"Nainen saa aina, myös parisuhteen"
Nauratti, kun luin tätä palstaa ja joku mies oli kirjoittanut parisuhdekeskusteluun seuraavan kommentin:
"Nainen, vaikka olisi kuinka ruma, saa aina. Myös parisuhteen. Ei ehkä sen kanssa kenen kanssa haluaa, mutta aina löytyy joku mies, joka myös haluaa"
Ööh, miksi kukaan nainen haluaisi parisuhteeseen jonkun kanssa, jota ei oikeasti halua? Tai seksiä joltain, jota ei oikeasti halua? Miksi miehet ovat niin katkeria naisille, eikö he ymmärrä, että seksi tai parisuhde ei anna naiselle mitään sellaisen ihmisen kanssa, jota nainen ei todellakaan oikeasti halua?
En ymmärrä noita miesten harhaluuloja naisista :D
Kommentit (2529)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen mielikuva, että miehet ihan mielellään pariutuvat alaspäin. Näin he saavat pönkitettyä omaa todellista tai kuviteltua superioteettiaan eikä ego joudu naisen uhkaamaksi.
Onko nyt sitten kuitenkin niin, että miehet haluaisivatkin pariutua ylöspäin vai itkettääkö niitä miehiä, joiden alapuolelta ei löydy naisia? Kyllä meitä "ylijäämä"naisiakin harmittaa, ettei yläpuolelta löydy miehiä. Mutta elämä nyt vaan on tällaista. Onneksi muuten ihan hyvää.
Olen tämä sama viime hetken vänkääjä, josta kaikki palstanaiset vetävät hernemaissipaprikapussin nenään, kun kerron heille, että kaikki miehet eivät välttämättä täytä elämäänsä juoksemassa tonnikalan tuoksun perässä.
Tuo ego homma pitää paikkaansa jossain määrin. Miehet eivät halua tosiaan naista, joka tulee ensi töikseen haastamaan, ainakin minä tiputan nopeasti ne naiset. Nyt tällä kertaa puhun omasta puolestani, enkä voi puhua muiden puolesta. Mutta uskoisin, että miehet keskimäärin aistivat, että milloin naisen arvostus ja submissiivisuus on olemassa, ja se on ihan oikeasti arvostettava asia minun mielestäni, että saan johtaa parisuhdetta tietyissä asioissa. Minä maksan, ja minä johdan. Ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi naisen mielipidettä, mutta en jaksa koko ajan kinata ja arvostan rauhaa. Ehkä tässä on jonkinlainen luontainen balanssi olemassa?
En oikein usko, että mies haluaa pariutua ylöspäin. Varmaankin ihan mahdollista, mutta aika harvassa on ne tapaukset, missä se on mahdollista? Kaikillehan on olemassa joku ylempänä ja alempana. Naisten, joiden sosioekonominen taso on korkea, heidän ns. dating pool eli potentiaaliset miehet, jotka ovat heitä korkeammalla, on ohut. Nämä miehet taas ovat kaikkien naisten kohteita, ja heille löytyy usein se halutuimman osan nainen eli nuori nainen, iältään 23 vuotta. Siksi korkeassa asemassa olevien naisten on usein vaikea löytää kumppania.
Miksi miehet eivät halua pariutua ylöspäin?
Koska nainen ei huoli, mies on se joka mahdollistaa.
Tähän voisi toivoa muutosta, mutta se ei ole miesten käsissä.
En ole ollenkaan yllättynyt että joku täällä kertoo toivovansa että naiset alkaisi suhteisiin sellaisten miesten kanssa joiden kanssa eivät halua.
Ihmettelen vain mitä tämän toivoja kuvittelee että kukaan siinä saa?
Havitteleeko hän sitä sosiaalistastatusta mitä kuvittelee suhteella saavan vai miksi?Ei kukaan toivo että naisten tulisi alkaa parisuhteisiin sellaisten miesten kanssa joita eivät halua. Teet omia tulkintojasi miesvihakiimassasi.
Sen sijaan toivottiin että kriteerit muuttuisivat, ja naiset voisivat haluta myös heitä vähemmän ansaitsevaa miestä.
Eli suomeksi miehiä joita eivät halua.
Jos tarjoat lapsille ruokaa ja ne kieltäytyy maistamasta kun se ei ole nakkeja ja ranskalaisia, toivotko että heidän kriteerinsä hyvälle ruoalle muuttuisivat vai toteatko että sen asian toivominen olisi lasten pakottamista.
Huom: se toive että kriteerit muuttuisi
Tiedän jo, sä jatkat jankkaamista koska et sä ole täällä keskustelemassa.
Ymmärränkö oikein: toivot, että kun tarpeeksi pitkään jaksat näitä keskusteluja käydä, niin naiset alkaisivat rakastua erilaisiin miehiin kuin aiemmin?
Et ymmärrä.
Minun keskustelullani teidän kanssanne ei ole mitään merkitystä sen suhteen millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa.
Jos vertailemme suomea ja vaikkapa gambiaa, voimme varmasti kaikki olla samaa mieltä, että pariutumispreferenssit ovat erilaiset.
Voimmeko?
Mikäli voimme, rohkenen jopa väittää, että jossain köyhissä maissa mies voi saada naisen, tai nainen miehen ihan vain olemalla varakas länsimaalainen. Nainen tai mies voi olla ulkonäöltään ja vaikkapa iältään kovin eri tasolla toisen kanssa, kuten vaikkapa siinä jutussa jossa se 72-vuotias nainen haki itselleen 30-vuotiaita miehiä gambiasta ja oli kovin pahoillaan euroopan politiikasta oleskeluun oikeuttavan luvan suhteen.
En siis väitä etteikö täsmälleen sama onnistuisi myös suomessa, mutta keskimäärin miesten pariutumispreferenssi 30-vuotiaana ei ole 72-vuotias nainen.
Saatte olla eri mieltä.
Millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa ja miksi ja miten se liittyy tähän aiheeseen? Palaan tämänkin vastauksen lukemaan illemmalla, nyt on pakko päästä jo ulos.
Kuka tietää?
Itse toivoin ettei miesten tarvitsis mahdollistaa naisille kaikkea jatkossa vaan naiset ottaisivat vähätuloisemman miehen nykyistä helpommin.
Sen toivomisesta nousi suuri poru.
Tässä kohtaa lähdin reilu neljä tuntia sitten ulos pihatöihin, nyt on aikaa jatkaa taas. Harmi, että räkyttäminen on ilmeisesti tuhonnut tämänkin ketjun.
Ovatko miehet objekteja, joita naiset voivat ottaa miten haluavat? EIkö muutos voisi lähteä miehistä itsestään? He voisivat sanoa ei itseään pienituloisemmille naisille.
