Miksi ihmiset hakeutuvat lähihoitajaopintoihin? Siinä ei ikinä pääse kunnon ansioille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Tuskin kukaan hoitajaksi lähtee ensisijaisesti rahan perässä vaurastumaan, mutta kyllä työllä tulee elää. Kukaan ei nykypäivänä vaivaudu töihin pelkästä kutsumuksesta tai hyväntekeväisyydestä ja miksi pitäisikään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki hinnoitellaan mediaanipalkan (3200/kk) perusteella, joten lähelle sitä tulisi päästä, jotta työllä elää kohtuullisesti. Nyt siihen pääsee lähihoitajana vain ylitöiden, yötöiden ja pyhätöiden yhdistelmällä, joka taas ei yleensä ole kestävä ratkaisu elämänlaadun ja työssäjaksamisen näkökulmasta.

Lähihoitajan peruspalkka on 2100-2300/kk, joten aika kauaksi mediaanipalkasta jäädään järkevillä työajoilla ja työmäärällä.

Ihanko tosissaan vertaat PERUSpalkkaa toisten KOKONAISpalkkaan? Tuossa kaikkien suomalaisten mediaanissa kun on mukana kaikki lisät ja luontaisedut. Lisäksi mediaanissa ovat mukana kaikki koulutusasteet, ja keskimäärin suomalainen on korkeammin koulutettu kuin pelkän ammattikoulun käynyt.

Tässä tulee taas ilmi se hoitsujen älyn puute; verrataan ihan eri asioita ja sitten itketään kuinka on epäreilua.

Suomalaisesta työväestöstä alle 50% on suorittanut korkeakoulu asteen tutkinnon, eli ei voi sanoa suurimman osan työssäkäyvistä olevan lähihoitajaa korkeammin koulutettuja.

Vaikka näin olisikin (ei siis ole), ei pelkkä pohjakoulutus vaatimus ole validi määrittelytapa työnkuvan palkkatasolle.

Lähihoitajan kokonaisansioiden mediaanipalkka on 2800-2900 eur/kk, suomalaisten kokonaisansioiden mediaanipalkka 3200-3300/kk.

Lähihoitajista merkittävä osa tekee pyhä- ja yötöitä, jotka korottavat ammatin mediaanipalkkaa, mutta ovat pois muusta elämänlaadusta. Suurin osa muista palkansaajista eivät tee pyhä-tai yötyötä säännöllisesti.

Jos verrataan peruspalkkoja, saadaan parempi kuva eri ammateiden palkoista ilman YLITÖITÄ ja HAITTALISIÄ.

Ensinnäkin, et näy ymmärtävän keskimääräisen käsitettä mutta ok, en ole yllättynyt.

Toisekseen, kerro toki missä ammattikorkeakoulu-tason työssä peruspalkka on korkeampi kuin lähihoitajalla? Ei taida kovin montaa löytyä?

Toki ymmärrän keskimääräisen käsitteen.

Korjaan kuitenkin hieman lukujani.

Suomalaisen kokopäiväisen työntekijän:

- Keskimääräinen palkka on 3 582 euroa

- Keskimääräinen ansio on 3 653 euroa

- Mediaanipalkka on 3 163 euroa

- Mediaaniansio on 3 228 euroa

Lähihoitajalla

- Keskimääräinen palkka on 2776

Jokaisella ammattiliittonsa sopimaa vähimmäis peruspalkkaa tienaavalla Amk tutkinnon suorittaneella on korkeampi peruspalkka kuin lähihoitajalla.

Esimerkiksi jokainen Amk-insinööri tienaa enemmän kuin lähihoitajan peruspalkan 2100-2300/kk tai keskimääräisen kokonaispalkan 2776/kk.

Sosiaali-ja terveysalallakin amk pohjaisilla röntgenhoitajalla, fysioterapeutilla, sairaanhoitajalla jne on korkeammat peruspalkat.

Miksi kaikista ei tule maistereita? Miksi maisteriksi opiskelevien opiskelupaikkojen määrää ei moninkertaisteta? Siksi joutuu keksimään muitakin vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Tuskin kukaan hoitajaksi lähtee ensisijaisesti rahan perässä vaurastumaan, mutta kyllä työllä tulee elää. Kukaan ei nykypäivänä vaivaudu töihin pelkästä kutsumuksesta tai hyväntekeväisyydestä ja miksi pitäisikään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki hinnoitellaan mediaanipalkan (3200/kk) perusteella, joten lähelle sitä tulisi päästä, jotta työllä elää kohtuullisesti. Nyt siihen pääsee lähihoitajana vain ylitöiden, yötöiden ja pyhätöiden yhdistelmällä, joka taas ei yleensä ole kestävä ratkaisu elämänlaadun ja työssäjaksamisen näkökulmasta.

