Mies perui kutsuni juhannuksen viettoon
Kolmikymppinen pariskunta, asumme yhdessä, yhteistä elämää takana 1,5 v ja viime juhannuksena samaa ongelmaa ei ollut kun olin itse töissä
Mies on suunnilleen viime juhannuksesta asti puhunut kaveriporukkansa juhannuksesta, kuinka mennään sitten sinne samalle mökille missä he ovat olleet aina ties kuinka monta vuotta, mitä kaikkea siellä yleensä tehdään ja kuinka minäkin varmasti pidän kaikesta. Siis oikeasti koko ajan puheissansa ollut että yhdessä mennään. Mökki on siis jonkun sellaisen kaverin, jota minä en ole tavannut eikä virallista kutsua ole tullut (siis miehini kautta) vaan sellaista epämääräistä että sinne mennään ja siellä ollaan.
Muutama kuukausi sitten alkoi miehen vatsappiin ilmestyä Jussi22 ryhmään kauheasti viestejä mutta minulle ei oikein puhunut enää mitään. Olimme noin kuukausi sitten miehen erään kaveripariskunnan luona käymässä ja he siinä kaikki kolme puhuivat innoissaan tästä juhannuksesta ja en itse ollut yhtään varma että koskiko suunnitelmat minua vai ei. Kun puhuivat vieraslistasta, tämä mieheni kaveri (mies myöskin) selitti kuinka nukkumapaikkoja on rajoitetusti ja bileet uhkaa paisua. Sivulauseessa ymmärsin tämän miehen kaverin puheista että hän toivoo myös minua paikalle ja kiva kun mieheni on löytänyt jonkun.
No jäin sitten odottelemaan että kertooko mieheni minulle mitään suunnitelmien yksityiskohtia, kuten päiviä, mökin sijaintia tai mitään. Ei ole kertonut. Viime viikolle kyllä mainosti kuinka paljon hänelle on jo joku ostanut juomia juhannusta varten, minusta ei puhunut mitään.
Nyt sitten kertoi kun näki että näin vatsappinsa laulavan että ajatteli mennä juhannuksena ilman minua. Ei myöntänyt edes että ei ollut missään vaiheessa kutsunut minua.
Suoraan sanottuna ei minua edes kiinnosta mökkeily vieraiden ihmisjoukkojen keskellä, mutta jotenkin ärsytti tämä tapa. Ensin ollaan niin innoissaan menossa priskuntana ja sitten ei ollakaan. Tulee vain olo että häpeääkö minua, enkö sopisi joukkoon hänen mielestään vai onko siellä kavereiden seassa jotakin mitä minä en saisi nähdä.
Ei sisältänyt edes mitään kysymystä, teki vain mieli avautua.
Kommentit (868)
Kyllä mekin ollaan juhannuksena erossa oltu, silloin kun mies on ollut lastensa kanssa, ja minä mökillä tai 400km päässä kaverin luona, mutta siitähän tässä ei ollut kysymys. Olen myös ollut kutsumatta, ja lopulta kieltänyt osallistumasta erästä miestä kaveriporukan jussijuhliimme, koska en tuntenut häntä yhtään vielä, olimme tapailleet vasta ihan hetken. Hän sai itkupotkuraivarit siitä, mutta en antanut periksi, ja eihän se "romanssi" kestäny kuin muutaman viikon.
Vierailija kirjoitti:
Kun mies haluaa omaa aikaa ilman naisystävää niin kehotetaan eroamaan. Järkeviä neuvoja...
Väärin. Mies ei ole kertonut haluavansa omaa aikaa. Vaan mies hehkutti miten yhdessä mennään juhannukseksi kavereiden kanssa mökille. Sitten muutti suunnitelman niin että haluaakin mennä ilman avokkia. Ja kieltää edes kutsuneensa toista mukaan.
