Lue keskustelun säännöt.
Vammaisen oikeus parkkeerata rivitaloasunnon oven eteen?
26.05.2022 |
Kysyn lähiomaisen puolesta, jos joku tietäisi. Vammautuminen v. 2018. Muutti kerrostalosta rivitaloon, että pystyy paremmin liikkumaan ja kävelemään ulkona, joka on osa kuntoutusta. Kädet toimii, toinen jalka laahaa eli rollaattori apuvälineenä. Pari vuotta sitten tuli iloinen käänne, kun vammaispalvelut myönsi autoon muutostyöt: ajonhallintalaitteet ja kääntyvä istuin. Siinähän meni kesän yli aikaa, että sai teetettyä ne, mutta nyt on autoillut 1,5 v. ajan. Tai autoilisi enemmänkin, jos pystyisi.
Ongelma on parkkipaikka. Hän ei pääse autoon tai autosta pois, koska parkkiruudut ovat ahtaat. Auton etuovi pitää saada kunnolla auki. Pystyy itse nostamaan rollan kyytiin ja autosta tukea ottamalla siirtymään kuljettajan paikalle. Viime syksystä alkaenkin säilyttänyt autoa lähinnä oman asunnon edessä. Taloyhtiöltä tuli kirje talvella, että autoa ei saa pitää ulko-oven edessä, koska traktori auraa jalkakäytävän ja auton perä on edessä, ulottuu siis 20-30 cm jalkakäytävän puolelle. Asia ratkaistiin niin, että silloin kun lähisukulaiseni on lähdössä jonnekin, minä käyn ajamassa hänen autonsa parkkipaikalla pois ruudusta ja taas kun palaa, käyn ajamassa sen takaisin ruutuun. Nyt on kesä tulossa ja hän haluaisi tehdä päiväreissuja kesämökille ja muutenkin liikkua enemmän. Ehti pitää muutaman viikon autoa ovensa edessä (lumien sulamisen jälkeen) ja nyt on uusi ongelma. Naapuri on valittanut, että auton perä tulee jalkakäytävän puolelle ja jalkakäytävälle ei saa parkkeerata edes invaluvalla.
Tietäisikö joku, mitä pitää tehdä? Mitä vaihtoehtoja? Minä en pysty olemaan koko kesää valmiudessa, että kävisin autoa siirtämässä pois parkkiruuduista ja takaisin siihen. Vammaispalveluista kävi joku sosiaaliohjaaja (?) ja totesi, että henkilökohtaista avustajaa ei saa siksi, jos tarvitsee apua auton siirrossa, koska henkan tehtäviin ei kuulu asiakkaan auton siirto. Hän oli kai ehdottanut, että kun lähellä oleva koulu on kiinni kesän, niin pitää autoa siinä parkissa. Kävin katsomassa ja siellä on ihan selvä kielto, että klo 8-16 vain henkilökunnan lupalapulla. Oletan, että invatunnus ei korvaa hlökuntalupaa,
Otan hyviä vinkkejä vastaan, mitä kannattaa tehdä.
Kommentit (155)
Reunapaikan kohdalta pensasaita pois ja kyseisen paikan muuttaminen invapaikaksi. Entisen pensasaidan tilalle asfalttia. Tämä tietenkin vaatii kyseisen parkkipaikan omistajalta/vuokralaiselta kykyä joustaa toisen ihmisen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen sekin, että eräs sukulainen käytti sellaista ns senioriskootteria siirtymisiin. En nyt tarkkaa nimeä keksi, mutta vähän kuin sähköpyörätuoli. Tietysti jos kuskaisi noin isoa vehjettä auton kyydissä niin pitäisi sitten olla iso autokin. Ei varmaan mahdu kuin johonkin isoon tila-autoon. Näin olisi hankalaa pitää tuollaista kyydissä ja kalliita ovat. Näin tosin voisi kulkea sillä autolle ja autolta pois. Tosin en usko, että huonon liikuntakyvyn omaava saisi tuollaista auton kyytiin ja sieltä alas. Näin ei oikein ehkä toimi tuo. Samoin pitäisi ehkä tässäkin olla jokin talli missä pitää tuota sähköskootteria yms. Sekin tosin pitää myös ladata. Tästä tuskin on mitään apua, mutta mietin noita siirtymiä.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Saisiko taloyhtiö kaavoitettua parkkipaikalle hänelle suuremman parkkipaikan? Taloyhtiön hallitus voisi auttaa asiassa. Tai sitten lähemmäs ovea poikkeusluvalla jotain.
