Miksi ihmiset hakeutuvat lähihoitajaopintoihin? Siinä ei ikinä pääse kunnon ansioille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkinto ei ole läpihuutojuttu, joskaan ei se vaikeakaan ole.

Voi kuitenkin sanoa, että tutkinto on paljon helpompi suorittaa, kuin pärjätä tässä ammatissa itse työelämässä. Tämä on hieman nurinkurinen asetelma moniin muihin aloihin nähden.

Jonkin verran tutkinnon tasosta antaa väärää kuvaa myös se, että niin kuin muillekin ammattikoulu aloille, niin myös lähihoitajiksi koulutetaan myös erilaisia erityisryhmiä. Heidän tutkintonsa vaativuustaso ei ole sama kuin ns normi opiskelijoilla (vaikka näin ehkä virallisessa opetussuunnitelmassa annetaankin ymmärtää) ja tämä on tullut ihan käytännössä nähtyä ja koettua.

Valitettavasti he eivät pääosin pärjää tai pysy lähihoitajana työelämässä, mutta suoritettuaan joka tapauksessa koulutuksen, antavat ehkä numeroina liiankin ruusuisen kuvan alalle kouluttautuneiden määrästä.

Lähihoitajan työssä pärjäämisessä olennaista ei ole teknisen, matemaattisen tai edes luonnontieteellisen aihepiirin osaaminen (lääkelaskuja ja perus anatomiaa lukuunottamatta), vaan persoonasi, se on tärkein työkalusi, etenkin sosiaalipuolella. Ehkä joissakin vuodeosasto tyyppisissä töissä saattaa pärjätä heikommallakin sosiaalisella pääomalla.

Jotkut ovat synnynnäisiä lähihoitajia, jotkut kasvavat työn kautta lähihoitajiksi, monista ei työhön tule koskaan olemaan.

JATKUU..

Työssä vaaditaan hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta, pehmeyttä ja empatiaa, mutta myös kovuutta ja sosiaalista pelisilmää vaikeiden potilaiden kohtaamisessa. Osata pitää myös sen oman erikoistumisalansa tietotaitoa esimerkiksi liittyen erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, lasten kasvuun ja kehitykseen, kuntoutus prosesseihin tai erilaisten kehitysvammojen erityispiirteisiin.

Monissa yksiköissä lähihoitajat tekevät erilaisia potilaskirjauksia, yhteenvetoja, hoitosuunnitelmia ja esitietoja jne, joten kirjallisten taitojen tulisi myös olla kunnossa. Työnkuva saattaa myös pitää sisällään erilaista yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostitse, etäyhteydellä, puhelimitse ja palavereiden muodossa.

Stressinsietokyvyn pitää olla hyvä, joko potilaiden, kiireen tai vastuun takia.

Kannattaa myös huomioida, että usein työskentely ympäristö saattaa olla hyvinkin meluinen, kaoottinen tai täynnä erilaisia ei niin miellyttäviä hajuja, joten työ harvemmin sopii aistiyliherkille.

Kyllä, erilaisten eritteiden kanssa joutuu varmasti olemaan tekemisissä.
Kestätkö siis siivota ulosteita, limaa, sper*aa, mätää, kuukautisverta, oksennuksia tai pestä niiden peitossa olevaa potilasta, joka saattaa koko pesu prosessin ajan yrittää tavalla tai toisella kosketella sinua, haistatella sinulle tai ei vain malttaisi olla paikoillaan?

Työssä jaksaminen vaatii syvää ymmärrystä ja hyväksyntää heikompiosaisia ja sairaita kohtaan ja myös sen sietämistä, ei toki hyväksymistä, että monet sairaudet ja vammat aiheuttavat potilaissa erilaisia käyttäytymisen haasteita, jotka usein purkautuvat hoitajiin.

Kestätkö siis sen, että autettavasi lyö, potkii, raapii, tarttuu tukasta tai sylkee päällesi menettämättä itse hermojasi?

