Lue keskustelun säännöt.
Lapseton, naimaton ihminen on sosiaalinen nettomaksaja
30.05.2022 |
Kesä lähestyy. On rippijuhlat, häät, polttarit ja kahdet lasten synttärikutsut.
Olen avoliitossa elävä vapaaehtoisesti lapseton nainen. Tajusin muutama viikko sitten ensimmäisen kerran etten saa enää samanlaista iloa muiden juhlista kuin ennen. Mulla on 5 kummilasta ja kaverit siinä iässä että lapsia tulee ja avioliittoja solmitaan. Saan kutsuja myös muiden kuin kummilasteni synttäreille.
Vielä tovi sitten panostin lasten lahjoihin ja ystävien häälahjoihin kunnolla rahaa ja vaivaa. Kummilapsille synttäri- ja joululahjat, eli 10 lahjaa vuodessa. Yksi juhlii vielä nimppareitakin kakkukahvien merkeissä. Rahaa palaa siis satasia väkisinkin. Polttareissa minä olin yksi niistä jotka maksoivat ekstraa jos joku ei rahatilanteen vuoksi olisi päässyt muuten osallistumaan.
Nyt taas edessä polttarit ja häät. Olen pienituloinen opiskelija ja oikeastaan molemmat lähinnä ketuttavat jo etukäteen. Morsian tienaa vuodessa useamman kymppitonnin enemmän kuin minä, mutta rahaahan kutsussa taas pyydetään.
En tykkää tästä uudesta minästäni; ennen odotin kaikenlaisia kekkereitä innolla.
Jotenkin nyt olen saanut päähäni lähtemättömästi sen faktan, etten minä tule koskaan saamaan ystäviltäni mitään lahjoja tai vaivannäköä omien merkkipäivieni kunniaksi. En puhu nyt vain rahasta, vaan tosiaan myös esimerkiksi kaason hommista. Olen itse ollut kaaso kolmesti, mutta en ole menossa naimisiin. Näistä kaikista siis puuttuu automaattisesti vastavuoroisuus.
Olenko vain pikkumainen, vai onko muita joilla on samoja ajatuksia?
Kommentit (117)
Olet siis kolmekymppinen opiskelija, luulisi tämän olevan paljon suurempi syy köyhyyteesi kuin ystävien juhlat ja lahjat. Mikset ole jo valmistunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänvalinnoilla on hintansa. Sinkut joutuvat maksamaan enemmän kaikesta. Jos se ei miellytä, ei auta muu kuin ottaa joku siihen jakamaan niitä kuluja. Ja mieti sitä, että on niillä perheellisillä niitä menojakin paljon enemmän kuin sulla. Eikä kukaan sua pakota juhliin eikä lahjan ostoon, sekin on oma valintasi.
No ei sinkkuus useinkaan ole mikään vapaaehtoisesti valittu elämäntilanne. Jos sopivaa puolisoa ei vain löydy tai aikaisempi puoliso on jättänyt tai kuollut, niin minkäs sille voi.
Ap:n puoliso toki voisi olla ap:takin köyhempi ja taas ap joutuisi sosiaaliseksi maksajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei itse järjestä ystävilleen mitään juhlia eikä käsitä, kuinka paljo rahaa ja vaivaa niihin uppoaa? Lahjoja silti pitäisi tippua...
Siis pitäisikö mun vielä järjestää ne ystävien juhlat muun lisäksi? :D
Olen ollut mukana järjestämässä häitä ja polttareita, ja ainakin yksi tällainen setti on vielä edessä. Minä olen se jolle ei järjestetä eikä osteta lahjoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet siis kolmekymppinen opiskelija, luulisi tämän olevan paljon suurempi syy köyhyyteesi kuin ystävien juhlat ja lahjat. Mikset ole jo valmistunut?
En ole köyhä, koska teen töitä selkä vääränä. Siksi se valmistuminenkin on jäänyt.
Ap
Itse viisikymppisenä, pienituloisena velana mietin tuota samaa. Veljelläni on kaksi lasta, ostan siis vähintään synttäri- ja joululahjat neljälle ihmiselle. Vierailulle mennessäni vien lahjat, tarvittaessa toimin lastenvahtina.
