Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävä, vaikea mies
05.06.2022 |
En oikein tiedä pitäiskö ottaa vaan avioero. Ollaan oltu yli 10v yhdessä ja lapsiakin on. Mies ärsyttää minua kaikin mahdollisin tavoin. En vaan jaksa enää sitä omanapa-ensin ajattelua.
Esim eilen olimme lähdössä lasten päättäjäisiin ja itse olin menossa siitä vielä suoraan sitten töihin. Sillä aikaa kun minä autan aamulla lapsia vaatteiden kanssa, silitän vaatteet, katson että opettajien lahjat mukana, kortit kirjoitettuna jne. Sanon miehelle, että minulle tulee kauhea kiire, että ehdin laittaa itseni valmiiksi töitä varten ja pyydän miestä auttamaan lasta, joka ei löydäkään sopivia vaatteita itselleen. Mitä tekee mies? Sanoo, että kyllä lapsi pärjää ja löytää vaatteensa, että älä hermoile ja kyselee minulta samalla missä hänen vaatteensa/asusteensa on! Eli hän olettaa että siinä hässäkässä alan etsiä hänelle tavaroita, kyseessä kuitenkin lapsille tärkeät päättäjäiset, ja heidän piti vielä olla koululla ennen vanhempia!
Mies ei sitten tietenkään omasta mielestään ole ollenkaan itsekäs tai itsekeskeinen. Mutta tuollaista se on jatkuvasti hänen kanssaan. Kun tulen töistä kotiin, on jo ilta, ja ensimmäiseksi toinen lapsi tulee ovelle ja sanoo, että on ihan kauhea nälkä. Ovat syöneet lounaaksi eilisen ruoan jämät puolen päivän aikaan, eikä sen jälkeen mies ole antanut lapsille mitään ruokaa. Isompi sentään itse osaa ottaa välipalaa, mutta pienempi oli ollut sitten syömättä 6 tuntia. Tästä kun miehelle sanon, niin olen vaan hänen mielestään neuroottinen ruoka-ajoista. Oli kuulemma juuri sillä sekunnilla alkamassa miettiä mitä antaisi lapsille ruoaksi. Hän yleensäkin alkaa miettiä lasten ruokailua vasta siinä vaiheessa kun hänelle ITSELLEEN tulee nälkä. Tämä sama keskustelu on käyty about miljoona kertaa, että lapsille pitäisi antaa säännöllisesti ruokaa 3-4 tunnin välein, ei ole terveellistä että verensokeri laskee niin matalalle ja sitten vedetään kauhean isoa annos kerralla. Hoikat lapset kyseessä.
Oikeasti vaadinko liikaa? Kuulsotaako tämä ihan normaalilta? Itse mietin että onko mies oikeasti vähän vajaa vai vain tosi välinpitämätön? Ehkä molempia? En oikeasti jaksa enää..
Kommentit (313)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä näitä tällaisia miehiä sitten vaivaa? Mikä on se suurin ongelma tässäkin? Kun kaikki jotenkin vähän tökkii, ja jos sanon että en vaan jaksa enää, että nyt riittää, etsin oman asunnon jne, niin sitten mies sanoo että yrittää muuttua, että minun pitäisi vaan olla kärsivällinen... Mutta en usko että mies koskaan muuttuu tarpeeksi, on vaan niin totaalisen ärsyttävä kaikin mahdollisin tavoin. On vittumainen, hankala, jääräpää, ilkeä, häneltä puuttuu sellainen käytännön järki/viitseliäisyys mitä tulee lapsiperhearjen hoitamiseen. Välillä tuntuu siltä, että olen joku tukihenkilö ja hän vaan vie kaiken energiani. En pysty luottaa siihen, että hän hoitaa jotain jos en itse jaksa. Mutta hänen jälkiänsä joudun jatkuvasti paikkailemaan.