Jos se on noin yksinkertaista, että minä naisena voin päättää ottaa sellaisen miehen kuin haluan, niin minkä ihmeen takia haluaisin kahdesta miehestä sen pienituloisemman? Ennen kuin kiirehdit asioiden edelle niin totean, että minulla ja puolisollani on erilliset rahat ja yhteiset kulut maksamme 50/50. Hän ei ole mahdollistanut minulle yhtään mitään sen enempää kuin minkä yhdessä asuminen mahdollistaa jokaiselle; asumiskulut pienenevät molemmilla. Se, että hänellä on ilmeisesti jokseenkin samanlaiset tulot kuin minulla, tai ainakin hänen rahankäyttötapansa ovat samanlaiset kuin minulla, mahdollistaa sen, että voimme tehdä asioita yhdessä. Ennen koronaa mm. matkustelimme paljon. En ole niin hyvätuloinen, että pystyisin maksamaan jatkuvasti miehen matkat, konsertti- ja elokuvaliput, ulkona syömisen, harrastukset jne, joten jos puolisoni olisi merkittävästi pienituloisempi tai hänen rahankäyttötapansa olisivat erilaiset, joutuisin tekemään noita asioita yksin tai ystävieni kanssa.
Ei minulla edes ollut valittavana jotain toista samaan aikaan niin, että olisi edes teoreettisesti ollut tilanne, jossa minun olisi pitänyt valita hänen ja jonkun pienituloisemman välillä, mutta jos olisi ollut, niin millä ihmeen logiikalla minun olisi kannattanut valita se pienituloisempi?
P.S. Minä olen maksanut puolisolleni kaksi ulkomaanmatkaa, koska olen halunnut hänet seurakseni kohteisiin, jotka eivät häntä niin paljon kiinnostaneet; minä olen maksanut hänelle enemmän harrastuksia ja lippuja; minä olen maksanut enemmän ulkona syömisiä. Koska olen halunnut hänet seurakseni. Jatkuvasti en siihen kuitenkaan pystyisi.
Naisen tulojen pienuus ei ole miehille ongelma.
Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma.
Sinun ei tarvitse valita pienituloisempaa kahdesta miehestä, ei siitä ole kyse. Kyse on siitä että mies joutuu esimerkiksi kompensoimaan koulutustasoaan (tai sen puutetta) tuloillaan.
Naiset ovat parisuhteissa koulutetumpia kuin miehet. Yli kolmannes pareista on sellaisia, joissa nainen omaa korkeamman koulutuksen.
Mäenpää pitääkin jatkotutkimuksen aiheena kompensoivien tekijöiden selvittämistä. Yksi niistä on lapsuudenperheen sosioekonominen tausta, jonka samankaltaisuudella on todettu olevan vaikutusta puolisonvalintaan.
– Koulutuseroja voi kompensoida myös miehen parempi palkka. Hyvätuloinen, vähemmän koulutettu mies voi olla korkeastikoulutetulle naiselle sopiva valinta.
Ymmärrän tehneeni rikoksen naiseutta vastaan kun kyseenalaistin tämän asian.
Pahoittelut kaikille, oikeasti.
Olet täysin oikeassa tuossa, että minun ei tarvitse (tarvinnut) valita kahdesta miehestä. Väitän, että on hyvin harvinaista, että nainen olisi yhtä kiinnostunut kahdesta miehestä, ja joutuisi valitsemaan heistä sen, kumpaan haluaa sitoutua tai kumman kanssa haluaa lähteä syventämään tutustumista. Itselleni ei ole tapahtunut sellaista koskaan enkä tiedä yhtäkään ystävää, joka olisi joutunut sellaiseen tilanteeseen.
"Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma" - millä tavalla? En liioin ole koskaan ollut tilanteessa, jossa jonkun miehen tulojen pienuus olisi ollut minulle ongelma. Olen ollut rakastunut pitkäaikaistyöttömään (nuorena opiskelijana) ja olen ollut rakastunut kunnan vuokra-asunnossa asuvaan julkisen sektorin työntekijään, jonka palkka arvatenkin oli pieni (en koskaan kokenut tarpeelliseksi kysyä). Muiden miesten tuloilla ei ole minulle yhtään mitään merkitystä, miksi ne olisivat minulle ongelma?
Mutta ehkä se selittyykin omalla sosioekonomisella taustallani; isä oli kirvesmies ja äiti siivooja. Olin perheemme ja lähisukumme ensimmäinen korkeasti koulutettu.
Olen myös näissä keskusteluissa sanonut lukemattomia kertoja, että JOS olisin (jälleen) siinä käsittämättömässä tilanteessa, että olisi kaksi kiinnostavaa miestä, joista toinen olisi hyvin ansaitseva ammattikoulu- tai jopa vain peruskoulutaustainen yrittäjä ja toinen kirjastovirkailija tai apurahatutkija, niin todennäköisemmin sydämeni sykkisi sille apurahatutkijalle. Mutta eipä tuollaistakaan tilannetta ihmiselle yleensä elämän aikana tule.
En tiedä, miksi vaivaudun vastaamaan, ehkä jossain sisimmässäni toivon, että toisto saa sitkeimmänkin samojen lainausten toistelijan etsimään uusia argumentteja ja siten kyseenalaistaa hänen maailmankuvansa.
Tulojen pienuus on naisille ongelma koska naisen elintaso ei saa pudota naisen hankkiessa lapsen, ja naisen jäädessä pois työelämästä toistaiseksi.
Miksi se mies haluaa naisen, joka haluaa pitää yksin hoitovapaat ja ettei elintaso silti putoa?
Vaatimus ei ole tuo parisuhdetta muodostaessa, se tuodaan julki vasta kun tilanne on jo päällä.
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
Vierailija kirjoitti:
Kun meille tuli tyttöystävän kanssa tauko suhteeseen, en saanut kertaakaan, kun tyttöystävä oli reilun kuukauden aikana ollut yli kymmenen miehen kanssa. Oli karvasta kalkkia katsoa baarissa, kun hän flirttailee isokokoisten mustien miesten kanssa ja lähtee jatkoille.
Noinhan ne asiat oikeasti menee ja sitä on turha edes naisten yrittää kiistää. Itse en ole seksiä saanut yli 3 vuoteen. Eipä sillä että olisin ihan hirveästi edes jaksanut enää yrittää kun se tuntuu ihan turhalta omien voimavarojen tuhlaamiselta ja tyhjän saa kyllä pyytämättäkin. On ollut kaikkea muutakin paskaa elämässä viime vuosina kuten läheisten kuolemia. Ihme kun en ole jo tehnyt jotain peruuttamatonta kun lääkärikään ei suostunut edes rauhoittavia kirjoittamaan.
Atm33v kirjoitti:
Onhan se niin läpinäkyvää että tämä palsta on enimmäkseen joku naisten miesvihakerho vähän kuten joku Suomi24 Sinkut palsta jossa ilman naista jääneet vihaiset miehet mollaa naisia kilpaa. Tai en tiedä mollaako siellä enää kukaan ketään kun en ole jaksanut sielläkään käydä enää aikoihin. Eipä ne ongelmat netissä huutelemalla ratkea, pitäisi olla pokkaa mennä sanomaan samat asiat päin naamaa ihan oikeassa elämässä silläkin uhalla että saattaa saada vaikka nyrkistä.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen mielikuva, että miehet ihan mielellään pariutuvat alaspäin. Näin he saavat pönkitettyä omaa todellista tai kuviteltua superioteettiaan eikä ego joudu naisen uhkaamaksi.
