Mies perui kutsuni juhannuksen viettoon
Kolmikymppinen pariskunta, asumme yhdessä, yhteistä elämää takana 1,5 v ja viime juhannuksena samaa ongelmaa ei ollut kun olin itse töissä
Mies on suunnilleen viime juhannuksesta asti puhunut kaveriporukkansa juhannuksesta, kuinka mennään sitten sinne samalle mökille missä he ovat olleet aina ties kuinka monta vuotta, mitä kaikkea siellä yleensä tehdään ja kuinka minäkin varmasti pidän kaikesta. Siis oikeasti koko ajan puheissansa ollut että yhdessä mennään. Mökki on siis jonkun sellaisen kaverin, jota minä en ole tavannut eikä virallista kutsua ole tullut (siis miehini kautta) vaan sellaista epämääräistä että sinne mennään ja siellä ollaan.
Muutama kuukausi sitten alkoi miehen vatsappiin ilmestyä Jussi22 ryhmään kauheasti viestejä mutta minulle ei oikein puhunut enää mitään. Olimme noin kuukausi sitten miehen erään kaveripariskunnan luona käymässä ja he siinä kaikki kolme puhuivat innoissaan tästä juhannuksesta ja en itse ollut yhtään varma että koskiko suunnitelmat minua vai ei. Kun puhuivat vieraslistasta, tämä mieheni kaveri (mies myöskin) selitti kuinka nukkumapaikkoja on rajoitetusti ja bileet uhkaa paisua. Sivulauseessa ymmärsin tämän miehen kaverin puheista että hän toivoo myös minua paikalle ja kiva kun mieheni on löytänyt jonkun.
No jäin sitten odottelemaan että kertooko mieheni minulle mitään suunnitelmien yksityiskohtia, kuten päiviä, mökin sijaintia tai mitään. Ei ole kertonut. Viime viikolle kyllä mainosti kuinka paljon hänelle on jo joku ostanut juomia juhannusta varten, minusta ei puhunut mitään.
Nyt sitten kertoi kun näki että näin vatsappinsa laulavan että ajatteli mennä juhannuksena ilman minua. Ei myöntänyt edes että ei ollut missään vaiheessa kutsunut minua.
Suoraan sanottuna ei minua edes kiinnosta mökkeily vieraiden ihmisjoukkojen keskellä, mutta jotenkin ärsytti tämä tapa. Ensin ollaan niin innoissaan menossa priskuntana ja sitten ei ollakaan. Tulee vain olo että häpeääkö minua, enkö sopisi joukkoon hänen mielestään vai onko siellä kavereiden seassa jotakin mitä minä en saisi nähdä.
Ei sisältänyt edes mitään kysymystä, teki vain mieli avautua.
Kommentit (868)
Minusta pointti ei ole siinä ollaanko pariskuntana juhannus yhdessä vai erillään vaan se vittumainen tapa, jolla tämä hoidettiin. Itse näen tuossa aikamoisia red flageja. Mies ensin puhuu kaiken vuotta yhteisestä juhannuksesta ja sitten yrittää vain lakaista asian maton alle ikään kuin sinä et koskaan olisi sinne ollutkaan kutsuttukaan? Vähän inhottavan kuuloista sekin, että te kyläilette kaveripariskunnan kanssa ja he kolmestaan puhuvat juhannuksesta jättäen sinut ulkopuolelle. Mieti tuleeko miehesi koskaan olemaan sellainen kumppani, joka huomioi sinut tasavertaisena puolisona, jos olette olleet nyt jo 1,5 vuotta yhdessä ja hänestä on ihan ok tehdä sinulle käytännössä oharit. Hän kuulostaa siltä, että on aika teinitasolla vielä (puheet viinoista, jotka hänelle on hommattu jne.). Mitä luulet luopuisiko hän tällaisesta elämää tärkeämmästä kaverijuhannuksesta koskaan vaikka sinä olisit synnytyslaitoksella?
Meni kyllä nyt niin yli laidan. Olitte kylässä ja kaikki kolme puhuivat tulevasta juhannuksesta, sinä olit hiljaa?
Sivulause: eli kuuntelit rivien välistä?
Mikset avannut suutasi?
Miksi siellä olit hiljaa ja nyt täällä pälätät näin kovasti?
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei olisi ongelma olla erossa juhannuksena. Mutta tapa jolla apn mies asian hoitaa olisi.
Tuo hehkutus miten joku ostanut hänelle jo viinaksia juhannukseksi. Kuulostaa nuoren teinin jutuilta eikä aikuisen miehen puheelta.
Onko mies edes kysynyt mitä sinä mietit juhannuksesta tai joudutko nyt olemaan yksin juhannuksen jne?