Hän ei todellakaan saa minusta niitä parhaita puolia esille. Olen alkanut huomata että minulla on tosi vapautunut olo aina jos hän on jossain poissa. Ehkä ero on tosiaan ainoa vaihtoehto, vaikka olen aina ajatellut niin että jos kaksi ihmistä tarpeeksi haluaa jotain, niin sitä kuljetaan läpi vaikka harmaan kiven. En ole ihan hövelisti vaan mennyt aikoinani naimisiin. Mutta en osaa tai jaksakaan tehdä asioille enää yhtään mitään. En näe että tilanne muuttuisi paremmaksi jollain tavalla. Mieheen ei ainakaan voi luottaa siinä, että hän tekisi jotain töitä suhteemme eteen, joten huonommaksihan tämä kokoajan pakosti vaan menee. T. Ap
Veikkaan että ongelma on siinä, että eivät läheskään kaikki miehet usko tasa-arvoon. Voi olla että edelleen enemmistö ei usko. Tähän viittaa se miten harvinaista on että mies jää kotiin hoitamaan lapsiaan. Mies uskoo vilpittömästi että kodinhoito ja lastenhoito on sinun tehtäväsi ja on vihainen kun yrität siirtää sinulle kuuluvia vastuita hänelle.
Jos kysyt asiasta, hän kieltää. Mutta joskus ihmiset valehtelevat.
Juu ja on toki myös tottunut että hoidan asioita, koska on ollut pakko, sillä muuten ne olisivat jääneet yksinkertaisesti kokonaan hoitamatta ja muun muassa lapset ilman ruokaa. Ja kyllä mies valehtelee tosi paljon asioita. Myös itselleen luulen. T. Ap
Enemmän olen huolissaan tuosta, että mies valehtelee sinulle kuin noista kertomista tarinoistasi.
Ei hän siis tietääkseni valehtele vaikka että on ollut töissä ja onkin sitten ollut jossain muualla, mutta valehtelee esim että oli juuri antamassa lapsille ruokaa, vaikka oikeasti oli unohtanut koko jutun. Siis tällaisia pieniä asioita, mutta silti ei voi olla vaan rehellinen, että hui kamala, miten olen voinut unohtaa, olen pahoillani, ens kerralla laitan itselleni jonkun muistutuksen tms. Jos ei oikeasti ole ollenkaan edes pahoillaan, niin eihän siitä ota opikseen tietenkään, vaan sitä tietää että ens kerralla jos olen pois kotoa, niin palatessani odottaa taas sama tilanne. Tämähän on se ongelma. Jos toinen olisi pahoillaan ja menisi itseensä, niin sitten hän voisi oikeasti ottaa opikseen ja muuttua näissä asioissa. T. Ap
No voihan se tuossa puhua tottakin? En siis puolustele miehesi käytöstä, mutta ei tarvitse sitä syyttää valehtelusta, jos se ei välttämättä valehtele.
Juu toki voi puhuakin juuri tuona kertana, onhan se mahdollista. Mutta kun se on aina sama juttu. Jos tulen klo17 tai klo20, ja kysyn onko lapset saaneet ruokaa, niin aina hän on juuri antamassa. Miksi ei anna ennen kuin kysyn asiasta? Tätä asiaa on ehkä vähän vaikea selittää Samalla tavalla jos vaikka kysyn miksi mies ei koskaan voi vaikka töistä
tullessaan (pääsee usein minua aikaisemmin) käydä oma-aloitteisesti kaupassa, niin sitten hän väittää vastaan, että onhan hän käynyt töiden jälkeen kaupassa ja todellisuudessa hän on käynyt vuosi takaperin kerran Okei en itsekään osaa aina keskustella kypsästi, ei pitäisi sanoa et koskaan ja muutenkin asian voisi esittää jollain toisella tavalla (vaikka jotenkin tuntuu siltä että kun kauniisti esittää asiat, niin silloin ei ainakaan ota niitä kuuleviin korviin), mutta jos jostain sanoo niin pitää tuolla tavalla saivarrella, ja koko pointti menee ihan ohi.. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan mies on itsekäs kun ei tee niin kuin nainen itsekkäästi haluaa
Sepä se kun se parisuhde ei ole pelkkää ottamista vaan. Joskus joutuu tekemään myös jotain mitä toinen, jopa nainen haluaa. Tätä toki pohjattoman itsekkään ihmisen on vaikea käsittää.
