Miten koulu suosii tyttöjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun ongelma on liika lepsuilu. Oppilailta hyväksytään sekä laiskottelu että erittäin huono käytös. Lepsuilu aiheuttaa pojille enemmän harmia kuin tytöille, sillä tytöt ovat 7-15 vuoden iässä keskimäärin rauhallisempia ja itseohjautuvampia kuin pojat. Tytöt siis pärjäävät paremmin koulun lepsuudesta huolimatta, ei sen ansiosta. Lisäksi monet uudet pedagogiset keinot edellyttävät itseohjautuvuutta eli hyödyttävät keskimäärin enemmän tyttöjä. Itselläni on mielikuva, että pojat pärjäsivät paremmin silloin, kun koulu oli opettajavetoista ja korosti kuria ja auktoriteetteja.

Itse muuttaisin systeemiä siten, että vähennetään itseohjautuvia opiskelumetodeita. Lisäksi tärkeimpiin nivelkohtiin (esim. 2 lk, 6 lk ja 9 lk) otetaan käyttöön standardoitu valtakunnallinen koe, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen eteenpäin siirtymistä. Kokeet olisi helppo toteuttaa digitaalisesti siten, että oppilaan henkilöllisyys ei paljastu eikä vaikuta arviointiin.  Jos kokeissa testataan vain kaikkein tärkeimpiä taitoja eli äidinkieltä ja matematiikkaa niin voidaan välttää laajempiin tasokokeisiin liittyvät negatiiviset sivuvaikutukset. Valtakunnallinen tasokoe tasa-arvoistaisi opetusta valtakunnallisesti, kun sekä oppilaita että välillisesti myös opettajia arvioitaisiin objektiivisesti samoilla kriteereillä. Se toisi peruskoulun opettajille myös tulosvastuuta.

2 lk lopussa pitää olla mekaaninen lukutaito ja osata helpot peruslaskutoimitukset pienillä luvuilla, 6 lk pitää jo ymmärtää luettua, osata kirjoittaa, osata peruslaskutoimitukset sekä ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet. 9 lk lopussa pitää olla hallussa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy siirtymään toisen asteen opintoihin, mm. ymmärtää isoja numeroita, osata peruslaskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla, ymmärtää prosenttiluvut, osata ilmaista itsensä kirjallisesti ja ymmärtää tietotekstejä. Jokaisen peruskoulun päättävän on oltava luku- ja laskutaitoinen.

Ymmärrän tarkoituksesi mutta mitä tehdään niille, jotka eivät kokeita läpäise!? Otapa huomioon, että ei ole erityiskouluja eikä apukouluja eikä tarkkiksia. Kaikki pyörii siellä peruskoulussa! Kehitysvammaisiakin on ja autisteja. Heillä on aivan omat opetussuunnitemat koulun sisällä. Kokeet eivät voisi olla siis samanlaisia kaikille ja seurauksena hirvittävä säätäminen ja eriyttäminen. Ei myöskään haluta raahata luokalle jäänyttä lössiä vuodesta toiseen mukana. Poliitikot päättävät, että peruskoulu on tällainen nykyään.

Kehitysvammaiset ovat oma lukunsa, tarkoitin terveitä nuoria. Minun mallissani jäädään kertaamaan kunnes tarvittava taitotaso on omaksuttu. Mitä hyötyä on laittaa oppilas 3 luokalle opiskelemaan lukuaineita, jos hän ei omaa edes mekaanista lukutaitoa eikä osaa laskea 2+2? Ja mitä hyötyä on siirtää oppilas yläkouluun opiskelemaa kemiaa ja fysiikkaa, jos hän ei edes ymmärrä, mitä murtoluvut ovat tai ei ymmärrä lukemaansa? Minun mallissani testit tehdään oppilaiden itsensä parhaaksi ja heidän oikeusturvansa takaamiseksi. Heillä on oikeus saada sellaista opetusta, että he oikeasti myös oppivat määritellyt minimisisällöt. Ei ole kenenkään etu, että peruskoulusta voi valmistua ilman luku- ja laskutaitoa. Nyky-yhteiskunnassa ei tällaisille ihmisille ole mitään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaikissa suorittavissakin ammateissa pitää osata lukea!