Onko nyt sitten kuitenkin niin, että miehet haluaisivatkin pariutua ylöspäin vai itkettääkö niitä miehiä, joiden alapuolelta ei löydy naisia? Kyllä meitä "ylijäämä"naisiakin harmittaa, ettei yläpuolelta löydy miehiä. Mutta elämä nyt vaan on tällaista. Onneksi muuten ihan hyvää.
Olen tämä sama viime hetken vänkääjä, josta kaikki palstanaiset vetävät hernemaissipaprikapussin nenään, kun kerron heille, että kaikki miehet eivät välttämättä täytä elämäänsä juoksemassa tonnikalan tuoksun perässä.
Tuo ego homma pitää paikkaansa jossain määrin. Miehet eivät halua tosiaan naista, joka tulee ensi töikseen haastamaan, ainakin minä tiputan nopeasti ne naiset. Nyt tällä kertaa puhun omasta puolestani, enkä voi puhua muiden puolesta. Mutta uskoisin, että miehet keskimäärin aistivat, että milloin naisen arvostus ja submissiivisuus on olemassa, ja se on ihan oikeasti arvostettava asia minun mielestäni, että saan johtaa parisuhdetta tietyissä asioissa. Minä maksan, ja minä johdan. Ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi naisen mielipidettä, mutta en jaksa koko ajan kinata ja arvostan rauhaa. Ehkä tässä on jonkinlainen luontainen balanssi olemassa?
En oikein usko, että mies haluaa pariutua ylöspäin. Varmaankin ihan mahdollista, mutta aika harvassa on ne tapaukset, missä se on mahdollista? Kaikillehan on olemassa joku ylempänä ja alempana. Naisten, joiden sosioekonominen taso on korkea, heidän ns. dating pool eli potentiaaliset miehet, jotka ovat heitä korkeammalla, on ohut. Nämä miehet taas ovat kaikkien naisten kohteita, ja heille löytyy usein se halutuimman osan nainen eli nuori nainen, iältään 23 vuotta. Siksi korkeassa asemassa olevien naisten on usein vaikea löytää kumppania.
Miksi miehet eivät halua pariutua ylöspäin?
Koska nainen ei huoli, mies on se joka mahdollistaa.
Tähän voisi toivoa muutosta, mutta se ei ole miesten käsissä.
En ole ollenkaan yllättynyt että joku täällä kertoo toivovansa että naiset alkaisi suhteisiin sellaisten miesten kanssa joiden kanssa eivät halua.
Ihmettelen vain mitä tämän toivoja kuvittelee että kukaan siinä saa?
Havitteleeko hän sitä sosiaalistastatusta mitä kuvittelee suhteella saavan vai miksi?Ei kukaan toivo että naisten tulisi alkaa parisuhteisiin sellaisten miesten kanssa joita eivät halua. Teet omia tulkintojasi miesvihakiimassasi.
Sen sijaan toivottiin että kriteerit muuttuisivat, ja naiset voisivat haluta myös heitä vähemmän ansaitsevaa miestä.
Eli suomeksi miehiä joita eivät halua.
Jos tarjoat lapsille ruokaa ja ne kieltäytyy maistamasta kun se ei ole nakkeja ja ranskalaisia, toivotko että heidän kriteerinsä hyvälle ruoalle muuttuisivat vai toteatko että sen asian toivominen olisi lasten pakottamista.
Huom: se toive että kriteerit muuttuisi
Tiedän jo, sä jatkat jankkaamista koska et sä ole täällä keskustelemassa.
Ymmärränkö oikein: toivot, että kun tarpeeksi pitkään jaksat näitä keskusteluja käydä, niin naiset alkaisivat rakastua erilaisiin miehiin kuin aiemmin?
Et ymmärrä.
Minun keskustelullani teidän kanssanne ei ole mitään merkitystä sen suhteen millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa.
Jos vertailemme suomea ja vaikkapa gambiaa, voimme varmasti kaikki olla samaa mieltä, että pariutumispreferenssit ovat erilaiset.
Voimmeko?
Mikäli voimme, rohkenen jopa väittää, että jossain köyhissä maissa mies voi saada naisen, tai nainen miehen ihan vain olemalla varakas länsimaalainen. Nainen tai mies voi olla ulkonäöltään ja vaikkapa iältään kovin eri tasolla toisen kanssa, kuten vaikkapa siinä jutussa jossa se 72-vuotias nainen haki itselleen 30-vuotiaita miehiä gambiasta ja oli kovin pahoillaan euroopan politiikasta oleskeluun oikeuttavan luvan suhteen.
En siis väitä etteikö täsmälleen sama onnistuisi myös suomessa, mutta keskimäärin miesten pariutumispreferenssi 30-vuotiaana ei ole 72-vuotias nainen.
Saatte olla eri mieltä.
Millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa ja miksi ja miten se liittyy tähän aiheeseen? Palaan tämänkin vastauksen lukemaan illemmalla, nyt on pakko päästä jo ulos.
Kuka tietää?
Itse toivoin ettei miesten tarvitsis mahdollistaa naisille kaikkea jatkossa vaan naiset ottaisivat vähätuloisemman miehen nykyistä helpommin.
Sen toivomisesta nousi suuri poru.
Tässä kohtaa lähdin reilu neljä tuntia sitten ulos pihatöihin, nyt on aikaa jatkaa taas. Harmi, että räkyttäminen on ilmeisesti tuhonnut tämänkin ketjun.
Ovatko miehet objekteja, joita naiset voivat ottaa miten haluavat? EIkö muutos voisi lähteä miehistä itsestään? He voisivat sanoa ei itseään pienituloisemmille naisille.
Jos se on noin yksinkertaista, että minä naisena voin päättää ottaa sellaisen miehen kuin haluan, niin minkä ihmeen takia haluaisin kahdesta miehestä sen pienituloisemman? Ennen kuin kiirehdit asioiden edelle niin totean, että minulla ja puolisollani on erilliset rahat ja yhteiset kulut maksamme 50/50. Hän ei ole mahdollistanut minulle yhtään mitään sen enempää kuin minkä yhdessä asuminen mahdollistaa jokaiselle; asumiskulut pienenevät molemmilla. Se, että hänellä on ilmeisesti jokseenkin samanlaiset tulot kuin minulla, tai ainakin hänen rahankäyttötapansa ovat samanlaiset kuin minulla, mahdollistaa sen, että voimme tehdä asioita yhdessä. Ennen koronaa mm. matkustelimme paljon. En ole niin hyvätuloinen, että pystyisin maksamaan jatkuvasti miehen matkat, konsertti- ja elokuvaliput, ulkona syömisen, harrastukset jne, joten jos puolisoni olisi merkittävästi pienituloisempi tai hänen rahankäyttötapansa olisivat erilaiset, joutuisin tekemään noita asioita yksin tai ystävieni kanssa.
Ei minulla edes ollut valittavana jotain toista samaan aikaan niin, että olisi edes teoreettisesti ollut tilanne, jossa minun olisi pitänyt valita hänen ja jonkun pienituloisemman välillä, mutta jos olisi ollut, niin millä ihmeen logiikalla minun olisi kannattanut valita se pienituloisempi?