Ihan oikeasti jotkut ihmiset on sellaisia peruslaiskoja, että ne ei muutu kirveelläkään. Esim. setäni on 60 vuotta ollut samanlainen laiskiainen. Ihan mukava ihminen sinänsä, mutta tädin kanssa jatkuvasti riitaa jostain yksinkertaisesta kotiaskareesta. Ei ihmisiä noin vain "korjata" suhteessa. Erityisesti siivousfilosofian kannalta kannattaa ottaa semmoinen henkilö parikseen, joka on suhteellisen samaa mieltä siitä, että miten sottaista saa olla. Jos toinen on neuroottinen siivousfriikki, ja toinen paiskoo nenäliinansa lattialle, niin siitä ei tule mitään.
Siivouksesta ajatellaan näissä ketjuissa jotenkin tosi monimutkaisesti, siis kun tästä aiheesta puhutaan. Että se on puhtaasti (heh) yksilön näkemys, milloin on siivottu. Ei ole. Olen siivonnut työkseni ja todellakin asunto joko on siivottu tai ei ole. Se ei ole mielipideasia. Tietyt asiat tehdään ja sitten on siistiä. Jos ei ole tehty, ei ole siistiä.
Sama kuin renkaiden vaihto. Renkaat joko on vaihdettu tai ei ole. Toki voi hifistellä ja parin viikon jälkeen vaihdon jälkeen irrottaa pölykapselit ja kiristää pultit. Näin ohjeistetaan tekemään. Harva tekee ja se harvemmin haittaa. Mutta jos osa pulteista pyörii vielä pitkin pihaa, renkaita ei ole vaihdettu. Tämä ei ole kiinni yksilöiden renkaanvaihtofilosofiasta vaan on fakta. Sama siivouksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan mies on itsekäs kun ei tee niin kuin nainen itsekkäästi haluaa
Sepä se kun se parisuhde ei ole pelkkää ottamista vaan. Joskus joutuu tekemään myös jotain mitä toinen, jopa nainen haluaa. Tätä toki pohjattoman itsekkään ihmisen on vaikea käsittää.
Ihan oikeasti jotkut ihmiset on sellaisia peruslaiskoja, että ne ei muutu kirveelläkään. Esim. setäni on 60 vuotta ollut samanlainen laiskiainen. Ihan mukava ihminen sinänsä, mutta tädin kanssa jatkuvasti riitaa jostain yksinkertaisesta kotiaskareesta. Ei ihmisiä noin vain "korjata" suhteessa. Erityisesti siivousfilosofian kannalta kannattaa ottaa semmoinen henkilö parikseen, joka on suhteellisen samaa mieltä siitä, että miten sottaista saa olla. Jos toinen on neuroottinen siivousfriikki, ja toinen paiskoo nenäliinansa lattialle, niin siitä ei tule mitään.
Siivouksesta ajatellaan näissä ketjuissa jotenkin tosi monimutkaisesti, siis kun tästä aiheesta puhutaan. Että se on puhtaasti (heh) yksilön näkemys, milloin on siivottu. Ei ole. Olen siivonnut työkseni ja todellakin asunto joko on siivottu tai ei ole. Se ei ole mielipideasia. Tietyt asiat tehdään ja sitten on siistiä. Jos ei ole tehty, ei ole siistiä.
