Vammaisen oikeus parkkeerata rivitaloasunnon oven eteen?

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Taloyhtiö ei ole mitenkään velvollinen tekemään piharemontteja yhden asukkaan tarpeisiin. Taloyhtiöön muuttaessa pitää olla selvitettynä, sopiiko ko kohde tämän henkilön tarpeisiin. Ei niin että ensin muutetaan, sitten vaaditaan kalliit remontit muiden asukkaiden maksettaviksi. Mikäli asukkaan kunto heikkenee, on asuminen arvioitava ja muutettava kohteeseen missä selviytyy itse. Ei jokaisen asukkaan mukaan tehdä mittavia muutostöitä.

Tässäkin ap:n esimerkissä, mikäli autopaikkaa ei ole eikä pystytä järjestämään, muutto toiseen kohteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Taloyhtiö ei ole mitenkään velvollinen tekemään piharemontteja yhden asukkaan tarpeisiin. Taloyhtiöön muuttaessa pitää olla selvitettynä, sopiiko ko kohde tämän henkilön tarpeisiin. Ei niin että ensin muutetaan, sitten vaaditaan kalliit remontit muiden asukkaiden maksettaviksi. Mikäli asukkaan kunto heikkenee, on asuminen arvioitava ja muutettava kohteeseen missä selviytyy itse. Ei jokaisen asukkaan mukaan tehdä mittavia muutostöitä.

Tässäkin ap:n esimerkissä, mikäli autopaikkaa ei ole eikä pystytä järjestämään, muutto toiseen kohteeseen.

Sepäs vasta helppoa on että sitten vaan muuttaa. Tietysti ensin myy oman asuntonsa ja etsii samaa hintaluokkaa olevan tilalle. Joka on esteetön.

Kunnalta ei heru esteetöntä vuokra-asuntoa, jos on omaisuutta kuten asunto tai siitä myynnissä saadut rahat. Palvelutaloon ei pääse, jos sieltä ei tarvitse mitään palveluita tai ei ole niihin varaa. Minulla käy tuttu siivousfirma, joka on puolet halvempi kuin palvelutalon siivous.

Monet meistä vaikeavammaisista ihmisistä asuu vanhoissa lähiöissä ja liian ahtaasti. En esimerkiksi tarvitsisi apua ruuanlaittoon ollenkaan, jos mahtuisin pyörätuolin kanssa toimimaan keittiössä. Nythän se ruuanlaitto menee niin, että minä pilkon pöydän ääressä ja annan avustajalle ohjeet, mihin lämpötilaan hän työntää ruuan uuniin tai paistaa pannulla. Tappelin pitkään keittiöhanan uusimisesta, koska kunnan vammaispalveluista ei tehty pyyntöä toimintaterapeutille, että käy katsomassa kotia. Ensimmäinen lausunto oli että hanan vaihto ei tukisi itsenäistä suoriutumista, koska keittokomerossa en pääse liikkumaan. Sitten kun hain muutosta päätökseen, toimintaterapeutti kävi katsomassa, että tosiaan: pitkävartinen hana ja vipu voisi toimia ja saan kädet lavuaariin, jos kelaan pyörätuolilla keittokomeroon, käännän vähän sivuttain ja peruuttamalla pois. Vaikka kädet ei nouse ylös asti, kyllä ne lavuaariin saa. Pystyn itse ottamaan vettä hanasta, huuhtelemaan astioita yms. Hienomotoriikassa minulla ei ole vaikeuksia, ainoastaan isot nivelet ja niiden liikeradat. Jääkaapin kätisyyden vaihto onneksi ei ollut ison perustelun takana. Saan otettua ruokaa noin istumakorkeuden ja katsekorkeuden väliltä eli kahdelta hyllyltä ja ovesta. Se riittää, että pystyy mikrossa lämmittämään tai jonkin jukurtin nappaamaan.

Esteettömämpi asuminen toisi minullekin enemmän vapautta ja kunnalle säästöjä, kun ei avustajatunteja tarvitsisi käyttää niin paljon. Minulla ei kuitenkaan ole rahaa hankkia isompaa ja tilavampaa asuntoa hissitalosta. Rivitaloasunnot ovat vieläkin kalliimpia. Tarvitsen erillisen makuuhuoneen, koska on sähkösänky, joka vie tilaa, henkilönostin pahojen päivien varalle ja pyörätuolit myös tarvitsevat tilaa, sähkäri latauspaikan. Kävin katsomassa Vantaalla uudessa kerrostalossa esteetöntä asuntoa, johon voisi olla taloudellinen mahdollisuus. Aivan älyttömän pieni koppi. Yksi huone käytännössä, kun oli avokeittiö. Ei mahdu ihminen sellaiseen apuvälineiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Reunapaikan kohdalta pensasaita pois ja kyseisen paikan muuttaminen invapaikaksi. Entisen pensasaidan tilalle asfalttia. Tämä tietenkin vaatii kyseisen parkkipaikan omistajalta/vuokralaiselta kykyä joustaa toisen ihmisen vuoksi.

Tämä! Mutta eihän asfalttia edes tarvita pensasaidan tilalle, jos tilantarve on vain sille, että oven saa kunnolla auki. Eli se normaalin levyinen autopaikka riittää kyllä kulkemiseen, mutta oven aukeaminen kunnolla vain vaatii lisätilaa. Eli tämä olisi helppo ja halpa ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Taloyhtiö ei ole mitenkään velvollinen tekemään piharemontteja yhden asukkaan tarpeisiin. Taloyhtiöön muuttaessa pitää olla selvitettynä, sopiiko ko kohde tämän henkilön tarpeisiin. Ei niin että ensin muutetaan, sitten vaaditaan kalliit remontit muiden asukkaiden maksettaviksi. Mikäli asukkaan kunto heikkenee, on asuminen arvioitava ja muutettava kohteeseen missä selviytyy itse. Ei jokaisen asukkaan mukaan tehdä mittavia muutostöitä.

