Lue keskustelun säännöt.
Ex jätti
27.05.2022 |
Ex jätti mut kuukausi sit. On kuitenkin halunnut pitää yhteyttä.
On välillä puhunut yhteenpaluusta, välillä ei voi sit sietää mua, sanoo että rakastaa, toisaalta haluaisi, toisaalta ei pysty, ei kuulemma tyydy mun jälkeen keneen tahansa.
Sit se sanoo, että on ollut sängyssä jo toisen kanssa.
Miksi sen pitää vielä satuttaa mua?
Kommentit (187)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa mun exältä. Olin tosi nuori ja hän vähän vanhempi miesressukka. Jätti montakertaa milloin viestein, milloin kasvotusten ja siinä samalla kokeili markkina arvoaan ja kävi painamassa toista:D sitten kun ei saanutkaan mitään, palasi nyyhkien minun luo ja voi kuinka rakastaa. Lopulta kun kuuli että itse olin looulta usean jättämisen jälkeen jonkun miehen kanssa niin alko se lutkittelu ja raivopaasaus: "miten voit tehdä mulle noin?! "... :'D tästä on jo muutama vuosi aikaa ja naurattaa jo jopa miten säälittävä oli ja ite heikko että annoin periksi ja kuuntelin niitä lässytyksiä. Mutta jooh neuvoksi älä rupea tuohon vaan eteenpäin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ero narsistista tuli, samalla katkesi suhde vanhempiini. Kun yksi narsisti jää maneereineen niin ei pysty enää muitakaan narskuja " palvelemaan" lähteenä. Hirveä prosessi ja syytöksiä sataa. Mutta en enää jaksa, nyt on numerot estetty kaikilta.
Juuri näin. Kirjoitin tuossa aikaisemmin (91/160) siitä, kuinka yhteiset tuttavat painostivat olemaan ystävä exän kanssa, vaikka en itse todellakaan halunnut. Samakaltaista tapahtui yhden luokkakaverin kanssa, jonka kanssa oltiin ystäviä yläasteella, mutta hän käyttäytyi tosi ikävästi minua kohtaan ja olin helpottunut kun muutenkin erkaannuttiin lukiossa. Joskus vähän lukion jälkeen tuo tyyppi ja äitini olivat törmänneet ruokakaupassa ja tyyppi lähettää terveisiä äitini kautta, että enkö voisi ottaa yhteyttä, hän ilmeisesti kaipasi minua (!). Onneksi äitini ei mennyt tuohon leikkiin mukaan, eikä painostanut minua, lähetti vaan terveiset, ihmetteli, ja oli kertonut tyypille kaupassa, että hänhän voi ottaa itse yhteyttä minuun. Tyyppi ei muuten ottanut yhteyttä (onneksi).
Kun suhde narskuun loppuu, niin ihmeellisesti narsku joko yrittävät valjastaa näitä kolmansia ihmisiä toimimaan heidän puolesta, kuten tuo tyyppi ruokakaupassa, tai nämä kolmannet henkilöt ilmeisesti itse toimivat narskun puolesta, kuten exä-tapauksessa (vaikka yksi heistä jopa sanoi minulle, että exä on käyttänyt minua hyväksi). Miksi nämä kolmannet henkilöt ovat monesti, melkeinpä yleensä, moraalisesti niin laiskoja, tai suorastaan vioittuneita? Jos ymmärtää, että toinen on käyttänyt hyväksi, niin miksei tajua myös samalla, että asialla on, ja pitää olla, myös käytännön seurauksia?
Mulla myös tää ihminen oli jo onnistuneesti estoissa ja olin just alkanut hyväksymään eroa ja elämää ilman häntä, aloin olla jopa ihan tyytyväinen.
Sitten alkoi kaveriltaan tulemaan viestiä, kuinka huonona mies on ja on itsetuhoinen kuulemma sen takia kun on niin ikävä. Mies itse samaan aikaan laittoi sähköpostia (ei ilmeisesti saa kokonaan estettyä, menee vaan roskapostiin?). Ensin tosiaan haluaa musta vaimoa, on valmis olemaan selvinpäin että menis paremmin jne. No tietenkin se meni sit soitteluksi.