Lähihoitajan peruspalkka on 2100-2300/kk, joten aika kauaksi mediaanipalkasta jäädään järkevillä työajoilla ja työmäärällä.

Ihanko tosissaan vertaat PERUSpalkkaa toisten KOKONAISpalkkaan? Tuossa kaikkien suomalaisten mediaanissa kun on mukana kaikki lisät ja luontaisedut. Lisäksi mediaanissa ovat mukana kaikki koulutusasteet, ja keskimäärin suomalainen on korkeammin koulutettu kuin pelkän ammattikoulun käynyt.

Tässä tulee taas ilmi se hoitsujen älyn puute; verrataan ihan eri asioita ja sitten itketään kuinka on epäreilua.

Suomalaisesta työväestöstä alle 50% on suorittanut korkeakoulu asteen tutkinnon, eli ei voi sanoa suurimman osan työssäkäyvistä olevan lähihoitajaa korkeammin koulutettuja.

Vaikka näin olisikin (ei siis ole), ei pelkkä pohjakoulutus vaatimus ole validi määrittelytapa työnkuvan palkkatasolle.

Lähihoitajan kokonaisansioiden mediaanipalkka on 2800-2900 eur/kk, suomalaisten kokonaisansioiden mediaanipalkka 3200-3300/kk.

Lähihoitajista merkittävä osa tekee pyhä- ja yötöitä, jotka korottavat ammatin mediaanipalkkaa, mutta ovat pois muusta elämänlaadusta. Suurin osa muista palkansaajista eivät tee pyhä-tai yötyötä säännöllisesti.

Jos verrataan peruspalkkoja, saadaan parempi kuva eri ammateiden palkoista ilman YLITÖITÄ ja HAITTALISIÄ.

Ensinnäkin, et näy ymmärtävän keskimääräisen käsitettä mutta ok, en ole yllättynyt.

Toisekseen, kerro toki missä ammattikorkeakoulu-tason työssä peruspalkka on korkeampi kuin lähihoitajalla? Ei taida kovin montaa löytyä?

Korjaus: ammattikoulun. Kiitos ennustava teksti...

Kyllä aika yleisesti esimerkiksi rakennusalalla ja teollisuudessa tienataan ammattikoulupohjalta enemmän, usein käytännössä lähes saman, minkä lähihoitsu tienaa 3-vuorotöissä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa parin tonnin palkka on ihan normaali asia.

Jos tienaat 5 000 kuukaudessa niin siitä jää käteen 3 000 verojen jälkeen.

Jos tienaat päälle 2000 ja olet perheellinen, veroprosentti on huimasti pienempi ja voi saada kelalta erilaisia asumistukia yms jos on perhettä enemmän yms.

Todella harvalla jää Suomessa käteen monta tuhatta kuukaudessa. Moni ei tätä hahmota.

Laskin huvikseni nämä omilla tiedoillani: Etelä-Suomi, lapseton sinkku, en kuulu kirkkoon, en laittanut mitään vähennyksiä:

5000/kk * 12.5kk, veroprosentti on 25.5%

2300/kk * 12.5kk, veroprosentti on 11.5%

Molempiin veroprosentteihin lisätään vielä 8.65%

5000/kk käteen jää nettona 3292/kk

2300/kk käteen jää nettona 1836/kk

Oikeat netto summat olisivat toki isompia, koska en laittanut verolaskuriin mitään vähennyksiä.

Bruttona 2300 on 5000 palkasta 46%

Nettona 1836 on 3292 palkasta 55%

Pientä tasoitusta siis pienipalkkainen saa nettotuloissa, mutta ero ei ole kovin merkittävä euromääräisesti.

Ne menee jotka ei muualle pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkinto ei ole läpihuutojuttu, joskaan ei se vaikeakaan ole.

Voi kuitenkin sanoa, että tutkinto on paljon helpompi suorittaa, kuin pärjätä tässä ammatissa itse työelämässä. Tämä on hieman nurinkurinen asetelma moniin muihin aloihin nähden.

Jonkin verran tutkinnon tasosta antaa väärää kuvaa myös se, että niin kuin muillekin ammattikoulu aloille, niin myös lähihoitajiksi koulutetaan myös erilaisia erityisryhmiä. Heidän tutkintonsa vaativuustaso ei ole sama kuin ns normi opiskelijoilla (vaikka näin ehkä virallisessa opetussuunnitelmassa annetaankin ymmärtää) ja tämä on tullut ihan käytännössä nähtyä ja koettua.