Ehkä ennemmin muutostöiden kautta. Tuli meillekin ruma ja tilaa vievä porrashissi vammaisen takia. Hissi hissille. Ja hissi lähti kun vammainen lähti. Tajuan hissin enkä halua sitä mollata, mutta jotain hankaluutta voi muille tulla vammaisen oikeuksien vuoksi. Ja hyvä että vammaisille on oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen sekin, että eräs sukulainen käytti sellaista ns senioriskootteria siirtymisiin. En nyt tarkkaa nimeä keksi, mutta vähän kuin sähköpyörätuoli. Tietysti jos kuskaisi noin isoa vehjettä auton kyydissä niin pitäisi sitten olla iso autokin. Ei varmaan mahdu kuin johonkin isoon tila-autoon. Näin olisi hankalaa pitää tuollaista kyydissä ja kalliita ovat. Näin tosin voisi kulkea sillä autolle ja autolta pois. Tosin en usko, että huonon liikuntakyvyn omaava saisi tuollaista auton kyytiin ja sieltä alas. Näin ei oikein ehkä toimi tuo. Samoin pitäisi ehkä tässäkin olla jokin talli missä pitää tuota sähköskootteria yms. Sekin tosin pitää myös ladata. Tästä tuskin on mitään apua, mutta mietin noita siirtymiä.
Ongelmahan oli ettei parkkipaikalla mahdu autoon ja autosta pois, koska tarvitsee exrtatilaa siihen .
Vierailija kirjoitti:
Jos on invakortti ja kortti auton kojelaudalla niin saa parkkeerata lähes minnevaan jos ei ole invapaikkaa. Äidilläni on invakortti ja koskaan ei ole tullut sanomista kun ei nyt poikittain parkkeeraa kulkuväylälle.
Ei koske yksityisalueita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen sekin, että eräs sukulainen käytti sellaista ns senioriskootteria siirtymisiin. En nyt tarkkaa nimeä keksi, mutta vähän kuin sähköpyörätuoli. Tietysti jos kuskaisi noin isoa vehjettä auton kyydissä niin pitäisi sitten olla iso autokin. Ei varmaan mahdu kuin johonkin isoon tila-autoon. Näin olisi hankalaa pitää tuollaista kyydissä ja kalliita ovat. Näin tosin voisi kulkea sillä autolle ja autolta pois. Tosin en usko, että huonon liikuntakyvyn omaava saisi tuollaista auton kyytiin ja sieltä alas. Näin ei oikein ehkä toimi tuo. Samoin pitäisi ehkä tässäkin olla jokin talli missä pitää tuota sähköskootteria yms. Sekin tosin pitää myös ladata. Tästä tuskin on mitään apua, mutta mietin noita siirtymiä.
Luin aloituksen huonosti ja tämä ei auta ahtaisiin parkkipaikkoihin kyllä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Yksityisautoilu, tuo pyhä lehmä ja valkoisen miehen etuoikeus. Kulkeeko pali-bussit tai palvelulinja? Yleensä aina kulkee ja invat liikkuu näillä. Rolla mahtuu kyytiin ja sillä voi liikkua kohteessä. Ei oma auto ole pakollinen kenellekään, jos on, täytyy muuttaa sellaiseen asuntoon ja paikkaan, jossa julkiset toimii. Miksi yksittäisen invan takia pitäisi muuttaa koko taloyhtiön systeemit ja parkkipaikka? Jonkun lapsiperheen luovuttaa katospaikkansa, ei hyvänen aika sentään.
Jos mökille meno omalla henkilöautolla on ihmisoikeus, minäkin vaadin tästä lähtien sellaista. Eli ei ole varaa hankkia ajokorttia eikä autoa, mutta haluan mökkeillä korvessa ja kulkea sinne omalla Hummerilla. Mitä kautta alan hoitaa asiaa, sieltä vammaispalveluistako?
Ajatella, että joku on invalidillekin kateellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaa sellaiseen rivitaloon, missä on autotalli/-katos/-paikka asunnon edessä.
Tuohan se meille vammaisille onkin hyvä vaihtoehto. Muuttoa muuton perään. Huomaa sarkasmi.