Hän siis haukkui mut pahasti ja jätti. Mun olis pitänyt olla kaiken tän huorittelun kans olla vaan ok, hänhän tekee sitä muillekin (?!?). Tivasi enkö mä rakastan. Olin vihainen niin en pystynyt muodostamaan lausetta "minä rakastan sinua", joka miehelle tarkoitti että en rakasta, muuten pystyisi sen sanomaan kun hänhän sanoo sitä jatkuvasti.
Kerroin, että on ikävä mutta mulla menee elämä eteenpäin ja olen saanut mm uuden työn. Vaikutti selkeästi ärsyyntyneeltä siitä, siitä näki että ottaa päähän.
Seuraavana tivasi onko mulla ollut muita, olenko ollut jo sängyssä ja oli vakuuttunut että olen ja yritän valehdella. Sit hermostuin ja totesin "niin entä sitten? Sä jätit mut". Siitä se sit tulikin, että hän on itse jo mm ollut tinderissä ja pannut jotakuta. Sit en enää jäänyt kyselemään enempää.
Tuntui, että tuo kaverinsakin joka mulle kertoi "kun mies vaan ikävöi sua ja on itsemurhan partaalla" jätti jotain kertomatta. Tottakai he tietää toistensa asiat ja kuka on kierrossa, miehet pitää kaveriensa salaisuudet eikä niistä naisille kerrota. Hänkin ohitti mun kysymykset.
Sanoin hänellekin, että älä kerro miehelle musta yhtään mitään, älä kerro mulle hänestä, mä en vaan kestä enempää.
Mutta edelleen. Ihmetyttää ja surettaa, että siinäkö se oli? Miksi se ei tee mitään? Miksi se meni panemaan toisia kun tiesi, että muhun olis ollut kaikki mahdollisuudet? Mehän oltiin niin samanlaisia. Kumpikin sanoi, että ei ole toista niin samanlaista ennen tavannut eikä tule tapaamaan. No miksi sä sit päästit irti niin helposti vaikka sanoit että rakastat? Seksi oli mahtavaa, mutta mieluummin panit toista vaikka mä oon täällä?
Mikset sä vieläkään tee yhtään mitään?!? Entäs mä, se joka susta piti aina huolta vaikka mitä olisit tehnyt???
Ap
Vierailija kirjoitti:
keksitty "ex" joka ei ole edes kysynyt hubakkoa perään vonkaamaan itku kurkussa kauppakeskuskorttelin kaduilla.
Aivan.
Kukaan mieshän ei ole ikinä valehdellut mistään, eikä pyörittänyt useampaa naista samalla.
Ap. Kun olet valmis ja mittasi täynnä, sanot miehelle kerran, että tämä oli nyt tässä, ei kannata olla yhteyksissä, en vastaa emmekä tapaa enää. Näin tein omalle narsistieksälle emmekä ole tavanneet kahteenkymmeneen vuoteen. Aikansa se jaksoi lähetellä viestejä ja yritti soitella, mutta en reagoinut mihinkään mitenkään. Alle vuodessa meni naimisiin ja osti omakotitalon seuraavan kanssa! No, eihän se kauaa kestänyt...
Sinun pitää käsitellä nuo kaikki kysymykset osaavan vertaistuen (täällä tai muualla) ja/tai asiaan perehtyneen terapeutin kanssa sekä etsiä self helpistä vastauksia. Mieheltä saat vain kaasuvalotusta, valheita ja manipulaatiota ja LISÄÄ PAHAA MIELTÄ JA SÄRKYNYTTÄ SYDÄNTÄ JA ITSETUNTOA.
Kuuntele ajatuksella tuo viestin 162 video.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ero narsistista tuli, samalla katkesi suhde vanhempiini. Kun yksi narsisti jää maneereineen niin ei pysty enää muitakaan narskuja " palvelemaan" lähteenä. Hirveä prosessi ja syytöksiä sataa. Mutta en enää jaksa, nyt on numerot estetty kaikilta.