Sama kuin renkaiden vaihto. Renkaat joko on vaihdettu tai ei ole. Toki voi hifistellä ja parin viikon jälkeen vaihdon jälkeen irrottaa pölykapselit ja kiristää pultit. Näin ohjeistetaan tekemään. Harva tekee ja se harvemmin haittaa. Mutta jos osa pulteista pyörii vielä pitkin pihaa, renkaita ei ole vaihdettu. Tämä ei ole kiinni yksilöiden renkaanvaihtofilosofiasta vaan on fakta. Sama siivouksessa.
No ei todellakaan ole noin mustavalkoinen asia. Onhan niitä asunnon siisteystasoja jostain torakoita vilisevästä nistikämpästä kirurgisaliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaselle käytökselle on myös englanninkielinen termi "weaponized incompetence". Sit kun jotain tehdään niin tehdään se niin päin h3lvettiä et vaimo ei enää edes jaksa pyytää toista tekemään koska siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Nämä samat miehet käyvät kyllä ihan normaalisti töissä ja pärjäävät siellä, osaavat seurata tehtäviä, mutta yhtäkkiä kotona ei osaa tehdä yksinkertaisempiakaan tehtäviä. Ei osaa pukea lasta tai antaa ruokaa. Nämähän kyllä osaavat pukea itsensä ja syöttää itsensä joten ongelmahan tässä on se laiskuus ja viitsiminen. Tietää että pääsee helpommalla kun joku toinen tekee sen kuitenkin.
Ensi kerralla kun käytte näitä asioita läpi, kysykää että osaavatko seurata pomojen antamia työtehtäviä, ja miksi jotenkin nämä yksinkertaiset asiat himassa ei sitten skulaa. Kotoakin voi saada potkut jos hommat ei hoidu niin että kaikki ovat tyytyväisiä.
Hyvä termi, kiitos. Samanlaista käytöstä tulee vastaan myös työelämässä. Kun joku vielä keksisi vastalääkkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan mies on itsekäs kun ei tee niin kuin nainen itsekkäästi haluaa
Sepä se kun se parisuhde ei ole pelkkää ottamista vaan. Joskus joutuu tekemään myös jotain mitä toinen, jopa nainen haluaa. Tätä toki pohjattoman itsekkään ihmisen on vaikea käsittää.
Ihan oikeasti jotkut ihmiset on sellaisia peruslaiskoja, että ne ei muutu kirveelläkään. Esim. setäni on 60 vuotta ollut samanlainen laiskiainen. Ihan mukava ihminen sinänsä, mutta tädin kanssa jatkuvasti riitaa jostain yksinkertaisesta kotiaskareesta. Ei ihmisiä noin vain "korjata" suhteessa. Erityisesti siivousfilosofian kannalta kannattaa ottaa semmoinen henkilö parikseen, joka on suhteellisen samaa mieltä siitä, että miten sottaista saa olla. Jos toinen on neuroottinen siivousfriikki, ja toinen paiskoo nenäliinansa lattialle, niin siitä ei tule mitään.
Siivouksesta ajatellaan näissä ketjuissa jotenkin tosi monimutkaisesti, siis kun tästä aiheesta puhutaan. Että se on puhtaasti (heh) yksilön näkemys, milloin on siivottu. Ei ole. Olen siivonnut työkseni ja todellakin asunto joko on siivottu tai ei ole. Se ei ole mielipideasia. Tietyt asiat tehdään ja sitten on siistiä. Jos ei ole tehty, ei ole siistiä.
Sama kuin renkaiden vaihto. Renkaat joko on vaihdettu tai ei ole. Toki voi hifistellä ja parin viikon jälkeen vaihdon jälkeen irrottaa pölykapselit ja kiristää pultit. Näin ohjeistetaan tekemään. Harva tekee ja se harvemmin haittaa. Mutta jos osa pulteista pyörii vielä pitkin pihaa, renkaita ei ole vaihdettu. Tämä ei ole kiinni yksilöiden renkaanvaihtofilosofiasta vaan on fakta. Sama siivouksessa.