No mä olen tyttö, enkä saanut stipendiä sukupuolen vuoksi. Olin saanut pelkkiä kymppejä kyseisen aineen kokeista ja vastailin jokaiseen kysymykseen tunnilla. Stipendi meni silti ysin pojalle, joka puhuu tunnilla kaikkea muuta, mutta on muuten mukava niin hänet tietysti palkittiin hyvästä normaalista käytöksestä stipendillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti täällä ei ole alapeukuttamassa kovin montaa poikien äitiä, jotka eivät selvästikään ole onnistuneet poikiensa kasvatuksessa tai sitten opettavat pojalleen jo lähtökohtaisesti, että ovat tyttöjä huonompia. Minun aikanani 90-luvun alussa terävin kärki oli poikia, tytöt olivat tasaisempia, mutta oli tytöissäkin pari täyttä älykääpiötä, jotka hädin tuskin oppivat lukemaan. Ero noissa koulussa menestyvissä pojissa ja tytöissä oli se, että pojat menestyivät aika pitkälti ilman lukemista. 

Minäkin kävin koulua 1990-luvun alussa. Silloin kymppiin riitti, että sai kokeesta kympin eikä kauheasti häiriköinyt. Itsellänikin oli keskiarvo 9,5, vaikka en kauheasti mitään tehnyt enkä myöskään opiskellut.

Nykyään omat poikani saavat kymppejä kokeista, mutta todistuksissa on pelkkiä ysejä. Kymppiin pitäisi olla aktiivinen ja antaa panoksensa yhteisölle. Kokemukseni on, että poikia on aika vaikeaa tällaiseen motivoida.

Suuressa kuvassa tämä saattaa vaikuttaa siltä, että poikien kirkkaimman kärjen oppimistulokset ovat laskeneet. Kuitenkaan kyse ei ole siitä. Edelleen osataan, mutta käytös ja huolellisuus on leivottu oppiaineiden sisään sekä aktiivisuuden vaatimus korostunut.

Ennen oli tosiaan käyttäytyminen ja huolellisuus omana arvostelunaan, joka oli minusta oikein. Sitä kautta se vaikutti ainoastaan keskiarvoon eikä ihan jokaiseen aineeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti täällä ei ole alapeukuttamassa kovin montaa poikien äitiä, jotka eivät selvästikään ole onnistuneet poikiensa kasvatuksessa tai sitten opettavat pojalleen jo lähtökohtaisesti, että ovat tyttöjä huonompia. Minun aikanani 90-luvun alussa terävin kärki oli poikia, tytöt olivat tasaisempia, mutta oli tytöissäkin pari täyttä älykääpiötä, jotka hädin tuskin oppivat lukemaan. Ero noissa koulussa menestyvissä pojissa ja tytöissä oli se, että pojat menestyivät aika pitkälti ilman lukemista. 

Minäkin kävin koulua 1990-luvun alussa. Silloin kymppiin riitti, että sai kokeesta kympin eikä kauheasti häiriköinyt. Itsellänikin oli keskiarvo 9,5, vaikka en kauheasti mitään tehnyt enkä myöskään opiskellut.

Nykyään omat poikani saavat kymppejä kokeista, mutta todistuksissa on pelkkiä ysejä. Kymppiin pitäisi olla aktiivinen ja antaa panoksensa yhteisölle. Kokemukseni on, että poikia on aika vaikeaa tällaiseen motivoida.

Suuressa kuvassa tämä saattaa vaikuttaa siltä, että poikien kirkkaimman kärjen oppimistulokset ovat laskeneet. Kuitenkaan kyse ei ole siitä. Edelleen osataan, mutta käytös ja huolellisuus on leivottu oppiaineiden sisään sekä aktiivisuuden vaatimus korostunut.