Onko mies arjessakin yhtä itsekäs ? Jos on niin kannattaa harkita jatkaako suhdetta tuollaisen kanssa. Arvaappa kuka hoitaa jatkossa mahdolliset lapset niin juhannuksena kuin arkenakin
Samoin ajattelen. Ongelma ei ole niinkään erillinen juhannus, vaan avoimuuden puute, miehen leuhkiminen kaverijuhannuksella ja se että miestä ei edes tunnu kiinnostavan, mien ap viettää juhannuksen. Kyllä kumppanusten tulisi välittää myös toistensa mukavasta olosta.
Varaa Pariisiin, Prahaan tai muualle viikonloppumatka juhannukseksi.Avokilta voit kysyä ehtiikö heittää sut lentokentälle mökille mennessä.Elä ainakaan yksin jää kököttämään kotiin, vaan järjestä mukava reissu itsellesi.
Eilen oli aloitus, jossa mies meneekin kalareissulle kavereiden kesken, vaikka vaimoehdokas piti ottaa mukaan. Onko tämä saman aloittajan?
Sinänsä minusta on outoa, että aloittaja ei ole saanut suutaan auki keskustelun tiimellyksessä:
-Koskeeko tämä reissu minua?
Olisi ollut hyvin yksinkertaista kysyä, kun tämä ryhmä matkaa suunnitteli.
Vaikuttaa hyvin epäilyttävälle; matkassa on naisia, joiden kanssa siellä touhutaan tai sit vedetään "poikaporukalla" toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitat että juhannuksena täällä kotona pannaan ihan pirusti, olipa hän paikalla tai ei.
Luultavasti mies panee myös mökillä ap:n puuttumisesta huolimatta. Heivaa mäkeen!
Juu ei, en katselisi varsinkaan noin lyhyen seurustelun jälkeen. Onko sulla jotain vastavetoa? Festarit kavereiden kanssa tms?
No, mitäs ap ajatteli tehdä asialle? Viettää aika kotosalla funtsien mitä mies touhuaa? Vai mennä vanhuksia moikkaamaan? Tulee mieleen, ettei hänellä ole vastaavaa kaveriporukkaa, minkä kanssa riehua! Ei mullakaan ole eikä ole oikein koskaan ollutkaan.
Tuo, että joku kaveri ostaa juotavia tuota miestä varten, on outoa; ehkä kyseessä oli tarjoilut kaikille? Miksei aikuinen mies osta itse viinojaan?
Vierailija kirjoitti:
No, mitäs ap ajatteli tehdä asialle? Viettää aika kotosalla funtsien mitä mies touhuaa? Vai mennä vanhuksia moikkaamaan? Tulee mieleen, ettei hänellä ole vastaavaa kaveriporukkaa, minkä kanssa riehua! Ei mullakaan ole eikä ole oikein koskaan ollutkaan.
Tuo, että joku kaveri ostaa juotavia tuota miestä varten, on outoa; ehkä kyseessä oli tarjoilut kaikille? Miksei aikuinen mies osta itse viinojaan?
Jos kaveri oli vaikka edelliset velkaa tai kävi vaikka etelähelsingissä?
Itselleni ei tulisi mieleenkään viettää mitään jouluja tai juhannuksia kaveriporukassa ilman miestäni, eikä vastaavasti hänelläkään. Oudon tästä ap:n juhannuksesta tekee se, että kyseessä ei edes ole mikään miesten kännäysreissu, vaan siellä on kuitenkin osalla ainakin kumppanit ilmeisesti mukana.
Minusta monenkin kommentista unohtuu sellainen pääpointti, että vietetään niitä pyhiä sitten yhdessä tai erikseen, niin asioista sovitaan yhdessä, ratkaisun täytyy olla molemmille ok, ei vain toiselle. Parisuhteessa joutuu tekemään kompromissejä, ei voi elää kuten sinkkuna.
Niin se mieli muuttuu puolen vuoden ja puolentoista vuoden seurustelun välisenä aikana, voisi joku koiranleuka todeta.. ;)
Ap ei nyt täältä töistä ehdi kommentoimaan yksittäisiä kommentteja, mutta lukee tauolla ketjua.
Tuli jotenkin entistä phempi olo näistä kommenteista. Ei kommentoijien takia vaan miehen takia. Jotenkin ajattelin että ylireagoin kun ärsytti tuo ja minä olin se ongelma, ja odotin jopa saavani kuraa niskaa. Mutta onhan tuo miehen käytös ongelmallista.
Itseänikään ei haittaa niinkään erillisesti juhannuksen vietto, vaan tämä kommunikointi tai sen puute. Jäi kyllä ikävä maku..
