Lue keskustelun säännöt.
Matkustin turhaan 350 km tapaamista varten ja sukulainen perui viime tipassa - ärsyttäisikö sinua tilanteessani?
27.05.2022 |
Taustatietona: n. 75 v sukulaiseni asuu 800 km päässä meidän kotoamme ja ei ole vuosikymmeniin matkustellut kotoaan lähikaupunkia kauemmas. Olenkin itse aina matkustanut sukulaiseni luokse, koska hän on minulle tärkeä. Olimme etukäteen sopineet, että matkustaisin perheeni kanssa käymään sukulaisen luona, koska emme koronan ja vauva-ajan takia ole päässeet kylään. Olimme sopineet vierailupäivästä hyvissä ajoin ja sopineet, että soittelemme vielä edellisenä päivänä sopiaksemme tarkemmasta vierailuajasta. Tarkoitus oli käydä sukulaisen luona pari-kolme tuntia. Olisimme kylään mennessämme vieneet kahvileivät ja perillä keittäneet kahvit, jotta sukulaisen ei tarvitse nähdä mitään vaivaa meidän takiamme.
Lähdimme kotoa ajamaan ja yövyimme ensin vanhempieni luona taaperon kanssa. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa vielä 350 km päähän, jotta pääsisimme seuraavana päivänä ajamaan sukulaisen luo kätevästi (kerralla tuo matka ei olisi taaperon kanssa onnistunut, vaan jouduimme yöpymään molempiin suuntiin). Tapaamista edeltävänä iltapäivänä soitin tuolle sukulaiselle ja hän halusi perua tapaamisen huonosti nukutun yön ja pitkään jatkuneen hieman flunssaisen olon takia. Uusi tapaaminen ei järjesty tälle samalle reissulle. Pitkän välimatkan takia uuden vierailun järjestäminen on haastavaa, taaperon kanssa 800 km matkustaminen ei onnistu helposti ja nyt vierailu jäi luultavasti seuraavaan kesään. Matkustimme turhaan 350 km sukulaisen suuntaan ja toisen mokoman takaisin, koska sukulainen ei ilmoittanut perumisesta aikaisemmin. Ihmettelen, miksi ei perunut jo aiemmin, jos olo oli ollut kipeä jo pidemmän aikaa.
Ärsyttäisikö sinua tilanteessani tällainen myöhään peruminen? Toki ymmärrän, että toista väsyttää, mutta emme olisi menneet paikan päälle kestittäväksi, vaan olisimme itse tuoneet kahvileivät, keittäneet kahvit ja katsoneet taaperon perään. Harmittaa ihan hirveästi tuo peruuntuminen, kun matkustettiin turhaan noin pitkä matka ja olisin pitkän tauon jälkeen halunnut nähdä sukulaista ja uusi vierailu onnistuu vasta todella pitkän ajan päästä.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalle tyypillisiä itsekeskeisiä vastauksia, joissa kehotetaan jättämään "se". Mies, ystävä, vanhempi, isovanhempi, anoppi, appi, mikä vaan. Kaikki vaan jätetään. Ihmissuhteilla ja ihmisillä ei ole mitään arvoa. AP: lle rakas vanhus ei jaksa tavata= jätä se. Kovat on arvot.
Ai että itsekeskeistä ihmistä ei saa jättää vaan pitää jäädä siihen hänen ympärilleen pyörimään oikkujen mukaan?
t. se joka matkusti pienen vauvan kanssa satoja kilsoja turhaan koska apen piti päästä marjaan just sovittuna viikonloppuna, eivätkä edes avainta voineet naapuriin jättää, että olisimme päässeet levähtämään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä samanoloinen käytös, tapaamisten yllättävä peruminen oli ensioireita sukulaisen muistisairaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Olimme suunnitelleet sukulaisen ehdotuksesta päiväreissua mökiltä hänen luokseen 60 km suuntaansa kesälomamme aikana.