Ennen oli tosiaan käyttäytyminen ja huolellisuus omana arvostelunaan, joka oli minusta oikein. Sitä kautta se vaikutti ainoastaan keskiarvoon eikä ihan jokaiseen aineeseen. 

Eikä niitä laskettu edes keskiarvoon.

Koulutuksen taso on paskaa eikä ymmärretä sitä ettei kaikki opi ja ajattele samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.

Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…

Millä tavalla se on epätasa-arvoinen?

Minusta tuntuu, että poikien lepsumpi kohtelu vain istuu tiukassa. Tytöiltä odotetaan jokaisella elämän osa-alueella erilaista käytöstä kuin pojilta ja se heijastuu myös kouluihin.

En usko, että murrosikä olisi pojille jotenkin raskaampi kuin tytöille esimerkiksi.

Kyllä se vaan on raskaampi poikien osalta, muttei murrosikä itsessään, vaan ympäristö rooliodotuksineen.

Ensinnäkin pojat joutuvat koulussa tasapainottelemaan kahden asian välillä: kouluarvosanat ja kaverit/suosio. Hyviä arvosanoja saavaa poikaa pidetään helposti nörttinä ja hikipinkona, ja sellaisen maineen saanut poika onkin alttiimpi koulukiusaamiselle ja sosiaaliselle eristämiselle. Sen sijaan ihailtavana pidetään luokan mölyapinaa ja sekopäätä, joka saa kavereita, tyttöystäviä ja suosiota ja jonka koulumenestyksessä ei ole kehumista.

Pojissa ei vaan arvosteta hyviä kouluarvosanoja ja pojilta ei muutenkaan selvästikään odoteta mitään hyvää, vain pelkkää "pojat on poikia" -väheksymistä. Tytöillä tätä ongelmaa ei ole olemassakaan, ja muutenkin heidän koulumenestykseensä kiinnitetään huomiota enemmän.

No edelleen se puolet pojista menee lukioon ja ainakaan pääkaupunkiseudulla ei sinne juuri alle kasin keskiarvolla mennä. Kyllä se alkaa poikienkin vanhempia viimeistään yläkoulun loppupuolella kiinnostamaan että minne se oma poika pääsee jatko-opintoihin vai pääseekö mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti täällä ei ole alapeukuttamassa kovin montaa poikien äitiä, jotka eivät selvästikään ole onnistuneet poikiensa kasvatuksessa tai sitten opettavat pojalleen jo lähtökohtaisesti, että ovat tyttöjä huonompia. Minun aikanani 90-luvun alussa terävin kärki oli poikia, tytöt olivat tasaisempia, mutta oli tytöissäkin pari täyttä älykääpiötä, jotka hädin tuskin oppivat lukemaan. Ero noissa koulussa menestyvissä pojissa ja tytöissä oli se, että pojat menestyivät aika pitkälti ilman lukemista. 

Minun aikanani 80-luvulla oli jonkin verran nykyistä enemmän hyvin menestyviä poikia. Mutta tässä viestissä esiin tuotu ajatus siitä, että pojat pärjäisivät puhtaan älykkyytensä perusteella ilman lukemista ja tytöt vain pänttäämällä on paitsi perusteeton, myös iso osa nyt näkyvää poikien alisuoritumisongelmaa. Sekä tytöissä että pojissa on niitä, joille peruskoulun asiat on helppo omaksua ilman näkyvää päntäämistä. Nämä pojat menestyvät koulussa tänäkin päivänä. Valtaosalle menestyminen peruskoulussa on mahdollista kohtuullisella vaivannäöllä. Tästä joukosta tytöt ovat tällä hetkellä niitä, jotka menestyvät ja pojat eivät. Onko syynä se, että pojille on syötetty ajatus älyllisestä ylivertaisuudesta, jonka vuoksi pänttääminen on turhaa ja osoitus heikkoudesta, tyttömäisyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.

Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…

Viimeisten vuosikymmenien ajan uudistamista on tehty niin, että sen kuviteltiin hyödyttävän poikia. On vähennetty pulpetissa istumista, jonka kuviteltiin sopivan kilteille tytöille ja lisätty toiminnallisuutta, kokemuksellisuutta ja erilaisia oppimistapoja.

Ilmeisesti tämä onkin suosinut niitä kilttejä tyttöjä, poikien olisi parempi istua tiukassa kurissa pulpetissa.

Niin, ja opetusministerin ja opetusministeriön suunnalta kuuluu pelkästään heinäsirkan sirinää. Mutta mitäpä siitä, että puolet lapsista saavat huonommat lähtökohdat elämään, nehän on vain poikia ja patriarkaatti pitääkin tuhota.

Huolipuhehan pojista on ihan loputon ja jatkuvasti vuosikymmenien ajan ongelmaa on yritetty korjata. Kertaakaan en ole kuullut opetusministerin tai -ministeriön suunnalta huolta siitä, mikä potentiaali tyttöjen osalta menetetään, kun opettajien huomiosta ja resursseista ylivoimainen enemmistö menee poikiin. Kuinka paljon paremmin tytöt saisivat potentiaalinsa hyödynnettyä, jos he saisivat prosenttiosuutensa verran huomiota opettajilta?[/quote]

TÄMÄ! Tutkitusti tyttökoulun käyneet naiset menestyvät elämässään paremmin kuin sekakoulun käyneet tytöt. Suomessa vastustetaan tyttökouluja, koska pojilla on oltava oikeus pilata tyttöjen elämä, joten tyttöjen taidot ja potentiaali menevät hukkaan.

Koulu ei suosi tyttöjä mitenkään, eikä syrji poikia mitenkään. Tytöt ovat pääsääntöisesti peruskoulu iässä tunnollisempia, oppivaisempia ja yhteistyökykyisempiä. Pojilla taas on usein ns.muuta mielessä, kuin koulunkäynti. Energia ja fokus on heillä monesti muualla. Näin opettajat joutuvat käyttämään opetusaikaa enemmän poikiin kuin tyttöihin.

Vierailija kirjoitti:

Kun lukee yli_lautaa, näkee helposti miksi pojat eivät pärjää.

Ja kun lukee vauva-palstaa ihmettee että mistä ihmeestä niille tytöille jaetaan koulussa ysejä ja kymppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulujärjestelmä on nykyään rakenteellisesti naisten naisille suunnittelema ja tämä näkyy. Naiset päättävät sen mitä, milloin ja miten opetetaan ja kuinka suorityksia arvioidaan jne.

Tämän vuoksi esim. kouluelämän ja työelämän välillä on niin iso kuilu. Ovat kaksi eri maailmaa.

Höpö höpö. Koulu oli vielä hierarkkisempi ennen mutta silloin ei ollut ongelmana kännyköitä. Liian moni poika on sairaalloisen riippuvainen kännykän räpläyksestä. Keskittymiskyky on nolla: ei kyetä lukemaan enää mitään eikä kuuntelemaan asiapuhetta.

Niin hierarkia toimii, kuten armeijassa, mutta naisten päähänpistosta hierarkioita on kouluissa purettu ja tämä näkyy kasvavina ongelmina.

Hierarkia toimii, kun ihmisistä pitää tehdä tykinruokaa. Hierarkia johtaa yleensä vakaviin kiusaamistapauksiin, mutta tietenkään se ei haittaa, jos ollaan tykinruokaa.

Hierarkia toimii kun halutaan tuloksia. Ilman sitä olisi paljon enemmän tykinruokaa. Esim. nykyään monet eivät opi peruskoulussa edes lukemaan, mikä oli ennen erittäin harvinaista.