Omaa soveltuvuutta vuorotöihin kannattaa myös miettiä jo ennen alan koulutukseen hakeutumista. Lähihoitajien töistä varmaankin 60% on 2-vuorotöitä, 30% 3-vuorotöitä ja vain pienen pieni vähemmistö tekee arkipäivisin päivätöitä ja niihin on hyvin vaikeaa päästä. Haluatko siis työskennellä viikonloppuisin, juhlapyhinä ja usein myös öisin kun muut viettävät vapaa-aikaa ja juhlivat tai myös sitten kun löydät sen uuden ihanan päivätöissä käyvän puolison ja saatte lapsia?

Ala ja työ on kuormittava ja siihen nähden peruspalkka ei ole erityisen hyvä. Pienen peruspalkan ja usein kroonisen hoitajavajeen takia alalla tehdään paljon ylitöitä ja uskoakseni se on yksi merkittävä syy siihen, että alalla ilmenee paljon loppuunpalamisia.

Alan palkalla kyllä pärjää, jos tekee 3-vuorotyötä, eli myös yövuoroja, pyhiä ja viikonloppuja, niin kuin moni tekee ja tällöin saavuttaa jo melkein suomalaisten mediaanipalkan. Jos taas työnkuva on pääosin arkisin tehtävää 2-vuorotyötä (ei yötyötä), palkalla pärjääminen on haasteellista etenkin kasvukeskuksissa asuville sinkuille. Erilaiset haittalisät siis vaikuttavat olennaisesti palkkaasi ja ilman niitä olet todella pienipalkkainen.

Alan palkkauksen ja työn raskauden epäsuhta alkaa jo näkyä rekrytoinnin haasteina ja etenkin siinä, että monesti juuri ammattitaidon saavuttaneet, vähintäänkin muutaman vuoden alalla työskennelleet päättävät vaihtaa kokonaan alaa tai lähteä kouluttautumaan lisää (yleensä paremman palkan tai ainakin kevyemmän ja siistimmän työn takia).

En kestä.

Mutta lähäri voi olla töissä vaikka lasten kanssa.

Totta, mutta silloin joutuu tyytymään siihen auttamattomasti liian pieneen palkkaan, koska työt ovat yleensä ma-pe päivätöitä ja peruspalkka (= kokonaispalkka) yleensä siinä 2100-2200/kk bruttona. Päiväkodeissa on myös pahaksi äitynyt krooninen hoitajapula, eli aivan liian usein töitä joutuu tekemään vajaalla miehityksellä ja stressi sekä vastuu on suuri.

Päiväkodeissa sitä melua ja kaaosta vasta riittääkin. Nykyinen kasvatustapa (rajaton), monikul*tuurisuus ja erilaisten lasten käytöshaasteiden lisääntyminen tekevät päiväkoti maailmasta aika raskaan työskentely ympäristön.

Isompi tuo on silti kuin tt-tuki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Aika harvan mielestä 2000 kuussa on hyvä palkka.

Se voi tuntua isolta verrattuna sun kuukausirahaan, mutta aikuiset elättää itsensä, joskus perheensäkin.

Vierailija kirjoitti:

Oliko tässä kuolemaa tekevässä paskamaassa jotain muitakin vaihtoehtoja jos ei lääkikseen riitä paperit?

On kyllä aika paljon muitakin koulutuspaikkoja kuin mainitsemasi KAKSI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on äärihelppo tutkinto mikä takaa lähes varman työllistymisen. Suurelle osalle työttömistä se on ainoa väylä työllistymiseen. Vaihtoehto lähihoitajan palkalle on yleensä työmarkkinatuki ja toimeentulotuki.

Ei ole helppo.

Mitä vaikeaa siinä on?

Aloittaja ei ole hakeutunut elämässään mihinkään kouluun, askartelee työtoiminnassa kaikkea kivaa klemmarista 9 euroa per päivä. Olkaa kateellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Tuskin kukaan hoitajaksi lähtee ensisijaisesti rahan perässä vaurastumaan, mutta kyllä työllä tulee elää. Kukaan ei nykypäivänä vaivaudu töihin pelkästä kutsumuksesta tai hyväntekeväisyydestä ja miksi pitäisikään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki hinnoitellaan mediaanipalkan (3200/kk) perusteella, joten lähelle sitä tulisi päästä, jotta työllä elää kohtuullisesti. Nyt siihen pääsee lähihoitajana vain ylitöiden, yötöiden ja pyhätöiden yhdistelmällä, joka taas ei yleensä ole kestävä ratkaisu elämänlaadun ja työssäjaksamisen näkökulmasta.