Aiemmin mies on ollut erittäin huomaavainen niin arjessa kuin juhlassa. Syntymäpäivänä tulee aamiaiset sänkyyn, jouluna saan lahjoja ja hän halusi sen viettää kanssani. Muun muassa tällaista. Mutta en nyt tiedä enää. Ehkä otan pari päivää vähän enemmän omaa aikaa ja mietin mikä tässä hiertää. Kesäviikonloppujakaan meillä ei ylenmäärin ole kun lomat vähän eri aikoihin.
Josko juttelisitte rauhallisesti asiasta. Voihan olla, että mies on olettanut, että et halua mökkeillä (itsekin sanoit ettet hirveästi innostu tuollaisesta) ja kun olet edellisjuhannuksena ollut töissä, niin ehkä hän olettaa jotain siitä, että haluat olla rauhassa tms.? Jos et ole itsekään asiasta mitään maininnut, niin kyseessä on puutteellinen kommunikaatio molemmin puolin. Toki minäkin ihmettelisin kovasti, jos kumppani tekisi suunnitelmia jussiksi mainitsemattakaan niistä minulle. Vaikka olisikin ok, ettei aina vietetä juhlapyhiä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Liian lyhyt ja epävarma suhde tuohon porukkaan. Sinun ei katsota (vielä) kuuluvan joukkoon, sorry.
Siis joku "joukko" tulee ensin? Nämä kaksihan ovat asuneet jo 1,5 vuotta yhdessä. Miten ihmeessä mikään "joukko" voi olla tärkeämpi?
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta en katselisi tuollaista menoa. Läheiselläni on samaa ongelmaa enkä hänelle tätä kehtaa sanoa, koska hänestä tuollainen on ok. Elän pitkässä liitossa emmekä koskaan ole juhlineet erikseen. Kaikki erikseen juhlijat ovat olleet sellaisia, missä on ollut pettämistä ja muuta ikävää, lopulta ero.
Minäkin elän pitkässä avioliitossa ja olemme kyllä juhlineet erikseenkin. Esim. kaikki työpaikan pikkujoulut, kesäjuhlat jne. Välillä olen vain vastannut ei kiitos, kun minut on kutsuttu mukaan, ellei ole sattunut kiinnostamaan/huvittamaan. Olemme myös matkustelleet paljon erikseen, monet työmatkat, mutta erityisesti minä olen matkustanut ihan vaan lomille yksin, koska minulla on paljon enemmän vapaa-aikaa kuin miehellä. Emme siis ole eronneet ja edelleen elämme onnellisina yhdessä, monen kymmenen vuoden jälkeen. Omasta puolestani voin sanoa, etten ole koskaan pettänyt, vaikka tilaisuuksia olisi kyllä ollut. Jos mies on, on hän hoitanut sen niin fiksusti, ettei ole aihetta epäillä.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei nyt täältä töistä ehdi kommentoimaan yksittäisiä kommentteja, mutta lukee tauolla ketjua.
Tuli jotenkin entistä phempi olo näistä kommenteista. Ei kommentoijien takia vaan miehen takia. Jotenkin ajattelin että ylireagoin kun ärsytti tuo ja minä olin se ongelma, ja odotin jopa saavani kuraa niskaa. Mutta onhan tuo miehen käytös ongelmallista.
Itseänikään ei haittaa niinkään erillisesti juhannuksen vietto, vaan tämä kommunikointi tai sen puute. Jäi kyllä ikävä maku..
Aiemmin mies on ollut erittäin huomaavainen niin arjessa kuin juhlassa. Syntymäpäivänä tulee aamiaiset sänkyyn, jouluna saan lahjoja ja hän halusi sen viettää kanssani. Muun muassa tällaista. Mutta en nyt tiedä enää. Ehkä otan pari päivää vähän enemmän omaa aikaa ja mietin mikä tässä hiertää. Kesäviikonloppujakaan meillä ei ylenmäärin ole kun lomat vähän eri aikoihin.
Kiinnostaako häntä, mitä sinä teet juhannuksena? Eniten minulla se tässä särähtää, että hän on valmis jättämään sinut yksin kotiin ja maksimoimaan oman reissunsa huvit?
Mehän ei tiedetä mitä se kaveriporukka on mieltä ja yrittääkö pehmittää heidän juttuja, mutta jokatapauksessa miehen tominta on väärin.
En lukenut ketjun kaikkia kommentteja, mutta laitan nyt silti ajatuksiani.