Perui kun on niin kuuma kesällä ja huono olo koko kuukauden.Talvella sitten ehdotti päiväreissua. Niin kotoamme matkaa n.250 km suuntaansa. Ei menty.
Nää on näitä, jotkut eivät vain ymmärrä mitään. Olen viimeisen vuoden aikana ollut se joka soittaa ystävälle, ja joka menee käymään hänen luonaan. Nyt sitten en 3 kuukauteen ottanut häneen yhteyttä. Sitten soitin ja sanoin että soittelin kun ei hänestä ole kuulunut mitään. Hän vastasi kärkkäästi että no eipä ole sinustakaan, johon vastasin että kyllä minä olen siinä teillä käynyt moneen kertaan, jos muistat. Oli vain hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Olimme sopineet vierailupäivästä hyvissä ajoin ja sopineet, että soittelemme vielä edellisenä päivänä sopiaksemme tarkemmasta vierailuajasta.
Vierailija kirjoitti:
Tapaamista edeltävänä iltapäivänä soitin tuolle sukulaiselle ja hän halusi perua tapaamisen huonosti nukutun yön ja pitkään jatkuneen hieman flunssaisen olon takia.
Eikö tämä mennyt juuri niin kuin on sovittu!
Ap olisi pitänyt sopia, että soitellaan vielä 2-3 päivää ennen tarkemmasta vierailuajasata. Ja mielellään vielä ilmoittaa sukulaiselle, että te joudutte lähtemeään silloin / jo pari päivää aikaisemmin ajamaan.
Silloin ette olis lähteneet turhaa ajamaan etukäteen vaan sukulainen olisi perunut jo tapaamisen tuolloin 2-3 päivää aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Me ajettiin pienen esikoisen kanssa kuusi tuntia anoppilaan huomataksemme vain että he olikin lähteneet marjaan toiselle paikkakunnalle.
En ole ollut sen jälkeen missään tekemisissä eikä he ole koskaan tavanneet esikoista.
Olitteko sopineet tapaamisesta, joe ette niin voitte syyttää vain itseänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttäisikö? Kyllä ja paljon, se olisi ensimmäinen tunne tuossa. Tiedän juuri samaa elämäntilannetta elävänä, että lapsen ja sen isän liikkeelle saaminen, koko homman koordinoiminen omien vanhempien kanssa ja logistiikan järjestäminen on ihan valtava ponnistus. Ja jälkipuheetkin joutuu hoitamaan sen oman puolisonsa kanssa, kun kauhealla innolla ja painostuksella suunniteltu matka jäikin sitten suutariksi. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa sen seuraavan kerran järjestäminen tulee olemaan, kun puoliso jo etukäteen tietää että kaikki voi peruuntua viime metreillä, ja todennäköisesti ehdottaa että se sukulainen voi seuraavan kerran tulla teille jos vielä kiinnostaa nähdä.
Mutta tuossa on nyt sen ikäinen ihminen kyseessä, että ehkä yrittäisin kuitenkin nousta sen ärsytyksen yläpuolelle ja saada selville, mistä kenkä puristaa.
Meillä suunnilleen samanikäisen sukulaisen kunto meno korona-aikana nopeasti alaspäin. Yksin asuva eläkeläinen oli tottunut tapaamaan ystäviä kahviloissa ja ravintoloissa ja käymään puistoissa kävelyillä. Meille sukulaisille selvisi vasta talvella, että tämä vanhus ei ole syönyt lämmintä ruokaa sen jälkeen kun ravintolat menivät kiinni ensimmäisen kerran - ei saa aikaiseksi laittaa ruokaa kotonaan. Ei ole nähnyt kavereitaan, istuu vain kotona ja käy pikapikaa kaupasta hakemassa leipää, pullaa ja makkaraa. Sulkujen päätyttyä itsetunto oli mennyt niin alas, että ei päässyt enää liikkeelle ravintoloihin eikä kehdannut enää näyttäytyä kenellekään.