Lähihoitajan peruspalkka on 2100-2300/kk, joten aika kauaksi mediaanipalkasta jäädään järkevillä työajoilla ja työmäärällä.

Ihanko tosissaan vertaat PERUSpalkkaa toisten KOKONAISpalkkaan? Tuossa kaikkien suomalaisten mediaanissa kun on mukana kaikki lisät ja luontaisedut. Lisäksi mediaanissa ovat mukana kaikki koulutusasteet, ja keskimäärin suomalainen on korkeammin koulutettu kuin pelkän ammattikoulun käynyt.

Tässä tulee taas ilmi se hoitsujen älyn puute; verrataan ihan eri asioita ja sitten itketään kuinka on epäreilua.

Jos saa vain peruspalkan, niin sitä verrataan. Eikä kaikki täällä kirjottavat ole hoitsuja, vaikka kuinka näet niitä joka puolella.

Vierailija kirjoitti:

Voi kunpa kaikki älyäisivät hakeutua aloille, joissa on mediaanituloja korkeammat ansiot niin sitten kukaan ei olisi enää keskiarvoa köyhempi. Mutta ihmiset tekevät irrationaalisia ratkaisuja jatkuvasti, mikä mahdollistaa mediaanituloja vähemmän nauttivien työntekijöiden olemassaolon. 

Tiedätkö mitä mediaani tarkoittaa? Vai oliko tarkoituksesi olla sarkastinen?

Kyllä minä olen ihan hyvin pärjännyt ainakin näin yksin asujana, jolla on ok vuokra eikä autoa. Valmistuin tammikuussa ja tilillä on jo säästöön kertynyt useita tonneja. Riippuu omista elinkustannuksista ja siitä, tekeekö esim. Yövuoroja.

Minä olin pitkäaikaistyötön. Työvoimakoulutuksena kävin lähihoitajakoulun ja sitä kautta sain vakituisen työpaikan, jonka perässä pääsin muuttamaan pois haluamaani kaupunkiin.

Sain elämäni järjestykseen ja pystyin esim. hoidattamaan hampaani yksityisellä sekä matkustamaan vuosittain.

Kuuden vuoden jälkeen tulin siihen tulokseen, että kiitti mulle riitti. Kouluttauduin toiseen ammattiin. Lähihoitajan koulutus ja työkokemus ovat pelastaneet minut surkealta loppuelämältä. Se oli minun ponnahduslautani.

Suomessa parin tonnin palkka on ihan normaali asia.

Jos tienaat 5 000 kuukaudessa niin siitä jää käteen 3 000 verojen jälkeen.

Jos tienaat päälle 2000 ja olet perheellinen, veroprosentti on huimasti pienempi ja voi saada kelalta erilaisia asumistukia yms jos on perhettä enemmän yms.

Todella harvalla jää Suomessa käteen monta tuhatta kuukaudessa. Moni ei tätä hahmota.

Sitä on omavaraisempi, kun ei tarvi joka haavanhoidon takia juosta terkkarilla.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ole hakeutunut elämässään mihinkään kouluun, askartelee työtoiminnassa kaikkea kivaa klemmarista 9 euroa per päivä. Olkaa kateellisia.

Sivuhuomautus: ns. suojatyöpaikoissa tehdään erilaista yksinkertaista pakkaustyötä. Siis joku firma voi tilata pakkaamisen tuotteille.

On pakattu heijastimia, ruuveja, papiljotteja, kyniä ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Tuskin kukaan hoitajaksi lähtee ensisijaisesti rahan perässä vaurastumaan, mutta kyllä työllä tulee elää. Kukaan ei nykypäivänä vaivaudu töihin pelkästä kutsumuksesta tai hyväntekeväisyydestä ja miksi pitäisikään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki hinnoitellaan mediaanipalkan (3200/kk) perusteella, joten lähelle sitä tulisi päästä, jotta työllä elää kohtuullisesti. Nyt siihen pääsee lähihoitajana vain ylitöiden, yötöiden ja pyhätöiden yhdistelmällä, joka taas ei yleensä ole kestävä ratkaisu elämänlaadun ja työssäjaksamisen näkökulmasta.