Jos mies olisikin alunperin kertonut että onko ok jos menisin vanhojen kavereiden kanssa juhannukseksi mökille niin se tuntuisi aivan erilaiselta. Mitä ilmoitus mennään yhdessä siellä kauheasti kaikkea kivaa ja viinaa jne ja sitten vaan puskista ilmoitus että ei kun mä meenkin yksin. Miksi hehkuttaa kaikkea kivaa toiselle ja sitten ilmoittaa etten ota sua sinne mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun mies haluaa omaa aikaa ilman naisystävää niin kehotetaan eroamaan. Järkeviä neuvoja...
Ei tässä ole ongelma se, että mies haluaa omaa aikaa, vaan se että mies on täysi tuuliviiri joka puhuu mitä sylki suuhun tuo ja jonka puheisiin ei voi luottaa millään tasolla.
"Mies on suunnilleen viime juhannuksesta asti puhunut kaveriporukkansa juhannuksesta, kuinka mennään sitten sinne samalle mökille missä he ovat olleet aina ties kuinka monta vuotta, mitä kaikkea siellä yleensä tehdään ja kuinka minäkin varmasti pidän kaikesta. Siis oikeasti koko ajan puheissansa ollut että yhdessä mennään."
Lähes vuoden pidetty itsestäänselvänä että noihin juhliin mennä yhdessä, ja nyt hyvin lähellä juhannusta mies ilmoittaakin menevänsä yksin?
Totaalista kunnioituksen puutetta eikä se tuosta parane vaan huononee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Ap huomioiko mies sinua arjessa? Hierooko pyytämättä hartioita/ tekeekö sinulle herkullisen iltapalan ihan vaan ilahduttaakseen jne? Jos jäljellä yksi herkku niin ahmiiko sen vai kysyykö haluatko sinä tai puolitetaanko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Ja lopputuloksena on katkera ihminen, joka kiukuttelee siitä, kun joutuu viettämään joulut ja juhannukset puolisonsa sukulaisten kanssa. Niinpä. Pidän kesällä lomaa yleensä vähintään neljä viikkoa (tänä kesänä kuusi kuten edellisenäkin kesänä). Jos vanhempani vielä eläisivät, niin pitäisin kyllä aika vieraana ajatuksena sitä, että puolisoni pitäisi matkustaa heidän luokseen muutamaksi päiväksi, ottaen huomioon että meille jää yli viisi viikkoa aikaa viettää lomaa yhdessä.
Kysykääpä joskus siltä puolisolta, haluaisiko hän välillä viettää juhlapyhiä joko omilla sukulaisillaan tai ihan vain omissa oloissaan. Tai kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
haha, parisuhde on varmaan järjettömin idea mitä tulee mieleen heti tämän luettuani. Miks?zeesus.Why ?
Tästä tulee mieleen sellainen poika joka kuvittelee että kaikki pyörii aina hänen navan (tai alapään) ympärillä. Poika joka on tottunut siihen että kyllä naiset hoitaa kaiken ja ovat aina saatavilla kun jotain tarvii. Ei tule edes mieleen kysyä mitä toinen haluaisi koska kuvittelee että jos itsellä on maha täynnä niin kaikilla muillakin sama tilanne jne. Kuvittelee että parisuhteessa kaiken tarkoitus on miellyttää miestä. Naisen tunteilla tai haluilla ei ole arvoa.
Tällaiset ovat surkeita puolisoita ja isiä. Eivät kykene ymmärtämään miksi heidän pitäisi herätä yöllä hoivaamaan lasta tai miksi heidän pitäisi hoitaa lapsia juhannuksena eikä mennä mökille kännäämään. Eli kyky huomioida muiden tarpeita puuttuu kokonaan.
Onneksi itse löysin empaattisen miehen. Menee välillä kavereiden kanssa mökille mutta osaa huomioida muitakin. Jos vaikka lapsi on sairas niin ei lähde mökille vaan ilman valitusta ja mökötystä jää kotiin hoitamaan lasta tarvittaessa. Ennen mökkireissusta sopimista osaa kysyä onko asia minulle ok. Samoin minä kysyn mieheltäni omista reissuista onko ne ok. Eli molemmat huomioi toisaan.
Mies vaikuttaa melkoiselta tuuliviiriltä, jolla on vielä oppimista parisuhteesta ja toisen huomioimisesta.