Vaikeavammaisellakin on rahatalous. Tulot ei päätä huimaa. Jos on omistusasunto, kuten aloituksen henkilöllä ilmeisesti on, jos yhtiökokouksiin osallistuu, se entinen asunto pitää ensin saada myytyä. Ja löytää sellainen sopivan hintainen asunto, josta pääsee liikkumaan ja jossa nököttää autotalli tai katos asunnon edessä. Onko sellaisia asuntoja paljonkin olemassa, jos nyt kuvitellaan, ettei olisi varaa ostaa omakotitaloa? Ja omakotitalo muutenkin on paha, kun on pihatöitä ja lumitöitä, jotka ei meiltä vammaisilta onnistu. Osa autotalleista on niin ahtaita, että hyvä kun terve ihminen mahtuu autoon menemään. Meilläkin isäntä mahtuu autotalliin mutta se auto on ensin ajettava ulos, että minä pääsen kyytiin.
Teidän vammattomien on ilmeisesti mahdoton tajuta, että se auton ovi on saatava kunnolla auki, jos jalat ei toimi. Voit kokeilla laittaa kipsin toiseen jalkaan lonkasta varpaisiin ja harjoitella sitten autosiirtymiä ja kertoa sen jälkeen, miten paljon auton ovea piti saada auki. Ap:n omaisella täytyy olla vaikea jalkavamma, jos autoon on tarvittu kääntöistuin.
Ja asunnoista vielä, että moni ei huoli vuokralle vaikeavammaista, kun siihen asuntoon joutuu teettämään esteettömyyden takia remontteja, esim. luiskaa ulko-ovelle, kaiteita sisälle, kahvoja vessaan, ehkä kiinteän suihkutuolin tai jopa wc-pöntön vaihto, kynnysten poisto, keittiössä hyllyjen ja kaappien korkeuden säätö, mahdollisesti liesi oikealle korkeudelle jne. Moni vaikeavammainen käyttää osittain pyörätuolia esim. keittiöhommissa. Harva pystyy kyykistelemään tai kumartelemaan kastumatta. Meillä meni 2 vuotta etsiessä vuokra-asuntoa, jossa voi tehdä tarvittavat asunnonmuutostyöt ja josta pääsen liikkumaan pihalle. Rappusia kun ei voi olla ainuttakaan. Terveet vammattomat huuteli, miksi ette muuta sinne tai tänne. Kyllä me käytiin katsomassa kaikkea mahdollista. Joko puuttui hissi tai ulkona oli muutama rappunen tai mieheni autolle ei ollut paikkaa tai asunto ei olisi soveltunut esteettömään asumiseen edes muutostöiden jälkeen.
Näin se juuri menee, että yksityiseltä vaikea saada vuokra-asuntoa, jos pitää tehdä isot asunnonmuutostyöt. Jokainen osakkeenomistaja pelkää, että asunnon arvo alenee ja jos vuokra-asuminen jääkin lyhyeksi, jääkö asuntoon rumat jäljet, kun puretaan luiskat, kahvat ja kaiteet. Olen kuullut kohtalotovereilta jopa, että vammaisperheiltä on pyydetty isompaa vuokraa tai tehty korotus heti muuton jälkeen. Oma asunto on turva, kun sinne saa teettää vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt lupia kysymättä.
Onneksi omalle kohdalle sattunut onni, ettei vammautuminen koetellut ennenkuin rahatalous oli jokseenkin turvallisella tasolla. Nuoremmilla ihmisillä vaikeampi tilanne.
T. omaishoitaja
Auto on ylellisyysesine. Ihan hyvin voi mennä taxilla tai julkisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Saisiko taloyhtiö kaavoitettua parkkipaikalle hänelle suuremman parkkipaikan? Taloyhtiön hallitus voisi auttaa asiassa. Tai sitten lähemmäs ovea poikkeusluvalla jotain.
Ehkä ennemmin muutostöiden kautta. Tuli meillekin ruma ja tilaa vievä porrashissi vammaisen takia. Hissi hissille. Ja hissi lähti kun vammainen lähti. Tajuan hissin enkä halua sitä mollata, mutta jotain hankaluutta voi muille tulla vammaisen oikeuksien vuoksi. Ja hyvä että vammaisille on oikeuksia.
