Lue keskustelun säännöt.
Lapseton, naimaton ihminen on sosiaalinen nettomaksaja
30.05.2022 |
Kesä lähestyy. On rippijuhlat, häät, polttarit ja kahdet lasten synttärikutsut.
Olen avoliitossa elävä vapaaehtoisesti lapseton nainen. Tajusin muutama viikko sitten ensimmäisen kerran etten saa enää samanlaista iloa muiden juhlista kuin ennen. Mulla on 5 kummilasta ja kaverit siinä iässä että lapsia tulee ja avioliittoja solmitaan. Saan kutsuja myös muiden kuin kummilasteni synttäreille.
Vielä tovi sitten panostin lasten lahjoihin ja ystävien häälahjoihin kunnolla rahaa ja vaivaa. Kummilapsille synttäri- ja joululahjat, eli 10 lahjaa vuodessa. Yksi juhlii vielä nimppareitakin kakkukahvien merkeissä. Rahaa palaa siis satasia väkisinkin. Polttareissa minä olin yksi niistä jotka maksoivat ekstraa jos joku ei rahatilanteen vuoksi olisi päässyt muuten osallistumaan.
Nyt taas edessä polttarit ja häät. Olen pienituloinen opiskelija ja oikeastaan molemmat lähinnä ketuttavat jo etukäteen. Morsian tienaa vuodessa useamman kymppitonnin enemmän kuin minä, mutta rahaahan kutsussa taas pyydetään.
En tykkää tästä uudesta minästäni; ennen odotin kaikenlaisia kekkereitä innolla.
Jotenkin nyt olen saanut päähäni lähtemättömästi sen faktan, etten minä tule koskaan saamaan ystäviltäni mitään lahjoja tai vaivannäköä omien merkkipäivieni kunniaksi. En puhu nyt vain rahasta, vaan tosiaan myös esimerkiksi kaason hommista. Olen itse ollut kaaso kolmesti, mutta en ole menossa naimisiin. Näistä kaikista siis puuttuu automaattisesti vastavuoroisuus.
Olenko vain pikkumainen, vai onko muita joilla on samoja ajatuksia?
Kommentit (117)
Pidä isot syntymäpäiväjuhlat, olet varmaan täyttämässä 30 piakkoin.
Vie halvempia lahjoja, panosta vähemmän aikaasi ja vaivaasi.
Helpottaisiko noi ehdotukset? Sinänsä ymmärrän tympäännyksen, mutta tavallaan tuo on sosiaalisen elämän hinta, kuten sanoitkin. Voi myös olla menemättä juhliin, sekin on vaihtoehto. Jos tarvit siihen tekosyyn, keksi tekosyy, niitä kasvaa puissa.
Saat multa kyllä sympatiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene tyhjin käsin ja sano että laitoit rahaa tilille. Jos joku alkaa väittämään vastaan niin "huomaa" silloin että rahat ovat menneet jollekin väärälle tilille.
Ryhdy tienaamaan paremmin, silloin rahanmeno ärsyttää vähemmän. Tää ehkä toteutuukin sitten kun valmistut.
Lopeta suostumasta kenenkään kaasoksi tai kummiksi. Eikä sun tarvitse mennä vieraaksi häihin, jos et halua antaa lahjaa. Lahja pitäisi aina antaa siksi, koska haluaa, ei siksi, koska on pakko.
Lopetat nyt ton marttyyriviitan sovittelun päällesi ja alat hengailla ihmisten kanssa, jotka haluaa tuoda sulle lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Pidä isot syntymäpäiväjuhlat, olet varmaan täyttämässä 30 piakkoin.
Vie halvempia lahjoja, panosta vähemmän aikaasi ja vaivaasi.
Helpottaisiko noi ehdotukset? Sinänsä ymmärrän tympäännyksen, mutta tavallaan tuo on sosiaalisen elämän hinta, kuten sanoitkin. Voi myös olla menemättä juhliin, sekin on vaihtoehto. Jos tarvit siihen tekosyyn, keksi tekosyy, niitä kasvaa puissa.
Saat multa kyllä sympatiaa.
Kiitos.
Täytin 30 tämän vuoden puolella. Ei todellakaan ollut rahaa pitää juhlia, sukulaiset ja pari lähintä ystävää tulivat yllätysvisiitille.