Juuri näin. Kirjoitin tuossa aikaisemmin (91/160) siitä, kuinka yhteiset tuttavat painostivat olemaan ystävä exän kanssa, vaikka en itse todellakaan halunnut. Samakaltaista tapahtui yhden luokkakaverin kanssa, jonka kanssa oltiin ystäviä yläasteella, mutta hän käyttäytyi tosi ikävästi minua kohtaan ja olin helpottunut kun muutenkin erkaannuttiin lukiossa. Joskus vähän lukion jälkeen tuo tyyppi ja äitini olivat törmänneet ruokakaupassa ja tyyppi lähettää terveisiä äitini kautta, että enkö voisi ottaa yhteyttä, hän ilmeisesti kaipasi minua (!). Onneksi äitini ei mennyt tuohon leikkiin mukaan, eikä painostanut minua, lähetti vaan terveiset, ihmetteli, ja oli kertonut tyypille kaupassa, että hänhän voi ottaa itse yhteyttä minuun. Tyyppi ei muuten ottanut yhteyttä (onneksi).
Kun suhde narskuun loppuu, niin ihmeellisesti narsku joko yrittävät valjastaa näitä kolmansia ihmisiä toimimaan heidän puolesta, kuten tuo tyyppi ruokakaupassa, tai nämä kolmannet henkilöt ilmeisesti itse toimivat narskun puolesta, kuten exä-tapauksessa (vaikka yksi heistä jopa sanoi minulle, että exä on käyttänyt minua hyväksi). Miksi nämä kolmannet henkilöt ovat monesti, melkeinpä yleensä, moraalisesti niin laiskoja, tai suorastaan vioittuneita? Jos ymmärtää, että toinen on käyttänyt hyväksi, niin miksei tajua myös samalla, että asialla on, ja pitää olla, myös käytännön seurauksia?
Mulla myös tää ihminen oli jo onnistuneesti estoissa ja olin just alkanut hyväksymään eroa ja elämää ilman häntä, aloin olla jopa ihan tyytyväinen.
Sitten alkoi kaveriltaan tulemaan viestiä, kuinka huonona mies on ja on itsetuhoinen kuulemma sen takia kun on niin ikävä. Mies itse samaan aikaan laittoi sähköpostia (ei ilmeisesti saa kokonaan estettyä, menee vaan roskapostiin?). Ensin tosiaan haluaa musta vaimoa, on valmis olemaan selvinpäin että menis paremmin jne. No tietenkin se meni sit soitteluksi.
Hän siis haukkui mut pahasti ja jätti. Mun olis pitänyt olla kaiken tän huorittelun kans olla vaan ok, hänhän tekee sitä muillekin (?!?). Tivasi enkö mä rakastan. Olin vihainen niin en pystynyt muodostamaan lausetta "minä rakastan sinua", joka miehelle tarkoitti että en rakasta, muuten pystyisi sen sanomaan kun hänhän sanoo sitä jatkuvasti.
Kerroin, että on ikävä mutta mulla menee elämä eteenpäin ja olen saanut mm uuden työn. Vaikutti selkeästi ärsyyntyneeltä siitä, siitä näki että ottaa päähän.
Seuraavana tivasi onko mulla ollut muita, olenko ollut jo sängyssä ja oli vakuuttunut että olen ja yritän valehdella. Sit hermostuin ja totesin "niin entä sitten? Sä jätit mut". Siitä se sit tulikin, että hän on itse jo mm ollut tinderissä ja pannut jotakuta. Sit en enää jäänyt kyselemään enempää.Tuntui, että tuo kaverinsakin joka mulle kertoi "kun mies vaan ikävöi sua ja on itsemurhan partaalla" jätti jotain kertomatta. Tottakai he tietää toistensa asiat ja kuka on kierrossa, miehet pitää kaveriensa salaisuudet eikä niistä naisille kerrota. Hänkin ohitti mun kysymykset.
Sanoin hänellekin, että älä kerro miehelle musta yhtään mitään, älä kerro mulle hänestä, mä en vaan kestä enempää.
Mutta edelleen. Ihmetyttää ja surettaa, että siinäkö se oli? Miksi se ei tee mitään? Miksi se meni panemaan toisia kun tiesi, että muhun olis ollut kaikki mahdollisuudet? Mehän oltiin niin samanlaisia. Kumpikin sanoi, että ei ole toista niin samanlaista ennen tavannut eikä tule tapaamaan. No miksi sä sit päästit irti niin helposti vaikka sanoit että rakastat? Seksi oli mahtavaa, mutta mieluummin panit toista vaikka mä oon täällä?