No ei todellakaan ole noin mustavalkoinen asia. Onhan niitä asunnon siisteystasoja jostain torakoita vilisevästä nistikämpästä kirurgisaliin.
Keskustelu käy vaikeaksi jos lähdetään ottamaan esiin epäolennaisia ääritapauksia. Onhan ap:n lapsillakin enemmän ruokaa kuin afrikkalaisilla köyhillä joten päätetäänkö keskustelu tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan mies on itsekäs kun ei tee niin kuin nainen itsekkäästi haluaa
Sepä se kun se parisuhde ei ole pelkkää ottamista vaan. Joskus joutuu tekemään myös jotain mitä toinen, jopa nainen haluaa. Tätä toki pohjattoman itsekkään ihmisen on vaikea käsittää.
Ihan oikeasti jotkut ihmiset on sellaisia peruslaiskoja, että ne ei muutu kirveelläkään. Esim. setäni on 60 vuotta ollut samanlainen laiskiainen. Ihan mukava ihminen sinänsä, mutta tädin kanssa jatkuvasti riitaa jostain yksinkertaisesta kotiaskareesta. Ei ihmisiä noin vain "korjata" suhteessa. Erityisesti siivousfilosofian kannalta kannattaa ottaa semmoinen henkilö parikseen, joka on suhteellisen samaa mieltä siitä, että miten sottaista saa olla. Jos toinen on neuroottinen siivousfriikki, ja toinen paiskoo nenäliinansa lattialle, niin siitä ei tule mitään.
Siivouksesta ajatellaan näissä ketjuissa jotenkin tosi monimutkaisesti, siis kun tästä aiheesta puhutaan. Että se on puhtaasti (heh) yksilön näkemys, milloin on siivottu. Ei ole. Olen siivonnut työkseni ja todellakin asunto joko on siivottu tai ei ole. Se ei ole mielipideasia. Tietyt asiat tehdään ja sitten on siistiä. Jos ei ole tehty, ei ole siistiä.
Sama kuin renkaiden vaihto. Renkaat joko on vaihdettu tai ei ole. Toki voi hifistellä ja parin viikon jälkeen vaihdon jälkeen irrottaa pölykapselit ja kiristää pultit. Näin ohjeistetaan tekemään. Harva tekee ja se harvemmin haittaa. Mutta jos osa pulteista pyörii vielä pitkin pihaa, renkaita ei ole vaihdettu. Tämä ei ole kiinni yksilöiden renkaanvaihtofilosofiasta vaan on fakta. Sama siivouksessa.
No ei todellakaan ole noin mustavalkoinen asia. Onhan niitä asunnon siisteystasoja jostain torakoita vilisevästä nistikämpästä kirurgisaliin.
Keskustelu käy vaikeaksi jos lähdetään ottamaan esiin epäolennaisia ääritapauksia. Onhan ap:n lapsillakin enemmän ruokaa kuin afrikkalaisilla köyhillä joten päätetäänkö keskustelu tähän?