Kerrostalon rappukäytåvään ei teetetä hissejä vammaispalvelulain perusteella, ei kuulu kunnan maksettavaksi. Rappukäytävään tehtävät muutokset ovat mahdottomia, koska vaatii jokaisen osakkeenomistajan luvan, vaikka henkilö olisi rikas ja maksaisi kymppitonnien muutostyöt itse. En tunne yhtään tällaista tapausta. Sen sijaan tiedän yhden henkilön, joka teetti omalla kustannuksellaan pienkerrostaloon tuolihissin yhdelle kerrosvälille. Kyseessä ei ollut vaikeavammainen vaan ikääntynyt henkilö ja ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen, joka on täysin eri asia.
Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auto on ylellisyysesine. Ihan hyvin voi mennä taxilla tai julkisilla.
Auton käyttö tulee huomattavasti halvemmaksi veronmaksajille kuin taksin käyttö. Ero on noin viisinkertainen vuositasolla.
Julkisten käyttäminen ei ole mahdollista vaikeavammaiselle henkilölle. Jokainen henkilö, joka saa autoon muutostyöt vammaisuuden perusteella kunnalta, on vaikeavammainen eikä kykene käyttämään julkista liikennettä.
Myöskään peruste, että julkinen liikenne pitäisi valita esim. avustajan auttamana, ei ole halpa, koska yhteiskunta maksaa avustajan palkan. Tulee aina edullisemmaksi, jos ihminen pystyy kulkemaan itsenäisesti. Mietipä avustajan palkkakustannuksia esim. 8 tunnin mökkireissuille kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Reunapaikan kohdalta pensasaita pois ja kyseisen paikan muuttaminen invapaikaksi. Entisen pensasaidan tilalle asfalttia. Tämä tietenkin vaatii kyseisen parkkipaikan omistajalta/vuokralaiselta kykyä joustaa toisen ihmisen vuoksi.
Tuo on hyvä ehdotus, jos taloyhtiö siihen suostuisi. Mutta tuohan maksaa taloyhtiölle.
Raivaustyö ja asfaltointi kun pitää teettää ulkopuolisella ja se tulee kalliiksi.
Olisvatko kaikki talon asukkaat valmiita maksamaan tuosta muutoksesta.
Epäilen, koska se ei koske heitä mitenkään.
Varmaa melko vanha taloyhtiö, sillä nykyisin lähes kaikkiin uusimpiin taloihin, tulee parkkipaikoille yksi invapaikka.
Ja se invapaikka on tosiaan aina laitapaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reunapaikan kohdalta pensasaita pois ja kyseisen paikan muuttaminen invapaikaksi. Entisen pensasaidan tilalle asfalttia. Tämä tietenkin vaatii kyseisen parkkipaikan omistajalta/vuokralaiselta kykyä joustaa toisen ihmisen vuoksi.
Tuo on hyvä ehdotus, jos taloyhtiö siihen suostuisi. Mutta tuohan maksaa taloyhtiölle.
Raivaustyö ja asfaltointi kun pitää teettää ulkopuolisella ja se tulee kalliiksi.
Olisvatko kaikki talon asukkaat valmiita maksamaan tuosta muutoksesta.
Epäilen, koska se ei koske heitä mitenkään.
Varmaa melko vanha taloyhtiö, sillä nykyisin lähes kaikkiin uusimpiin taloihin, tulee parkkipaikoille yksi invapaikka.
Ja se invapaikka on tosiaan aina laitapaikka.
Uusimpiin taloyhtiöihin tulee, koska esteettömyys pitää nykyisin huomioida. Monesti näihin ei saa pysäköidä pysyvästi, koska ne on yleensä tarkoitettu vierailijoiden tarpeisiin.
Yllättyisit kuullessasi, kuinka harva vaikeavammainen pystyy ostamaan asunnon uudesta talosta. Kun tulot ovat pysyvästi pienet, pankki ei anna kuin pieniä asuntolainoja. Työtapaturman takia vammautuminen on ihan eri asia, koska vakuutusyhtiö maksaa isot korvaukset. Näitä tapahtuu Suomessa vuositasolla vähän. Iso osa vaikeavammaisista syntyy vammaisina (esim. älyllinen kehitysvammaisuus, cp-vammaisuus). Vapaa-ajan tapaturmista vammautuneiden korvauksilla ei uusia asuntoja ostella. Moni vammautuu sairauden vuoksi, esim. Parkinsonintauti, ms-tauti, als, diabetes ja tietenkin suomalaisten kansantaudeista aivoinfarkti (verisuonitukoksen aiheuttama hapenpuute aivoissa ja varma vammautuminen).