Mikset sä vieläkään tee yhtään mitään?!? Entäs mä, se joka susta piti aina huolta vaikka mitä olisit tehnyt???Ap
Sun ajatukset on normaalin ihmisen ajatuksia. Tai ei, ne on normaalia empaattisemman ihmisen ajatuksia. Sun pitää ymmärtää, että itsekäs ihminen ei ajattele eikä toimi noin vaan näkee sinussa hyväksikäytettävän hölmön.
Ja hei seuraavan miehen kanssa: yksikin huorittelu tai lutkittelu on dealbreaker saman tien! Yhdenkään naisen ei tarvitse kuunnella sellaista. Pitää sisällään myös sinut.
Kai tajuat, että tuo ei ole mitään oikeaa rakkautta ja hätää vaan manipulaatiota ja henkistä väkivaltaa. He eivät myöskään ole lojaaleja. Mielellään ottavat kaiken tuen ja palvelut, ei mitään vastavuoroisuutta.
Lue sitä Narsistin keskustelutyyliä edelleen, ellet päässyt jo loppuun ja let it sink in.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ero narsistista tuli, samalla katkesi suhde vanhempiini. Kun yksi narsisti jää maneereineen niin ei pysty enää muitakaan narskuja " palvelemaan" lähteenä. Hirveä prosessi ja syytöksiä sataa. Mutta en enää jaksa, nyt on numerot estetty kaikilta.
Juuri näin. Kirjoitin tuossa aikaisemmin (91/160) siitä, kuinka yhteiset tuttavat painostivat olemaan ystävä exän kanssa, vaikka en itse todellakaan halunnut. Samakaltaista tapahtui yhden luokkakaverin kanssa, jonka kanssa oltiin ystäviä yläasteella, mutta hän käyttäytyi tosi ikävästi minua kohtaan ja olin helpottunut kun muutenkin erkaannuttiin lukiossa. Joskus vähän lukion jälkeen tuo tyyppi ja äitini olivat törmänneet ruokakaupassa ja tyyppi lähettää terveisiä äitini kautta, että enkö voisi ottaa yhteyttä, hän ilmeisesti kaipasi minua (!). Onneksi äitini ei mennyt tuohon leikkiin mukaan, eikä painostanut minua, lähetti vaan terveiset, ihmetteli, ja oli kertonut tyypille kaupassa, että hänhän voi ottaa itse yhteyttä minuun. Tyyppi ei muuten ottanut yhteyttä (onneksi).
Kun suhde narskuun loppuu, niin ihmeellisesti narsku joko yrittävät valjastaa näitä kolmansia ihmisiä toimimaan heidän puolesta, kuten tuo tyyppi ruokakaupassa, tai nämä kolmannet henkilöt ilmeisesti itse toimivat narskun puolesta, kuten exä-tapauksessa (vaikka yksi heistä jopa sanoi minulle, että exä on käyttänyt minua hyväksi). Miksi nämä kolmannet henkilöt ovat monesti, melkeinpä yleensä, moraalisesti niin laiskoja, tai suorastaan vioittuneita? Jos ymmärtää, että toinen on käyttänyt hyväksi, niin miksei tajua myös samalla, että asialla on, ja pitää olla, myös käytännön seurauksia?
Mulla myös tää ihminen oli jo onnistuneesti estoissa ja olin just alkanut hyväksymään eroa ja elämää ilman häntä, aloin olla jopa ihan tyytyväinen.
Sitten alkoi kaveriltaan tulemaan viestiä, kuinka huonona mies on ja on itsetuhoinen kuulemma sen takia kun on niin ikävä. Mies itse samaan aikaan laittoi sähköpostia (ei ilmeisesti saa kokonaan estettyä, menee vaan roskapostiin?). Ensin tosiaan haluaa musta vaimoa, on valmis olemaan selvinpäin että menis paremmin jne. No tietenkin se meni sit soitteluksi.
