Miksi jotkut äidit puhuvat lapsilleen rumalla äänellä ja rumasti?
Kommentit (80)
Tässä syy:
Children of Narcissistic Parents
Äänen korottamisessa päiväkoti ikäiselle ei ole mitään juurikaan ihmeellistä tai väärääkään. Ellei sitä jatkuvasti tee. Nämä typerät " ablodit" kommentit on taas niiltä,jotka kuvittelevat olevansa täydellisiä vanhempia. Eli ei..
Tai sitten heillä ei ole lapsia ollenkaan.
Lapset ei mene siitä rikki,jos omat vanhemmat myös joskus näyttävät tunteita.
Yli ampuvalla lepertelyllä tilanteessa kuin tilanteessa ei saa aikaan kuin vahinkoa pitkällä tähtäimellä
Vierailija kirjoitti:
Äänen korottamisessa päiväkoti ikäiselle ei ole mitään juurikaan ihmeellistä tai väärääkään. Ellei sitä jatkuvasti tee. Nämä typerät " ablodit" kommentit on taas niiltä,jotka kuvittelevat olevansa täydellisiä vanhempia. Eli ei..
Tai sitten heillä ei ole lapsia ollenkaan.
Lapset ei mene siitä rikki,jos omat vanhemmat myös joskus näyttävät tunteita.
Yli ampuvalla lepertelyllä tilanteessa kuin tilanteessa ei saa aikaan kuin vahinkoa pitkällä tähtäimellä
Montako vuotta on peruskoulua käytynä?
Miksi jotkut hajottaa lapsen perheen? Paljon isompi ongelma.
En tosin tiedä tuosta toisesta. Minulle puhuttiin aina kauniisti, oikein lässytettiin. Molemmissa vanhempieni luona tunsin itseni oikein arvostetuksi vieraaksi.
Menikö tunteisiin? Kun et muuta keksinyt kuin peruskoulu kysymyksen. Nolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen kommunikointitaidot ovat yhteydessä ihmisen henkiseen kasvuun. Jos henkinen kasvu on lapsen kengissä niin ihminen ei osaa kommunikoida asiallisesti lapsille eikä sen kummemmin aikuisillekaan.
Toisaalta, eikö lasta ole helpompi ymmärtää jos on itse samalla tasolla?
Jos olet vaikka onnettomuudessa niin haluatko, että sinua hoitava henkilökunta on paniikissa kuten sinä itse vai toivotko heidän pysyvän rauhallisina?
Kyllä lapselle voi puhua muutenkin kuin ystävällisellä, tavallisella tai teko iloisella äänellä (terveysriski tämän äänen käyttö).
Kyllä minäkin koronan lapsille ääntä ja painotan sanoja tiukkaan sävyyn. Esim Väinö NYT TULET TÄNNE. Äidillä on asiaa. ET voi TEHDÄ noin koska se ON KIELLETTYÄ.
Tai Venla NYT LOPETAT hiekan heittelyn jne. Oikein painoutettu ja oikein sävytetty puhe menee parhaiten perille.
Vierailija kirjoitti:
Äänen korottamisessa päiväkoti ikäiselle ei ole mitään juurikaan ihmeellistä tai väärääkään. Ellei sitä jatkuvasti tee. Nämä typerät " ablodit" kommentit on taas niiltä,jotka kuvittelevat olevansa täydellisiä vanhempia. Eli ei..
Tai sitten heillä ei ole lapsia ollenkaan.
Lapset ei mene siitä rikki,jos omat vanhemmat myös joskus näyttävät tunteita.
Yli ampuvalla lepertelyllä tilanteessa kuin tilanteessa ei saa aikaan kuin vahinkoa pitkällä tähtäimellä
Vaihtoehdot eivät ole äänen korottaminen tai lepertely. Voi olla tiukan asiallinen ja se on aina parempi kuin äänen korottaminen. Teini-iässä sitten on turha ihmetellä, jos lapsi huutaa jos on oppinut tavan vanhemmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Menikö tunteisiin? Kun et muuta keksinyt kuin peruskoulu kysymyksen. Nolo.