En halua olla menemättä juhliin, tykkään niistä ja haluan olla mukana ystävien isoissa päivissä. Itse rakennettu ongelmahan tämä siitä näkövinkkelistä toki on.
Halvempiin lahjoihin on kyllä pakko siirtyä, ja aloitinkin sen noin kuukausi takaperin. Vein kaverin lasten yhteissynttäreille molemmille lahjaksi kirjat alelaarista. Kynnys oli korkea kun parempaan on totuttu, mutta jotenkin ajattelen että pakkohan ystävän on ymmärtää. Lapset ovat vielä niin pieniä etteivät tajua odottaa mitään. Esiteini-iän synttäreitä kauhulla odottaessa...
Häihin ja polttareihin ei oikein voi mennä alennusbudjetilla. Mökkivuokra on se mikä on, ja toki häälahjojen arvossakin on oma etikettinsä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy tienaamaan paremmin, silloin rahanmeno ärsyttää vähemmän. Tää ehkä toteutuukin sitten kun valmistut.
Varmasti toteutuu. Ei se tätä ikuisen maksajan roolia kuitenkaan miksikään muuta, vaikka toki jokainen lahja ja polttariviikonloppu kirpaisee silloin vähän vähemmän.
Ap
Näin se menee, lapsettomat (varsinkin naiset) kustantaa muiden lapsiperheiden elämää läpi elämän. Pelkästään tänä kesänä menee 200e lähes tuntemattomien lapsien yo- ja rippilahjoihin, koska kummius ja kaveruus velvoittaa. Nämä satsaukset eivät tule ikinä takaisin missään muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta suostumasta kenenkään kaasoksi tai kummiksi. Eikä sun tarvitse mennä vieraaksi häihin, jos et halua antaa lahjaa. Lahja pitäisi aina antaa siksi, koska haluaa, ei siksi, koska on pakko.
Lopetat nyt ton marttyyriviitan sovittelun päällesi ja alat hengailla ihmisten kanssa, jotka haluaa tuoda sulle lahjoja.
Jep, en enää aio suostua ainakaan kummiksi. Kaasona on ehkä kerran vielä pakko olla, kun paras lapsuudenystäväni on kihloissa ja varoitti kys. pestistä jo etukäteen.
Haluan vieraaksi häihin mutten kehtaa olla antamatta lahjaa. Haluan myös osallistua lasten synttäreihin ynnä muihin juhlapäiviin, mutta ei niihinkään tyhjin käsin ole asiaa.
En odota ystäviltäni lahjoja sillä en juhli merkkipäiviäni. Valmistujaiset kyllä ovat tulossa talvella. Eiköhän niihin ole tapana tulla ruusu tai skumppapullo kourassa.
Jotenkin vaan osallistuisin ja maksaisin paremmalla mielellä jos tietäisin, että kun minä nyt järkkään polttarit, ystävä vastaavasti järjestää omat polttarini sitten aikanaan. Mutta se toinen jää toteutumatta. Oma valinta tietysti, eivät minun elämänvalintani ole ystävieni harteilla.
Ap
Kyllä ne rippijuhlat, lasten synttärit, häät ja polttarit loppuu. Lopussa on hautajaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, lapsettomat (varsinkin naiset) kustantaa muiden lapsiperheiden elämää läpi elämän. Pelkästään tänä kesänä menee 200e lähes tuntemattomien lapsien yo- ja rippilahjoihin, koska kummius ja kaveruus velvoittaa. Nämä satsaukset eivät tule ikinä takaisin missään muodossa.
Tämä. Olisi mukavampaa ostaa kaverin lapselle joululahja, jos hän antaisi vastaavasti omalle lapselleni lahjan. Mutta raha ja vaiva liikkuvat tässä väistämättä aina vain yhteen suuntaan.
Tekisi mieli tehdä kuten Sinkkuelämää-Carrie. Pitää minäjuhlat ja ilmoittaa kutsutuille että lahjalista on rekisteröity tähän ja tähän liikkeeseen, tervetuloa. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne rippijuhlat, lasten synttärit, häät ja polttarit loppuu. Lopussa on hautajaiset.
Niinhän ne loppuvat. Muutaman tuhannen euron ja useiden palkattomien viikonloppuvapaiden jälkeen sitten joskus.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, lapsettomat (varsinkin naiset) kustantaa muiden lapsiperheiden elämää läpi elämän. Pelkästään tänä kesänä menee 200e lähes tuntemattomien lapsien yo- ja rippilahjoihin, koska kummius ja kaveruus velvoittaa. Nämä satsaukset eivät tule ikinä takaisin missään muodossa.