Ensinnäkin ei kai ap:n mies voi luvata että ap pääsee hänen kaverinsa mökille, ellei siltä kaverilta ole kysytty? Jos tämä mökin omistaja ei huolinut ap:ta mukaan, koska kuten sanottua, nukkumatilaa on vähän ja ap ja mies ovat olleet aika vähän aikaa yhdessä. Ehkä ap ei kuulu samalla tavalla porukkaan vielä kuin niiden muiden puolisot? Jotain sellaista tuli mieleen.
Se on kyllä totta, että ap:n mies hoiti asian aika tökerösti. Ensin antoi olettaa että yhdessä mennään mutta sitten ei kuitenkaan, eikä edes kysynyt mitä mieltä ap on asiasta. Onhan se lapsellisesti toimittu, mutta ei kai nyt eron paikka sentään. Asiasta voi keskustella ja ap voi kertoa miehelleen, miltä tämän käytös tuntuu. Ymmärrän ap:n harmituksen mutta ymmärrän myös miestä. Mies on tuntenut nämä ystävänsä varmaan paljon kauemmin kuin ap:n, ja jos tällainen kaveriporukkajuhannus on tullut jo tavaksi, se on miehelle tärkeää. Eli jos ap ei pääse mukaan mökille, mies on kahden tulen välissä tavallaan ja valitsee mieluummin sen mökin kuin ap:n kanssa olon kahdestaan jossain.
Kait ap ja mies voisivat vielä sopia asiasta, että saisiko ap nyt kuitenkin tulla mukaan, mikäli se mökin omistajalle sopii?
Noi kommentit joissa sanotaan että "en ikinä viettäisi juhlia erikseen", niin niistä ei kannata välittää. Jokainen tavallaan. Itseäni ahdistaisi sellainen kahlinta, että joka ikinen juhla pitäisi viettää samassa paikassa kuin mieheni. Joskus vietämme, joskus emme. Ja muutenkin joku juhannus, päivä muiden joukossa... Tuntuu hassulta että sen viettoa suunnitellaan kuukausia etukäteen jossain sille varatussa whatsapp-ryhmässä. :D Itse mietin ehkä juhannusviikolla vasta että mitähän sitä tänä vuonna hommais, onko omilla ystävillä jotain menoa johon vois osallistua vai oisko miehen kanssa vai molempien. Mutta kukin tavallaan!
Ap:n miesystävä on itsekäs, eikä ole vielä sisäistänyt, mitä parisuhde tarkoittaa. Hän ei ole tullut edes ajatelleeksi, että pitäisi ottaa se naisystäväkin huomioon jotenkin. Ehkä hän meni alunperin lupailemaan liikaa, ja bileiden järjestäjä on ruvennut toppuuttelemaan, mutta ei ole uskaltanut kertoa totuutta. Kaveriporukka taitaa olla siinä elämänvaiheessa, että parisuhteet ovat alulla, mutta ei ole vielä lapsia. Tilanne muuttuu, kun on perheet ja lapset. Se känniördääminen jää niille teinivaiheeseen jämähtäneille päälle. Ap:n mies vaikuttaa juuri sellaiselta. Hän on ehkä kuvitellut pääsevänsä helpoimmalla, kun kieltää koskaan kertoneensakaan, niin voi pestä kätensä ja sanoa toisen käsittäneen väärin.
Vaikka olisi kuinka ok, että pariskunnat juhlivat eri osoitteissa, niin onhan tuo nyt surkeasti hoidettu tilanne, joka syö luottamuksen aika tehokkaasti.
Toisaalta ap olisi voinut ottaa ajoissa selvää, ketkä kaikki ovat menossa, koskeeko kutsu häntäkin, ja mikä on kaiken kaikkiaan homman nimi. Kun paria viikkoa aiemmin vedetäänkin muina miehinä matto alta, niin voihan siitä joitain johtopäätöksiä vetää. Mies kuvittelee olevansa kuivilla, mutta ainakin minulla kävisi ero mielessä. Ei siksi, että mies ei saisi mennä omissa menoissaan, vaan siksi, että mieheltä puuttuu täysin kyky huomioida toiset.
Ei minusta ole vähän aikaa yhdessä, jos ovat olleet 1,5 vuotta kimpassa ja asuvatkin yhdessä. Ovat avoliitossa.
Aloittajan miehestä kavereineen tulee mieleen sellainen miespoikien joukko, jotka pitävät koko juhannuksen sellaista ihme "äijjjäää, Jussi22" ölinää ja kuuntelevat jotain JVG:n Ikusita Vappua tajuamatta, että se on keski-ikäistyvien musiikkia ja elämä on muutenkin mennyt 10 vuodessa eteen päin.
Ap tuskin menettää mitään, mutta olihan toi nyt niin tympeä tapa ilmaista asia. Ja näin myöhään vielä, parhaillaan on pilannut toisen mahdollisuudet tehdä jotain muuta.