sinänsä, mutta työvuorojen lyhyt ennakointi.
Yksi tuntemani alanvaihtaja ei osaa sanoa, kuinka sairaanhoitajan työtä voisi tehdä, jos olisi pieniä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai pakko ole vuorotöitä tehdä?
Niin ainahan voi olla tekemättä työtä, jos on säästössä tarpeeksi rahaa.
Nyt tässä on joku väärinkäsitys. Hoitajat nimenomaan haluvat tehdä pitkiä vuoroja ja epämääräisiä työaikoja.
Aina kun on yritetty järkeviä normeeleja vuorotyöaikoja, se kaatuu hoitajien ja lääkärien vastustukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.
Ei vuorotyö sinänsä, mutta työvuorojen lyhyt ennakointi.
Yksi tuntemani alanvaihtaja ei osaa sanoa, kuinka sairaanhoitajan työtä voisi tehdä, jos olisi pieniä lapsia.
No ihan samoin kuin kuka tahansa. Helpottaa tosin, jos puoliso tekee sitten päivävuoroa.
Vierailija kirjoitti:
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.
Kuka nyt lapselleen valittaisi työnsä rankkuutta? Ne on ihan toiset tahot joille avaudutaan ankeasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.
Ei vuorotyö sinänsä, mutta työvuorojen lyhyt ennakointi.
Yksi tuntemani alanvaihtaja ei osaa sanoa, kuinka sairaanhoitajan työtä voisi tehdä, jos olisi pieniä lapsia.
No ihan samoin kuin kuka tahansa. Helpottaa tosin, jos puoliso tekee sitten päivävuoroa.
Helpottaa miten? Onnistuu se hyvin kyllä vuorotyöläisilläkin, jopa paremmin! On ensinnäkin vuoropäiväkoteja ja hienoa, jos voi suunnitella vuoroja niin, ettei lasta tarvitse edes pitää siellä päikyssä täysillä tunneilla, kuten moni päivätyötä tekevä joutuu. Arkivapaita esimerkiksi niin, että isällä vapaata ma ja ti, äidillä ke ja to, niin siinä lapsella jo 4 vapaata putkeen.
Hyvin voi tehdä suunnitelmia. Joissain työkohteissa saa suunnitella omat listat. En ole hoitaja,mutta sotella sikinsokin työvuorolistoilla töitä tekevä. Huolimatta siitä onko mulla aamu,ilta,yö tai vapaa, käyn kaupassa aina maanantaina ja perjantaina. Ja jos tarttee tilata jotain pankki aikoja,nuohooja jne laitan sille päivälle vapaan. Tai nuohoojan kanssa mä sanon aina, et heitä aikoja ja katon mikä käy. Näissä töissä on hyvät ja huonot puolet. Ja usein jos tarve vaatii, vaihdetaan työkaverin kaa vuoroja. Tammikuussa mulla oli 12 työpäivää, kivasti laitoin sinne tänne muutamat lomapäivät ja nehän venyi vapaiden kanssa viikon pituisiksi. Eikä ole ongelmia käydä lapsen koulussa oppimiskeskustelussa,kun valitsee sieltä ajan mikä osuu vapaalle.
Aika harva saa valita työvuoronsa. Hoitajapula on kääntynyt irtisanomisiksi, määräaikaisuuksia jatketaan. Ala siinä sitten valikoimaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.
Ei vuorotyö sinänsä, mutta työvuorojen lyhyt ennakointi.
Yksi tuntemani alanvaihtaja ei osaa sanoa, kuinka sairaanhoitajan työtä voisi tehdä, jos olisi pieniä lapsia.
No ihan samoin kuin kuka tahansa. Helpottaa tosin, jos puoliso tekee sitten päivävuoroa.
Helpottaa miten? Onnistuu se hyvin kyllä vuorotyöläisilläkin, jopa paremmin! On ensinnäkin vuoropäiväkoteja ja hienoa, jos voi suunnitella vuoroja niin, ettei lasta tarvitse edes pitää siellä
Ja missä vuoroduunissa työnantaja suunnittelee vuorot niin, että ne osuu sopivasti yksiin puolison kanssa?
Isossa osassa töistä ei saa edes ajoissa toivomalla vapaaksi haluamaansa päivää.
Joku Z-sukupolven kermapersekö siellä itkee? Vai joku tekosyitä kehittelevä pitkäaikaistyötön?
Äitini teki 40 vuotta hoitotyötä ja koko ajan vuorotyössä, enkä muista että olisi juurikaan valittanut vaikka rankkaa olikin.