Valitettavasti he eivät pääosin pärjää tai pysy lähihoitajana työelämässä, mutta suoritettuaan joka tapauksessa koulutuksen, antavat ehkä numeroina liiankin ruusuisen kuvan alalle kouluttautuneiden määrästä.

Lähihoitajan työssä pärjäämisessä olennaista ei ole teknisen, matemaattisen tai edes luonnontieteellisen aihepiirin osaaminen (lääkelaskuja ja perus anatomiaa lukuunottamatta), vaan persoonasi, se on tärkein työkalusi, etenkin sosiaalipuolella. Ehkä joissakin vuodeosasto tyyppisissä töissä saattaa pärjätä heikommallakin sosiaalisella pääomalla.

Jotkut ovat synnynnäisiä lähihoitajia, jotkut kasvavat työn kautta lähihoitajiksi, monista ei työhön tule koskaan olemaan.

JATKUU..

Työssä vaaditaan hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta, pehmeyttä ja empatiaa, mutta myös kovuutta ja sosiaalista pelisilmää vaikeiden potilaiden kohtaamisessa. Osata pitää myös sen oman erikoistumisalansa tietotaitoa esimerkiksi liittyen erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, lasten kasvuun ja kehitykseen, kuntoutus prosesseihin tai erilaisten kehitysvammojen erityispiirteisiin.

Monissa yksiköissä lähihoitajat tekevät erilaisia potilaskirjauksia, yhteenvetoja, hoitosuunnitelmia ja esitietoja jne, joten kirjallisten taitojen tulisi myös olla kunnossa. Työnkuva saattaa myös pitää sisällään erilaista yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostitse, etäyhteydellä, puhelimitse ja palavereiden muodossa.

Stressinsietokyvyn pitää olla hyvä, joko potilaiden, kiireen tai vastuun takia.

Kannattaa myös huomioida, että usein työskentely ympäristö saattaa olla hyvinkin meluinen, kaoottinen tai täynnä erilaisia ei niin miellyttäviä hajuja, joten työ harvemmin sopii aistiyliherkille.

Kyllä, erilaisten eritteiden kanssa joutuu varmasti olemaan tekemisissä.
Kestätkö siis siivota ulosteita, limaa, sper*aa, mätää, kuukautisverta, oksennuksia tai pestä niiden peitossa olevaa potilasta, joka saattaa koko pesu prosessin ajan yrittää tavalla tai toisella kosketella sinua, haistatella sinulle tai ei vain malttaisi olla paikoillaan?

Työssä jaksaminen vaatii syvää ymmärrystä ja hyväksyntää heikompiosaisia ja sairaita kohtaan ja myös sen sietämistä, ei toki hyväksymistä, että monet sairaudet ja vammat aiheuttavat potilaissa erilaisia käyttäytymisen haasteita, jotka usein purkautuvat hoitajiin.

Kestätkö siis sen, että autettavasi lyö, potkii, raapii, tarttuu tukasta tai sylkee päällesi menettämättä itse hermojasi?

Omaa soveltuvuutta vuorotöihin kannattaa myös miettiä jo ennen alan koulutukseen hakeutumista. Lähihoitajien töistä varmaankin 60% on 2-vuorotöitä, 30% 3-vuorotöitä ja vain pienen pieni vähemmistö tekee arkipäivisin päivätöitä ja niihin on hyvin vaikeaa päästä. Haluatko siis työskennellä viikonloppuisin, juhlapyhinä ja usein myös öisin kun muut viettävät vapaa-aikaa ja juhlivat tai myös sitten kun löydät sen uuden ihanan päivätöissä käyvän puolison ja saatte lapsia?

Ala ja työ on kuormittava ja siihen nähden peruspalkka ei ole erityisen hyvä. Pienen peruspalkan ja usein kroonisen hoitajavajeen takia alalla tehdään paljon ylitöitä ja uskoakseni se on yksi merkittävä syy siihen, että alalla ilmenee paljon loppuunpalamisia.

Alan palkalla kyllä pärjää, jos tekee 3-vuorotyötä, eli myös yövuoroja, pyhiä ja viikonloppuja, niin kuin moni tekee ja tällöin saavuttaa jo melkein suomalaisten mediaanipalkan. Jos taas työnkuva on pääosin arkisin tehtävää 2-vuorotyötä (ei yötyötä), palkalla pärjääminen on haasteellista etenkin kasvukeskuksissa asuville sinkuille. Erilaiset haittalisät siis vaikuttavat olennaisesti palkkaasi ja ilman niitä olet todella pienipalkkainen.