Ennen riitti, että osasi lukea Maaseudun tulevaisuutta ja rehupussin kylkeä. Vaatimustaso tässäkin on noussut ja lukutaito on paljon laajempi käsite kuin ennen. Huokestuttavaa poikien surkean lukutaidon lisäksi on surkea kirjoitustaito! Nehän menevät käsi kädessä. Tietokoneella kirjoittaminen ei ole sen helpompaa kuin käsin, kun pitää kirjoittaa suunniteltua ja jäsenneltyä tekstiä yleiskielellä. Liian moni oppilas ei osaa kirjoittaa edes yhtä lausetta kieliopillisesti oikein, saati tekstiä!

Ei kyllä ole niin, että nykyään vaadittaisiin enemmän kuin ennen vaan juuri päinvastoin. Syynä tasapäistämisideologia, joka johtaa siihen että heikoimman aineksen mukaan mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulujärjestelmä on nykyään rakenteellisesti naisten naisille suunnittelema ja tämä näkyy. Naiset päättävät sen mitä, milloin ja miten opetetaan ja kuinka suorityksia arvioidaan jne.

Tämän vuoksi esim. kouluelämän ja työelämän välillä on niin iso kuilu. Ovat kaksi eri maailmaa.

Höpö höpö. Koulu oli vielä hierarkkisempi ennen mutta silloin ei ollut ongelmana kännyköitä. Liian moni poika on sairaalloisen riippuvainen kännykän räpläyksestä. Keskittymiskyky on nolla: ei kyetä lukemaan enää mitään eikä kuuntelemaan asiapuhetta.

Niin hierarkia toimii, kuten armeijassa, mutta naisten päähänpistosta hierarkioita on kouluissa purettu ja tämä näkyy kasvavina ongelmina.

Hierarkia toimii, kun ihmisistä pitää tehdä tykinruokaa. Hierarkia johtaa yleensä vakaviin kiusaamistapauksiin, mutta tietenkään se ei haittaa, jos ollaan tykinruokaa.

Hierarkia toimii kun halutaan tuloksia. Ilman sitä olisi paljon enemmän tykinruokaa. Esim. nykyään monet eivät opi peruskoulussa edes lukemaan, mikä oli ennen erittäin harvinaista.

Aina on ollut oppilaita, jotka eivät oppineet lukemaan. Heidät vain siirrettiin näkymättömiin. Ennen lukivaikeutta ei edes osattu diagnosoida.

Juuri niin! Lapionvarten kelpasi lukutaidotonkin mutta nyt sitä linjaa ei ole. Jokaisen on päästävä tavalla tai toisella opintoputkesta läpi. Koskaan ei jokainen ole oppinut kaikkea opetettua mutta nyt asiaan kiinnitetään huomiota ja satsataan tukea ja resursseja.

Peruskoulu on joka tapauksessa liian helppo lahjaalle sukupuoleen katsomatta. Siellä ei opi tekemään töitä ja se kostautuu sitten lukiossa.

Pojilta katsotaan huonoa käytöstä enemmän läpi sormien kuin tytöiltä ja toisaalta kuri on liian löysää.

Suhtaudun kyllä erittäin kriittisesti näihin tutkimuksiin, joiden perusteella tyttö- ja poikakoulut näyttäytyvät jonakin autuaaksi tekevänä asiana.

Suomessa on viimeksi käytetty erillisopetusta siihen aikaan, kun korkeampi koulutus oli vain rikkaiden ulottuvilla, ja ylioppilastutkinto merkitsi hyvää uraa ja täystyöllisyyttä - tosin erittäin vahvasti miehiä suosivilla työmarkkinoilla.

Niissä maissa, joissa erillisopetus on käytössä, on se leimallisesti maksullisien yksityiskoulujen valinta.

Mielestäni pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että sukupuolesta riippumatta siellä koulussa ovat AINA nämä samat naamat vuodesta toiseen, jotka saavat joulu- ja kevätjuhlissa kauheat määrät erilaisia palkintoja, stipendejä jne. Mielestäni näitä pitäisi jakaa useammille, eikä useita samoille naamoille vuodesta toiseen. On lapsia, nuoria jotka ikinä eivät saa yhtään, vaikka olisivat aivan hyviä oppilaita.