Tässäkin ap:n esimerkissä, mikäli autopaikkaa ei ole eikä pystytä järjestämään, muutto toiseen kohteeseen.

Just joo taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Yhdenvertaisuuslaki ja sen tulkinnat eivät koske asunto-osakeyhtiön autopaikkoja. Taloyhtiöllä on oikeus määritellä, kuinka autopaikat jaetaan, jos niitä on liian vähän. Yleisin on jonotuskäytäntö. Autopaikkoja jaettaessa ei saa syrjiä osakkeenomistajia toisten kustannuksella. Esim. jos taloyhtiössä on yksi autopaikka per huoneisto, niitä ei saa jakaa siten, että jollekin kaksi ja toiselle ei yhtään. Tätä on yhdenvertainen kohtelu.

Taloyhtiön ei tarvitse järjestää vaikeavammaiselle asiakkaalle extraleveää autopaikkaa, jos sitä ei ole kaavoitettu parkkialueelle. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta osoittaa autopaikkaa kenellekään. Monessa taloyhtiössä on autopaikkoja vähemmän kuin huoneistoja. Tätä on tulkittu niin, että kyse ei ole syrjinnästä, koska autopaikka ei pakollinen, vaan se on lisäpalvelu, jota voidaan tarjota osakkeenomistajille tietyillä ehdoilla ja ehdot kirjoitetaan yhtiöjärjestykseen.

Se autopaikka on sille vammaiselle pakollinen, jolloin sen varmasti saa järjestymään. Syrjintää ei ole se, että autopaikkaa ei ole, mutta se on, jos henkilö ei pääse kotiinsa.

Oikeuslinjausten mukaan taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta selvittää, kuinka hyvin asunto tai sen lähitienoo sopivat vaikeavammaisen ihmisen tarpeisiin. Taloyhtiö ei ole vastuussa myöskään siitä, että henkilö pääsee kotiinsa. Taloyhtiö ei kuitenkaan saa syrjiä esim. uusissa remonteissa talossa asuvia vammaisia henkilöitä. Jos taloyhtiön saunatilat remontoidaan, ja peruskorjataan niistä on tehtävä esteettömät. Tämä vaatimus ei koske sitä, että henkilö muuttaa vanhaan kerrostaloon tietäen että hän ei pääse yhteisiin saunatiloihin.

Väitän että joka toisessa kerrostalossa on niin raskas ulko-ovi , ettei huonosti liikkuva saa sitä itsenäisesti auki. Jos hän on vaikeavammainen, hän voi hakea kunnalta ovenavaamismekanismia esim. kaukosäätimellä tai avainlukolla ja kunta asentaa sen, mikä automaatio tukee henkilön itsenäistä suoriutumista. Toisin sanoen jos henkilö kulkee taksilla tai henkilökohtaisen avustajan tai omaishoitajan kanssa, eikä kykene kulkemaan yksin, hänellä ei synny oikeutta saada ovimekanismia. Talon ulkopuolelle voidaan tehdä myös luiska vähentämään eriarvoisuutta ja mahdollistamaan kulkeminen. Sen sijaan kotikunnan vammaispalvelut ei ole velvollinen tekemään muutostöitä muualla pihapiirissä. Jos esim. pihalta kadulle mennessä on jyrkkä jalkakäytävän reuna, yksittäisen vammaisen henkilön tarpeisiin sitä ei muuteta. Jos samainen kadunreuna on kuitenkin esteenä kaupungilla keskustassa, silloin kunta voi joutua sen korjaamaan. Perusperiaatteeena on että julkisiin palveluihin pitää päästä.(esteettömyysdirektiivit). Kirjastojen, uimahallien, konserttisalien läheisyydessä pitää olla erikseen osoitettuja inva-paikkoja.

Juu, ei ole velvoitetta niin, mutta pitää olla aika hyvä perustelu miksei asiaa hoideta kuntoon. Ihan sata varmasti ratkaisu löytyy kun vaan pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Taloyhtiö ei ole mitenkään velvollinen tekemään piharemontteja yhden asukkaan tarpeisiin. Taloyhtiöön muuttaessa pitää olla selvitettynä, sopiiko ko kohde tämän henkilön tarpeisiin. Ei niin että ensin muutetaan, sitten vaaditaan kalliit remontit muiden asukkaiden maksettaviksi. Mikäli asukkaan kunto heikkenee, on asuminen arvioitava ja muutettava kohteeseen missä selviytyy itse. Ei jokaisen asukkaan mukaan tehdä mittavia muutostöitä.

Tässäkin ap:n esimerkissä, mikäli autopaikkaa ei ole eikä pystytä järjestämään, muutto toiseen kohteeseen.

Ja kannattaakin muuttaa. Kun meille syntyi kaksoset v. 2006, oli vasta vuotta aiemmin muutettu uudehkoon kerrostaloon. Kaksosten syntymän jälkeen tuli kielto, että rappukäytävässä ei saa säilyttää vaunuja. Minä olin äitiyslomalla täysin riippuvainen vaunuista, koska meillä oli vain yksi auto, jolla mieheni kävi töissä. Esim. vauvojen neuvolakäynnit ja normaali ulkoilu oli mahdottomuus kahden vauvan kanssa ilman vaunuja. Meidän asunto oli toisessa kerroksessa, ei hissiä. Saa olla uhkarohkea tyyppi, jos kaksosten vaunuja raahaa rappusissa edestakaisin joka päivä. Taloyhtiöllä oli lämmin varasto, jossa sai säilyttää pyöriä ja suksia, mutta ei vaunuja. Perustelu oli, että ne vie paljon tilaa. Ei ne sen enempää tilaa olisi vieneet kuin asiasta valittaneiden naapureiden polkupyörät (3 hlöä). Me niin sanotusti äänestimme jaloillamme. Kuka edes tahtoo asua taloyhtiössä, jossa ei saa asua vammaisia tai pienten lasten kanssa eläviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Yhdenvertaisuuslaki ja sen tulkinnat eivät koske asunto-osakeyhtiön autopaikkoja. Taloyhtiöllä on oikeus määritellä, kuinka autopaikat jaetaan, jos niitä on liian vähän. Yleisin on jonotuskäytäntö. Autopaikkoja jaettaessa ei saa syrjiä osakkeenomistajia toisten kustannuksella. Esim. jos taloyhtiössä on yksi autopaikka per huoneisto, niitä ei saa jakaa siten, että jollekin kaksi ja toiselle ei yhtään. Tätä on yhdenvertainen kohtelu.