P.S. Minä olen maksanut puolisolleni kaksi ulkomaanmatkaa, koska olen halunnut hänet seurakseni kohteisiin, jotka eivät häntä niin paljon kiinnostaneet; minä olen maksanut hänelle enemmän harrastuksia ja lippuja; minä olen maksanut enemmän ulkona syömisiä. Koska olen halunnut hänet seurakseni. Jatkuvasti en siihen kuitenkaan pystyisi.
Naisen tulojen pienuus ei ole miehille ongelma.
Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma.
Sinun ei tarvitse valita pienituloisempaa kahdesta miehestä, ei siitä ole kyse. Kyse on siitä että mies joutuu esimerkiksi kompensoimaan koulutustasoaan (tai sen puutetta) tuloillaan.
Naiset ovat parisuhteissa koulutetumpia kuin miehet. Yli kolmannes pareista on sellaisia, joissa nainen omaa korkeamman koulutuksen.
Mäenpää pitääkin jatkotutkimuksen aiheena kompensoivien tekijöiden selvittämistä. Yksi niistä on lapsuudenperheen sosioekonominen tausta, jonka samankaltaisuudella on todettu olevan vaikutusta puolisonvalintaan.
– Koulutuseroja voi kompensoida myös miehen parempi palkka. Hyvätuloinen, vähemmän koulutettu mies voi olla korkeastikoulutetulle naiselle sopiva valinta.
Ymmärrän tehneeni rikoksen naiseutta vastaan kun kyseenalaistin tämän asian.
Pahoittelut kaikille, oikeasti.
Olet täysin oikeassa tuossa, että minun ei tarvitse (tarvinnut) valita kahdesta miehestä. Väitän, että on hyvin harvinaista, että nainen olisi yhtä kiinnostunut kahdesta miehestä, ja joutuisi valitsemaan heistä sen, kumpaan haluaa sitoutua tai kumman kanssa haluaa lähteä syventämään tutustumista. Itselleni ei ole tapahtunut sellaista koskaan enkä tiedä yhtäkään ystävää, joka olisi joutunut sellaiseen tilanteeseen.
"Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma" - millä tavalla? En liioin ole koskaan ollut tilanteessa, jossa jonkun miehen tulojen pienuus olisi ollut minulle ongelma. Olen ollut rakastunut pitkäaikaistyöttömään (nuorena opiskelijana) ja olen ollut rakastunut kunnan vuokra-asunnossa asuvaan julkisen sektorin työntekijään, jonka palkka arvatenkin oli pieni (en koskaan kokenut tarpeelliseksi kysyä). Muiden miesten tuloilla ei ole minulle yhtään mitään merkitystä, miksi ne olisivat minulle ongelma?
Mutta ehkä se selittyykin omalla sosioekonomisella taustallani; isä oli kirvesmies ja äiti siivooja. Olin perheemme ja lähisukumme ensimmäinen korkeasti koulutettu.
Olen myös näissä keskusteluissa sanonut lukemattomia kertoja, että JOS olisin (jälleen) siinä käsittämättömässä tilanteessa, että olisi kaksi kiinnostavaa miestä, joista toinen olisi hyvin ansaitseva ammattikoulu- tai jopa vain peruskoulutaustainen yrittäjä ja toinen kirjastovirkailija tai apurahatutkija, niin todennäköisemmin sydämeni sykkisi sille apurahatutkijalle. Mutta eipä tuollaistakaan tilannetta ihmiselle yleensä elämän aikana tule.
En tiedä, miksi vaivaudun vastaamaan, ehkä jossain sisimmässäni toivon, että toisto saa sitkeimmänkin samojen lainausten toistelijan etsimään uusia argumentteja ja siten kyseenalaistaa hänen maailmankuvansa.
Tulojen pienuus on naisille ongelma koska naisen elintaso ei saa pudota naisen hankkiessa lapsen, ja naisen jäädessä pois työelämästä toistaiseksi.
Miksi se mies haluaa naisen, joka haluaa pitää yksin hoitovapaat ja ettei elintaso silti putoa?
Vaatimus ei ole tuo parisuhdetta muodostaessa, se tuodaan julki vasta kun tilanne on jo päällä.
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Vierailija kirjoitti:
Atm33v kirjoitti:
Onhan se niin läpinäkyvää että tämä palsta on enimmäkseen joku naisten miesvihakerho vähän kuten joku Suomi24 Sinkut palsta jossa ilman naista jääneet vihaiset miehet mollaa naisia kilpaa. Tai en tiedä mollaako siellä enää kukaan ketään kun en ole jaksanut sielläkään käydä enää aikoihin. Eipä ne ongelmat netissä huutelemalla ratkea, pitäisi olla pokkaa mennä sanomaan samat asiat päin naamaa ihan oikeassa elämässä silläkin uhalla että saattaa saada vaikka nyrkistä.
Ei ole.
Kyllä on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Atm33v kirjoitti:
Onhan se niin läpinäkyvää että tämä palsta on enimmäkseen joku naisten miesvihakerho vähän kuten joku Suomi24 Sinkut palsta jossa ilman naista jääneet vihaiset miehet mollaa naisia kilpaa. Tai en tiedä mollaako siellä enää kukaan ketään kun en ole jaksanut sielläkään käydä enää aikoihin. Eipä ne ongelmat netissä huutelemalla ratkea, pitäisi olla pokkaa mennä sanomaan samat asiat päin naamaa ihan oikeassa elämässä silläkin uhalla että saattaa saada vaikka nyrkistä.
Ei ole.
Kyllä on
Ei sinunkaan ole pakko täällä roikkua. Mutta niin vaan piti heti aamusta nostaa riitaketju ylös.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Sori, meni lainaus rikki, kun yritin lyhentää ketjua.
Riitaketju??
Täällä naiset kertovat kokemuksistaan omien puolisoittensa toilailuista.[/quote]
No ei kyl kerro. Jotkut miehet kertoneet, kuin naiset eivät joko heitä halua, tai kuin eron jälkeen baareissa käyttäytyy ikävästi (triolli?). Jotkut naiset kertoneet, kuon kiba mies heillä on. Loput vänkää siitä, onko joistakin miehistä puhuminen vihapuhetta.
Vierailija kirjoitti:
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Taidat tosiaan olla uusi täällä. Sen saa jokainen noin valittava kuulla moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Taidat tosiaan olla uusi täällä. Sen saa jokainen noin valittava kuulla moneen kertaan.
Tuohan on miesvihaa-tyyppi. Sairas trolli, joka on provoillut jo vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Taidat tosiaan olla uusi täällä. Sen saa jokainen noin valittava kuulla moneen kertaan.
Tuohan on miesvihaa-tyyppi. Sairas trolli, joka on provoillut jo vuosikausia.
Joo, huomaan. Pitäisi saada kontrolloida naisten, tai naisiksi oletettujen, keskustelunaiheita.