No sinähän itse sanoit, että koti on siivottu tai ei ole. Minusta siinä on skaala. Voihan joku koti olla muuten siisti, mutta uunin takana sontaa. Onko se siisti vai ei? Ei se ole noin mustavalkoinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäni oli tuollainen ja erosin. Nyt naimisissa normaalin miehen kanssa
Onnittelut sinulle, että olet löytänyt normaalin miehen. Niin olen myös miettinyt, että tämä ei varmaan ole normaalia. Mutta en ymmärrä miten joku voi olla tuollainen! Mies ei ehdottomasti halua erota, mutta en kyllä jaksa tätä enää. Olen niin täynnä koko ihmistä, etenkin kun hän ei osaa yhtään mennä itseensä. Vääntelee ja kääntelee asioita, esim tuota että oli mukamas juuri alkamassa lapsille laittaa ruokaa (olivat ulkona kun tulin), vaikka oikeasti tuskin edes uhrasi ajatusta lasten ruokailulle ennen kuin minä sanoin siitä. Että mitä minä valitan, kun hän oli juuri alkamassa laittaa sitä ruokaa. Eli toisinsanoen minun pitäisi vaan olla tyytyväinen. Tai en tiedä! Mutta seuraavalla kerralla se on taas ihan sama juttu. Kuulemma on vaikeaa, kun minulla tietyt ajat milloin haluan että lapset syövät (olen myös antanut monesti suuntaa-antavat ruoka-ajat miestä helpottaakseni). Ikäänkuin se olisi joku minun ihmeellinen keksintöni vaan koko homma! T. Ap
Kuulostaa,että sitä ei kiinnosta eikä se välitä :/ pitäs kyllä jos olet jo antanut suuntaa antavat ruoka-ajat,niin paneutua asiaan ja olla enemmän mukana yhteisessä jutussa ja ajatella omien lapsiensa parasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan mies on itsekäs kun ei tee niin kuin nainen itsekkäästi haluaa
Sepä se kun se parisuhde ei ole pelkkää ottamista vaan. Joskus joutuu tekemään myös jotain mitä toinen, jopa nainen haluaa. Tätä toki pohjattoman itsekkään ihmisen on vaikea käsittää.
Ihan oikeasti jotkut ihmiset on sellaisia peruslaiskoja, että ne ei muutu kirveelläkään. Esim. setäni on 60 vuotta ollut samanlainen laiskiainen. Ihan mukava ihminen sinänsä, mutta tädin kanssa jatkuvasti riitaa jostain yksinkertaisesta kotiaskareesta. Ei ihmisiä noin vain "korjata" suhteessa. Erityisesti siivousfilosofian kannalta kannattaa ottaa semmoinen henkilö parikseen, joka on suhteellisen samaa mieltä siitä, että miten sottaista saa olla. Jos toinen on neuroottinen siivousfriikki, ja toinen paiskoo nenäliinansa lattialle, niin siitä ei tule mitään.
Siivouksesta ajatellaan näissä ketjuissa jotenkin tosi monimutkaisesti, siis kun tästä aiheesta puhutaan. Että se on puhtaasti (heh) yksilön näkemys, milloin on siivottu. Ei ole. Olen siivonnut työkseni ja todellakin asunto joko on siivottu tai ei ole. Se ei ole mielipideasia. Tietyt asiat tehdään ja sitten on siistiä. Jos ei ole tehty, ei ole siistiä.
Sama kuin renkaiden vaihto. Renkaat joko on vaihdettu tai ei ole. Toki voi hifistellä ja parin viikon jälkeen vaihdon jälkeen irrottaa pölykapselit ja kiristää pultit. Näin ohjeistetaan tekemään. Harva tekee ja se harvemmin haittaa. Mutta jos osa pulteista pyörii vielä pitkin pihaa, renkaita ei ole vaihdettu. Tämä ei ole kiinni yksilöiden renkaanvaihtofilosofiasta vaan on fakta. Sama siivouksessa.
No ei todellakaan ole noin mustavalkoinen asia. Onhan niitä asunnon siisteystasoja jostain torakoita vilisevästä nistikämpästä kirurgisaliin.
Keskustelu käy vaikeaksi jos lähdetään ottamaan esiin epäolennaisia ääritapauksia. Onhan ap:n lapsillakin enemmän ruokaa kuin afrikkalaisilla köyhillä joten päätetäänkö keskustelu tähän?
No sinähän itse sanoit, että koti on siivottu tai ei ole. Minusta siinä on skaala. Voihan joku koti olla muuten siisti, mutta uunin takana sontaa. Onko se siisti vai ei? Ei se ole noin mustavalkoinen asia.