Hän siis haukkui mut pahasti ja jätti. Mun olis pitänyt olla kaiken tän huorittelun kans olla vaan ok, hänhän tekee sitä muillekin (?!?). Tivasi enkö mä rakastan. Olin vihainen niin en pystynyt muodostamaan lausetta "minä rakastan sinua", joka miehelle tarkoitti että en rakasta, muuten pystyisi sen sanomaan kun hänhän sanoo sitä jatkuvasti.
Kerroin, että on ikävä mutta mulla menee elämä eteenpäin ja olen saanut mm uuden työn. Vaikutti selkeästi ärsyyntyneeltä siitä, siitä näki että ottaa päähän.
Seuraavana tivasi onko mulla ollut muita, olenko ollut jo sängyssä ja oli vakuuttunut että olen ja yritän valehdella. Sit hermostuin ja totesin "niin entä sitten? Sä jätit mut". Siitä se sit tulikin, että hän on itse jo mm ollut tinderissä ja pannut jotakuta. Sit en enää jäänyt kyselemään enempää.Tuntui, että tuo kaverinsakin joka mulle kertoi "kun mies vaan ikävöi sua ja on itsemurhan partaalla" jätti jotain kertomatta. Tottakai he tietää toistensa asiat ja kuka on kierrossa, miehet pitää kaveriensa salaisuudet eikä niistä naisille kerrota. Hänkin ohitti mun kysymykset.
Sanoin hänellekin, että älä kerro miehelle musta yhtään mitään, älä kerro mulle hänestä, mä en vaan kestä enempää.
Mutta edelleen. Ihmetyttää ja surettaa, että siinäkö se oli? Miksi se ei tee mitään? Miksi se meni panemaan toisia kun tiesi, että muhun olis ollut kaikki mahdollisuudet? Mehän oltiin niin samanlaisia. Kumpikin sanoi, että ei ole toista niin samanlaista ennen tavannut eikä tule tapaamaan. No miksi sä sit päästit irti niin helposti vaikka sanoit että rakastat? Seksi oli mahtavaa, mutta mieluummin panit toista vaikka mä oon täällä?
Mikset sä vieläkään tee yhtään mitään?!? Entäs mä, se joka susta piti aina huolta vaikka mitä olisit tehnyt???Ap
"Kerroin, että on ikävä mutta mulla menee elämä eteenpäin ja olen saanut mm uuden työn. Vaikutti selkeästi ärsyyntyneeltä siitä, siitä näki että ottaa päähän."
Tuota kannattaa pitää mielessä. Kivat ja hyväntahtoiset ihmiset eivät ärsyynny tuollaisesta, vaan iloitsevat sinun puolesta, että olet saanut uuden työpaikan ja toivovat, että se on sellainen, missä viihdyt.
Noissa ap:n erokeskusteluissa rakkaus-sanaa raiskataan surutta. Riippuvuus tms huomionhaku ei ole rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus joutuu olemaan irti myös rakastamaan ihmisestä oman terveytensä tai muunkin syyn vuoksi. Tällöin kyseessä on puhdas rakkaus. Voit rukoilla toiselle ihmiselle hyvää vointia ja elämää olematta tähän missään yhteydessä. Silloin rakastat tätä puhtaasti.
Mulkun suhteen suosittelen tosiasioiden katsomista silmiin, jolloin rakkaus kuolee ja ihminen lakkaa merkitsemästä sinulle mitään.
Älä jää jonkun tunteen vuoksi roikkumaan ihmiseen ja ottamaan vastaan sivutuotteena läjää negatiivisia kokemuksia. Hän ei ala arvostaa sinua kärsimyksesi vuoksi vaan halveksia, koska ei itse kärsisi koskaan kenenkään vuoksi.
Tuo on sille miehelle vain peli. Hän testaa, saako ap:n jäämään vielä. Mitään muuta mielenkiintoa hänellä ei ole kuin voittaa "peli".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on elävä esimerkki miten k***pää luonnehäiriöinen ihminen selittää syynsä pettämiseen. Eroaa aika paljon normaali-ihmisen ajatuksenjuoksusta. Tuokin nainen on videolla ihan ilmiselvä mulkku sekopää, mutta väittää esittävänsä normaalielämässään mukavaa ihmistä, koska muutenhan hänellä ei olisi ketään ihmisiä lähellään. Hän suoraan kertoo manipuloivansa ihmisiä, tekevänsä paskatemppuja, motiivit pyörivät aina hänen itsensä ympärillä ja syyttää muita kaikesta.