Lähihoitajan peruspalkka on 2100-2300/kk, joten aika kauaksi mediaanipalkasta jäädään järkevillä työajoilla ja työmäärällä.

Ihanko tosissaan vertaat PERUSpalkkaa toisten KOKONAISpalkkaan? Tuossa kaikkien suomalaisten mediaanissa kun on mukana kaikki lisät ja luontaisedut. Lisäksi mediaanissa ovat mukana kaikki koulutusasteet, ja keskimäärin suomalainen on korkeammin koulutettu kuin pelkän ammattikoulun käynyt.

Tässä tulee taas ilmi se hoitsujen älyn puute; verrataan ihan eri asioita ja sitten itketään kuinka on epäreilua.

Suomalaisesta työväestöstä alle 50% on suorittanut korkeakoulu asteen tutkinnon, eli ei voi sanoa suurimman osan työssäkäyvistä olevan lähihoitajaa korkeammin koulutettuja.

Vaikka näin olisikin (ei siis ole), ei pelkkä pohjakoulutus vaatimus ole validi määrittelytapa työnkuvan palkkatasolle.

Lähihoitajan kokonaisansioiden mediaanipalkka on 2800-2900 eur/kk, suomalaisten kokonaisansioiden mediaanipalkka 3200-3300/kk.

Lähihoitajista merkittävä osa tekee pyhä- ja yötöitä, jotka korottavat ammatin mediaanipalkkaa, mutta ovat pois muusta elämänlaadusta. Suurin osa muista palkansaajista eivät tee pyhä-tai yötyötä säännöllisesti.

Jos verrataan peruspalkkoja, saadaan parempi kuva eri ammateiden palkoista ilman YLITÖITÄ ja HAITTALISIÄ.

Ensinnäkin, et näy ymmärtävän keskimääräisen käsitettä mutta ok, en ole yllättynyt.

Toisekseen, kerro toki missä ammattikorkeakoulu-tason työssä peruspalkka on korkeampi kuin lähihoitajalla? Ei taida kovin montaa löytyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Aika harvan mielestä 2000 kuussa on hyvä palkka.

Se voi tuntua isolta verrattuna sun kuukausirahaan, mutta aikuiset elättää itsensä, joskus perheensäkin.

Ja miksi ne sitten menee tälle alalle, jos eivät pidä palkkaa riittävänä? Sehän oli koko ketjun pointti.

Vierailija kirjoitti:

Oon miettiny samaa että miks sinne edelleen haetaan, vaikka on hyvin tiedossa palkat, työolot ym.. Mutta oon tullu siihen tulokseen, että ne ei pääse muualle kouluun ja se on varma paikka mihin pääsee ja varmat työpaikat. Ei vissin usko ennenkö näkee mitä se käytännössä on

No nyt on ihan höpö höpö juttu, kuten suurin osa viisastelijoiden kommenteista.

Usko tai ole uskomatta, mutta alunperin aloitin alle 25-vuotiaana ammattikorkeassa muuta alaa opiskellen. Puoli vuotta kävin, mutta melko pian ymmärsin ettei tämä ala ole todellakaan mieleeni. Jätin leikin kesken ja lähihoitajaksi lähdin opiskelemaan, se kun oli kytenyt takaraivossani peruskoulun päättymiseen asti, mutta painostus toiselle alalle tuli muualta.

Ja todellakin tiedän, mitä hoitoalalla työskentely on. Kohta 3 vuotta alalla ollut. Mutta silti ala tuntuu minulle "oikealta". Joo, johtamisessa ja työoloissa olisi parantamisen varaa, mutta työilmapiiristä ei ole valittamista. Vaihdoinkin alkuun paikkaa, koska työilmapiiri oli läpimätä, enkä ole vaihtoa katunut kertaakaan. Palkalla pärjää hyvin.