Esitä jotain viherhippiä joka lahjaksi tekee lahjoituksen jonnekin Afrikkaan. Paintilla askartelet tästä hienon todistuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, lapsettomat (varsinkin naiset) kustantaa muiden lapsiperheiden elämää läpi elämän. Pelkästään tänä kesänä menee 200e lähes tuntemattomien lapsien yo- ja rippilahjoihin, koska kummius ja kaveruus velvoittaa. Nämä satsaukset eivät tule ikinä takaisin missään muodossa.
Esitä jotain viherhippiä joka lahjaksi tekee lahjoituksen jonnekin Afrikkaan. Paintilla askartelet tästä hienon todistuksen.
Tästä puheenollen! Hyvä ystäväni meni naimisiin ja minä olin kaaso. Järkkäsin polttarit ja maksoin leijonanosan, häihin toki lahjaksi rahaa ja paljon vaivannäköä.
Arvatkaa mitä sain seuraavana jouluna tältä ystävältä joululahjaksi? Kyllä vain, parin kympin lahjoituksen kaivonrakennukseen johonkin huitsinnevadaan. :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sun on vaan ruvettava pitämään niitä syntymäpäiviä, joka vuosi kunnon bileet.
Elämänvalinnoilla on hintansa. Sinkut joutuvat maksamaan enemmän kaikesta. Jos se ei miellytä, ei auta muu kuin ottaa joku siihen jakamaan niitä kuluja. Ja mieti sitä, että on niillä perheellisillä niitä menojakin paljon enemmän kuin sulla. Eikä kukaan sua pakota juhliin eikä lahjan ostoon, sekin on oma valintasi.
Niin ja me lapsettomat myös elätämme verojen muodossa perheellisiä ihmisiä, me emme saa lapsilisiä emmekö myöskään palkallista lomaa.
Sitten sinkut myös maksavat itse kaikki asumiskulut,autoilun kulut,remontit sekä uudet huonekalut yms kodinkoneet ja kodin elektroniikat.
Parhaimmassa asemassa ovat lapsettomat pariskunnat, sitten pariskunnat joilla on lapsia ja heikoimmassa asemassa ovat sinkut ja yh:t.
Sinkkujen sekä yksinhuoltajien asemaa tässä pitäisi päättäjien parantaa.
Ap sun ei kannata osallistua tuollaisiin juhliin, laita vaikka onnittelu viesti tai kortti heille.
Minulla oli 3-kymppisenä sinkkuna samanlainen olo: koko ajan olin auttamassa toisten perhejuhlissa ja ostamassa lahjoja toisten merkkipäivinä. Kun valmistuin ammattiin, haaveilin että silloin olisin kerrankin päässyt itsekin järjestämään juhlat ja kutsumaan vieraita, mutta silloinpa kaikilla olikin muuta tekemistä eikä juhliini lopulta tullut kuin pari sinkkuystävääni.
Eli ap ei itse järjestä ystävilleen mitään juhlia eikä käsitä, kuinka paljo rahaa ja vaivaa niihin uppoaa? Lahjoja silti pitäisi tippua...
Vierailija kirjoitti:
Elämänvalinnoilla on hintansa. Sinkut joutuvat maksamaan enemmän kaikesta. Jos se ei miellytä, ei auta muu kuin ottaa joku siihen jakamaan niitä kuluja. Ja mieti sitä, että on niillä perheellisillä niitä menojakin paljon enemmän kuin sulla. Eikä kukaan sua pakota juhliin eikä lahjan ostoon, sekin on oma valintasi.
No ei sinkkuus useinkaan ole mikään vapaaehtoisesti valittu elämäntilanne. Jos sopivaa puolisoa ei vain löydy tai aikaisempi puoliso on jättänyt tai kuollut, niin minkäs sille voi.
Jollain tapaa hekumoin sillä ajatuksella, että olisi pokkaa mennä häihin vieraaksi viemättä lahjaa tai antamatta rahaa. Kaikissa kutsuissahan aina lukee että lahjoja ei tarvita, tärkeintä on että läheiset pääsevät juhlimaan tärkeää päivää (tässä kuitenkin tilinumero).
Mutta ei tyhjin käsin tietysti oikeasti voi mennä vaikka mieli tekisi.
Ap