Et voi olla tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
Mä räjähdin tänään kun lapsi ei suostunut tekemään aamutoimiaan ennen päiväkotiin lähtöä. Oli pysyttävä aikataulussa ja lapsi alkaa kiukkuamaan erinäisitä asioista, jotka on pakko tehdä. Huusin ja lapsi teki mitä pyydetiin, itkien. Pyysin anteeksi huutamistani, mutta tehtyä ei saa taaskaan tekemättömäksi.
Ongelma nykyään on, että silloin kun leikitään lasten kanssa. Ei pystytä pääsemään sinne lapsen tasolle, vaan larpataan aikuista. Sitten kun tulee suuttumisen vuoro, niin vajotaan sinne lapsen tasolle. Sitten kun siinä on kaksi lasta riitelemässä ja toisella on vielä oikeus käyttää valtaa ja voimaa toiseen , niin ei ole kaunista katsottavaa.
Ne ei tykkää niitten lapsista. Siksi. On eri aisa korottaa ääntään (toiset kutsuu tätä huutamiseksi) silloin kun tenavaan menee hermo kun se ei usko vaikka on jo monesti sanottu, kuin tuo että puhutaan rumasti, vähätellään, haukutaan, matkitaan lapsen puhetta tai itkua.
Näitä näkee surullisen paljon. Lapsi käyttäytyy kuin enkeli ja hädin tuskin sanoo sanaakaan, äiti huutaa ja äksyilee naama punaisena.
Palstallahan usein tähän on selityksenä se, että äiti ei ikinä muutenä kiukuttele turhasta, mutta juuri nyt kiukutteli kun lapsi oli kiukutellut koko päivän aamusta iltaan. Sattui vaan käyttäytymään hyvin juuri sen yhden junamatkan ajan.
Mahdollisesti purkavat myös omaa stressiään ja voivat olla huomanneet sen mitä joku palstalainen sanoikin, että täytyy olla vähän ikävä, että lapset tottelee paremmin. Tästä käytöksestä on sitten jäänyt levy päälle ja siitä on tullut osa persoonaa. Huono juttuhan tuo on, niinkuin sanottua, sillä lasten huono kohtelu ei tuo rakkauden ilmapiiriä ja tunnetta esille. Ja äidistä jää huono kuva lapsille ja itsellä on näin käynyt. Äiti ei ikinä ollut lempeä ja hyväkäytöksinen, vaan aina riehui ja vihaisena puhui.
Joskus näkee äiti-lapsi-pareja, joissa se lapsi on se aikuinen ja aikuinen käyttäytyy kuin lapsi.
Mä tänään ainakin korotin lapselle ääntä ja olin hyvin tiukka kun koitin opettaa uudelleen pyöräileen.
Lapsi on kun ovela ja on tottunut saamaan paljon itkulla periksi. No aikani kun siinä komensin niin lapsi lähti pyöräilemään ja nyt on tyytyväinen kun ei heti luovuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänen korottamisessa päiväkoti ikäiselle ei ole mitään juurikaan ihmeellistä tai väärääkään. Ellei sitä jatkuvasti tee. Nämä typerät " ablodit" kommentit on taas niiltä,jotka kuvittelevat olevansa täydellisiä vanhempia. Eli ei..
Tai sitten heillä ei ole lapsia ollenkaan.
Lapset ei mene siitä rikki,jos omat vanhemmat myös joskus näyttävät tunteita.
Yli ampuvalla lepertelyllä tilanteessa kuin tilanteessa ei saa aikaan kuin vahinkoa pitkällä tähtäimelläVaihtoehdot eivät ole äänen korottaminen tai lepertely. Voi olla tiukan asiallinen ja se on aina parempi kuin äänen korottaminen. Teini-iässä sitten on turha ihmetellä, jos lapsi huutaa jos on oppinut tavan vanhemmiltaan.