Ps. Hain tänä keväänä opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Kyllä hoitotyö on se ala, mitä haluan tehdä.

Toivottavasti palkka nousee kun valmistun. Nyt oppisopimuksella tienaan käteen vain noin 2000 euroa. Ei sillä rahalla suomessa pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Tuskin kukaan hoitajaksi lähtee ensisijaisesti rahan perässä vaurastumaan, mutta kyllä työllä tulee elää. Kukaan ei nykypäivänä vaivaudu töihin pelkästä kutsumuksesta tai hyväntekeväisyydestä ja miksi pitäisikään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki hinnoitellaan mediaanipalkan (3200/kk) perusteella, joten lähelle sitä tulisi päästä, jotta työllä elää kohtuullisesti. Nyt siihen pääsee lähihoitajana vain ylitöiden, yötöiden ja pyhätöiden yhdistelmällä, joka taas ei yleensä ole kestävä ratkaisu elämänlaadun ja työssäjaksamisen näkökulmasta.

Lähihoitajan peruspalkka on 2100-2300/kk, joten aika kauaksi mediaanipalkasta jäädään järkevillä työajoilla ja työmäärällä.

Ihanko tosissaan vertaat PERUSpalkkaa toisten KOKONAISpalkkaan? Tuossa kaikkien suomalaisten mediaanissa kun on mukana kaikki lisät ja luontaisedut. Lisäksi mediaanissa ovat mukana kaikki koulutusasteet, ja keskimäärin suomalainen on korkeammin koulutettu kuin pelkän ammattikoulun käynyt.

Tässä tulee taas ilmi se hoitsujen älyn puute; verrataan ihan eri asioita ja sitten itketään kuinka on epäreilua.

Suomalaisesta työväestöstä alle 50% on suorittanut korkeakoulu asteen tutkinnon, eli ei voi sanoa suurimman osan työssäkäyvistä olevan lähihoitajaa korkeammin koulutettuja.

Vaikka näin olisikin (ei siis ole), ei pelkkä pohjakoulutus vaatimus ole validi määrittelytapa työnkuvan palkkatasolle.

Lähihoitajan kokonaisansioiden mediaanipalkka on 2800-2900 eur/kk, suomalaisten kokonaisansioiden mediaanipalkka 3200-3300/kk.

Lähihoitajista merkittävä osa tekee pyhä- ja yötöitä, jotka korottavat ammatin mediaanipalkkaa, mutta ovat pois muusta elämänlaadusta. Suurin osa muista palkansaajista eivät tee pyhä-tai yötyötä säännöllisesti.

Jos verrataan peruspalkkoja, saadaan parempi kuva eri ammateiden palkoista ilman YLITÖITÄ ja HAITTALISIÄ.

Ensinnäkin, et näy ymmärtävän keskimääräisen käsitettä mutta ok, en ole yllättynyt.

Toisekseen, kerro toki missä ammattikorkeakoulu-tason työssä peruspalkka on korkeampi kuin lähihoitajalla? Ei taida kovin montaa löytyä?

Korjaus: ammattikoulun. Kiitos ennustava teksti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.

No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.

Aika harvan mielestä 2000 kuussa on hyvä palkka.

Se voi tuntua isolta verrattuna sun kuukausirahaan, mutta aikuiset elättää itsensä, joskus perheensäkin.

Ja miksi ne sitten menee tälle alalle, jos eivät pidä palkkaa riittävänä? Sehän oli koko ketjun pointti.

Eri vastaaja tässä. Entinen lähihoitaja.

Opiskelijana mikä tahansa palkka tuntui hyvältä. Valmistumisen jälkeen meni hetki, että oikeasti olin sitä mieltä, että ansiot on riittävät.

Mutta alkoi se korpeamaan kun teet iltoja, viikonloppuja ja jouluja, eikä palkka juuri noussut. Tuntui että itse uhraa paljon (aika perheen kanssa siis) eikä saa vastinetta, vaikka työssä oli paljon vastuuta.