Taloyhtiön ei tarvitse järjestää vaikeavammaiselle asiakkaalle extraleveää autopaikkaa, jos sitä ei ole kaavoitettu parkkialueelle. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta osoittaa autopaikkaa kenellekään. Monessa taloyhtiössä on autopaikkoja vähemmän kuin huoneistoja. Tätä on tulkittu niin, että kyse ei ole syrjinnästä, koska autopaikka ei pakollinen, vaan se on lisäpalvelu, jota voidaan tarjota osakkeenomistajille tietyillä ehdoilla ja ehdot kirjoitetaan yhtiöjärjestykseen.

Se autopaikka on sille vammaiselle pakollinen, jolloin sen varmasti saa järjestymään. Syrjintää ei ole se, että autopaikkaa ei ole, mutta se on, jos henkilö ei pääse kotiinsa.

Oikeuslinjausten mukaan taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta selvittää, kuinka hyvin asunto tai sen lähitienoo sopivat vaikeavammaisen ihmisen tarpeisiin. Taloyhtiö ei ole vastuussa myöskään siitä, että henkilö pääsee kotiinsa. Taloyhtiö ei kuitenkaan saa syrjiä esim. uusissa remonteissa talossa asuvia vammaisia henkilöitä. Jos taloyhtiön saunatilat remontoidaan, ja peruskorjataan niistä on tehtävä esteettömät. Tämä vaatimus ei koske sitä, että henkilö muuttaa vanhaan kerrostaloon tietäen että hän ei pääse yhteisiin saunatiloihin.

Väitän että joka toisessa kerrostalossa on niin raskas ulko-ovi , ettei huonosti liikkuva saa sitä itsenäisesti auki. Jos hän on vaikeavammainen, hän voi hakea kunnalta ovenavaamismekanismia esim. kaukosäätimellä tai avainlukolla ja kunta asentaa sen, mikä automaatio tukee henkilön itsenäistä suoriutumista. Toisin sanoen jos henkilö kulkee taksilla tai henkilökohtaisen avustajan tai omaishoitajan kanssa, eikä kykene kulkemaan yksin, hänellä ei synny oikeutta saada ovimekanismia. Talon ulkopuolelle voidaan tehdä myös luiska vähentämään eriarvoisuutta ja mahdollistamaan kulkeminen. Sen sijaan kotikunnan vammaispalvelut ei ole velvollinen tekemään muutostöitä muualla pihapiirissä. Jos esim. pihalta kadulle mennessä on jyrkkä jalkakäytävän reuna, yksittäisen vammaisen henkilön tarpeisiin sitä ei muuteta. Jos samainen kadunreuna on kuitenkin esteenä kaupungilla keskustassa, silloin kunta voi joutua sen korjaamaan. Perusperiaatteeena on että julkisiin palveluihin pitää päästä.(esteettömyysdirektiivit). Kirjastojen, uimahallien, konserttisalien läheisyydessä pitää olla erikseen osoitettuja inva-paikkoja.

Juu, ei ole velvoitetta niin, mutta pitää olla aika hyvä perustelu miksei asiaa hoideta kuntoon. Ihan sata varmasti ratkaisu löytyy kun vaan pyytää.

Jossain unelmamaailmassa varmaan noin. Tavallisissa taloyhtiöissä pidetään tiukasti kiinni omista oikeuksista ja siitä, ettei toisen omaisuus vie yhteistä tilaa. Vanhat jäärät jäkättää, jos pitäisi löytää säilytyspaikka lastenvaunuille. Tai saada isompi autopaikka. Tai sähkömopolle latauspistoke. Suomessa pitää tehdä lakeja, että ihmiset suostuvat joustamaan. Aikoinaan kun mentiin lentokoneeseen, päästiin turvatarkastuksessa perheportin kautta jonottamatta. Keski-ikäinen seurue huuteli meille, että ei saa etuilla. Tullin virkailija kävi heille kertomassa, mitä se perheportti tarkoittaa. Se on ensisijaisesti lapsiperheille, joissa mennään yhdessä lapset ja aikuiset. Läpivalaisulaite on leveämpi kuin normaalisti, hihnalle mahtuu rattaat. Kyllä porukka vaikeni ja taisi naamakin punoittaa. Ymmärtämättömyys ja empatian puute yleisiä,

Joko täällä on ehdotettu sitä, että jos hän pääsee sinne läheiselle koululle pihaan menemään, niin ottaisit yhteyttä koululle ja sopisit asiasta. Kesällähän siellä ei ole parkkipaikoille tungosta. Siellä on vain rehtori ja jotain muuta henkilökuntaa kesän aikaa töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttaa sellaiseen rivitaloon, missä on autotalli/-katos/-paikka asunnon edessä.

Tuohan se meille vammaisille onkin hyvä vaihtoehto. Muuttoa muuton perään. Huomaa sarkasmi.