Jatkuva huutaminen on todella kamalaa ja ikävää, mutta kyllähän ääntä korotetaan aikuisten maailmassa oikeissa yhteyksissä, ja pitääkin korottaa. Esim. kun poliisi käskyttää lähikaupasta mäyräkoiran varastanutta päihtynyttä pysähtymään tämän juostessa suoraan kohti laituria. Ei saa haukkua ja ilkeillä asiattomasti, mutta tyly saa olla ja ääntä korottaa. Vs. äiti käskyttää uhmaikäistä penskaa pysähtymään kun tämä juoksee kuin päätön kana kohti autotietä varastettuaan leikkipuistokaverilta sangon, jota on viimeiset 10 min repinyt tältä käsistä uudestaan ja uudestaan joka kerta, kun hänet on laskenut pito-otteesta irti. Kummassakin tapauksessa kyse ihmisestä, joka ei ymmärrä tai mieti tekojensa seurauksia. Sinä taidat olla lapseton, tai sitten sinulla on ollut poikkeuksellisen flegmaattiset lapset, jos luulet, että tiukka asiallisuus auttaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Mä tänään ainakin korotin lapselle ääntä ja olin hyvin tiukka kun koitin opettaa uudelleen pyöräileen.
Lapsi on kun ovela ja on tottunut saamaan paljon itkulla periksi. No aikani kun siinä komensin niin lapsi lähti pyöräilemään ja nyt on tyytyväinen kun ei heti luovuttanut.
Kuulostaa aivan sairaalle. Ei tuolla tavoin pakottamalla ja itkettämällä opeteta lapsia. Olikohan tämä provo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänen korottamisessa päiväkoti ikäiselle ei ole mitään juurikaan ihmeellistä tai väärääkään. Ellei sitä jatkuvasti tee. Nämä typerät " ablodit" kommentit on taas niiltä,jotka kuvittelevat olevansa täydellisiä vanhempia. Eli ei..
Tai sitten heillä ei ole lapsia ollenkaan.
Lapset ei mene siitä rikki,jos omat vanhemmat myös joskus näyttävät tunteita.
Yli ampuvalla lepertelyllä tilanteessa kuin tilanteessa ei saa aikaan kuin vahinkoa pitkällä tähtäimelläVaihtoehdot eivät ole äänen korottaminen tai lepertely. Voi olla tiukan asiallinen ja se on aina parempi kuin äänen korottaminen. Teini-iässä sitten on turha ihmetellä, jos lapsi huutaa jos on oppinut tavan vanhemmiltaan.
Jatkuva huutaminen on todella kamalaa ja ikävää, mutta kyllähän ääntä korotetaan aikuisten maailmassa oikeissa yhteyksissä, ja pitääkin korottaa. Esim. kun poliisi käskyttää lähikaupasta mäyräkoiran varastanutta päihtynyttä pysähtymään tämän juostessa suoraan kohti laituria. Ei saa haukkua ja ilkeillä asiattomasti, mutta tyly saa olla ja ääntä korottaa. Vs. äiti käskyttää uhmaikäistä penskaa pysähtymään kun tämä juoksee kuin päätön kana kohti autotietä varastettuaan leikkipuistokaverilta sangon, jota on viimeiset 10 min repinyt tältä käsistä uudestaan ja uudestaan joka kerta, kun hänet on laskenut pito-otteesta irti. Kummassakin tapauksessa kyse ihmisestä, joka ei ymmärrä tai mieti tekojensa seurauksia. Sinä taidat olla lapseton, tai sitten sinulla on ollut poikkeuksellisen flegmaattiset lapset, jos luulet, että tiukka asiallisuus auttaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Sinä todennäköisesti revit pelihousut, kun kerron, että minulla on se huippuhyvin käyttäytyvä kultainen lapsi, koska hänelle ei ole koskaan huudettu. Lapsi saa jatkuvasti kiitosta hyvästä käytöksestään ja myös minä olen napsinut useamman hymypatsaan kouluaikoinani. Lapsi on iloinen ja innostunut ja usein ihmettelenkin muiden flegmaattisia lapsia, missä heidän elämänilonsa on.
Toisaalta, eikö lasta ole helpompi ymmärtää jos on itse samalla tasolla?