Onko mielestäsi sama kuin kausittainen nimimerkki Winner, joka ottaa henkilökohtaisena loukkauksena joidenkin palstailijoiden Damiano-fanituksen? Tokikin yleistää sen koskemaan kaikkia naisia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Hei, tämä menee vähän aiheen ohi, mutta on mielestäni mielenkiintoinen. Miksi yhteisessä taloudessa noudatetaan juuri naisen siisteyskäsitystä ja standardeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Hei, tämä menee vähän aiheen ohi, mutta on mielestäni mielenkiintoinen. Miksi yhteisessä taloudessa noudatetaan juuri naisen siisteyskäsitystä ja standardeja?
Ei, vaan miksi valittava osapuoli muuttaa yhteistalouteen varmistumatta sellaisen asian sujuvuudesta, joka on hänelle itselleen tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Hei, tämä menee vähän aiheen ohi, mutta on mielestäni mielenkiintoinen. Miksi yhteisessä taloudessa noudatetaan juuri naisen siisteyskäsitystä ja standardeja?
No, miksi?
Kommenttini ei sisältänyt millään tavalla väitettä, että yhteisessä taloudessa pitäisi noudattaa naisen siisteyskäsitystä ja standardeja. Kerroin, mitä vastaan naisille, jotka valittavat siitä, ettei mies osallistu kotitöihin. He ovat silloin itse kuvitelleet, että on jotkut yhdessä sovitut standardit; että mies muuttuu, kun mennään avoliittoon. Sinulla tai yhdelläkään miehellä ei ole velvollisuutta noudattaa naisen siisteyskäsitystä tai standardeja, ei tietenkään! Ja siksi nimenomaan laitan vastuun naiselle itselleen: katso, kuinka mies asuu yksin asuessaan. Se on se hänen käsityksensä ja standardinsa ja mitä hän odottaa kodilta ja asumiselta.
Jos odotukset kodilta ovat liian kaukana toisistaan, ei kannata muuttaa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Hei, tämä menee vähän aiheen ohi, mutta on mielestäni mielenkiintoinen. Miksi yhteisessä taloudessa noudatetaan juuri naisen siisteyskäsitystä ja standardeja?
Ei, vaan miksi valittava osapuoli muuttaa yhteistalouteen varmistumatta sellaisen asian sujuvuudesta, joka on hänelle itselleen tärkeä.
Juuri näin, osasit kiteyttää asian paremmin kuin minä itse, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen mielikuva, että miehet ihan mielellään pariutuvat alaspäin. Näin he saavat pönkitettyä omaa todellista tai kuviteltua superioteettiaan eikä ego joudu naisen uhkaamaksi.
Onko nyt sitten kuitenkin niin, että miehet haluaisivatkin pariutua ylöspäin vai itkettääkö niitä miehiä, joiden alapuolelta ei löydy naisia? Kyllä meitä "ylijäämä"naisiakin harmittaa, ettei yläpuolelta löydy miehiä. Mutta elämä nyt vaan on tällaista. Onneksi muuten ihan hyvää.
Olen tämä sama viime hetken vänkääjä, josta kaikki palstanaiset vetävät hernemaissipaprikapussin nenään, kun kerron heille, että kaikki miehet eivät välttämättä täytä elämäänsä juoksemassa tonnikalan tuoksun perässä.
Tuo ego homma pitää paikkaansa jossain määrin. Miehet eivät halua tosiaan naista, joka tulee ensi töikseen haastamaan, ainakin minä tiputan nopeasti ne naiset. Nyt tällä kertaa puhun omasta puolestani, enkä voi puhua muiden puolesta. Mutta uskoisin, että miehet keskimäärin aistivat, että milloin naisen arvostus ja submissiivisuus on olemassa, ja se on ihan oikeasti arvostettava asia minun mielestäni, että saan johtaa parisuhdetta tietyissä asioissa. Minä maksan, ja minä johdan. Ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi naisen mielipidettä, mutta en jaksa koko ajan kinata ja arvostan rauhaa. Ehkä tässä on jonkinlainen luontainen balanssi olemassa?
En oikein usko, että mies haluaa pariutua ylöspäin. Varmaankin ihan mahdollista, mutta aika harvassa on ne tapaukset, missä se on mahdollista? Kaikillehan on olemassa joku ylempänä ja alempana. Naisten, joiden sosioekonominen taso on korkea, heidän ns. dating pool eli potentiaaliset miehet, jotka ovat heitä korkeammalla, on ohut. Nämä miehet taas ovat kaikkien naisten kohteita, ja heille löytyy usein se halutuimman osan nainen eli nuori nainen, iältään 23 vuotta. Siksi korkeassa asemassa olevien naisten on usein vaikea löytää kumppania.
Miksi miehet eivät halua pariutua ylöspäin?
Koska nainen ei huoli, mies on se joka mahdollistaa.
Tähän voisi toivoa muutosta, mutta se ei ole miesten käsissä.
En ole ollenkaan yllättynyt että joku täällä kertoo toivovansa että naiset alkaisi suhteisiin sellaisten miesten kanssa joiden kanssa eivät halua.
Ihmettelen vain mitä tämän toivoja kuvittelee että kukaan siinä saa?
Havitteleeko hän sitä sosiaalistastatusta mitä kuvittelee suhteella saavan vai miksi?Ei kukaan toivo että naisten tulisi alkaa parisuhteisiin sellaisten miesten kanssa joita eivät halua. Teet omia tulkintojasi miesvihakiimassasi.
Sen sijaan toivottiin että kriteerit muuttuisivat, ja naiset voisivat haluta myös heitä vähemmän ansaitsevaa miestä.
Eli suomeksi miehiä joita eivät halua.
Jos tarjoat lapsille ruokaa ja ne kieltäytyy maistamasta kun se ei ole nakkeja ja ranskalaisia, toivotko että heidän kriteerinsä hyvälle ruoalle muuttuisivat vai toteatko että sen asian toivominen olisi lasten pakottamista.
Huom: se toive että kriteerit muuttuisi
Tiedän jo, sä jatkat jankkaamista koska et sä ole täällä keskustelemassa.
Ymmärränkö oikein: toivot, että kun tarpeeksi pitkään jaksat näitä keskusteluja käydä, niin naiset alkaisivat rakastua erilaisiin miehiin kuin aiemmin?
Et ymmärrä.
Minun keskustelullani teidän kanssanne ei ole mitään merkitystä sen suhteen millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa.
Jos vertailemme suomea ja vaikkapa gambiaa, voimme varmasti kaikki olla samaa mieltä, että pariutumispreferenssit ovat erilaiset.
Voimmeko?
Mikäli voimme, rohkenen jopa väittää, että jossain köyhissä maissa mies voi saada naisen, tai nainen miehen ihan vain olemalla varakas länsimaalainen. Nainen tai mies voi olla ulkonäöltään ja vaikkapa iältään kovin eri tasolla toisen kanssa, kuten vaikkapa siinä jutussa jossa se 72-vuotias nainen haki itselleen 30-vuotiaita miehiä gambiasta ja oli kovin pahoillaan euroopan politiikasta oleskeluun oikeuttavan luvan suhteen.
