Järkyttävä vauvakuume
Ihan kauhea vauvakuume. Meillä on kolme lasta ja juuri kun kuopuksen kanssa kaikki on helppoa, huomaan, että haluaisin vielä yhden lapsen.
Mies ei ole asialle lämmennyt, koska nyt on kuulemma hyvä. Ymmärrän tämänkin, että nyt on aikaa myös hieman itselleen ja moni asia on helpompaa.
Kuitenkin minusta tuntuu, että jaksaisin vielä yhden lapsen ja myös tunne, että jotain puuttuu. Kuopus jää myös välillä vähän yksin, kun isommat ovat tiiviisti yhdessä.
Asiasta on aika ajoin keskusteltu, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Hetken jo hyväksyin, että viimeistä lasta ei tule. Nyt kuitenkin meidän esikoinen on alkanut sanomaan, että olis kivaa jos meille tulisi vielä yksi perheenjäsen.
Onko mun vain hyväksyttävä, että tässä nämä oli. Vai haikailenko vuosien päästä, että yksi lapsi jäi saamatta. Tiedän kyllä, että suhteestakin voi lähteä, mutta tällä hetkellä valitsen mielummin tämän perheen ja hyvän parisuhteen.
Sitten taas jos mies suostuisikin jostain syystä, tuleeko haastavaa, koska nyt olemme tottuneet suht helppoon arkeen. Jostain luin joskus, että lapsiluku on silloin juuri oikea, kun tuntuu, että vielä jaksaisi. Onko totta?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Millaiset taloudelliset resurssit teillä on? Kun lapsille tulee ikää, niin vaatimuksetkin kasvavat: jokaiselle oma huone? Tila-auto kenties? Uusimmat iPhonet (liittymät, spotifiet) kaikille parin vuoden välein, polkupyörät, mopot, ulkomaanmatkat, huvipuistoreissut, neljät läppärit, pöytäkoneet, lätkäharkat tai taitoluistelu tms, teinien ulkonasyömiset, vaatteet, meikit, siteet, kaverisynttäreiden lahjat ja teineille paljon omaa tilaa kotona. Noin niinkuin alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Huono mies. Ex:än ei painoi vaakakupissa enemmän kuin miehen kyllä ja mies oli itsekäs ja mitäs vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Huono mies. Ex:än ei painoi vaakakupissa enemmän kuin miehen kyllä ja mies oli itsekäs ja mitäs vielä.
Tämä nainen kohdisti katkeruutta lapsiin.
Mieheni on minulle ollut kyllä ainakin ihan loistava ja onneksi hän on saanut kokea isyyden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Erittäin harvinainen naiseksi ainakin. Ihmisiä on liikaa maailman jokaisessa maassa, mutta vaikea keksiä mitään muutakaan tekemistä kuin synnyttäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Huono mies. Ex:än ei painoi vaakakupissa enemmän kuin miehen kyllä ja mies oli itsekäs ja mitäs vielä.
Tämä nainen kohdisti katkeruutta lapsiin.
Mieheni on minulle ollut kyllä ainakin ihan loistava ja onneksi hän on saanut kokea isyyden
Olisi varmasti saanut kokea vaikkei olisi halunnutkaan.
Ottakaa koiravauva kaikille lellittäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Millaiset taloudelliset resurssit teillä on? Kun lapsille tulee ikää, niin vaatimuksetkin kasvavat: jokaiselle oma huone? Tila-auto kenties? Uusimmat iPhonet (liittymät, spotifiet) kaikille parin vuoden välein, polkupyörät, mopot, ulkomaanmatkat, huvipuistoreissut, neljät läppärit, pöytäkoneet, lätkäharkat tai taitoluistelu tms, teinien ulkonasyömiset, vaatteet, meikit, siteet, kaverisynttäreiden lahjat ja teineille paljon omaa tilaa kotona. Noin niinkuin alkuun.
Suurin osa tuosta täysin turhaa. Omat huoneet tietysti hyvä olla ja harrastukset. Läppäritkin koska lukio vaatii. Kaikesta muusta käy se halvempikin kun ei lelli lastaan piloille. Meillä ei lapselle ostettaisi uusinta iPhonea vaikka oltaisiin miljonäärejä ja lapsi olisi ainut. Ihan siksi että se on typerä ostos. Kaikkea ei saa mitä haluaa.
Onko niin vaikea ajatella, että jos on kolme lasta osaa kyllä arvioida tuollaiset asiat kuin huoneiden lukumäärän ja tulevan kulutuksen etukäteen.
https://www.vau.fi/perhe/parisuhde/kuinka-tartuttaa-vauvakuume-mieheen/
https://kaksplus.fi/perhe/parisuhde/haluan-lapsen-puolisoni-ei-erotako-v...
https://www.vauva.fi/keskustelu/2440246/mies_ei_halua_vielakaan_yrittaa_...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/9051902/vauvakuumetta-mina-haluan-lapsen...
https://www.vauva.fi/keskustelu/4236741/ketju/kova_vauvakuume_mutta_mies...
https://www.terve.fi/artikkelit/vauvakuumeeni-vie-kaikki-ajatukseni-mutt...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10993412/viela-yksi-mutta-mies-ei-halua!!!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/945927/kun-mies-ei-halua-lasta
Naisten ikäkriisiä on lohdutonta katsella..