Tottakai mielensä pahoittaa, jos toisen hössöttää juhannuksen vietosta yhdessä ja kaveriporukassa ja sinä siinä kaikessa hösöttämisessä mukana. Etenkin, jos annetaan ymmärtää miten sinä tulet mukaan. Ja yhtäkkiä mies piipittää, miten et tulekaan. Missähän lastentarhassa oikein pyörit? Nyt mä leikin sun kaa ja nyt en.
Jos olisin sinä laittaisin miehen selittämään, että mikä tää juttu oikein on. Tajuaako hän, miten asioista pitää sopia selkeästi ja jo heti alusta alkaen. Hän ei voi edellyttää sinulta selvännäkijän kykyä ja miten osaisit tulkita kaikesta siitä kimityksestä ja WA-viestittelystä, että aha, sinua ei ole pyydetty mukaan.
Arvaan myös, että miestä on pyydetty makuusijojen vähäisyydestä johtuen jättämään sinut pois matkasta. Muut eivät tunne sinua, niin on helppo sanoa että jätät muijas kotiin. Hän ei osaa sanoa sitä suoraan ja ei halua jäädä pois tutuista juhlista, joissa sitten kaatosateessa väristään grillin äärellä kaatokännissä
Hanki sellainen vanhanaikainen kaasulamppu miehesi tilalle, jos kaasuvalottamista kaipaat.
Jos minun ystäväni löytää uuden kumppanin, kaveripiirissä pidetään kyllä itsestäänselvyytenä sitä että puoliso kutsutaan seuraaviin pippaloihin tutustumaan porukkaan. Haluan tutustua ystävälleni tärkeään ihmiseen ja nähdä ystäväni onnellisena.
Kaveriporukka kuulostaa melko sisäänpäin lämpiävältä, tuskinpa AP:lla on sinne myöhemminkään mitään asiaa jos nyt ei kutsuta.
Jos vielä seuraavana jussina 2023 olette yhdessä, ja mies puheidensa mukaan puuhaa jotain yhteistä suunnitelmaa, niin teet vaan kylmästi omat suunnitelmat. Oot silti vaan "joo, oikein kiva, mennään vaan yhdessä". Jos päivän lähetessä jossain kohtaa kertoo, että hän on itsekseen menossa jonnekin, niin kerro, että hyvä että on löytänyt jotain tekemistä sille viikonlopulle, sillä sinäkin oot menossa johonkin muualle. Tai jos haluaa yhdessä sitten ollakin, niin kerro, että sori, ei sovi, sulla on omat suunnitelmat, etkä oo mitään luvannut hänelle.
Laita sille jauhot suuhun, ellet sitten jätä.
Vierailija kirjoitti:
Mies vaikuttaa melkoiselta tuuliviiriltä, jolla on vielä oppimista parisuhteesta ja toisen huomioimisesta.
Tottakai mielensä pahoittaa, jos toisen hössöttää juhannuksen vietosta yhdessä ja kaveriporukassa ja sinä siinä kaikessa hösöttämisessä mukana. Etenkin, jos annetaan ymmärtää miten sinä tulet mukaan. Ja yhtäkkiä mies piipittää, miten et tulekaan. Missähän lastentarhassa oikein pyörit? Nyt mä leikin sun kaa ja nyt en.
Jos olisin sinä laittaisin miehen selittämään, että mikä tää juttu oikein on. Tajuaako hän, miten asioista pitää sopia selkeästi ja jo heti alusta alkaen. Hän ei voi edellyttää sinulta selvännäkijän kykyä ja miten osaisit tulkita kaikesta siitä kimityksestä ja WA-viestittelystä, että aha, sinua ei ole pyydetty mukaan.