En siis väitä etteikö täsmälleen sama onnistuisi myös suomessa, mutta keskimäärin miesten pariutumispreferenssi 30-vuotiaana ei ole 72-vuotias nainen.
Saatte olla eri mieltä.
Millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa ja miksi ja miten se liittyy tähän aiheeseen? Palaan tämänkin vastauksen lukemaan illemmalla, nyt on pakko päästä jo ulos.
Kuka tietää?
Itse toivoin ettei miesten tarvitsis mahdollistaa naisille kaikkea jatkossa vaan naiset ottaisivat vähätuloisemman miehen nykyistä helpommin.
Sen toivomisesta nousi suuri poru.
Tässä kohtaa lähdin reilu neljä tuntia sitten ulos pihatöihin, nyt on aikaa jatkaa taas. Harmi, että räkyttäminen on ilmeisesti tuhonnut tämänkin ketjun.
Ovatko miehet objekteja, joita naiset voivat ottaa miten haluavat? EIkö muutos voisi lähteä miehistä itsestään? He voisivat sanoa ei itseään pienituloisemmille naisille.
Jos se on noin yksinkertaista, että minä naisena voin päättää ottaa sellaisen miehen kuin haluan, niin minkä ihmeen takia haluaisin kahdesta miehestä sen pienituloisemman? Ennen kuin kiirehdit asioiden edelle niin totean, että minulla ja puolisollani on erilliset rahat ja yhteiset kulut maksamme 50/50. Hän ei ole mahdollistanut minulle yhtään mitään sen enempää kuin minkä yhdessä asuminen mahdollistaa jokaiselle; asumiskulut pienenevät molemmilla. Se, että hänellä on ilmeisesti jokseenkin samanlaiset tulot kuin minulla, tai ainakin hänen rahankäyttötapansa ovat samanlaiset kuin minulla, mahdollistaa sen, että voimme tehdä asioita yhdessä. Ennen koronaa mm. matkustelimme paljon. En ole niin hyvätuloinen, että pystyisin maksamaan jatkuvasti miehen matkat, konsertti- ja elokuvaliput, ulkona syömisen, harrastukset jne, joten jos puolisoni olisi merkittävästi pienituloisempi tai hänen rahankäyttötapansa olisivat erilaiset, joutuisin tekemään noita asioita yksin tai ystävieni kanssa.
Ei minulla edes ollut valittavana jotain toista samaan aikaan niin, että olisi edes teoreettisesti ollut tilanne, jossa minun olisi pitänyt valita hänen ja jonkun pienituloisemman välillä, mutta jos olisi ollut, niin millä ihmeen logiikalla minun olisi kannattanut valita se pienituloisempi?
P.S. Minä olen maksanut puolisolleni kaksi ulkomaanmatkaa, koska olen halunnut hänet seurakseni kohteisiin, jotka eivät häntä niin paljon kiinnostaneet; minä olen maksanut hänelle enemmän harrastuksia ja lippuja; minä olen maksanut enemmän ulkona syömisiä. Koska olen halunnut hänet seurakseni. Jatkuvasti en siihen kuitenkaan pystyisi.
Naisen tulojen pienuus ei ole miehille ongelma.
Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma.
Sinun ei tarvitse valita pienituloisempaa kahdesta miehestä, ei siitä ole kyse. Kyse on siitä että mies joutuu esimerkiksi kompensoimaan koulutustasoaan (tai sen puutetta) tuloillaan.
Naiset ovat parisuhteissa koulutetumpia kuin miehet. Yli kolmannes pareista on sellaisia, joissa nainen omaa korkeamman koulutuksen.
Mäenpää pitääkin jatkotutkimuksen aiheena kompensoivien tekijöiden selvittämistä. Yksi niistä on lapsuudenperheen sosioekonominen tausta, jonka samankaltaisuudella on todettu olevan vaikutusta puolisonvalintaan.
– Koulutuseroja voi kompensoida myös miehen parempi palkka. Hyvätuloinen, vähemmän koulutettu mies voi olla korkeastikoulutetulle naiselle sopiva valinta.
Ymmärrän tehneeni rikoksen naiseutta vastaan kun kyseenalaistin tämän asian.
Pahoittelut kaikille, oikeasti.
Olet täysin oikeassa tuossa, että minun ei tarvitse (tarvinnut) valita kahdesta miehestä. Väitän, että on hyvin harvinaista, että nainen olisi yhtä kiinnostunut kahdesta miehestä, ja joutuisi valitsemaan heistä sen, kumpaan haluaa sitoutua tai kumman kanssa haluaa lähteä syventämään tutustumista. Itselleni ei ole tapahtunut sellaista koskaan enkä tiedä yhtäkään ystävää, joka olisi joutunut sellaiseen tilanteeseen.
"Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma" - millä tavalla? En liioin ole koskaan ollut tilanteessa, jossa jonkun miehen tulojen pienuus olisi ollut minulle ongelma. Olen ollut rakastunut pitkäaikaistyöttömään (nuorena opiskelijana) ja olen ollut rakastunut kunnan vuokra-asunnossa asuvaan julkisen sektorin työntekijään, jonka palkka arvatenkin oli pieni (en koskaan kokenut tarpeelliseksi kysyä). Muiden miesten tuloilla ei ole minulle yhtään mitään merkitystä, miksi ne olisivat minulle ongelma?
Mutta ehkä se selittyykin omalla sosioekonomisella taustallani; isä oli kirvesmies ja äiti siivooja. Olin perheemme ja lähisukumme ensimmäinen korkeasti koulutettu.
Olen myös näissä keskusteluissa sanonut lukemattomia kertoja, että JOS olisin (jälleen) siinä käsittämättömässä tilanteessa, että olisi kaksi kiinnostavaa miestä, joista toinen olisi hyvin ansaitseva ammattikoulu- tai jopa vain peruskoulutaustainen yrittäjä ja toinen kirjastovirkailija tai apurahatutkija, niin todennäköisemmin sydämeni sykkisi sille apurahatutkijalle. Mutta eipä tuollaistakaan tilannetta ihmiselle yleensä elämän aikana tule.
En tiedä, miksi vaivaudun vastaamaan, ehkä jossain sisimmässäni toivon, että toisto saa sitkeimmänkin samojen lainausten toistelijan etsimään uusia argumentteja ja siten kyseenalaistaa hänen maailmankuvansa.
Tulojen pienuus on naisille ongelma koska naisen elintaso ei saa pudota naisen hankkiessa lapsen, ja naisen jäädessä pois työelämästä toistaiseksi.
Miksi se mies haluaa naisen, joka haluaa pitää yksin hoitovapaat ja ettei elintaso silti putoa?
Vaatimus ei ole tuo parisuhdetta muodostaessa, se tuodaan julki vasta kun tilanne on jo päällä.
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
Eikös tämä ole tyypillisemmin naisten ongelma?
Ne asiat joista sytytte miehessä ovat ihan eri asioit akuin ne jotka ratkaisevat toimiiko parisuhde?
Tehän aina kitisette kotitöihin osallistumisesta ja tunteista puhumisesta. Miksi ei kelvannut tunteista puhuva, pehmoinen kotimies? Piti ottaa se jämerämies tai menomies ja toivoa että mies muuttuu tai sen sisältä löytyy se erilainen puoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
sanothan tuon myös naisille jotka valittavat täällä ettei mies osallistu kotitöihin??