On se. Netti on pullollaan ohjeita miten asunto siivotaan. Mitä tehdään ja miten usein. Löytyy kirjallisena ja löytyy videoina. Samoin kuin ohjeet renkaanvaihtoon.
Mieti ap sitäkin mitä tuollainen tekee lapsille. Esim tuo ilman ruokaa jättäminen. Sehän kertoo lapselle että isänsä pitää häntä täysin arvottomana. Sinun sijassasi olisin paljon enemmän huolissani tuollaisen käytöksen vaikutuksista lapsiin kuin omasta ärsytyksestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde perjantai-iltana viihteelle, palaa sunnuntaina puolilta päivin. Muutos suhtautumisessa on varma.
Vierailija kirjoitti:
Mieti ap sitäkin mitä tuollainen tekee lapsille. Esim tuo ilman ruokaa jättäminen. Sehän kertoo lapselle että isänsä pitää häntä täysin arvottomana. Sinun sijassasi olisin paljon enemmän huolissani tuollaisen käytöksen vaikutuksista lapsiin kuin omasta ärsytyksestäni.
No näinpä. Mutta minkäs teet? Viikko-viikko-systeemillä olisivat täysin miehen armoilla.
Ja tosiaan esikoinen on tullut enemmän minuun, ja on tosi huomaavainen perusluonteeltaan, joten todellakin huomaa isänsä töppäilyt ja huomaavaisuuden puutteen. Tuolloin kun oli itselleen ottanut välipalaa kun olin pois, mies oli nuoremman kanssa muualla. Muuten olisi varmasti sisarukselleenkin välipalaa antanut samalla. T.Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan juuri näitä miehiä joille ero on valtava yllätys, kun se lopulta tulee eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsit kyseisen miehen?
No hän oli mielestäni aikoinaan komea ja hauska. Olin siis oikeasti tosi rakastunut häneen, mutta siitä on aikaa ja olin aika nuori silloin. Hänellä oli myös mukava perhe, joka sittemmin paljastui sekin ihan vinksahtaneeksi. T. Ap
Miehesi sai geeninsä jatkoon, eli lapsista tulee myös komeita ja hauskoja ainakin perimältään. Poikalasten puolisot sitten täällä kirjoittavat saman kuin sinä nyt. Biologisen evoluution kannalta miehelläsi on hyvät geenit eikä suinkaan mikään vaiva. Ainoa tapa välttää hänen geeniensä jatkuminen täytynee jättää mainitsematta. Jos hän olisi vieläkin vaikeampi niin jättäisit hänet, jolloin hänellä olisi paremmat mahdollisuudet saada lisää geeniensä jatkajia. Todennäköisesti hän ponnisteleekin saadakseen lisää jälkeläisiä hedelmällisessä iässä olevan naisten kanssa. Niin evoluutio on tämmöisiä miehiä tuottanut.
Voi hohhoijaa miten väsynyttä tekstiä.
Kerro sinä minkälaiset äidit tuottaa tuommoisia miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan juuri näitä miehiä joille ero on valtava yllätys, kun se lopulta tulee eteen.
Jos on tarpeeksi hauska ja komea niin saattaa ilahtua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ap sitäkin mitä tuollainen tekee lapsille. Esim tuo ilman ruokaa jättäminen. Sehän kertoo lapselle että isänsä pitää häntä täysin arvottomana. Sinun sijassasi olisin paljon enemmän huolissani tuollaisen käytöksen vaikutuksista lapsiin kuin omasta ärsytyksestäni.
No näinpä. Mutta minkäs teet? Viikko-viikko-systeemillä olisivat täysin miehen armoilla.
