Lue keskustelun säännöt.
Matkustin turhaan 350 km tapaamista varten ja sukulainen perui viime tipassa - ärsyttäisikö sinua tilanteessani?
27.05.2022 |
Taustatietona: n. 75 v sukulaiseni asuu 800 km päässä meidän kotoamme ja ei ole vuosikymmeniin matkustellut kotoaan lähikaupunkia kauemmas. Olenkin itse aina matkustanut sukulaiseni luokse, koska hän on minulle tärkeä. Olimme etukäteen sopineet, että matkustaisin perheeni kanssa käymään sukulaisen luona, koska emme koronan ja vauva-ajan takia ole päässeet kylään. Olimme sopineet vierailupäivästä hyvissä ajoin ja sopineet, että soittelemme vielä edellisenä päivänä sopiaksemme tarkemmasta vierailuajasta. Tarkoitus oli käydä sukulaisen luona pari-kolme tuntia. Olisimme kylään mennessämme vieneet kahvileivät ja perillä keittäneet kahvit, jotta sukulaisen ei tarvitse nähdä mitään vaivaa meidän takiamme.
Lähdimme kotoa ajamaan ja yövyimme ensin vanhempieni luona taaperon kanssa. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa vielä 350 km päähän, jotta pääsisimme seuraavana päivänä ajamaan sukulaisen luo kätevästi (kerralla tuo matka ei olisi taaperon kanssa onnistunut, vaan jouduimme yöpymään molempiin suuntiin). Tapaamista edeltävänä iltapäivänä soitin tuolle sukulaiselle ja hän halusi perua tapaamisen huonosti nukutun yön ja pitkään jatkuneen hieman flunssaisen olon takia. Uusi tapaaminen ei järjesty tälle samalle reissulle. Pitkän välimatkan takia uuden vierailun järjestäminen on haastavaa, taaperon kanssa 800 km matkustaminen ei onnistu helposti ja nyt vierailu jäi luultavasti seuraavaan kesään. Matkustimme turhaan 350 km sukulaisen suuntaan ja toisen mokoman takaisin, koska sukulainen ei ilmoittanut perumisesta aikaisemmin. Ihmettelen, miksi ei perunut jo aiemmin, jos olo oli ollut kipeä jo pidemmän aikaa.
Ärsyttäisikö sinua tilanteessani tällainen myöhään peruminen? Toki ymmärrän, että toista väsyttää, mutta emme olisi menneet paikan päälle kestittäväksi, vaan olisimme itse tuoneet kahvileivät, keittäneet kahvit ja katsoneet taaperon perään. Harmittaa ihan hirveästi tuo peruuntuminen, kun matkustettiin turhaan noin pitkä matka ja olisin pitkän tauon jälkeen halunnut nähdä sukulaista ja uusi vierailu onnistuu vasta todella pitkän ajan päästä.
Kommentit (140)
Oma läheiseni ei jaksanut enää ikääntyessään ottaa vieraita vastaan, ei edes omia sisaruksiaan. Sen sijaan jaksoi jutella kaupassa, apteekin kassalla yms tuttujen kanssa. Asui siis pikkupaikkakunnalla, jossa kaikki tunsivat toisensa. Aina puhelimessa kertoi, miten nuo rupattelutuokiot kassalla virkisti. Luulen, että tuolloin jaksamista riitti tuollaisiin 5-10 minuutin keskusteluihin, mutta joku parin tunnin kahvittelukin oli liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttakaa rauhassa, mutta oma kokemus on, että muistisairaat ja osa hyvin vaikeasti mt-ongelmaisista peruu noita tapaamisia lyhyellä varoajalla, kun eivät ymmärrä, millaista vaivaa peruminen muille tuottaa.
Eikös jo alkeellusimpiin käytöstapoihin kuulu odottaa kutsua, eikä ängetä kenenkään kotiin, vain ilmoittamalla nyt tullaan kylään ja odottaa ruokien ja sänkyjen olevan odottamassa. Aloituksesta saa käsityksen, ap. olevan myös lapsia ja kun tulee pitkän matkan päästä, tädille olisi ollut passattavana, ruokittavana ja majoitettavana useampi henkilö. Ja tuon ikäiselle jo kaupassa käynti saattaa tuottaa haasteita ja ylimääräistä järjestelyjä nukkumapaikoissa.