Todellakin sanon. Olen lukemattomia kertoja esittänyt kysymyksen, miten se kodinhoito yhtäkkiä muuttui. Että mies seurusteluvuosina asui siistissä kodissaan ja hoiti kotityöt kunnolla, mutta yhteenmuutettua yhtäkkiä kodin siisteys ja puhtaus lakkasikin kiinnostamasta? Useimmiten en saa mitään vastausta, koska todellisuudessa ei ole luultavasti seurusteltu pitkään ennen yhteenmuuttoa, ja se miehen koti on ollut poikamieskämppä eikä siisti, kivasti sisustettu koti.
Hei, tämä menee vähän aiheen ohi, mutta on mielestäni mielenkiintoinen. Miksi yhteisessä taloudessa noudatetaan juuri naisen siisteyskäsitystä ja standardeja?
Ei, vaan miksi valittava osapuoli muuttaa yhteistalouteen varmistumatta sellaisen asian sujuvuudesta, joka on hänelle itselleen tärkeä.
Oi, tämä kun osattaisiin puolin ja toisin myös muissa asioissa. Esim. seksin määrässä, laadussa ja kilojen kerryttämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen mielikuva, että miehet ihan mielellään pariutuvat alaspäin. Näin he saavat pönkitettyä omaa todellista tai kuviteltua superioteettiaan eikä ego joudu naisen uhkaamaksi.
Onko nyt sitten kuitenkin niin, että miehet haluaisivatkin pariutua ylöspäin vai itkettääkö niitä miehiä, joiden alapuolelta ei löydy naisia? Kyllä meitä "ylijäämä"naisiakin harmittaa, ettei yläpuolelta löydy miehiä. Mutta elämä nyt vaan on tällaista. Onneksi muuten ihan hyvää.
Olen tämä sama viime hetken vänkääjä, josta kaikki palstanaiset vetävät hernemaissipaprikapussin nenään, kun kerron heille, että kaikki miehet eivät välttämättä täytä elämäänsä juoksemassa tonnikalan tuoksun perässä.
Tuo ego homma pitää paikkaansa jossain määrin. Miehet eivät halua tosiaan naista, joka tulee ensi töikseen haastamaan, ainakin minä tiputan nopeasti ne naiset. Nyt tällä kertaa puhun omasta puolestani, enkä voi puhua muiden puolesta. Mutta uskoisin, että miehet keskimäärin aistivat, että milloin naisen arvostus ja submissiivisuus on olemassa, ja se on ihan oikeasti arvostettava asia minun mielestäni, että saan johtaa parisuhdetta tietyissä asioissa. Minä maksan, ja minä johdan. Ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi naisen mielipidettä, mutta en jaksa koko ajan kinata ja arvostan rauhaa. Ehkä tässä on jonkinlainen luontainen balanssi olemassa?
En oikein usko, että mies haluaa pariutua ylöspäin. Varmaankin ihan mahdollista, mutta aika harvassa on ne tapaukset, missä se on mahdollista? Kaikillehan on olemassa joku ylempänä ja alempana. Naisten, joiden sosioekonominen taso on korkea, heidän ns. dating pool eli potentiaaliset miehet, jotka ovat heitä korkeammalla, on ohut. Nämä miehet taas ovat kaikkien naisten kohteita, ja heille löytyy usein se halutuimman osan nainen eli nuori nainen, iältään 23 vuotta. Siksi korkeassa asemassa olevien naisten on usein vaikea löytää kumppania.
Miksi miehet eivät halua pariutua ylöspäin?
Koska nainen ei huoli, mies on se joka mahdollistaa.
Tähän voisi toivoa muutosta, mutta se ei ole miesten käsissä.
En ole ollenkaan yllättynyt että joku täällä kertoo toivovansa että naiset alkaisi suhteisiin sellaisten miesten kanssa joiden kanssa eivät halua.
Ihmettelen vain mitä tämän toivoja kuvittelee että kukaan siinä saa?
Havitteleeko hän sitä sosiaalistastatusta mitä kuvittelee suhteella saavan vai miksi?Ei kukaan toivo että naisten tulisi alkaa parisuhteisiin sellaisten miesten kanssa joita eivät halua. Teet omia tulkintojasi miesvihakiimassasi.
Sen sijaan toivottiin että kriteerit muuttuisivat, ja naiset voisivat haluta myös heitä vähemmän ansaitsevaa miestä.
Eli suomeksi miehiä joita eivät halua.
Jos tarjoat lapsille ruokaa ja ne kieltäytyy maistamasta kun se ei ole nakkeja ja ranskalaisia, toivotko että heidän kriteerinsä hyvälle ruoalle muuttuisivat vai toteatko että sen asian toivominen olisi lasten pakottamista.
Huom: se toive että kriteerit muuttuisi
Tiedän jo, sä jatkat jankkaamista koska et sä ole täällä keskustelemassa.
Ymmärränkö oikein: toivot, että kun tarpeeksi pitkään jaksat näitä keskusteluja käydä, niin naiset alkaisivat rakastua erilaisiin miehiin kuin aiemmin?
Et ymmärrä.
Minun keskustelullani teidän kanssanne ei ole mitään merkitystä sen suhteen millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa.
Jos vertailemme suomea ja vaikkapa gambiaa, voimme varmasti kaikki olla samaa mieltä, että pariutumispreferenssit ovat erilaiset.
Voimmeko?
Mikäli voimme, rohkenen jopa väittää, että jossain köyhissä maissa mies voi saada naisen, tai nainen miehen ihan vain olemalla varakas länsimaalainen. Nainen tai mies voi olla ulkonäöltään ja vaikkapa iältään kovin eri tasolla toisen kanssa, kuten vaikkapa siinä jutussa jossa se 72-vuotias nainen haki itselleen 30-vuotiaita miehiä gambiasta ja oli kovin pahoillaan euroopan politiikasta oleskeluun oikeuttavan luvan suhteen.
En siis väitä etteikö täsmälleen sama onnistuisi myös suomessa, mutta keskimäärin miesten pariutumispreferenssi 30-vuotiaana ei ole 72-vuotias nainen.
Saatte olla eri mieltä.
Millaiseksi yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa ja miksi ja miten se liittyy tähän aiheeseen? Palaan tämänkin vastauksen lukemaan illemmalla, nyt on pakko päästä jo ulos.
Kuka tietää?
Itse toivoin ettei miesten tarvitsis mahdollistaa naisille kaikkea jatkossa vaan naiset ottaisivat vähätuloisemman miehen nykyistä helpommin.
Sen toivomisesta nousi suuri poru.
Tässä kohtaa lähdin reilu neljä tuntia sitten ulos pihatöihin, nyt on aikaa jatkaa taas. Harmi, että räkyttäminen on ilmeisesti tuhonnut tämänkin ketjun.
Ovatko miehet objekteja, joita naiset voivat ottaa miten haluavat? EIkö muutos voisi lähteä miehistä itsestään? He voisivat sanoa ei itseään pienituloisemmille naisille.