Vaikeavammaisellakin on rahatalous. Tulot ei päätä huimaa. Jos on omistusasunto, kuten aloituksen henkilöllä ilmeisesti on, jos yhtiökokouksiin osallistuu, se entinen asunto pitää ensin saada myytyä. Ja löytää sellainen sopivan hintainen asunto, josta pääsee liikkumaan ja jossa nököttää autotalli tai katos asunnon edessä. Onko sellaisia asuntoja paljonkin olemassa, jos nyt kuvitellaan, ettei olisi varaa ostaa omakotitaloa? Ja omakotitalo muutenkin on paha, kun on pihatöitä ja lumitöitä, jotka ei meiltä vammaisilta onnistu. Osa autotalleista on niin ahtaita, että hyvä kun terve ihminen mahtuu autoon menemään. Meilläkin isäntä mahtuu autotalliin mutta se auto on ensin ajettava ulos, että minä pääsen kyytiin.

Teidän vammattomien on ilmeisesti mahdoton tajuta, että se auton ovi on saatava kunnolla auki, jos jalat ei toimi. Voit kokeilla laittaa kipsin toiseen jalkaan lonkasta varpaisiin ja harjoitella sitten autosiirtymiä ja kertoa sen jälkeen, miten paljon auton ovea piti saada auki. Ap:n omaisella täytyy olla vaikea jalkavamma, jos autoon on tarvittu kääntöistuin.

Ja asunnoista vielä, että moni ei huoli vuokralle vaikeavammaista, kun siihen asuntoon joutuu teettämään esteettömyyden takia remontteja, esim. luiskaa ulko-ovelle, kaiteita sisälle, kahvoja vessaan, ehkä kiinteän suihkutuolin tai jopa wc-pöntön vaihto, kynnysten poisto, keittiössä hyllyjen ja kaappien korkeuden säätö, mahdollisesti liesi oikealle korkeudelle jne. Moni vaikeavammainen käyttää osittain pyörätuolia esim. keittiöhommissa. Harva pystyy kyykistelemään tai kumartelemaan kastumatta. Meillä meni 2 vuotta etsiessä vuokra-asuntoa, jossa voi tehdä tarvittavat asunnonmuutostyöt ja josta pääsen liikkumaan pihalle. Rappusia kun ei voi olla ainuttakaan. Terveet vammattomat huuteli, miksi ette muuta sinne tai tänne. Kyllä me käytiin katsomassa kaikkea mahdollista. Joko puuttui hissi tai ulkona oli muutama rappunen tai mieheni autolle ei ollut paikkaa tai asunto ei olisi soveltunut esteettömään asumiseen edes muutostöiden jälkeen.

Turha muille on kiukutella, jos itse valitsee asunnon, joka ei vastaa omia tarpeita. Olisi heti etsinyt sopivan asunnon,niin ei tarvi jatkuvasti olla muuttamassa.

20-30cm lyhyempi auto? Vai onko jo käytössä lyhin mahdollinen versio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.

Taloyhtiö ei ole mitenkään velvollinen tekemään piharemontteja yhden asukkaan tarpeisiin. Taloyhtiöön muuttaessa pitää olla selvitettynä, sopiiko ko kohde tämän henkilön tarpeisiin. Ei niin että ensin muutetaan, sitten vaaditaan kalliit remontit muiden asukkaiden maksettaviksi. Mikäli asukkaan kunto heikkenee, on asuminen arvioitava ja muutettava kohteeseen missä selviytyy itse. Ei jokaisen asukkaan mukaan tehdä mittavia muutostöitä.

Tässäkin ap:n esimerkissä, mikäli autopaikkaa ei ole eikä pystytä järjestämään, muutto toiseen kohteeseen.

Sepäs vasta helppoa on että sitten vaan muuttaa. Tietysti ensin myy oman asuntonsa ja etsii samaa hintaluokkaa olevan tilalle. Joka on esteetön.

Kunnalta ei heru esteetöntä vuokra-asuntoa, jos on omaisuutta kuten asunto tai siitä myynnissä saadut rahat. Palvelutaloon ei pääse, jos sieltä ei tarvitse mitään palveluita tai ei ole niihin varaa. Minulla käy tuttu siivousfirma, joka on puolet halvempi kuin palvelutalon siivous.

Monet meistä vaikeavammaisista ihmisistä asuu vanhoissa lähiöissä ja liian ahtaasti. En esimerkiksi tarvitsisi apua ruuanlaittoon ollenkaan, jos mahtuisin pyörätuolin kanssa toimimaan keittiössä. Nythän se ruuanlaitto menee niin, että minä pilkon pöydän ääressä ja annan avustajalle ohjeet, mihin lämpötilaan hän työntää ruuan uuniin tai paistaa pannulla. Tappelin pitkään keittiöhanan uusimisesta, koska kunnan vammaispalveluista ei tehty pyyntöä toimintaterapeutille, että käy katsomassa kotia. Ensimmäinen lausunto oli että hanan vaihto ei tukisi itsenäistä suoriutumista, koska keittokomerossa en pääse liikkumaan. Sitten kun hain muutosta päätökseen, toimintaterapeutti kävi katsomassa, että tosiaan: pitkävartinen hana ja vipu voisi toimia ja saan kädet lavuaariin, jos kelaan pyörätuolilla keittokomeroon, käännän vähän sivuttain ja peruuttamalla pois. Vaikka kädet ei nouse ylös asti, kyllä ne lavuaariin saa. Pystyn itse ottamaan vettä hanasta, huuhtelemaan astioita yms. Hienomotoriikassa minulla ei ole vaikeuksia, ainoastaan isot nivelet ja niiden liikeradat. Jääkaapin kätisyyden vaihto onneksi ei ollut ison perustelun takana. Saan otettua ruokaa noin istumakorkeuden ja katsekorkeuden väliltä eli kahdelta hyllyltä ja ovesta. Se riittää, että pystyy mikrossa lämmittämään tai jonkin jukurtin nappaamaan.