Ymmärrän hyvin "tätiä", vaikka olen 55v, kun asutaan kesät maalla. Meillä kesällä käy paljon vieraita, jotka itse itsensä kutsuvat kylään ja ilmoittavat, kuinka olisi nyt sopiva aika tulla vierailulle ja kiva nähdä. Ja odottavat palveluiden toimivan kuin viiden tähden hotellissa useamman päivän.
Yleensä siivoan etukäteen pari päivää, mietin nukkumapaikat, selkä vääränä kannan ruokaa kaupasta ja väännän ruokaa ja leivon kahvikeipää.
Ja kun vieraat viimein lähtevät, sitten alkaa uudelleen siivoukset ja lakanoiden ja pyyhkeiden pesu monta päivää.
Ei ehkä niitä hukkareissuja tulisi tai ylimääräisiä bensakuluja, kun menisi kylään vain kutsuttuna jolloin olisi tervetullut, eikä lokkina, eikä laittaa isäntäväkeä kiusalliseen tilanteeseen, sanomalla ettei ole lainkaan tervetullut kylään, kun on itsellä muita suunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttakaa rauhassa, mutta oma kokemus on, että muistisairaat ja osa hyvin vaikeasti mt-ongelmaisista peruu noita tapaamisia lyhyellä varoajalla, kun eivät ymmärrä, millaista vaivaa peruminen muille tuottaa.
Eikös jo alkeellusimpiin käytöstapoihin kuulu odottaa kutsua, eikä ängetä kenenkään kotiin, vain ilmoittamalla nyt tullaan kylään ja odottaa ruokien ja sänkyjen olevan odottamassa. Aloituksesta saa käsityksen, ap. olevan myös lapsia ja kun tulee pitkän matkan päästä, tädille olisi ollut passattavana, ruokittavana ja majoitettavana useampi henkilö. Ja tuon ikäiselle jo kaupassa käynti saattaa tuottaa haasteita ja ylimääräistä järjestelyjä nukkumapaikoissa.
Ymmärrän hyvin "tätiä", vaikka olen 55v, kun asutaan kesät maalla. Meillä kesällä käy paljon vieraita, jotka itse itsensä kutsuvat kylään ja ilmoittavat, kuinka olisi nyt sopiva aika tulla vierailulle ja kiva nähdä. Ja odottavat palveluiden toimivan kuin viiden tähden hotellissa useamman päivän.
Yleensä siivoan etukäteen pari päivää, mietin nukkumapaikat, selkä vääränä kannan ruokaa kaupasta ja väännän ruokaa ja leivon kahvikeipää.
Ja kun vieraat viimein lähtevät, sitten alkaa uudelleen siivoukset ja lakanoiden ja pyyhkeiden pesu monta päivää.Ei ehkä niitä hukkareissuja tulisi tai ylimääräisiä bensakuluja, kun menisi kylään vain kutsuttuna jolloin olisi tervetullut, eikä lokkina, eikä laittaa isäntäväkeä kiusalliseen tilanteeseen, sanomalla ettei ole lainkaan tervetullut kylään, kun on itsellä muita suunnitelmia.
Ap:han sanoi, että eivät mene kestittäviksi, vaan viipyvät muutaman tunnin ja itse hoitavat kahvileivät ja kahvin laiton. Ei ole iso vaiva tuolle henkilölle, jonka luokse menevät.
Todella ilkeästi teki. HÄNET TÄYTYY PAHOINPIDELLÄ.
Aloituksesta ei selviä, oliko tämä vierailu "tädin" idea ja kutsu vierailulle ja mahdollisesti jopa yökyläilylle ap. ja hänen perheelle, vai oliko se ap. idea ja tädille vain ilmoitus luontoinen asia, nyt me ollaan tulossa, josta "täti" kieltäytyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei selviä, oliko tämä vierailu "tädin" idea ja kutsu vierailulle ja mahdollisesti jopa yökyläilylle ap. ja hänen perheelle, vai oliko se ap. idea ja tädille vain ilmoitus luontoinen asia, nyt me ollaan tulossa, josta "täti" kieltäytyi.
Hankala asia ylipäätään. Jos vaikka olen kyläillyt ystävän luona säännöllisesti eikä ystävä voi matkustaa terveyssyistä luokseni, täytyykö joka kerta erikseen odottaa, että toinen kutsuu käymään? Minulla ainakin on tapana, että sanon olevani sillä suunnalla keskiviikkona, onnistuuko näkeminen iltapäivällä. Siinähän toinen voi kieltäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttakaa rauhassa, mutta oma kokemus on, että muistisairaat ja osa hyvin vaikeasti mt-ongelmaisista peruu noita tapaamisia lyhyellä varoajalla, kun eivät ymmärrä, millaista vaivaa peruminen muille tuottaa.