Jos se on noin yksinkertaista, että minä naisena voin päättää ottaa sellaisen miehen kuin haluan, niin minkä ihmeen takia haluaisin kahdesta miehestä sen pienituloisemman? Ennen kuin kiirehdit asioiden edelle niin totean, että minulla ja puolisollani on erilliset rahat ja yhteiset kulut maksamme 50/50. Hän ei ole mahdollistanut minulle yhtään mitään sen enempää kuin minkä yhdessä asuminen mahdollistaa jokaiselle; asumiskulut pienenevät molemmilla. Se, että hänellä on ilmeisesti jokseenkin samanlaiset tulot kuin minulla, tai ainakin hänen rahankäyttötapansa ovat samanlaiset kuin minulla, mahdollistaa sen, että voimme tehdä asioita yhdessä. Ennen koronaa mm. matkustelimme paljon. En ole niin hyvätuloinen, että pystyisin maksamaan jatkuvasti miehen matkat, konsertti- ja elokuvaliput, ulkona syömisen, harrastukset jne, joten jos puolisoni olisi merkittävästi pienituloisempi tai hänen rahankäyttötapansa olisivat erilaiset, joutuisin tekemään noita asioita yksin tai ystävieni kanssa.
Ei minulla edes ollut valittavana jotain toista samaan aikaan niin, että olisi edes teoreettisesti ollut tilanne, jossa minun olisi pitänyt valita hänen ja jonkun pienituloisemman välillä, mutta jos olisi ollut, niin millä ihmeen logiikalla minun olisi kannattanut valita se pienituloisempi?
P.S. Minä olen maksanut puolisolleni kaksi ulkomaanmatkaa, koska olen halunnut hänet seurakseni kohteisiin, jotka eivät häntä niin paljon kiinnostaneet; minä olen maksanut hänelle enemmän harrastuksia ja lippuja; minä olen maksanut enemmän ulkona syömisiä. Koska olen halunnut hänet seurakseni. Jatkuvasti en siihen kuitenkaan pystyisi.
Naisen tulojen pienuus ei ole miehille ongelma.
Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma.
Sinun ei tarvitse valita pienituloisempaa kahdesta miehestä, ei siitä ole kyse. Kyse on siitä että mies joutuu esimerkiksi kompensoimaan koulutustasoaan (tai sen puutetta) tuloillaan.
Naiset ovat parisuhteissa koulutetumpia kuin miehet. Yli kolmannes pareista on sellaisia, joissa nainen omaa korkeamman koulutuksen.
Mäenpää pitääkin jatkotutkimuksen aiheena kompensoivien tekijöiden selvittämistä. Yksi niistä on lapsuudenperheen sosioekonominen tausta, jonka samankaltaisuudella on todettu olevan vaikutusta puolisonvalintaan.
– Koulutuseroja voi kompensoida myös miehen parempi palkka. Hyvätuloinen, vähemmän koulutettu mies voi olla korkeastikoulutetulle naiselle sopiva valinta.
Ymmärrän tehneeni rikoksen naiseutta vastaan kun kyseenalaistin tämän asian.
Pahoittelut kaikille, oikeasti.
Olet täysin oikeassa tuossa, että minun ei tarvitse (tarvinnut) valita kahdesta miehestä. Väitän, että on hyvin harvinaista, että nainen olisi yhtä kiinnostunut kahdesta miehestä, ja joutuisi valitsemaan heistä sen, kumpaan haluaa sitoutua tai kumman kanssa haluaa lähteä syventämään tutustumista. Itselleni ei ole tapahtunut sellaista koskaan enkä tiedä yhtäkään ystävää, joka olisi joutunut sellaiseen tilanteeseen.
"Miesten tulojen pienuus on naisille ongelma" - millä tavalla? En liioin ole koskaan ollut tilanteessa, jossa jonkun miehen tulojen pienuus olisi ollut minulle ongelma. Olen ollut rakastunut pitkäaikaistyöttömään (nuorena opiskelijana) ja olen ollut rakastunut kunnan vuokra-asunnossa asuvaan julkisen sektorin työntekijään, jonka palkka arvatenkin oli pieni (en koskaan kokenut tarpeelliseksi kysyä). Muiden miesten tuloilla ei ole minulle yhtään mitään merkitystä, miksi ne olisivat minulle ongelma?
Mutta ehkä se selittyykin omalla sosioekonomisella taustallani; isä oli kirvesmies ja äiti siivooja. Olin perheemme ja lähisukumme ensimmäinen korkeasti koulutettu.
Olen myös näissä keskusteluissa sanonut lukemattomia kertoja, että JOS olisin (jälleen) siinä käsittämättömässä tilanteessa, että olisi kaksi kiinnostavaa miestä, joista toinen olisi hyvin ansaitseva ammattikoulu- tai jopa vain peruskoulutaustainen yrittäjä ja toinen kirjastovirkailija tai apurahatutkija, niin todennäköisemmin sydämeni sykkisi sille apurahatutkijalle. Mutta eipä tuollaistakaan tilannetta ihmiselle yleensä elämän aikana tule.
En tiedä, miksi vaivaudun vastaamaan, ehkä jossain sisimmässäni toivon, että toisto saa sitkeimmänkin samojen lainausten toistelijan etsimään uusia argumentteja ja siten kyseenalaistaa hänen maailmankuvansa.
Tulojen pienuus on naisille ongelma koska naisen elintaso ei saa pudota naisen hankkiessa lapsen, ja naisen jäädessä pois työelämästä toistaiseksi.
Miksi se mies haluaa naisen, joka haluaa pitää yksin hoitovapaat ja ettei elintaso silti putoa?
Vaatimus ei ole tuo parisuhdetta muodostaessa, se tuodaan julki vasta kun tilanne on jo päällä.
Kannattaisiko miesten siis opetella paremmin tuntemaan naiset, joiden kanssa perustavat perheen? Tai jopa muuttamaan kriteerejään, joilla valitsevat puolisonsa?
Eikös tämä ole tyypillisemmin naisten ongelma?
Ne asiat joista sytytte miehessä ovat ihan eri asioit akuin ne jotka ratkaisevat toimiiko parisuhde?
Tehän aina kitisette kotitöihin osallistumisesta ja tunteista puhumisesta. Miksi ei kelvannut tunteista puhuva, pehmoinen kotimies? Piti ottaa se jämerämies tai menomies ja toivoa että mies muuttuu tai sen sisältä löytyy se erilainen puoli.
Toivotaan, että tähän vastaa joku sellainen nainen, jolle ei kelvannut tunteista puhuva, pehmoinen kotimies vaan jonka piti ottaa menomies.
Milloin, muuten, itse ajattelit lopettaa vaimosi hakkaamisen?
Valkopestä mitä? Ihmisillä on mielipiteitä ja näkemyksiä. Kaikki eivät vihaa, ei edes suurin osa. Ikävää sinulle, että tuo harhainen käsitys naisista antaa sinulle ilmeisesti jonkun merkityksen elämääsi. Ok, oma on valintasi, mut erittäin surullista!