Kävin ihan samoja ajatuskeloja läpi, kun erosimme. Vähitellen niistä pääsi eroon tutustumalla aiheeseen. Sinussa ei ole mitään vikaa. Tämä on mielestäni hyvä video aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin ihan samoja ajatuskeloja läpi, kun erosimme. Vähitellen niistä pääsi eroon tutustumalla aiheeseen. Sinussa ei ole mitään vikaa. Tämä on mielestäni hyvä video aiheesta.
Tää on hyvä! Käytös on niin syvällä, että narsku itse, saatikka toinen ihminen, ei voi sille mitään. Se on narskun aivorakenteissa, ja itsensä on vain pelastettava narskulta, hän EI ymmärrä puhetta.
Niinpä. Siinä on aivoille volttia heitettäväksi, että tajuaa, että pitää ajatella asiat ihan toisin.
Nämä on pitkiä prosesseja. Itsellä meni kuukausi, pari ihan siinä "huumevieroitusvaiheessa". Keskityin vain siihen, etten ole itse yhteydessä häneen. Sen aika päässä sinkoili kaikenlaisia kysymyksiä.
Sitten satuin saamaan lisätietoa hänestä ja pääsin kunnolla käsiksi vihavaiheeseen. Kaikki mitä oli ollut menetti merkityksensä, koska mitään aitoa rakkautta ei tunnevammaiselta valehtelijalta saa. Lopulta viha on alkanut sulaa välinpitämättömyydeksi ja hiljaiseksi halveksunnaksi. Mitään ystävyyttä tms ei todellakaan. Tuollaista "ystävää" en tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin ihan samoja ajatuskeloja läpi, kun erosimme. Vähitellen niistä pääsi eroon tutustumalla aiheeseen. Sinussa ei ole mitään vikaa. Tämä on mielestäni hyvä video aiheesta.
Tää on hyvä! Käytös on niin syvällä, että narsku itse, saatikka toinen ihminen, ei voi sille mitään. Se on narskun aivorakenteissa, ja itsensä on vain pelastettava narskulta, hän EI ymmärrä puhetta.
Just näin. Minulle kävi niin, että narsku hylkäsi minut kylmästi siinä kohdassa kun jouduin keskelle elämäni pahinta kriisiä. Yritin siinäkin tilanteessa huomioida hänet mahdollisimman hyvin ja olla kuormimatta liikaa. Silti hän oli huomannut, että "suhteemme ei enää toimi" ja sata muutakin virhettä luonteessani, elämäntyylissä ja ties missä. Ja tietysti palasi takaisin ja on/off -suhde kiersi kehäänsä. Minulle on ollut tärkeä tieto tämä kaava, se on narsistille "pakko". Kun huomioni oli liikaa muualla ja en ollut viihdyttävä, hänen oli "pakko" etsiä parempaa ihailijaa muualta. Tai jos yritin rakentavaa keskustelua, hänen oli pakko jättää heti minut, "koska kritisoin tai vihasin häntä". Hän tunsi vihaa ja kateutta minua kohtaan, jos pärjäsin tai olin huomion keskipisteenä. Minusta joku sanoi hyvin, että näillä on housuihin pask*neen 4 -vuotiaan tunne-elämä. Tämä kuvaa hyvin eksääni, välillä hyvinkin hellyyttävä mutta aikuinen ei missään tapauksessa.
Minullakin irrottauminen kesti kuukausia. Keskitin energian ajan tappamiseen ja siihen, että en ole yhteydessä vaikka mikä tulisi. Nyt pari vuotta siitä ei tulisi mieleenkään palata. Jotenkin vihavaihe on myös mennyt ohi ja pystyn muistelemaan hyviä juttuja, joita suhteessa oli. En enää ajattele mustavalkoisesti, että koko homma oli k*setusta. Hänkin yritti jossain vaiheessa ja mutta ei voinut itselleen mitään. Uskon sen. Toivon, että hän löytää rauhaa joskus elämään. Mutta en siihen usko, samanlaista impulsiivista rempomista se oli ennen minua, minun aikana ja minun jälkeen.