Eikös jo alkeellusimpiin käytöstapoihin kuulu odottaa kutsua, eikä ängetä kenenkään kotiin, vain ilmoittamalla nyt tullaan kylään ja odottaa ruokien ja sänkyjen olevan odottamassa. Aloituksesta saa käsityksen, ap. olevan myös lapsia ja kun tulee pitkän matkan päästä, tädille olisi ollut passattavana, ruokittavana ja majoitettavana useampi henkilö. Ja tuon ikäiselle jo kaupassa käynti saattaa tuottaa haasteita ja ylimääräistä järjestelyjä nukkumapaikoissa.
Ymmärrän hyvin "tätiä", vaikka olen 55v, kun asutaan kesät maalla. Meillä kesällä käy paljon vieraita, jotka itse itsensä kutsuvat kylään ja ilmoittavat, kuinka olisi nyt sopiva aika tulla vierailulle ja kiva nähdä. Ja odottavat palveluiden toimivan kuin viiden tähden hotellissa useamman päivän.
Yleensä siivoan etukäteen pari päivää, mietin nukkumapaikat, selkä vääränä kannan ruokaa kaupasta ja väännän ruokaa ja leivon kahvikeipää.
Ja kun vieraat viimein lähtevät, sitten alkaa uudelleen siivoukset ja lakanoiden ja pyyhkeiden pesu monta päivää.Ei ehkä niitä hukkareissuja tulisi tai ylimääräisiä bensakuluja, kun menisi kylään vain kutsuttuna jolloin olisi tervetullut, eikä lokkina, eikä laittaa isäntäväkeä kiusalliseen tilanteeseen, sanomalla ettei ole lainkaan tervetullut kylään, kun on itsellä muita suunnitelmia.
Ap:han sanoi, että eivät mene kestittäviksi, vaan viipyvät muutaman tunnin ja itse hoitavat kahvileivät ja kahvin laiton. Ei ole iso vaiva tuolle henkilölle, jonka luokse menevät.
Onko sinusta ok. jos joku soittaa ja ilmoittaa sinulle tulevansa teille kylään perheineen muutamaksi tunniksi ja ilmoittaa, että voi itse keittää itselleen kahvit, vaikka näin lauantai aamuna klo 9.50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei selviä, oliko tämä vierailu "tädin" idea ja kutsu vierailulle ja mahdollisesti jopa yökyläilylle ap. ja hänen perheelle, vai oliko se ap. idea ja tädille vain ilmoitus luontoinen asia, nyt me ollaan tulossa, josta "täti" kieltäytyi.
Hankala asia ylipäätään. Jos vaikka olen kyläillyt ystävän luona säännöllisesti eikä ystävä voi matkustaa terveyssyistä luokseni, täytyykö joka kerta erikseen odottaa, että toinen kutsuu käymään? Minulla ainakin on tapana, että sanon olevani sillä suunnalla keskiviikkona, onnistuuko näkeminen iltapäivällä. Siinähän toinen voi kieltäytyä.
Esimerkiksi on ihan eri, jos menet yksin ja ollaan läheisiä puolin ja toisin, mutta tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos viet mukanasi puolison ja lapset, jotka vaativat jo erikoisjärjestelyä ja enemmän vieraanvaraisuutta ja "vieraskoreutta".
Ja varmasti ap. tapauksessa vierailu olisi mennyt toisin, jos hän olisi mennyt yksin, ilman miestä ja lapsia, jos hän on läheinen tätinsä kanssa ja molemmat olisivat saaneet toistensa huomion, ilman ulkopuolisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttakaa rauhassa, mutta oma kokemus on, että muistisairaat ja osa hyvin vaikeasti mt-ongelmaisista peruu noita tapaamisia lyhyellä varoajalla, kun eivät ymmärrä, millaista vaivaa peruminen muille tuottaa.
Eikös jo alkeellusimpiin käytöstapoihin kuulu odottaa kutsua, eikä ängetä kenenkään kotiin, vain ilmoittamalla nyt tullaan kylään ja odottaa ruokien ja sänkyjen olevan odottamassa. Aloituksesta saa käsityksen, ap. olevan myös lapsia ja kun tulee pitkän matkan päästä, tädille olisi ollut passattavana, ruokittavana ja majoitettavana useampi henkilö. Ja tuon ikäiselle jo kaupassa käynti saattaa tuottaa haasteita ja ylimääräistä järjestelyjä nukkumapaikoissa.