Esteettömämpi asuminen toisi minullekin enemmän vapautta ja kunnalle säästöjä, kun ei avustajatunteja tarvitsisi käyttää niin paljon. Minulla ei kuitenkaan ole rahaa hankkia isompaa ja tilavampaa asuntoa hissitalosta. Rivitaloasunnot ovat vieläkin kalliimpia. Tarvitsen erillisen makuuhuoneen, koska on sähkösänky, joka vie tilaa, henkilönostin pahojen päivien varalle ja pyörätuolit myös tarvitsevat tilaa, sähkäri latauspaikan. Kävin katsomassa Vantaalla uudessa kerrostalossa esteetöntä asuntoa, johon voisi olla taloudellinen mahdollisuus. Aivan älyttömän pieni koppi. Yksi huone käytännössä, kun oli avokeittiö. Ei mahdu ihminen sellaiseen apuvälineiden kanssa.

No, ei minullakaan ole rahaa ostaa sinulle ja puolelle muuta vaatijakuntaa täydellistä asuntoa, ja vielä päälle pitäis maksaa itse oma asuminenkin (kyllä, jonkun täytyy itse maksaa tarvitsemansa). Joudutaan kaikki sopeutumaan siihen mihin rahat riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi neuvotella taloyhtiön ja naapureiden kanssa, että mistä löytyisi sopiva parkkipaikka hänelle.

Sitä on selvitetty jo yhtiökokouksessa silloin kun auton muutostyöt oli tehty. Parkkipaikkoja ei saada pihalle lisää ja kaikki paikat on tällä hetkellä varattuja. Parkkipaikat ovat talvella ahtaita myös muiden auton omistajien tarpeisiin, esim. lapsiperheillä. Jos niitä levennetään, lämmitystolpat osuu väärin ja joku joutuisi luovuttamaan oman paikkansa levennyksen takia. Siihen tuskin suostuu kukaan. Voihan sen asian toki viedä uudestaan yhtiökokoukseen, mutta mitä se hyödyttää. Jokainen tuijottaa omaan napaansa.

-ap

Vammainen ja hänen omaisethan tässä tilanteessa tuijottaa omaa napaansa. Valitaan asunto, joka ei vastaa parkkipaikoilta omaa tarvetta ja ajatellaan, että jonkun muun pitäisi parkkipaikastaan luopua ruudun leventämisen takia.

Vierailija kirjoitti:

20-30cm lyhyempi auto? Vai onko jo käytössä lyhin mahdollinen versio?

En tiedä ap:n lähiomaisen tapauksesta, mutta ei ne kunnat ihan noin vain suostu vaihtelemaan ajohallintalaitteita ja kääntöistuimia autosta toiseen. Taitaa olla se siirtokin tuhansien eurojen työ. Ei se ihan niin mene, että otat kuskin penkin pois ja laitat uuden tilalle. Jos auto menee rikki sillä tavalla, ettei enää kannata korjata, sitten yleensä kunta suostuu maksamaan siirron toiseen autoon. Vaikeavammaisella harvemmin lepää pankkitilillä niin isoja summia, että maksaisi itse autonmuutostöitä eikä periaatteessa pidäkään maksaa, kun ne kuuluu lakisääteisesti kunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Onko parkkipaikan sivuilla tilaa, vaihtaisiko naapuri paikkaa? Vuokraisiko naapuritalon asukas tai taloyhtiö omistamaansa autotallia? Onko jollain naapuritalolla suuri piha, jonne voisi maksua vastaan pysäköidä? Monelle lisäraha olisi tarpeen.

Ongelma parkkipaikkojen ulkopuolelle pysäköinnissä ei ole ainoastaan auraus. Taloyhtiön velvollisuus on huolehtia siitä, että hälytysajoneuvot pääsevät liikkumaan alueella esteettä. Myös lasten turvallisuus on otettava huomioon. 

Tämä. Olen itse liikuntarajoitteinen ja asun rivitalon ns.viimeistä asuntoa eli auto ei olisi minkään esteenä, ei edes hälytysajoneuvojen, koska siihen mahtuu hyvin.

Itselleni ei tulisi kuitenkaan mieleen alkaa pitämään autoa rivitalon edessä kuin esim.ostosten purkamisen ajaksi.

Eikö taloyhtiöllä ole invapaikkoja parkkipaikalla? Tämä on nimittäin järjestelykysymys kun taloyhtiössä asuu invalidi. Invavalmius tulee olla taloyhtiöissä. En tiedä meneekö se sitten vammaispalvelun kautta muutostöiden tilaamisena? Epäilen, että niin sen ainakin pitäisi saada järjestymään.

Tuttavallesi voisi kenties saada käyttöönsä kaksi, vierekkäistä parkkipaikkaa jos ei muuta ole, mutta epäilen, että siihen parkkipaikan läheisyyteen kykenee invapaikankin kyllä tekemään. Hänelle kuuluu oikeus liikkua ja mennä, aivan kuten kuka tahansa muukin, mutta lakia/sääntöjä, jotka perustuu lakiin, tulee meidän liikuntarajoitteistenkin noudattaa. 

Laittakaas sähköinen hakemus menemään. Vammaispalvelulle kuuluu selvittää asia ja tarvittaessa maksaa kohtuulliset muutostyöt taloyhtiölle. Käsittelyaika on 7vrk ja asian toteutuksestakin varmaan on säädetty. 

Avustajaa ei tosiaan haeta tuollaisen syyn vuoksi, mutta jos muuten syntyy oikeus avustajaan ja sellaisen saa niin kyllä hän siirtää silloin auton, koska asiakkaan autolla saa kulkea, mutta muuten avustaja ei saa esim. omalla autollaan tai julkisella asioida puolesta. On sitten eri asia onko avustaja juuri silloin työvuorossa kun tuttavanne kulkisi autoilemaan. Eli asia olisi nyt ratkaistava toisella tavalla.

Toivottavasti saatte pian päätöksen ja ratkaisun asiaan. Hyvää kesää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi neuvotella taloyhtiön ja naapureiden kanssa, että mistä löytyisi sopiva parkkipaikka hänelle.