Sitten on näitä pettajia, jotka lakaisevat asiat maton alle, kun ei kiinnosta selvittää nuorien eripuraa. Onhan toki asioita, jotka tuntuvat turhilta ja pitäisi vanhempien lasten jo tietenkin yrittää vähän selvittää itse, mutta jos tilanteet jatkuvat niin vakavuusasteen etenemisen estämiseksi niihin vähemmänkin mielekkäisiin tilanteisiin pitäisi heti jonkun aikuisen puuttua heti sekä olla yhteydessä myös vanhempiin, ja keskustella asioista kaikki selväksi. Syyksi ei kelpaa se, että "pojat ovat poikia" tai että "tytöt ovat tyttöjö", tai "yritä ymmärtää". Nämä sanomiset ovat vähättelyä, ja antavat ymmärtää että toiselle puolelle pitäisi antaa kaikki ymmärrys.

Olisi paljon asioita, joista haluaisin 9v jälkeen keskustella, mutta mitäpä sitä enää, kun meno ei varmaan kuitenkaan kummemmaksi muuttuisi. Hyvää lomaa silti kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulujärjestelmä on nykyään rakenteellisesti naisten naisille suunnittelema ja tämä näkyy. Naiset päättävät sen mitä, milloin ja miten opetetaan ja kuinka suorityksia arvioidaan jne.

Tämän vuoksi esim. kouluelämän ja työelämän välillä on niin iso kuilu. Ovat kaksi eri maailmaa.

Höpö höpö. Koulu oli vielä hierarkkisempi ennen mutta silloin ei ollut ongelmana kännyköitä. Liian moni poika on sairaalloisen riippuvainen kännykän räpläyksestä. Keskittymiskyky on nolla: ei kyetä lukemaan enää mitään eikä kuuntelemaan asiapuhetta.

Niin hierarkia toimii, kuten armeijassa, mutta naisten päähänpistosta hierarkioita on kouluissa purettu ja tämä näkyy kasvavina ongelmina.

Hierarkia toimii, kun ihmisistä pitää tehdä tykinruokaa. Hierarkia johtaa yleensä vakaviin kiusaamistapauksiin, mutta tietenkään se ei haittaa, jos ollaan tykinruokaa.

Hierarkia toimii kun halutaan tuloksia. Ilman sitä olisi paljon enemmän tykinruokaa. Esim. nykyään monet eivät opi peruskoulussa edes lukemaan, mikä oli ennen erittäin harvinaista.

Ennen riitti, että osasi lukea Maaseudun tulevaisuutta ja rehupussin kylkeä. Vaatimustaso tässäkin on noussut ja lukutaito on paljon laajempi käsite kuin ennen. Huokestuttavaa poikien surkean lukutaidon lisäksi on surkea kirjoitustaito! Nehän menevät käsi kädessä. Tietokoneella kirjoittaminen ei ole sen helpompaa kuin käsin, kun pitää kirjoittaa suunniteltua ja jäsenneltyä tekstiä yleiskielellä. Liian moni oppilas ei osaa kirjoittaa edes yhtä lausetta kieliopillisesti oikein, saati tekstiä!

Ei kyllä ole niin, että nykyään vaadittaisiin enemmän kuin ennen vaan juuri päinvastoin. Syynä tasapäistämisideologia, joka johtaa siihen että heikoimman aineksen mukaan mennään.

Milloin olet itse käynyt koulua? Oletko opettaja? On sataprosenttinen fakta, että opetussuunnitelmissa ja opetuksessa on lukuisia asioita enemmän kuin vaikkapa 1990-luvulla, koska yhteiskunta muuttuu koko ajan ja koulu sen mukana.