Arvaan myös, että miestä on pyydetty makuusijojen vähäisyydestä johtuen jättämään sinut pois matkasta. Muut eivät tunne sinua, niin on helppo sanoa että jätät muijas kotiin. Hän ei osaa sanoa sitä suoraan ja ei halua jäädä pois tutuista juhlista, joissa sitten kaatosateessa väristään grillin äärellä kaatokännissä
Mutta onko ap kertaakaan sanonut, että joo kuulostaa kivalta, mä tuun mukaan? Onko kertaakaan sanonut, että olispa kiva tulla mukaan? Apn mieskin joutuu tässä olemaan selvännäkijä kun ap ei sano mitään. Tuo kuulostaa nimenomaan siltä, että nyt mies sit ilmoittaa, että ei sit, jos ei kiinnosta.
Kysy nyt ihmeessä suoraan, että miten aikoo juhannuksen viettää ja kuulutko sinä niihin suunnitelmiin. Ja jos sanoo, että sinä et kuulu siihen, niin minä kyllä kysyisin, että miksi näin? Siinähän asia tulee selväksi ja mies sitten vaan vaihtoon jos perustelu on sinusta outo.
Jotain tapahtui matkan varrella, koska ensin olit osa suunnitelmaa ja yhtäkkiä et enää ollutkaan. Minusta 1,5 vuotta seurustelua ei ole mikään niin lyhyt aika, ettei voisi tulla isoihin juhannusbileisiin mukaan! Tuoreempiakin kumppaneita voi tuollaiseen ottaa mukaan. Kun kerran bileet paisuu, niin mihinkä suuntaan ne sitten ovat nyt paisumassa, ettei sinua oteta mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Ja lopputuloksena on katkera ihminen, joka kiukuttelee siitä, kun joutuu viettämään joulut ja juhannukset puolisonsa sukulaisten kanssa. Niinpä. Pidän kesällä lomaa yleensä vähintään neljä viikkoa (tänä kesänä kuusi kuten edellisenäkin kesänä). Jos vanhempani vielä eläisivät, niin pitäisin kyllä aika vieraana ajatuksena sitä, että puolisoni pitäisi matkustaa heidän luokseen muutamaksi päiväksi, ottaen huomioon että meille jää yli viisi viikkoa aikaa viettää lomaa yhdessä.
Kysykääpä joskus siltä puolisolta, haluaisiko hän välillä viettää juhlapyhiä joko omilla sukulaisillaan tai ihan vain omissa oloissaan. Tai kavereiden kanssa.
Olen eri vastaaja, mutta myös minun korvaani kuulosti erikoiselta, että omaa puolisoa ei katsota perheeksi! En myöskään näe mitään tarvetta mennä kummankaan sukulaisille päiväkausiksi kyläilemään. Ne ovat sukulaisia, eivät perhettä. Oma perhe on puoliso ja lapset. Pidän kummallisena, että perheeksi nimitetään lapsuudenperhettä eikä omaa puolisoa. Aivan kuin kyseessä olisivat hyvin nuoret ihmiset, teini-ikäiset, jotka eivät vielä ole irtaantuneet lapsuudenperheestään.
Muutenkin ahdistavia tuollaiset pakkovierailut sukulaisille. Välttämättä ne sukulaisetkaan eivät halua sinne "lapsia" (ei täysi-ikäisiä) päiväkausiksi täysihoitoon. Oletteko itse sitä ajatelleet? Jotkut ihmiset eivät ikinä opi ajattelemaan, että vanhemmat ovat jo vanhoja ihmisiä, jotka eivät jaksa lapsiperheiden tai muidenkaan pitkä yökyläilyjä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Ja lopputuloksena on katkera ihminen, joka kiukuttelee siitä, kun joutuu viettämään joulut ja juhannukset puolisonsa sukulaisten kanssa. Niinpä. Pidän kesällä lomaa yleensä vähintään neljä viikkoa (tänä kesänä kuusi kuten edellisenäkin kesänä). Jos vanhempani vielä eläisivät, niin pitäisin kyllä aika vieraana ajatuksena sitä, että puolisoni pitäisi matkustaa heidän luokseen muutamaksi päiväksi, ottaen huomioon että meille jää yli viisi viikkoa aikaa viettää lomaa yhdessä.
Kysykääpä joskus siltä puolisolta, haluaisiko hän välillä viettää juhlapyhiä joko omilla sukulaisillaan tai ihan vain omissa oloissaan. Tai kavereiden kanssa.