Ja kuten teillä nyt on käynyt, sukulainen perui aina vierailut jonkun tekosyyn varjolla. Kun lopulta ängettiin kylään, huomattiin että koti oli kuin kaatopaikka.
Tämä kaikki oli sukulaiselle epätyypillistä. Nyt on pitkän väännön jälkeen saatu lääkäristä alustava epäily Alzheimerista.
Nyt kun näkee tämän koko kuvan, se alun ärsytys peruuntuvista tapaamisista on haihtunut.
Meillä puhelinkeskustelut eivät kertoneet koko kuvaa sukulaisen tilanteesta. Osasi aina puhelimessa skarpata ja kuulostaa omalta itseltään.
Ilmeisesti kysymyksessä iäkkäämpi sukulainen. Oikeus kieltäytyä vieraista pitäisi kaikilla olla, oli syy mikä tahansa, aina ei vaan jaksa. Eikä saa loukkaantua. Itse soitin aina iäkkämmälle sukulaiselleni, että jaksaako ottaa vastaan. Hänellä kävi paljon ystäviä, sukulaisia kylässä, ja tietenkin väsyi, vaikkei tarvinnutkaan passata. Hän kertoi että olin ainut, joka kysyi etukäteen jaksamistaan ja jolle pystyi sanomaan ettei nyt jaksa.
Välit säilyivät loppuun asti kovin läheisinä ja olen kiitollinen, että kunnioitin hänen pyyntöään ja että ymmärsin kysyä. Näin vierailumme olivat aina ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olimme suunnitelleet sukulaisen ehdotuksesta päiväreissua mökiltä hänen luokseen 60 km suuntaansa kesälomamme aikana.
Perui kun on niin kuuma kesällä ja huono olo koko kuukauden.Talvella sitten ehdotti päiväreissua. Niin kotoamme matkaa n.250 km suuntaansa. Ei menty.
Eikö huono olo ole syy perua!
Olette te melkoista sakkia. Vaikka pää kainalossa pitäisi ottaa vastaan vieraat.
Monille helle tekee todella huonon olon, jopa nuorille ja vanhempia ihmisiä jopa kuolee helteeseen! Vauvoilla ja vahemmilla ihmisillä ei toimi lämmönsäätelyjärjestelmä.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku kysyi, miksi matkustaisimme näkemään sukulaista. Sukulainen on minulle hyvin rakas. Soittelemme ja kirjoitamme kirjepostia säännöllisesti. Emme ole nähneet pitkään aikaan ja hänkin olisi halunnut nähdä taaperomme, joka on sukumme ensimmäinen pieni lapsi vuosikymmeniin.
Ap
Hänelle ilmeisesti riittää tuo etäyhteydenpito?
Minun isälle riittää tieto, että on lapsia ja lapsenlapsia. On tästä hyvin iloinen äitini mukaan. Mitenkään ei ole koskaan osallistunut tai osoittanut iloa jälkikasvulleen. Minulla ei ole ollut hänen kanssaan mitään välejä koskaan (yli 40 vuotta) ja isäni ei tätä edes taida ymmärtää. 🤷
Jatkat etälinjalla, jos haluat yhteyksiä pitää enää. Moni olisi pistänyt välit poikki tuossa tapauksessa. Sukulainen tulkoon kylään, jos livenä haluaa nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni vanhus ja pienituloinen peruu tapaamisia rahan puutteen vuoksi. Kotikin voi olla sekaisin koska ei jaksa tai pysty siivoamaan.
Aikoinaan puhuttiin seitsemän sortin kahvipöydistä. Monelle vanhukselle pöydän kattaminen kahveineen ja tarjottavineen on todella tärkeää. Esiin otetaan pöytäliinat sekä kauneimmat kahvikupit. Osa vanhuksista ei halua vierailta kulukorvausta missään muodossa. Perheen vierailu voi kuitenkin viedä vanhuksen pienestä eläkkeestä viikon ruokarahat.