Ymmärrän hyvin "tätiä", vaikka olen 55v, kun asutaan kesät maalla. Meillä kesällä käy paljon vieraita, jotka itse itsensä kutsuvat kylään ja ilmoittavat, kuinka olisi nyt sopiva aika tulla vierailulle ja kiva nähdä. Ja odottavat palveluiden toimivan kuin viiden tähden hotellissa useamman päivän.
Yleensä siivoan etukäteen pari päivää, mietin nukkumapaikat, selkä vääränä kannan ruokaa kaupasta ja väännän ruokaa ja leivon kahvikeipää.
Ja kun vieraat viimein lähtevät, sitten alkaa uudelleen siivoukset ja lakanoiden ja pyyhkeiden pesu monta päivää.Ei ehkä niitä hukkareissuja tulisi tai ylimääräisiä bensakuluja, kun menisi kylään vain kutsuttuna jolloin olisi tervetullut, eikä lokkina, eikä laittaa isäntäväkeä kiusalliseen tilanteeseen, sanomalla ettei ole lainkaan tervetullut kylään, kun on itsellä muita suunnitelmia.
Ap:han sanoi, että eivät mene kestittäviksi, vaan viipyvät muutaman tunnin ja itse hoitavat kahvileivät ja kahvin laiton. Ei ole iso vaiva tuolle henkilölle, jonka luokse menevät.
Onko sinusta ok. jos joku soittaa ja ilmoittaa sinulle tulevansa teille kylään perheineen muutamaksi tunniksi ja ilmoittaa, että voi itse keittää itselleen kahvit, vaikka näin lauantai aamuna klo 9.50.
Olisi todellakin ollut ok! Sen sijaan olin koliikkivauvan kanssa itsekseen kotona, kun kyläilemään en jaksanut pitkän välimatkan takia lähteä. Ne harvat läheiset, jotka tulivat käymään, odottivat minun laittavan pöydän koreaksi ja kuuntelevan heidän kuulumisensa. Tuo otti voimille, kun vauvan kanssa oli muutenkin rankkaa. Voi kun olisi joku ilmoittanut tulevansa käymään, tuovansa keksipaketin ja keittävänsä kahvit. Olisi niin piristänyt!🧡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei selviä, oliko tämä vierailu "tädin" idea ja kutsu vierailulle ja mahdollisesti jopa yökyläilylle ap. ja hänen perheelle, vai oliko se ap. idea ja tädille vain ilmoitus luontoinen asia, nyt me ollaan tulossa, josta "täti" kieltäytyi.
Hankala asia ylipäätään. Jos vaikka olen kyläillyt ystävän luona säännöllisesti eikä ystävä voi matkustaa terveyssyistä luokseni, täytyykö joka kerta erikseen odottaa, että toinen kutsuu käymään? Minulla ainakin on tapana, että sanon olevani sillä suunnalla keskiviikkona, onnistuuko näkeminen iltapäivällä. Siinähän toinen voi kieltäytyä.
Esimerkiksi on ihan eri, jos menet yksin ja ollaan läheisiä puolin ja toisin, mutta tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos viet mukanasi puolison ja lapset, jotka vaativat jo erikoisjärjestelyä ja enemmän vieraanvaraisuutta ja "vieraskoreutta".
Ja varmasti ap. tapauksessa vierailu olisi mennyt toisin, jos hän olisi mennyt yksin, ilman miestä ja lapsia, jos hän on läheinen tätinsä kanssa ja molemmat olisivat saaneet toistensa huomion, ilman ulkopuolisia.
Minulla on pieni lapsi ja puoliso. Lapsi kotihoidossa, koska sen verran pieni. Oma aika on vähissä, kun puoliso on töissä. Ei ole mahdollista irrottaa vaikka paria päivää siihen, että lähden yksin käymään jossain peräposiolla sukuloimassa. Kyllä ennenkin kyläiltiin perhekunnittain. Nykyään on ihan ihme ajatus, että siivosti käyttäytyvä perhe pitää jättää kotiin ja mennä kylään yksin. Ei ihme, että monet ei kyläile enää missään.
Kyllä se vaan on fakta, että moni yli seitsemänkymppinenkin haluaa olla ihan rauhassa, ilman että ottaa vastaan ketään yövieraita.