Ja tosiaan esikoinen on tullut enemmän minuun, ja on tosi huomaavainen perusluonteeltaan, joten todellakin huomaa isänsä töppäilyt ja huomaavaisuuden puutteen. Tuolloin kun oli itselleen ottanut välipalaa kun olin pois, mies oli nuoremman kanssa muualla. Muuten olisi varmasti sisarukselleenkin välipalaa antanut samalla. T.Ap
No pitää tuolle jotakin tehdä koska miehesi käytös tekee vahinkoa lasten kehitykselle. Puhu miehellesi, huuda, kiroa, kiusaa kellon ympäri. Pakota pariterapiaan, kysy neuvoa kasvatusalan ammattilaisilta, valita miehen vanhemmille, sisaruksille ja kavereille. Tee kaikkea mitä keksit että mies tajuaa että et anna asian olla.
Mutta älä hyvä ihminen sano vain "minkäs teet".
Kuulostaa ex-mieheltäni. Maailman vanhin kikka tehdä asiat niin huonosti ettei toista kertaa tarvitse tehdä. Olet ap sitkeä kun olet jaksanut noinkin pitkään mutta jossain vaiheessa joko hyväksyt tilanteen tai eroat. Ero oli ainakin minulle elämäni parhaimpia tekoja, enää ei vtuta kotona vaan kaikki sujuu ja jopa paremmin: vähemmän pyykkiä, vähemmän siivottavaa, seesteisyys ja mielenrauha. Moni kehui että aloin kukostamaan.. Ex puolestaan oli kuin zombie ensimmäisen erovuoden: oli varmasti raskasta hoitaa kaikki työt kotona + lapsi vuorollaan. En vuodattanut kyyneliä asiasta. Aidon tasa-arvon saavuttaa mieslasten kanssa vain yhdellä tavalla: eroamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ap sitäkin mitä tuollainen tekee lapsille. Esim tuo ilman ruokaa jättäminen. Sehän kertoo lapselle että isänsä pitää häntä täysin arvottomana. Sinun sijassasi olisin paljon enemmän huolissani tuollaisen käytöksen vaikutuksista lapsiin kuin omasta ärsytyksestäni.
No näinpä. Mutta minkäs teet? Viikko-viikko-systeemillä olisivat täysin miehen armoilla.
Ja tosiaan esikoinen on tullut enemmän minuun, ja on tosi huomaavainen perusluonteeltaan, joten todellakin huomaa isänsä töppäilyt ja huomaavaisuuden puutteen. Tuolloin kun oli itselleen ottanut välipalaa kun olin pois, mies oli nuoremman kanssa muualla. Muuten olisi varmasti sisarukselleenkin välipalaa antanut samalla. T.Ap
No pitää tuolle jotakin tehdä koska miehesi käytös tekee vahinkoa lasten kehitykselle. Puhu miehellesi, huuda, kiroa, kiusaa kellon ympäri. Pakota pariterapiaan, kysy neuvoa kasvatusalan ammattilaisilta, valita miehen vanhemmille, sisaruksille ja kavereille. Tee kaikkea mitä keksit että mies tajuaa että et anna asian olla.
Mutta älä hyvä ihminen sano vain "minkäs teet".
Kuule, olen tehnyt varmaan kaikki edellä mainitut asiat! Tämä on itse asiassa yksi iso syy miksi en ole eronnut aiemmin. En ole kestänyt sitä ajatusta, että mies viettää yksin enemmän aikaa lasten kanssa, koska en voi luottaa häneen ollenkaan. Olisiko lapset enää edes hengissä??
Ikävä tosiasia on se, että jos häntä ei tosiaan vaan kiinnosta, niin mitään ei ole tehtävissä. Tuollaisia vanhempia ovat hänen sisaruksensakin. Ihan vinksahtanut koko perhe.. Toki lasuja on mahdollista tehdä sitten siinä vaiheessa kun ero tulee ja jos huomaan että laiminlyöntejä tapahtuu. T. Ap
No voihan se tuossa puhua tottakin? En siis puolustele miehesi käytöstä, mutta ei tarvitse sitä syyttää valehtelusta, jos se ei välttämättä valehtele.