Alan palkkauksen ja työn raskauden epäsuhta alkaa jo näkyä rekrytoinnin haasteina ja etenkin siinä, että monesti juuri ammattitaidon saavuttaneet, vähintäänkin muutaman vuoden alalla työskennelleet päättävät vaihtaa kokonaan alaa tai lähteä kouluttautumaan lisää (yleensä paremman palkan tai ainakin kevyemmän ja siistimmän työn takia).

En kestä.

Mutta lähäri voi olla töissä vaikka lasten kanssa.

Totta, mutta silloin joutuu tyytymään siihen auttamattomasti liian pieneen palkkaan, koska työt ovat yleensä ma-pe päivätöitä ja peruspalkka (= kokonaispalkka) yleensä siinä 2100-2200/kk bruttona. Päiväkodeissa on myös pahaksi äitynyt krooninen hoitajapula, eli aivan liian usein töitä joutuu tekemään vajaalla miehityksellä ja stressi sekä vastuu on suuri.

Päiväkodeissa sitä melua ja kaaosta vasta riittääkin. Nykyinen kasvatustapa (rajaton), monikul*tuurisuus ja erilaisten lasten käytöshaasteiden lisääntyminen tekevät päiväkoti maailmasta aika raskaan työskentely ympäristön.

Isompi tuo on silti kuin tt-tuki.

Toki on, mutta mielestäni raskaan kokoaika työn palkan pitäisi olla SELVÄSTI isompi kuin tt-tuki. Jos esimerkiksi asut kalliissa perhekokoluokan vuokra-asunnossa, ei nettotuloissa päiväkodin hoitajalla ja tt-tuella elävällä kovin kummoista eroa ole ja se syö motivaatio hakeutua alalle töihin.

Juuri näin. Itse kun tein 3-vuorotyötä yksinhuoltaja, niin oli pakko tehdä vajaata työaikaa, jotta lapsen hoitotunnit pysyivät sallituissa rajoissa. Laskin nettoavani 140 verrattuna työttömyyteen.

Korostan, että täyttä työaikaa en pystynyt tehdä, koska lapsenhoitoapua ei ollut. Päiväkotiajan tein töitä, mutta koulu kun alkoi niin piti jäädä työttömäksi. Se nettoamani 140 siis loppui, mutta eipä myöskään tarvinnut maksaa 100/kk matkakuluja.

Putkimiehet, sähköasentajat, voivat tienata huomattavasti mukavammin kuin lähihoitaja. Lähihoitajan kanssa samoihin ansioihin, samalla koulutustasolla, taitaa olla kuljetusala. ? 

Lähihoitajiksi lähtee moni, kun hoitoala kiinnostaa. Ja opiskeluaika on lyhyt, pääsee nopeasti töihin. Halutaan hoitaa lapsia vaikkapa. Tai olla ohjaajina vammaisille. (Moni ei ymmärrä täällä että työ voi oikeasti houkutella, kun niin ihmetellään...?) 

Palkka tuntuu hyvältä köyhien opiskeluvuosien jälkeen. Tai niille aikuisille, jotka on olleet työttömänä, ne on tyytyväisiä että jonkun työn saavat. - itse siis opiskelin aikuisena, ja kaikkihan meistä aikuisista olivat jollain muulla alalla olleet aiemmin. Kaikki valittiin valintakokeiden (soveltuvuustestien) kautta, siihen kuului myös haastattelu. Jos oli tehnyt hoitotyötä joskus, se katsottiin eduksi. Itsekään en ollut työttömänä ollut vaan kotiäitinä, siitä sitten opiskelemaan. 

Hakijoita oli noin 150 eikä tietenkään kaikki päässeet. Harmi että alalla on sellainen maine, että kuka vain pääsee. Ehkä jossain päin Suomea, mutta ei etelä-Suomessa; hakijoita on paljon enemmän kuin otettuja. 

Mitä maistereihin tulee, niin aika monella humanistilla on tosi huonot työllistymismahdollisuudet. Tiedän useita, eri aloilta, jotka on sitten maisteritutkinnon jälkeen käyneet amiksen, kuka kokiksi, kuka lähäriksi, kuka floristiksi, kuka kouluavustajaksi... kunhan on vain töitä saanut. Vähän aikaa työttömänä niin kiinnostaa ne matalapalkka-alatkin. 

Maistereillakaan ei aina palkat päätä huimaa. Yksi esimerkki huonosta palkasta on aina se kirjastonhoitaja - koulutusvaatimus on suomen kielen maisteri, ja palkka taitaa olla sama kuin meillä lähihoitajilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa parin tonnin palkka on ihan normaali asia.