No, veljeltä tulee hädintuskin yhtä synttäri- tai joululahjaa, puhumattakaan mistään muusta huomioimisesta tai avusta. Olisi kieltämättä mukava olla joskus sillä saamapuolella. Viesti ei oikein ole mennyt perille, vaikka viime vuosina olen jo ihan suoraan kertonut lahjatoiveeni. Hän ja vaimonsa tienaavat monta kertaa enemmän kuin minä, ehkä se rikkaus tekee ahneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänvalinnoilla on hintansa. Sinkut joutuvat maksamaan enemmän kaikesta. Jos se ei miellytä, ei auta muu kuin ottaa joku siihen jakamaan niitä kuluja. Ja mieti sitä, että on niillä perheellisillä niitä menojakin paljon enemmän kuin sulla. Eikä kukaan sua pakota juhliin eikä lahjan ostoon, sekin on oma valintasi.
No ei sinkkuus useinkaan ole mikään vapaaehtoisesti valittu elämäntilanne. Jos sopivaa puolisoa ei vain löydy tai aikaisempi puoliso on jättänyt tai kuollut, niin minkäs sille voi.
Ap:n puoliso toki voisi olla ap:takin köyhempi ja taas ap joutuisi sosiaaliseksi maksajaksi.
Miehellä on paremmat tulot, mutta ei hänen tehtävänsä ole maksaa minun kummilasteni lahjoja tai ystävieni polttareita. Toki hän osallistuu lahjakuluihin niissä kekkereissä joihin osallistuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei itse järjestä ystävilleen mitään juhlia eikä käsitä, kuinka paljo rahaa ja vaivaa niihin uppoaa? Lahjoja silti pitäisi tippua...
Siis pitäisikö mun vielä järjestää ne ystävien juhlat muun lisäksi? :D
Olen ollut mukana järjestämässä häitä ja polttareita, ja ainakin yksi tällainen setti on vielä edessä. Minä olen se jolle ei järjestetä eikä osteta lahjoja.
Ap
Et siis edes ymmärrä, että olisit voinut järjestää ne omat kolmikymppisbileesi ja kutsua ystäväsi, eikä aina vain olla juhlavieras. Ai niin, juhlien pitäminenhän maksaa paljon enemmän kuin niistä saatujen lahjojen arvo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli nyt sulla ap onkin sekä työpaikka että mies. Oletkin sellaisen dinkku-pariskunnan toinen osapuoli.
Vierailija kirjoitti:
Itse viisikymppisenä, pienituloisena velana mietin tuota samaa. Veljelläni on kaksi lasta, ostan siis vähintään synttäri- ja joululahjat neljälle ihmiselle. Vierailulle mennessäni vien lahjat, tarvittaessa toimin lastenvahtina.
No, veljeltä tulee hädintuskin yhtä synttäri- tai joululahjaa, puhumattakaan mistään muusta huomioimisesta tai avusta. Olisi kieltämättä mukava olla joskus sillä saamapuolella. Viesti ei oikein ole mennyt perille, vaikka viime vuosina olen jo ihan suoraan kertonut lahjatoiveeni. Hän ja vaimonsa tienaavat monta kertaa enemmän kuin minä, ehkä se rikkaus tekee ahneeksi.
Kiitos. Tämä osui ja upposi. Veljelläni on 3 lasta, olen kaikkien kummi. Lahjon, vahdin, leikitän ja haen päiväkodista. Autan vielä koiranhoidossakin, sitä kun ei voi jättää hetkeksikään yksin.
Sain veljeltäni 30-vuotislahjaksi kukkakimpun. Senkin oli varmasti hänen vaimonsa valinnut.
Voisi moisen melkein ottaa jo v i. t. t u i luna.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmat opiskelijat tekevät töitä. Työt eivät estä valmistumasta. Itsekin tein kokopäivätyötä ympäri vuoden parin viimeisen opintovuoden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Eli nyt sulla ap onkin sekä työpaikka että mies. Oletkin sellaisen dinkku-pariskunnan toinen osapuoli.
Aloituksessa mainiten asuvani avoliitossa. Enkä missään vaiheessa ole sanonut että olisin työtön.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmat opiskelijat tekevät töitä. Työt eivät estä valmistumasta. Itsekin tein kokopäivätyötä ympäri vuoden parin viimeisen opintovuoden ajan.
Vain parin viimeisen opintovuoden ajan? Olipa sinulla helppoa ja aikaa laiskotella.