Olisiko tuo aloittaja muka ajanut 800km:n päähän kyläilemään vaan päiväseltään. Kyllä heille pitää varautua tekemään ruuat, kahvitukset , aamu/iltapalat. Petipaikat olla olemassa jne. Ei jaksa kaikki 75 vuotiaat ja toiset taas ottavat vieraita vastaan innokkaina. Ap:n olisi pitänyt ymmärtää jo edellisistä puheluista , onko täti tosissaan haluava kestitsemään heitä. Itse olen jo aikaa sitten oppinut , etten sano kenellekkään , jota en halua passata, että tulkaapa käymään ja saman olen opettanut miehellekin ,joka aikoinaan kutsui sukuaan solkenaan. Vaikka ei tehnyt mitään asian eteen ,kun sit tulivat.
Olen superintovertti ja puhelimessa kyllä mieluusti juttelen useinkin , ja kylään kutsut jos todella haluan ja silloin nautin siitä , että tarjoan tosiaan parasta ja vieraat viihtyy.
En ole ihan vielä 75v.
Varsinkin meitä n 10v nuoremmat sukulaiset ramppaisi meidän kesäkodissa alvariinsa , ellen olisi jo alussa antanut ymmärtää , ettemme ole mikään kestikievari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta sekin vaikuttaa, kuinka usein joku on tulossa vierailulle. Jos Pirjo-Tapani olisi joka viikko tulossa kahville, niin on ihan eri asia perua ja äkkiä koittaa jo uusi mahdollisuus. Jos taas Kyllikki-Veikko käy perheineen kylässä kerran kolmessa vuodessa toiselta puolen Suomea, niin onhan tuollainen peruminen täysin eri asia ja syystä harmittaa.
Tässä ketjun viimeisillä sivuilla alkaa nyt tulla sen verran aiheen vierestä jaarittelua, että pyydän palaamaan aiheeseen vaikka en ap olekaan.
1. Ap oli oman ilmoituksensa mukaan menossa pariksi tunniksi kahville puolisonsa ja uuden lapsensa kanssa, ei yökylään kestittäväksi koko suvun voimin. Älkääpä venytelkö hänen sanojaan.
2. Ap:n kertoman mukaan hänellä on ollut läheinen ja rakas suhde tähän sukulaiseen. Ap:n kertoman mukaan koronarajoitukset ovat estäneet tapaamiset. Ap:lla on todellakin syytä olettaa, että lempisukulainen haluaa nähdä hänen lapsensa, ilmeisesti kyseessä sisarentyttären lapsi. Ja todennäköisesti tähän asti on voinut jopa olettaa, että lapsikin oppisi pitämään sukulaisesta ja hänelle jäisi jokin muisto. Ja tuon ikäisen lapsen kanssa on haastavaa matkustaa yksinään. Ei siis ole kyse siitä, että hän tunkisi kylään satunnaisen kakaralauman ja perheen kanssa vaikka haluaa vain itse tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjun viimeisillä sivuilla alkaa nyt tulla sen verran aiheen vierestä jaarittelua, että pyydän palaamaan aiheeseen vaikka en ap olekaan.
1. Ap oli oman ilmoituksensa mukaan menossa pariksi tunniksi kahville puolisonsa ja uuden lapsensa kanssa, ei yökylään kestittäväksi koko suvun voimin. Älkääpä venytelkö hänen sanojaan.
2. Ap:n kertoman mukaan hänellä on ollut läheinen ja rakas suhde tähän sukulaiseen. Ap:n kertoman mukaan koronarajoitukset ovat estäneet tapaamiset. Ap:lla on todellakin syytä olettaa, että lempisukulainen haluaa nähdä hänen lapsensa, ilmeisesti kyseessä sisarentyttären lapsi. Ja todennäköisesti tähän asti on voinut jopa olettaa, että lapsikin oppisi pitämään sukulaisesta ja hänelle jäisi jokin muisto. Ja tuon ikäisen lapsen kanssa on haastavaa matkustaa yksinään. Ei siis ole kyse siitä, että hän tunkisi kylään satunnaisen kakaralauman ja perheen kanssa vaikka haluaa vain itse tavata.
No ei ole kaikki muumit laaksossa , jos ajaa 800km pariksi tunniksi käväisemään niin rakkaan tädin luona. Niinhän hän sanoi, että on niin rakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjun viimeisillä sivuilla alkaa nyt tulla sen verran aiheen vierestä jaarittelua, että pyydän palaamaan aiheeseen vaikka en ap olekaan.