Toivon, että olen oppinut läksyt kantapään kautta. Jos suhteeseen tulee ongelmia, joita ei käsitä eikä pysty käsittelemään yksin ja vielä vähemmän toisen kanssa, niin se suhde pitää lopettaa heti. Ei ole mitään järkeä yrittää ymmärtää asioita oman mielenterveyden kustannuksella. Jos nämä henkilöt haluavat apua ongelmiinsa, sitä on tarjolla self-help-kirjallisuudesta alkaen kunnon terapioihin. Mutta harvoinpa nämä oikeasti haluavat muuttua ja ottaa vastuun kehittymisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin ihan samoja ajatuskeloja läpi, kun erosimme. Vähitellen niistä pääsi eroon tutustumalla aiheeseen. Sinussa ei ole mitään vikaa. Tämä on mielestäni hyvä video aiheesta.
Tää on hyvä! Käytös on niin syvällä, että narsku itse, saatikka toinen ihminen, ei voi sille mitään. Se on narskun aivorakenteissa, ja itsensä on vain pelastettava narskulta, hän EI ymmärrä puhetta.
Just näin. Minulle kävi niin, että narsku hylkäsi minut kylmästi siinä kohdassa kun jouduin keskelle elämäni pahinta kriisiä. Yritin siinäkin tilanteessa huomioida hänet mahdollisimman hyvin ja olla kuormimatta liikaa. Silti hän oli huomannut, että "suhteemme ei enää toimi" ja sata muutakin virhettä luonteessani, elämäntyylissä ja ties missä. Ja tietysti palasi takaisin ja on/off -suhde kiersi kehäänsä. Minulle on ollut tärkeä tieto tämä kaava, se on narsistille "pakko". Kun huomioni oli liikaa muualla ja en ollut viihdyttävä, hänen oli "pakko" etsiä parempaa ihailijaa muualta. Tai jos yritin rakentavaa keskustelua, hänen oli pakko jättää heti minut, "koska kritisoin tai vihasin häntä". Hän tunsi vihaa ja kateutta minua kohtaan, jos pärjäsin tai olin huomion keskipisteenä. Minusta joku sanoi hyvin, että näillä on housuihin pask*neen 4 -vuotiaan tunne-elämä. Tämä kuvaa hyvin eksääni, välillä hyvinkin hellyyttävä mutta aikuinen ei missään tapauksessa.
Minullakin irrottauminen kesti kuukausia. Keskitin energian ajan tappamiseen ja siihen, että en ole yhteydessä vaikka mikä tulisi. Nyt pari vuotta siitä ei tulisi mieleenkään palata. Jotenkin vihavaihe on myös mennyt ohi ja pystyn muistelemaan hyviä juttuja, joita suhteessa oli. En enää ajattele mustavalkoisesti, että koko homma oli k*setusta. Hänkin yritti jossain vaiheessa ja mutta ei voinut itselleen mitään. Uskon sen. Toivon, että hän löytää rauhaa joskus elämään. Mutta en siihen usko, samanlaista impulsiivista rempomista se oli ennen minua, minun aikana ja minun jälkeen.
Toivon, että olen oppinut läksyt kantapään kautta. Jos suhteeseen tulee ongelmia, joita ei käsitä eikä pysty käsittelemään yksin ja vielä vähemmän toisen kanssa, niin se suhde pitää lopettaa heti. Ei ole mitään järkeä yrittää ymmärtää asioita oman mielenterveyden kustannuksella. Jos nämä henkilöt haluavat apua ongelmiinsa, sitä on tarjolla self-help-kirjallisuudesta alkaen kunnon terapioihin. Mutta harvoinpa nämä oikeasti haluavat muuttua ja ottaa vastuun kehittymisestään.
Olen itsekin koittanut miettiä, koska nää hylkäämiset on tulleet. Mm silloin kun olen ollut tosi pahana ja jouduin osastollekin. Mä kuulemma "keskityn vaan negatiiviseen" ja sain haukkuja päälle.
Mietin myös tätä työjuttua. Olen vihdoin saanut työpaikan pitkän työttömyyden päälle. Nytkö se viimeinen hylkääminen piti tehdä, että en selviytyisi siitä? Ja olisihan se edelleen voinut valehdella tuosta muiden naisten panemisestakin.