Jos on näin häveliäs, eikä lähisuvunkaan apu kelpaa, niin onpa vaikeaa. Luulisi lasten ja lastenlasten olevan tärkeämpiä kuin kahvikuppien.
Perumisia nyt sattuu, mutta miksi ihmeessä ei soittanut itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sukulainen on hyvin miellyttämishaluinen eikä halua pahoittaa muiden mieltä. Tekee siis tuota, että ei uskalla sanoa ajoissa ei ja sitten peruu viime tipassa. Helpompi olisi kaikille, jos sanoisi suoraan jo tapaamisesta puhuttaessa ettei halua vieraita.
Tuttu tunne! Tätini huolehtii vanhemmasta aviomiehestään, joka asuu tuetussa asumisyksikössä nykyään. Mies siis saisi apua arkeensa ostettua ja rahaa palveluiden ostoon olisi, mutta täti haluaa hoitaa itse. Täti on pitkän päivän miehensä luona ja hoitaa miehen asioita. Illalla tulee myöhään kotiin tekemään omat kotityöt ja askareet. Yöunet kärsii ja onkin sanonut, että on todella väsynyt. Täti ei jaksa vieraita eikä omaa elämää ole ollenkaan, kun kaikki päivät menevät miehen luona. Vaikea ymmärtää, miksi täti ei voi edes yksittäisenä päivänä jättää vierailua miehensä luona väliin ja levätä/tehdä omia asioita/nähdä vieraita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika tökeröä kun oli sovittu ja tiesi varmaan miten hankala teidän oli tulla.Syykin oli vähän köykäinen perumiselle.
Sovitte etukäteen soittelevanne edellisenä päivänä sukulaiselle vahvistaaksenne vierailun. Ja kun soittelee, eikä hän vahvista, tulee suru puseroon?
Joko lyötte lukkoon tapaamisen kokonaan ennen lähtöä tai sitten otatte riskin soittelemalla edellisenä päivänä.
Oma moka.
Minkä ikäinen vanhus on? Jos on jo hyvin iäkäs, muisti voi pettää, että olitte sopineet tapaamisesta. Toisaalta taas selitys pienestä flunssasta ja väsymyksestä voi viitata korona-aikaan kätevään tekosyyhyn haluta olla tapaamatta. Jos hän tietää, miten kaukaa tulette, on se ajattelematonta olla soittamatta flunssasta etukäteen! Sitä paitsi olisitte voineet vaikka tavata pihalla ja rupatella maskit päässä! Kahvit voi juoda ulkonakin. Selvästikään sukulainen ei vain viitsinyt eikä hakunnut sopia mistään joustosta. Harmin paikka mutta älä ota itseesi. Sukulainen ei ole ystävä, muista se.
Ärsyttäisi. Äkillinen vatsatauti olisi ainoa syy, josta en pahastuisi, koska sitä ei voi ennustaa enkä sitä itsellenikään haluaisi.
Rakas ap! Jos olisin sinulle sukua, me emme tapaisi koskaan. Olet pitkästyttävä, tylsä ihminen, jolla on jokin persoonallisuushäiriötasoinen ongelma, joka näkyy joustamattomuutena.
Jankutat taaperosta kuin hän jotenkin liittyisi sinun vuorovaikutusongelmiisi. Taapero, taapero, taapero, taapero.
Itsehän ajoin päivässä Kuusamosta Oulun kautta Uudellemaalle asuntovaunu perässä ja kaksi taaperoa takapenkillä eikä tuntunut missään. Mutta sinulle kaikki on paljon vaikeampaa.
Minkäs sille voi jos sairastuu. Olisitko halunnut "taaperon" saavan koronan? Tai tappaa mummosi uupumukseen "taaperolla"?
Stna, mä uuvuin jo tuohon aloitukseen. Toivottavasti ei koskaan tavata missään.
Taitaa se rakkaus olla yksipuolista? Olen pahoillani puolestasi , itsellä samansuuntaiset kokemukset ja lopetin yhteydenpidon kokonaan.