1. Ap oli oman ilmoituksensa mukaan menossa pariksi tunniksi kahville puolisonsa ja uuden lapsensa kanssa, ei yökylään kestittäväksi koko suvun voimin. Älkääpä venytelkö hänen sanojaan.
2. Ap:n kertoman mukaan hänellä on ollut läheinen ja rakas suhde tähän sukulaiseen. Ap:n kertoman mukaan koronarajoitukset ovat estäneet tapaamiset. Ap:lla on todellakin syytä olettaa, että lempisukulainen haluaa nähdä hänen lapsensa, ilmeisesti kyseessä sisarentyttären lapsi. Ja todennäköisesti tähän asti on voinut jopa olettaa, että lapsikin oppisi pitämään sukulaisesta ja hänelle jäisi jokin muisto. Ja tuon ikäisen lapsen kanssa on haastavaa matkustaa yksinään. Ei siis ole kyse siitä, että hän tunkisi kylään satunnaisen kakaralauman ja perheen kanssa vaikka haluaa vain itse tavata.
No ei ole kaikki muumit laaksossa , jos ajaa 800km pariksi tunniksi käväisemään niin rakkaan tädin luona. Niinhän hän sanoi, että on niin rakas.
Ehkä ymmärrät kun kasvat aikuiseksi. Itse olen tavannut pari susirajoilla asunutta sukulaistani yhden ainoan kerran - sen kerran, kun vanhempani näkivät ison vaivan järjestää kesälomamme sen ympärille, että pystyttiin reitiltä poikkeamaan kahville. Sitten syöpä vei toisen ja sydänkohtaus toisen. Sukutila myytiin, sinne ei jäänyt mitään. Mutta koska kävin siellä kerran lapsena, muistan heidän murteensa, pirtin tunnelman, kaappikellon nakutuksen ja sen vaaramaiseman jossa tila oli. Ymmärrän juuriani paremmin juuri siksi. Muuten koko paikkakunnan nimi tuskin sanoisi minulle mitään.
Että siksi joku viitsii. Eivät nuokaan sukulaiset olisi jaksaneet ottaa yön yli vieraita vastaan enää.
On ihan turhaan käydä 75 vuotiaan luona kylässä, niin vanha kuolee kuitenkin kohta.
Ärsyttäisi, mutta pääsisin siitä yli. Ajattelisin, että joko vanhus on venyttänyt perumista pitkään, koska halusi nähdä ja katsoa kuntoa tai meni paniikkiin kun ei jaksa, voi olla myöskin, että vieläkin varoo tartuttamasta flunssaa, kun teillä on lapsikin mukana. En syyttäisi vanhustakaan, aina sitä ei tiedä etukäteen ja kunto voi heikentyä
Miten tilanne on jatkunut, ap?
Tuli vielä mieleen että oletko ollut yhteyksissä muihin sukulaisen läheisiin? Nimittäin voi olla, että tekee tuota muillekin. Olisi hyvä varmistaa, että edes jollakin on toimiva kontakti sinnepäin ja huomaa, jos asiat ei ole kunnossa.
Sori että muistelen vieraiden ihmisten asioita, mutta liippaa vaan niin läheltä sitä mitä itse olen käynyt läpi ihan vähän aikaa sitten. Meillä vanhus ei ollut päästänyt ketään tapaamaan ja kaikkei läheisimmät oli suututtanut töykeällä käytöksellään, joten olikin oikeasti paljon enemmän yksin kuin olin tajunnut. Vyyhti alkoi selvitä vasta kun me vähän etäisemmät rupesimme kyselemään. Läheisemmille sukulainen oli ollut niin ilkeä ja tehnyt enemmäkin ohareita, että ärsytys oli mennyt huolen edelle.
Epäilen kommenttien ja aloitusviestin perusteella alkavaa muistisairautta. Pitäisi ihmisen tajuta, että jos häntä varten on tultu noin kauas, niin nähdään jos ei olla vuodepotilaana. Ja kuten joku kertoi, ettei kaikki edes tajua, ettei se tapaamisen siirto vaikka seuraavalle viikolle onnistu. Terve ihminen ymmärtää, että kaukaa saapuneet vieraat eivät voi tulla uudestaan viikon päästä. Sairas ei välttämättä tajua ja saattaisipa perua tapaamisen silloinkin.