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.
Yhdenvertaisuuslaki ja sen tulkinnat eivät koske asunto-osakeyhtiön autopaikkoja. Taloyhtiöllä on oikeus määritellä, kuinka autopaikat jaetaan, jos niitä on liian vähän. Yleisin on jonotuskäytäntö. Autopaikkoja jaettaessa ei saa syrjiä osakkeenomistajia toisten kustannuksella. Esim. jos taloyhtiössä on yksi autopaikka per huoneisto, niitä ei saa jakaa siten, että jollekin kaksi ja toiselle ei yhtään. Tätä on yhdenvertainen kohtelu.
Taloyhtiön ei tarvitse järjestää vaikeavammaiselle asiakkaalle extraleveää autopaikkaa, jos sitä ei ole kaavoitettu parkkialueelle. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta osoittaa autopaikkaa kenellekään. Monessa taloyhtiössä on autopaikkoja vähemmän kuin huoneistoja. Tätä on tulkittu niin, että kyse ei ole syrjinnästä, koska autopaikka ei pakollinen, vaan se on lisäpalvelu, jota voidaan tarjota osakkeenomistajille tietyillä ehdoilla ja ehdot kirjoitetaan yhtiöjärjestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Saisiko taloyhtiö kaavoitettua parkkipaikalle hänelle suuremman parkkipaikan? Taloyhtiön hallitus voisi auttaa asiassa. Tai sitten lähemmäs ovea poikkeusluvalla jotain.
Ehkä ennemmin muutostöiden kautta. Tuli meillekin ruma ja tilaa vievä porrashissi vammaisen takia. Hissi hissille. Ja hissi lähti kun vammainen lähti. Tajuan hissin enkä halua sitä mollata, mutta jotain hankaluutta voi muille tulla vammaisen oikeuksien vuoksi. Ja hyvä että vammaisille on oikeuksia.
Missä tämä ihme tapahtui? Eihän taloyhtiön rappukäytävään saa rakentaa omaa porrashissiä. Siis Suomessa, muista maista en tiedä.
Onpa typerä ohje vammaispalveluilta, että jätä auto koulun pihalle kesällä. Eikö nyt jokainen joskus koulun tienoilla liikkunut tiedä, että niissä on rajoitukset, kuka saa parkkeerata ja milloin.
Tuli mieleen, että onkohan lähellä muita kunnan kiinteistöjå? Jos kysyisi kunnalta, saako jättää parkkiin luvan kanssa. Tietysti vaikeavammaisen voi olla liian hankalaa kävellä kotoa parkkikselle ja takaisin. Mummoni ainakaan ei jaksa kävellä kuin muutamia metrejä ja pitää jo levätä. Siksi aina kotoa poistuessa pyörätuolilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.
Yhdenvertaisuuslaki ja sen tulkinnat eivät koske asunto-osakeyhtiön autopaikkoja. Taloyhtiöllä on oikeus määritellä, kuinka autopaikat jaetaan, jos niitä on liian vähän. Yleisin on jonotuskäytäntö. Autopaikkoja jaettaessa ei saa syrjiä osakkeenomistajia toisten kustannuksella. Esim. jos taloyhtiössä on yksi autopaikka per huoneisto, niitä ei saa jakaa siten, että jollekin kaksi ja toiselle ei yhtään. Tätä on yhdenvertainen kohtelu.
Taloyhtiön ei tarvitse järjestää vaikeavammaiselle asiakkaalle extraleveää autopaikkaa, jos sitä ei ole kaavoitettu parkkialueelle. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta osoittaa autopaikkaa kenellekään. Monessa taloyhtiössä on autopaikkoja vähemmän kuin huoneistoja. Tätä on tulkittu niin, että kyse ei ole syrjinnästä, koska autopaikka ei pakollinen, vaan se on lisäpalvelu, jota voidaan tarjota osakkeenomistajille tietyillä ehdoilla ja ehdot kirjoitetaan yhtiöjärjestykseen.
Se autopaikka on sille vammaiselle pakollinen, jolloin sen varmasti saa järjestymään. Syrjintää ei ole se, että autopaikkaa ei ole, mutta se on, jos henkilö ei pääse kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiöön yhteys ja muistutatte yhdenvertaisuussäädöksistä. Eiköhän ala löytyä invapaikka.