Ap. Sinua käytetään hyväksi. 20 euroa on sopiva lahja. Minulla oli sama ongelma. Päätin lopettaa lahjomisen. Yhdelle nuorelle vein synttärikortin mukana 20 e. Seurasin hänen ilmeitään, kun hän avasi kuoren. Näytti yllättyneensä ja selvästi ilahtui. En minäkään saa mitään lahjoja heiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jäin ihmettelemään, miksi kukaan suostuu kummiksi, jos ne kummilapset ovat ripillepääsy-iässäkin vielä ihan tuntemattomia?
Ja jos pitää pelätä ystävien loukkaantuvan siitä, ettei ole varaa jatkuvasti ostella lahjoja, niin miksi olla "ystävä" sellaisten ihmisten kanssa?
Lahjojen ostaminen pitää olla molemmin puolista eikä yksipuolista. Me emme osta kenellekkään lahjoja koska kenenkään ei tarvitse meillekkään ostaa. Mitään valvollisuuksia ei ole lapsettomilla ostaa lahjoja niin mitä ihmettä te oikein valitatte. Ainoastaan jos on johonkin isompiin juhliin kutsuttu ja haluaa mennä sinne niin ymmärrän lahjan hankkimiset mutta en muuten.
Meidän kummankin suvussa on aivan kamala sakki lapsia ja nuoria eikä meidän varallisuus riittäisi millään synttäri ja joululahjoihin. Niin että kyllä se johtuu ihan omasta tyhmyydestä että alkaa joulupukiksi. Pitää kehdata lopettaa se lahjojen jakaminen jos se alkaa haittaamaan sillä ne jotka saavana ovat niin kyllä ottavat kaikki mielellään vastaan ajattelematta onko antaja vähävaraisempi tai onko sillä taloudellisia vaikeuksia pärjätä itsekkään.
Miksi olet suostunut viiden lapsen kummiksi?
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, lapsettomat (varsinkin naiset) kustantaa muiden lapsiperheiden elämää läpi elämän. Pelkästään tänä kesänä menee 200e lähes tuntemattomien lapsien yo- ja rippilahjoihin, koska kummius ja kaveruus velvoittaa. Nämä satsaukset eivät tule ikinä takaisin missään muodossa.
Itse tarjoan kiitoksena aina pitkän kaavan illallisen tai hotellilahjakortin ystävälle, joka antaa lahjoja lapselleni synttäreinä ja jouluna. Jos sinun kaverisi ei edes tällaista tee, ei voi puhua aidosta ystävyydestä kun toinen ottaa ja toinen antaa.
En tajua tätä kummien lahjataakkaa. Itse en osta mitään lahjoja edes suvun lapsille (niihin menisi hirvittäviä summia) saati sitten kaverin lapselle. Miksi ihmeessä ostaisin lahjoja kaverin lapselle? Ei liity edes kummiuteen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, lapsettomat (varsinkin naiset) kustantaa muiden lapsiperheiden elämää läpi elämän. Pelkästään tänä kesänä menee 200e lähes tuntemattomien lapsien yo- ja rippilahjoihin, koska kummius ja kaveruus velvoittaa. Nämä satsaukset eivät tule ikinä takaisin missään muodossa.
Esitä jotain viherhippiä joka lahjaksi tekee lahjoituksen jonnekin Afrikkaan. Paintilla askartelet tästä hienon todistuksen.
Tästä puheenollen! Hyvä ystäväni meni naimisiin ja minä olin kaaso. Järkkäsin polttarit ja maksoin leijonanosan, häihin toki lahjaksi rahaa ja paljon vaivannäköä.
Arvatkaa mitä sain seuraavana jouluna tältä ystävältä joululahjaksi? Kyllä vain, parin kympin lahjoituksen kaivonrakennukseen johonkin huitsinnevadaan. :D
Ap
Olisiko aika hommata parempia ystäviä? Ehdit vielä hyvin
T. Vela 43 v, joka antaa ja saa kivoja lahjoja
Perheellisillä on itselläänkin paljon kummilapsia ja muita muistettavia. Samalla pitää pyörittää omien lasten merkkipäivien juhlarumbaa.
Itse olet ap kummiksi lupautunut, juhliin ei ole pakko mennä. Avaa kerran suusi ja pian sinua ei juhlii tahdotakaan.