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa koiravauva kaikille lellittäväksi?
Ap tässä. Mä en ole yhtään koiraihminen, valitettavasti :( joten ehkä se koiravauva olis sen hetken kiva. Ei se sitä lasta korvaa. Lisäksi lähipiirissä huomaa, että vaikeampi saada koiralle vahtijaa kun lapsille...
Nytkin juuri lukenut , kuinka koronabuumissa otettiin paljon pentuja ja nyt raukat etsivät uutta kotia.
Joten ei, lemmikki ei ole vaihtoehto tähän kuumeeseen.
Lisäksi tuttujen perheeseen otettiin koiravauva kun heidän kuopus oli himpun vajaa 2. Ei se vielä tajunnut, että koira ei ole lelu. Ei se koira ole vaan söpö pieni pallo , sitä saa myös vahtia , ettei pure lapsia ja toisinpäin, ettei lapset kaltoinkohtele vetämällä hännästä tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Huono mies. Ex:än ei painoi vaakakupissa enemmän kuin miehen kyllä ja mies oli itsekäs ja mitäs vielä.
Tämä nainen kohdisti katkeruutta lapsiin.
Mieheni on minulle ollut kyllä ainakin ihan loistava ja onneksi hän on saanut kokea isyyden
Olisi varmasti saanut kokea vaikkei olisi halunnutkaan.
Monet miehet (melkein kaikki) haluaa ainakin yhden tai kaksi lasta. Sitten on sellaisia kuin mun veli, joka ylipuhui vaimonsa neljänteen lapseen, saikin kaksoset ja viettää nyt aikaa koti-isänä. Palailee töihin talvella kun kaksoset täyttävät kolme.
Koen aina mielihyvää kun huomaan että jossain perheessä lapset ovatkin jo isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä peukutetaan ylöspäin jos kokemukset ovat hyviä ja dissataan jos kokemukset ovat huonoja.
Uhkapelaamistahan se on lapsen onnellisuudella. Et voi vängätä asiaa paremmaksi jos lapsi ei näekään elämää yhtä auvoisena kuin sinä itse.
On paljon pahempi asia mahdollinen oma onnettomuus siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen onnettomuus siitä että lisääntyi. Minä minä minä.
Tietenkin. Mitä useampi pääsee kärsimään, sen parempi.
Monella vauvakuumeisella ei olisi yhtään alaisia jos ei käskytettäviä itse tekisi. Jokainen meistä muistaa miltä tuntui kun pääsi pois vanhempien vallan alta ja vanhemmat puolestaan odottavat sitä kauhulla.
Kaikilla ei ollut niin kurja lapsuus kuin sulla.
Ihan asiasta toiseen. Tiedän joitain, ketkä sanoo vain, että en halua ikinä lapsia ja suorastaan vihaa niitä...
Esim. Oma mieheni on kertonut, että aikoinaan hänen ex ei halunnut lapsia ja se olikin sit eron syy. Tää nainen ei myöskään ollut koskaan antanut huomiota miehen tuttujen/sukulaisten lapsille. Ja kun lapsiasiasta oli keskusteltu nainen oli joko mököttänyt tai itkenyt? Mistä tällainen käytös johtuu? Oma lapsuus ollut kamala?
Huono mies. Ex:än ei painoi vaakakupissa enemmän kuin miehen kyllä ja mies oli itsekäs ja mitäs vielä.
Tämä nainen kohdisti katkeruutta lapsiin.
Mieheni on minulle ollut kyllä ainakin ihan loistava ja onneksi hän on saanut kokea isyyden
Olisi varmasti saanut kokea vaikkei olisi halunnutkaan.
Monet miehet (melkein kaikki) haluaa ainakin yhden tai kaksi lasta. Sitten on sellaisia kuin mun veli, joka ylipuhui vaimonsa neljänteen lapseen, saikin kaksoset ja viettää nyt aikaa koti-isänä. Palailee töihin talvella kun kaksoset täyttävät kolme.
Koti-isyys on vieläkin erittäin harvinaista. Naiset perustelevat mm. sillä että tienaavat vähemmän, mikä motivoi myös osaltaan olla lukematta raskaalle hyväpalkkaiselle alalle ja olla tekemättä ylitöitä.
Voi luoja mitä kommentteja. Ei niitä lapsia miksikään hoviksi tai leluiksi tehdä. Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä että suurperheissä on täysin onnellisia lapsia, jotka eivät vaihtaisi päivääkään pois.
Toki on sellaisiakin perheitä joihin ei olisi sitä ensimmäistäkään pitänyt hankkia, mutta niissä tuskin kovin tarkasti on pohdittu yhtäkään lasta. Eiköhän niitä ole vain tupsahdellut kun elämänhallinta muutenkin on ollut retuperällä.