Olen eri vastaaja, mutta myös minun korvaani kuulosti erikoiselta, että omaa puolisoa ei katsota perheeksi! En myöskään näe mitään tarvetta mennä kummankaan sukulaisille päiväkausiksi kyläilemään. Ne ovat sukulaisia, eivät perhettä. Oma perhe on puoliso ja lapset. Pidän kummallisena, että perheeksi nimitetään lapsuudenperhettä eikä omaa puolisoa. Aivan kuin kyseessä olisivat hyvin nuoret ihmiset, teini-ikäiset, jotka eivät vielä ole irtaantuneet lapsuudenperheestään.
Muutenkin ahdistavia tuollaiset pakkovierailut sukulaisille. Välttämättä ne sukulaisetkaan eivät halua sinne "lapsia" (ei täysi-ikäisiä) päiväkausiksi täysihoitoon. Oletteko itse sitä ajatelleet? Jotkut ihmiset eivät ikinä opi ajattelemaan, että vanhemmat ovat jo vanhoja ihmisiä, jotka eivät jaksa lapsiperheiden tai muidenkaan pitkä yökyläilyjä enää.
Siis eli piti lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies vaikuttaa melkoiselta tuuliviiriltä, jolla on vielä oppimista parisuhteesta ja toisen huomioimisesta.
Tottakai mielensä pahoittaa, jos toisen hössöttää juhannuksen vietosta yhdessä ja kaveriporukassa ja sinä siinä kaikessa hösöttämisessä mukana. Etenkin, jos annetaan ymmärtää miten sinä tulet mukaan. Ja yhtäkkiä mies piipittää, miten et tulekaan. Missähän lastentarhassa oikein pyörit? Nyt mä leikin sun kaa ja nyt en.
Jos olisin sinä laittaisin miehen selittämään, että mikä tää juttu oikein on. Tajuaako hän, miten asioista pitää sopia selkeästi ja jo heti alusta alkaen. Hän ei voi edellyttää sinulta selvännäkijän kykyä ja miten osaisit tulkita kaikesta siitä kimityksestä ja WA-viestittelystä, että aha, sinua ei ole pyydetty mukaan.
Arvaan myös, että miestä on pyydetty makuusijojen vähäisyydestä johtuen jättämään sinut pois matkasta. Muut eivät tunne sinua, niin on helppo sanoa että jätät muijas kotiin. Hän ei osaa sanoa sitä suoraan ja ei halua jäädä pois tutuista juhlista, joissa sitten kaatosateessa väristään grillin äärellä kaatokännissä
Mutta onko ap kertaakaan sanonut, että joo kuulostaa kivalta, mä tuun mukaan? Onko kertaakaan sanonut, että olispa kiva tulla mukaan? Apn mieskin joutuu tässä olemaan selvännäkijä kun ap ei sano mitään. Tuo kuulostaa nimenomaan siltä, että nyt mies sit ilmoittaa, että ei sit, jos ei kiinnosta.
Naiset harrastaa just tätä. Sit loukkaannutaan kun ei sovikaan suunnitelmiin vaikka itse ei ole edes kerrottu mitä haluaa. Ap viettää nyt vaan juhannuksensa toisin ja mies saa nauttia mökkeilystä, sitähän ap halusi.
Vierailija kirjoitti:
Kun mies haluaa omaa aikaa ilman naisystävää niin kehotetaan eroamaan. Järkeviä neuvoja...
Kannattaa valita sellainen puoliso, että kestää häntä erittäin mielellään myös juhannuksena. Pojat viettävät kaverjuhannuksia ja jättävät puolison ulos niistä. Tosin tässäkin porukassa näyttää osa olevan mukana. Erikoista touhua.
Olemme olleet mökkijuhannuksessa, jossa osa porukasta oli teltassa eikä ollut mitään ongelmaa.
haha, parisuhde on varmaan järjettömin idea mitä tulee mieleen heti tämän luettuani. Miks?zeesus.Why ?