Sitä on selvitetty jo yhtiökokouksessa silloin kun auton muutostyöt oli tehty. Parkkipaikkoja ei saada pihalle lisää ja kaikki paikat on tällä hetkellä varattuja. Parkkipaikat ovat talvella ahtaita myös muiden auton omistajien tarpeisiin, esim. lapsiperheillä. Jos niitä levennetään, lämmitystolpat osuu väärin ja joku joutuisi luovuttamaan oman paikkansa levennyksen takia. Siihen tuskin suostuu kukaan. Voihan sen asian toki viedä uudestaan yhtiökokoukseen, mutta mitä se hyödyttää. Jokainen tuijottaa omaan napaansa.

-ap

Vammainen ja hänen omaisethan tässä tilanteessa tuijottaa omaa napaansa. Valitaan asunto, joka ei vastaa parkkipaikoilta omaa tarvetta ja ajatellaan, että jonkun muun pitäisi parkkipaikastaan luopua ruudun leventämisen takia.

Asunto on kai ostettu ennen kuin auton käyttö on mahdollista. Aloituksessa luki, että muutti uuteen asuntoon kerrostalosta ja minäköhän vuonna se sen jälkeen oli kun kuntoutui siihen kuntoon, että sai autoonsa ajohallintalaitteet ja kääntöistuimen.

Niin se monesti elämässä menee, että tarpeet muuttuu. Jos asuntoon on teetetty paljon asunnonmuutostöitä, esim. luiskat ulos, kynnykset pois, ovien levennys, se on kallista remonttia. Ei ihan pikkusyistä kannata muuttaa pois, jos asunto sisältä vastaa tarpeita.

Tunnen myös erään vaikeavammaisen ihmisen, joka muutti rivitaloon ja sanottiin, ettei tarvitse tehdä lumitöitä eikä leikata itse nurmikkoa. Heti muuton jälkeen lupaus petettiin. Siinäpä ostat itse pienellä eläkkeellä nurmikonleikkuut ja lumityöt viherfirmalta, hinta n. 40 tunti, josta saa kotitalousvähennyksen. Kun ei pysty niitä pihatöitä tekemään, pitäisi aina valita sellainen talo, jossa niitä ei tarvitse tehdä. Pihatöiden teettämiseen ei muuten saa asumistukea eikä toimeentulotukea. Lääkemenotkin vammaisella usein tapissaan. En väitä, että kunnan pitäisi maksaa ne pihatyöt, mutta totean vaan, että vammaisuudesta tulee monenlaisia kustannuksia eikä asuntoa vaihtamalla yleensä kaikkea saa! Kunta ei suostu edes myöntämään uusia asunnonmuutostöitä vuoden välein. Katsotaan kohtuuttomaksi kustannukseksi.

Itse kun asuin rivitalossa 8 vuotta, meillä oli niin pihi taloyhtiö, että jopa yleiset saunatilat asukkaat siivosi itse vuorollaan. Talkkariviikko vaihteli. Voi helkkari jos sattui lunta tulemaan enemmän, sitä lumityötä riitti ja riitti aamulla ja illalla, koska ne alat on aika paljon isommat kuin omakotitalossa. Minä otin naapurin mummonkin talkkarivuorot tehtäväksi, hänellä astma ja ikää yli 90v. Suomessa on yhä enemmän vanhuksia, joille ei sovi osallistuminen talkoisiin tai lumityöt tai ruohonleikkuut. Rivitaloasuminen on heille helpompaa liikkumisen kannalta kuin kerrostalo mutta kyllä noissa rivitaloyhtiöissä asenteiden pitää muuttua, että asuminen olisi mahdollista! Siinä rivitalossa, jossa itse asuin ja tein myös naapurin talkkarivuorot, oli koko ajan kyttäysmeininki, kuka tekee ja mitä. Jopa talkoisiin osallistujat kirjattiin ylös, että heille ei tule lisävastikkeen maksua (kerran vuodessa ylim. hoitovastike). Minä soitin isännöitsijälle ja sanoin, että ne on muuten nuo listat laittomat. Se on lain mukaan palkkaa, jos talkoista saa korvaukseksi vapautuksen hoitovastikkeesta ja palkka on aina ennakonpidätysvelvoitteista ja siitä on tehtävä verottajalle ilmoitus. Siihen loppui se pelleily. Törkeää panna vanhat mummot ja papat maksamaan, kun ei ole heidän oma valinta, pystyvätkö heiluttamaan haravaa tai maalisutia. Talkoiden idea on olla työtä yhteiseen hyvään. Naapurin mummo keitti kahvit ja se oli hänen toimintakyvyllään jo iso ponnistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi neuvotella taloyhtiön ja naapureiden kanssa, että mistä löytyisi sopiva parkkipaikka hänelle.

Sitä on selvitetty jo yhtiökokouksessa silloin kun auton muutostyöt oli tehty. Parkkipaikkoja ei saada pihalle lisää ja kaikki paikat on tällä hetkellä varattuja. Parkkipaikat ovat talvella ahtaita myös muiden auton omistajien tarpeisiin, esim. lapsiperheillä. Jos niitä levennetään, lämmitystolpat osuu väärin ja joku joutuisi luovuttamaan oman paikkansa levennyksen takia. Siihen tuskin suostuu kukaan. Voihan sen asian toki viedä uudestaan yhtiökokoukseen, mutta mitä se hyödyttää. Jokainen tuijottaa omaan napaansa.

-ap

Vammainen ja hänen omaisethan tässä tilanteessa tuijottaa omaa napaansa. Valitaan asunto, joka ei vastaa parkkipaikoilta omaa tarvetta ja ajatellaan, että jonkun muun pitäisi parkkipaikastaan luopua ruudun leventämisen takia.