Jos tienaat 5 000 kuukaudessa niin siitä jää käteen 3 000 verojen jälkeen.

Jos tienaat päälle 2000 ja olet perheellinen, veroprosentti on huimasti pienempi ja voi saada kelalta erilaisia asumistukia yms jos on perhettä enemmän yms.

Todella harvalla jää Suomessa käteen monta tuhatta kuukaudessa. Moni ei tätä hahmota.

Laskin huvikseni nämä omilla tiedoillani: Etelä-Suomi, lapseton sinkku, en kuulu kirkkoon, en laittanut mitään vähennyksiä:

5000/kk * 12.5kk, veroprosentti on 25.5%

2300/kk * 12.5kk, veroprosentti on 11.5%

Molempiin veroprosentteihin lisätään vielä 8.65%

5000/kk käteen jää nettona 3292/kk

2300/kk käteen jää nettona 1836/kk

Oikeat netto summat olisivat toki isompia, koska en laittanut verolaskuriin mitään vähennyksiä.

Bruttona 2300 on 5000 palkasta 46%

Nettona 1836 on 3292 palkasta 55%

Pientä tasoitusta siis pienipalkkainen saa nettotuloissa, mutta ero ei ole kovin merkittävä euromääräisesti.

Siis miten 3292 brutosta jää käteen 1836?

Sulla on luvut ihan pielessä.

Korkeasti koulutetun 4000-5000 bruttopalkasta jää käteen 2000-3000.

Matalasti koulutetulla helposti se pari tonnia ja tarvittaessa asumistukea niin että erotus jää pieneksi.

On ihan tavallista elää säästeliäästi Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

Ymmärrän, mutta lähihoitajan palkalla ei elä pääkaupunkiseudulla ilman tukia.[/quo

Ymmärrätkös vielä senkin, että jatkossa eläkeikäisinä joudutaa pkseudulta muuttamaan vähintään Lappiin, koska siellä ei enää ole hoitajia, jotka pitäisivät huolta niistä, jotka ei enää jaksa ja voi pitää huolta itsestään?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

Rahalla saa tilavan asunnon hyvältä alueelta, turvallisemman auton, lapsille kunnon vaatteet ja harrastukset jne. Naiset eivät kertomansa mukaan arvosta rahaa mutta haluavat nuo asiat. Ja sehän tarkoittaa että mies maksaa.

Tai vaihtoehtoisesti tekee matala palkkaista arvostamaansa työtä, ei hanki lapsia ja autoakaan kaupunkien taajamista tarvitse, josta pääsee liikkumaan myös hyvin ilman autoa ja lapsettomana saa kivan harrastuksenkin. Mulla ei ole tarvetta saada lapsia miehen egon jatkeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa parin tonnin palkka on ihan normaali asia.

Jos tienaat 5 000 kuukaudessa niin siitä jää käteen 3 000 verojen jälkeen.

Jos tienaat päälle 2000 ja olet perheellinen, veroprosentti on huimasti pienempi ja voi saada kelalta erilaisia asumistukia yms jos on perhettä enemmän yms.

Todella harvalla jää Suomessa käteen monta tuhatta kuukaudessa. Moni ei tätä hahmota.

Laskin huvikseni nämä omilla tiedoillani: Etelä-Suomi, lapseton sinkku, en kuulu kirkkoon, en laittanut mitään vähennyksiä:

5000/kk * 12.5kk, veroprosentti on 25.5%

2300/kk * 12.5kk, veroprosentti on 11.5%

Molempiin veroprosentteihin lisätään vielä 8.65%

5000/kk käteen jää nettona 3292/kk

2300/kk käteen jää nettona 1836/kk

Oikeat netto summat olisivat toki isompia, koska en laittanut verolaskuriin mitään vähennyksiä.

Bruttona 2300 on 5000 palkasta 46%

Nettona 1836 on 3292 palkasta 55%

Pientä tasoitusta siis pienipalkkainen saa nettotuloissa, mutta ero ei ole kovin merkittävä euromääräisesti.

Ja hyvä myös ymmärtää työtehtävien vaativuutta. Oma puolisoni ja äitini on väsynyt loppuun esimiestehtävistä. Toinen melkein työkyvyttömäksi. Kuinka moni antaa terveytensä paremmasta palkasta? Itse pärjään alle 2400 euroa brutto, ja mulla on sekä aikaa että jaksaminen hyödyntää vapaa-aikaani mihin haluan. En myöskään koe jääneeni mistään pois, ml. matkustelu ja Sijoittaminen, mitkä eivät ole vain parempituloisten oikeus.