Yhdenvertaisuuslaki ja sen tulkinnat eivät koske asunto-osakeyhtiön autopaikkoja. Taloyhtiöllä on oikeus määritellä, kuinka autopaikat jaetaan, jos niitä on liian vähän. Yleisin on jonotuskäytäntö. Autopaikkoja jaettaessa ei saa syrjiä osakkeenomistajia toisten kustannuksella. Esim. jos taloyhtiössä on yksi autopaikka per huoneisto, niitä ei saa jakaa siten, että jollekin kaksi ja toiselle ei yhtään. Tätä on yhdenvertainen kohtelu.
Taloyhtiön ei tarvitse järjestää vaikeavammaiselle asiakkaalle extraleveää autopaikkaa, jos sitä ei ole kaavoitettu parkkialueelle. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta osoittaa autopaikkaa kenellekään. Monessa taloyhtiössä on autopaikkoja vähemmän kuin huoneistoja. Tätä on tulkittu niin, että kyse ei ole syrjinnästä, koska autopaikka ei pakollinen, vaan se on lisäpalvelu, jota voidaan tarjota osakkeenomistajille tietyillä ehdoilla ja ehdot kirjoitetaan yhtiöjärjestykseen.
Se autopaikka on sille vammaiselle pakollinen, jolloin sen varmasti saa järjestymään. Syrjintää ei ole se, että autopaikkaa ei ole, mutta se on, jos henkilö ei pääse kotiinsa.
Oikeuslinjausten mukaan taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta selvittää, kuinka hyvin asunto tai sen lähitienoo sopivat vaikeavammaisen ihmisen tarpeisiin. Taloyhtiö ei ole vastuussa myöskään siitä, että henkilö pääsee kotiinsa. Taloyhtiö ei kuitenkaan saa syrjiä esim. uusissa remonteissa talossa asuvia vammaisia henkilöitä. Jos taloyhtiön saunatilat remontoidaan, ja peruskorjataan niistä on tehtävä esteettömät. Tämä vaatimus ei koske sitä, että henkilö muuttaa vanhaan kerrostaloon tietäen että hän ei pääse yhteisiin saunatiloihin.
Väitän että joka toisessa kerrostalossa on niin raskas ulko-ovi , ettei huonosti liikkuva saa sitä itsenäisesti auki. Jos hän on vaikeavammainen, hän voi hakea kunnalta ovenavaamismekanismia esim. kaukosäätimellä tai avainlukolla ja kunta asentaa sen, mikä automaatio tukee henkilön itsenäistä suoriutumista. Toisin sanoen jos henkilö kulkee taksilla tai henkilökohtaisen avustajan tai omaishoitajan kanssa, eikä kykene kulkemaan yksin, hänellä ei synny oikeutta saada ovimekanismia. Talon ulkopuolelle voidaan tehdä myös luiska vähentämään eriarvoisuutta ja mahdollistamaan kulkeminen. Sen sijaan kotikunnan vammaispalvelut ei ole velvollinen tekemään muutostöitä muualla pihapiirissä. Jos esim. pihalta kadulle mennessä on jyrkkä jalkakäytävän reuna, yksittäisen vammaisen henkilön tarpeisiin sitä ei muuteta. Jos samainen kadunreuna on kuitenkin esteenä kaupungilla keskustassa, silloin kunta voi joutua sen korjaamaan. Perusperiaatteeena on että julkisiin palveluihin pitää päästä.(esteettömyysdirektiivit). Kirjastojen, uimahallien, konserttisalien läheisyydessä pitää olla erikseen osoitettuja inva-paikkoja.
Jos takapihan puolelle pääsee ajamaan, niin siellä ei yleensä ole pelastustietä. Minä haen mummon aina takapihan puolelta. En jaksa kuljettaa pyörätuolilla pääovesta, kun etupihan liuska on niin jyrkkä. Siis saan tietysti hänet pyörätuolilla ulos, mutta en jaksa työntää takaisin sisään ja muutenkin se sisäänkäynnin eteinen on liian ahdas. Takaovesta pääsee suoraan pitkää liuskaa pitkin nurmikolle ja siitä autoon. Vähän joutuu ajelemaan nurmikon puolella, mutta ei siihen mitään jälkiä ole jäänyt.