Tälläisen takia on olemassa lain mukaiset muutostyöt eli asialle löytynee kyllä ratkaisu ilman, että teidän terveiden tarvitsee vetää hernettä nenään.

Tiesitkö, että vammaisellakin ihmisellä on oikeus asua omassa kodissaan, vaikka sitten avun ja erilaisten muutostöiden turvin omannäköistä elämää ja omalla tavallaan siten kuin on tottunut elämään.

Ei parkkipaikan vuoksi kenenkään tarvitse kodistaan luopua. Toisekseen, sellaista asuntoa ei ole olemassakaan, mikä viimeisen päälle vastaisi jokaisen vammaisen erilaisia tarpeita, ei edes esteettömät asunnot. 

Kenenkään ei varmasti tarvitse omasta paikastaan luopua, mutta taloyhtiö voi ns. teettää parkkiapaikan uudelleen tmv. jos siten sinne saadaan yksi leveämpi paikka.

Turhaa te täällä haukutte toistenne kommentteja.

Nytkin kommentoi ne ihmiset, joilla ei vammaisten asioista ole mitään hajua.

Ei niitä muutoksia taloyhtiöiden pihoille aleta noin vaan aleta yhden henkilön takia tekemään.

Vaan kuitenkin monilta tullut tosi hyviä ideoita.

Tosiasia on se, että vammaisten yhdenvertaisuus ei toteudu vieläkään, ei Suomessa eikä muuallakaan.

Kun viimeinen asunto-osakeyhtiö laki sorvattiin, siinä ei otettu mitään kantaa vammaisiin.

Heidät unohdettiin kokonaan.

Näin ollen taloyhtiö ei ole velvollinen järjestämään mitään ylimääräisiä invapaikkoja eikä muuttamaan ja remontoimaan parkkipaikkaansa.

Todennäköisesti ap;n sukulainen asuu vanhassa asunto-osakeyhtiössä, koska siinä ei ole erikseen merkitty ainoatakaan invapaikkaan.

Ne eivät olleet ennen pakollisia.   Nykyisin rakentavissa taloissa on oltava vähintään yksi invapaikka.

Se on vain niin, että elämä tässä yhteiskunnassa on joillekin epäoikeudenmukainen ja tosi pahasti.

Onko ap:n asuinseudulla senioritaloja, se vois olla yksi ratkaisu, mutta nekin ovat kaikki kerrostaloja, hissillä kylläkin.

Ei sitä uutta asuntoakaan voi noin heti ostaa, se on rahakysymyskin.

Rivitalohan se paras on ollaattorilla kulkevalle, kun se liikkuminen on jo muutoinkin huonoa.

Ikävä homma tuo, kaikin puolin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi neuvotella taloyhtiön ja naapureiden kanssa, että mistä löytyisi sopiva parkkipaikka hänelle.

Sitä on selvitetty jo yhtiökokouksessa silloin kun auton muutostyöt oli tehty. Parkkipaikkoja ei saada pihalle lisää ja kaikki paikat on tällä hetkellä varattuja. Parkkipaikat ovat talvella ahtaita myös muiden auton omistajien tarpeisiin, esim. lapsiperheillä. Jos niitä levennetään, lämmitystolpat osuu väärin ja joku joutuisi luovuttamaan oman paikkansa levennyksen takia. Siihen tuskin suostuu kukaan. Voihan sen asian toki viedä uudestaan yhtiökokoukseen, mutta mitä se hyödyttää. Jokainen tuijottaa omaan napaansa.

-ap

Vammainen ja hänen omaisethan tässä tilanteessa tuijottaa omaa napaansa. Valitaan asunto, joka ei vastaa parkkipaikoilta omaa tarvetta ja ajatellaan, että jonkun muun pitäisi parkkipaikastaan luopua ruudun leventämisen takia.

Tälläisen takia on olemassa lain mukaiset muutostyöt eli asialle löytynee kyllä ratkaisu ilman, että teidän terveiden tarvitsee vetää hernettä nenään.

Tiesitkö, että vammaisellakin ihmisellä on oikeus asua omassa kodissaan, vaikka sitten avun ja erilaisten muutostöiden turvin omannäköistä elämää ja omalla tavallaan siten kuin on tottunut elämään.

Ei parkkipaikan vuoksi kenenkään tarvitse kodistaan luopua. Toisekseen, sellaista asuntoa ei ole olemassakaan, mikä viimeisen päälle vastaisi jokaisen vammaisen erilaisia tarpeita, ei edes esteettömät asunnot. 

Kenenkään ei varmasti tarvitse omasta paikastaan luopua, mutta taloyhtiö voi ns. teettää parkkiapaikan uudelleen tmv. jos siten sinne saadaan yksi leveämpi paikka.

Voi voi kun lain mukaiset muutostyöt ei koske autopaikkaa ollenkaan! Ei missään. Ei omakotitalossa, rivitalossa, kerrostalossa tai paritalossa. Asia on ihan selkeä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parkkipaikan sivuilla tilaa, vaihtaisiko naapuri paikkaa? Vuokraisiko naapuritalon asukas tai taloyhtiö omistamaansa autotallia? Onko jollain naapuritalolla suuri piha, jonne voisi maksua vastaan pysäköidä? Monelle lisäraha olisi tarpeen.

Ongelma parkkipaikkojen ulkopuolelle pysäköinnissä ei ole ainoastaan auraus. Taloyhtiön velvollisuus on huolehtia siitä, että hälytysajoneuvot pääsevät liikkumaan alueella esteettä. Myös lasten turvallisuus on otettava huomioon. 

Tämä. Olen itse liikuntarajoitteinen ja asun rivitalon ns.viimeistä asuntoa eli auto ei olisi minkään esteenä, ei edes hälytysajoneuvojen, koska siihen mahtuu hyvin.

Itselleni ei tulisi kuitenkaan mieleen alkaa pitämään autoa rivitalon edessä kuin esim.ostosten purkamisen ajaksi.