Vierailija kirjoitti:

Koulu ei suosi tyttöjä mitenkään, eikä syrji poikia mitenkään. Tytöt ovat pääsääntöisesti peruskoulu iässä tunnollisempia, oppivaisempia ja yhteistyökykyisempiä. Pojilla taas on usein ns.muuta mielessä, kuin koulunkäynti. Energia ja fokus on heillä monesti muualla. Näin opettajat joutuvat käyttämään opetusaikaa enemmän poikiin kuin tyttöihin.

Ei ole tyttöjen suosimista eikä poikien syrjimistä - nimenomaan sinun kuvitelmissasi.

Tuntiaktiivisuuden vaikutus arvosanaan on ihan täyttä paskaa ja introverttien syrjintää.

Vierailija kirjoitti:

Arvosanat annetaan fiilispohjalta, jolloin samalla osaamisella tyttö voi saada 9 ja poika 7 riippuen tuntikäyttäytymisestä. 

Käytös ei vaikuta (tai sen ei ainakaan pitäisi vaikuttaa) aineen arvosanaan. Arvosanaan vaikuttaa osaaminen ja työskentely, käytöksestä saa erillisen arvosanan. Olen itse opettaja yläkoulussa sekä lukiossa, ja annan arvosanan puhtaasti osaamisen perusteella. Jos joku murrosikäinen kutsuu minua vaikka "vatun nuoraksi", sillä ei ole mitään väliä arvosanaa mietittäessä (toki pääsee keskustelemaan rehtorin kanssa käytöksestä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulujärjestelmä on nykyään rakenteellisesti naisten naisille suunnittelema ja tämä näkyy. Naiset päättävät sen mitä, milloin ja miten opetetaan ja kuinka suorityksia arvioidaan jne.

Tämän vuoksi esim. kouluelämän ja työelämän välillä on niin iso kuilu. Ovat kaksi eri maailmaa.

Höpö höpö. Koulu oli vielä hierarkkisempi ennen mutta silloin ei ollut ongelmana kännyköitä. Liian moni poika on sairaalloisen riippuvainen kännykän räpläyksestä. Keskittymiskyky on nolla: ei kyetä lukemaan enää mitään eikä kuuntelemaan asiapuhetta.

Niin hierarkia toimii, kuten armeijassa, mutta naisten päähänpistosta hierarkioita on kouluissa purettu ja tämä näkyy kasvavina ongelmina.

Hierarkia toimii, kun ihmisistä pitää tehdä tykinruokaa. Hierarkia johtaa yleensä vakaviin kiusaamistapauksiin, mutta tietenkään se ei haittaa, jos ollaan tykinruokaa.

Hierarkia toimii kun halutaan tuloksia. Ilman sitä olisi paljon enemmän tykinruokaa. Esim. nykyään monet eivät opi peruskoulussa edes lukemaan, mikä oli ennen erittäin harvinaista.

Ennen riitti, että osasi lukea Maaseudun tulevaisuutta ja rehupussin kylkeä. Vaatimustaso tässäkin on noussut ja lukutaito on paljon laajempi käsite kuin ennen. Huokestuttavaa poikien surkean lukutaidon lisäksi on surkea kirjoitustaito! Nehän menevät käsi kädessä. Tietokoneella kirjoittaminen ei ole sen helpompaa kuin käsin, kun pitää kirjoittaa suunniteltua ja jäsenneltyä tekstiä yleiskielellä. Liian moni oppilas ei osaa kirjoittaa edes yhtä lausetta kieliopillisesti oikein, saati tekstiä!

Ei kyllä ole niin, että nykyään vaadittaisiin enemmän kuin ennen vaan juuri päinvastoin. Syynä tasapäistämisideologia, joka johtaa siihen että heikoimman aineksen mukaan mennään.

Kävin koulua 1980-luvulla ja se oli helppoa ja mutkatonta. Ei tarvinnut säästää mistään oppikirjoista eikä työkirjoista pienessä kylässä. Ei ollut tietokoneita eikä kännyköitä viemässä huomiota. Kirjoitettiin lyijykynällä vihkoon. Mutta ei kaikki oppineet silloinkaan. Heikkoja oppilaita oli etenkin pojissa.