Aiemmin sit mut jätettiin, koska olin pitkästä aikaa tosi iloinen eräästä tapahtumasta johon olen menossa. Mulla ei kuulemma ole lupaa olla iloinen, koska "en iloitse hänen puolestaankaan ja yritän lannistaa ja pilata kaiken".
Hän itse on masentunut, johon vetoaa aina kun mm haukkuu mua ja koitan olla välittämättä. Kun mulla oli huono olla hänen haukkumisensa takia niin "keskityn aina vaan negatiiviseen, enkö mä mitään hyvää ajattele ikinä?!?" Kaikki mun sanoma yritettiin tulkita negatiivisesti, mutta iloinenkaan en saanut olla. Pää meni aivan sekaisin. Ja haukkumisen päälle huudettiin vielä että "alussa sä sentään olit iloinen!!!". Tottakai mä olin iloinen juuri rakastuneena kun en kuunnellut haukkuja ja uhkailuja vähän väliä, kun sain vian kehuja ja toinen kohteli ja katsoi kunnioittavasti ja halusi vain mua.
Tuossa jossain videossa sanottiin, että narsisti jättää kun asiat menee hyvin. Siinä sanottiin, että hyväksymällä käytöksen ajaa vain narsistin muualle, koska hän ei voi enää kunnioittaa. Tätä olen itsekin ajattellut.
Ja hän syyttää muita itse tekemistään valinnoista, joita hän on tehnyt vuoksesi. Näin meni mullakin.
En mä ikinä pyytänyt häntä mistään luopumaan, hän luopui itse kun halusi tehdä vaikutuksen ja saada mut nalkkiin ja sit oli vihainen mulle kun "rajoitan hänen elämää".
Eilen melkein laitoin ikävä viestiä hänelle, mutta onneksi pysyin järjissäni jotenkin. Sain yöllä paniikkikohtauksen ja olisin niin halunnut, että mies olis vierellä, niinkuin aiemminkin. Kyllähän se hyvääkin teki.
Ei tää helppoa ole. Ja edelleen jotenkin odottaa, että se tekis edes jotain, ihan mitä vaan.
Itseä on yrittänyt jo parikin miestä, mutta oon edelleen niin kiinni tuossa paskakasassa, etten voi edes ajatella. Mitenköhän pitkään tässä menee.
Ap
Juuri näin. Kirjoitin tuossa aikaisemmin (91/160) siitä, kuinka yhteiset tuttavat painostivat olemaan ystävä exän kanssa, vaikka en itse todellakaan halunnut. Samakaltaista tapahtui yhden luokkakaverin kanssa, jonka kanssa oltiin ystäviä yläasteella, mutta hän käyttäytyi tosi ikävästi minua kohtaan ja olin helpottunut kun muutenkin erkaannuttiin lukiossa. Joskus vähän lukion jälkeen tuo tyyppi ja äitini olivat törmänneet ruokakaupassa ja tyyppi lähettää terveisiä äitini kautta, että enkö voisi ottaa yhteyttä, hän ilmeisesti kaipasi minua (!). Onneksi äitini ei mennyt tuohon leikkiin mukaan, eikä painostanut minua, lähetti vaan terveiset, ihmetteli, ja oli kertonut tyypille kaupassa, että hänhän voi ottaa itse yhteyttä minuun. Tyyppi ei muuten ottanut yhteyttä (onneksi).
Kun suhde narskuun loppuu, niin ihmeellisesti narsku joko yrittävät valjastaa näitä kolmansia ihmisiä toimimaan heidän puolesta, kuten tuo tyyppi ruokakaupassa, tai nämä kolmannet henkilöt ilmeisesti itse toimivat narskun puolesta, kuten exä-tapauksessa (vaikka yksi heistä jopa sanoi minulle, että exä on käyttänyt minua hyväksi). Miksi nämä kolmannet henkilöt ovat monesti, melkeinpä yleensä, moraalisesti niin laiskoja, tai suorastaan vioittuneita? Jos ymmärtää, että toinen on käyttänyt hyväksi, niin miksei tajua myös samalla, että asialla on, ja pitää olla, myös käytännön seurauksia?