Eikö taloyhtiöllä ole invapaikkoja parkkipaikalla? Tämä on nimittäin järjestelykysymys kun taloyhtiössä asuu invalidi. Invavalmius tulee olla taloyhtiöissä. En tiedä meneekö se sitten vammaispalvelun kautta muutostöiden tilaamisena? Epäilen, että niin sen ainakin pitäisi saada järjestymään.

Tuttavallesi voisi kenties saada käyttöönsä kaksi, vierekkäistä parkkipaikkaa jos ei muuta ole, mutta epäilen, että siihen parkkipaikan läheisyyteen kykenee invapaikankin kyllä tekemään. Hänelle kuuluu oikeus liikkua ja mennä, aivan kuten kuka tahansa muukin, mutta lakia/sääntöjä, jotka perustuu lakiin, tulee meidän liikuntarajoitteistenkin noudattaa. 

Laittakaas sähköinen hakemus menemään. Vammaispalvelulle kuuluu selvittää asia ja tarvittaessa maksaa kohtuulliset muutostyöt taloyhtiölle. Käsittelyaika on 7vrk ja asian toteutuksestakin varmaan on säädetty. 

Avustajaa ei tosiaan haeta tuollaisen syyn vuoksi, mutta jos muuten syntyy oikeus avustajaan ja sellaisen saa niin kyllä hän siirtää silloin auton, koska asiakkaan autolla saa kulkea, mutta muuten avustaja ei saa esim. omalla autollaan tai julkisella asioida puolesta. On sitten eri asia onko avustaja juuri silloin työvuorossa kun tuttavanne kulkisi autoilemaan. Eli asia olisi nyt ratkaistava toisella tavalla.

Toivottavasti saatte pian päätöksen ja ratkaisun asiaan. Hyvää kesää!

Mä en ymmärtänyt, millä logiikalla taloyhtiö järjestää 2 autopaikkaa. Mun kerrostalossa ei ole edes jokaiselle osakkeelle yhtä. Asuntoja 36 ja autopaikkoja 30. Kaksi noista paikoista on vieraspaikkoja, joihin ei saa pitkäaikaisesti parkkeerata. Meillä ainakin on jonolista. Kun paikka vapautuu, seuraavana jonossa oleva saa. Sama saunavuoroissa. Mä jonotin saunavuoroa vuoden. Yhtiösäännössä se on kerrottu, miten autopaikat jaetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parkkipaikan sivuilla tilaa, vaihtaisiko naapuri paikkaa? Vuokraisiko naapuritalon asukas tai taloyhtiö omistamaansa autotallia? Onko jollain naapuritalolla suuri piha, jonne voisi maksua vastaan pysäköidä? Monelle lisäraha olisi tarpeen.

Ongelma parkkipaikkojen ulkopuolelle pysäköinnissä ei ole ainoastaan auraus. Taloyhtiön velvollisuus on huolehtia siitä, että hälytysajoneuvot pääsevät liikkumaan alueella esteettä. Myös lasten turvallisuus on otettava huomioon. 

Tämä. Olen itse liikuntarajoitteinen ja asun rivitalon ns.viimeistä asuntoa eli auto ei olisi minkään esteenä, ei edes hälytysajoneuvojen, koska siihen mahtuu hyvin.

Itselleni ei tulisi kuitenkaan mieleen alkaa pitämään autoa rivitalon edessä kuin esim.ostosten purkamisen ajaksi.

Eikö taloyhtiöllä ole invapaikkoja parkkipaikalla? Tämä on nimittäin järjestelykysymys kun taloyhtiössä asuu invalidi. Invavalmius tulee olla taloyhtiöissä. En tiedä meneekö se sitten vammaispalvelun kautta muutostöiden tilaamisena? Epäilen, että niin sen ainakin pitäisi saada järjestymään.

Tuttavallesi voisi kenties saada käyttöönsä kaksi, vierekkäistä parkkipaikkaa jos ei muuta ole, mutta epäilen, että siihen parkkipaikan läheisyyteen kykenee invapaikankin kyllä tekemään. Hänelle kuuluu oikeus liikkua ja mennä, aivan kuten kuka tahansa muukin, mutta lakia/sääntöjä, jotka perustuu lakiin, tulee meidän liikuntarajoitteistenkin noudattaa. 

Laittakaas sähköinen hakemus menemään. Vammaispalvelulle kuuluu selvittää asia ja tarvittaessa maksaa kohtuulliset muutostyöt taloyhtiölle. Käsittelyaika on 7vrk ja asian toteutuksestakin varmaan on säädetty. 

Avustajaa ei tosiaan haeta tuollaisen syyn vuoksi, mutta jos muuten syntyy oikeus avustajaan ja sellaisen saa niin kyllä hän siirtää silloin auton, koska asiakkaan autolla saa kulkea, mutta muuten avustaja ei saa esim. omalla autollaan tai julkisella asioida puolesta. On sitten eri asia onko avustaja juuri silloin työvuorossa kun tuttavanne kulkisi autoilemaan. Eli asia olisi nyt ratkaistava toisella tavalla.

Toivottavasti saatte pian päätöksen ja ratkaisun asiaan. Hyvää kesää!

Tämä asia kuuluu taloyhtiölle, ei vammaispalvelulle. Joskus vaan on tilanteita, joissa asumismuoto ei ole riittävän esteetön ja muutto on välttämätön.

Olen lisäksi jonkun toisen kirjoittajan kanssa eri mieltä siitä, että kerrostalo olisi jotenkin hankalampi asumismuoto liikkumisrajoitteiselle kuin rivitalo. Kerrostalossa ei tarvitse tehdä pihatöitä eikä huolehtia aurauksista ja hiekoituksista. Uudemmissa kerrostaloissa on huomioitu se, että hississä ja kylpyhuoneissa on riittävästi tilaa liikkua apuvälineiden kanssa.