Nyt saan saman palkan istumalla apteekin kassalla. Toki myös iltoja ja joskus lauantain, mutta en ikinä koko viikonloppua enkä juhlapyhiä. Vastuu on murto-osa lähihoitajan työstä (siis minulla, ei kaikilla apteekkilaisilla, huom!).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkinto ei ole läpihuutojuttu, joskaan ei se vaikeakaan ole.

Voi kuitenkin sanoa, että tutkinto on paljon helpompi suorittaa, kuin pärjätä tässä ammatissa itse työelämässä. Tämä on hieman nurinkurinen asetelma moniin muihin aloihin nähden.

Jonkin verran tutkinnon tasosta antaa väärää kuvaa myös se, että niin kuin muillekin ammattikoulu aloille, niin myös lähihoitajiksi koulutetaan myös erilaisia erityisryhmiä. Heidän tutkintonsa vaativuustaso ei ole sama kuin ns normi opiskelijoilla (vaikka näin ehkä virallisessa opetussuunnitelmassa annetaankin ymmärtää) ja tämä on tullut ihan käytännössä nähtyä ja koettua.

Valitettavasti he eivät pääosin pärjää tai pysy lähihoitajana työelämässä, mutta suoritettuaan joka tapauksessa koulutuksen, antavat ehkä numeroina liiankin ruusuisen kuvan alalle kouluttautuneiden määrästä.

Lähihoitajan työssä pärjäämisessä olennaista ei ole teknisen, matemaattisen tai edes luonnontieteellisen aihepiirin osaaminen (lääkelaskuja ja perus anatomiaa lukuunottamatta), vaan persoonasi, se on tärkein työkalusi, etenkin sosiaalipuolella. Ehkä joissakin vuodeosasto tyyppisissä töissä saattaa pärjätä heikommallakin sosiaalisella pääomalla.

Jotkut ovat synnynnäisiä lähihoitajia, jotkut kasvavat työn kautta lähihoitajiksi, monista ei työhön tule koskaan olemaan.

JATKUU..

Työssä vaaditaan hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta, pehmeyttä ja empatiaa, mutta myös kovuutta ja sosiaalista pelisilmää vaikeiden potilaiden kohtaamisessa. Osata pitää myös sen oman erikoistumisalansa tietotaitoa esimerkiksi liittyen erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, lasten kasvuun ja kehitykseen, kuntoutus prosesseihin tai erilaisten kehitysvammojen erityispiirteisiin.

Monissa yksiköissä lähihoitajat tekevät erilaisia potilaskirjauksia, yhteenvetoja, hoitosuunnitelmia ja esitietoja jne, joten kirjallisten taitojen tulisi myös olla kunnossa. Työnkuva saattaa myös pitää sisällään erilaista yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostitse, etäyhteydellä, puhelimitse ja palavereiden muodossa.

Stressinsietokyvyn pitää olla hyvä, joko potilaiden, kiireen tai vastuun takia.

Kannattaa myös huomioida, että usein työskentely ympäristö saattaa olla hyvinkin meluinen, kaoottinen tai täynnä erilaisia ei niin miellyttäviä hajuja, joten työ harvemmin sopii aistiyliherkille.

Kyllä, erilaisten eritteiden kanssa joutuu varmasti olemaan tekemisissä.
Kestätkö siis siivota ulosteita, limaa, sper*aa, mätää, kuukautisverta, oksennuksia tai pestä niiden peitossa olevaa potilasta, joka saattaa koko pesu prosessin ajan yrittää tavalla tai toisella kosketella sinua, haistatella sinulle tai ei vain malttaisi olla paikoillaan?

Työssä jaksaminen vaatii syvää ymmärrystä ja hyväksyntää heikompiosaisia ja sairaita kohtaan ja myös sen sietämistä, ei toki hyväksymistä, että monet sairaudet ja vammat aiheuttavat potilaissa erilaisia käyttäytymisen haasteita, jotka usein purkautuvat hoitajiin.

Kestätkö siis sen, että autettavasi lyö, potkii, raapii, tarttuu tukasta tai sylkee päällesi menettämättä itse hermojasi?

Omaa soveltuvuutta vuorotöihin kannattaa myös miettiä jo ennen alan koulutukseen hakeutumista. Lähihoitajien töistä varmaankin 60% on 2-vuorotöitä, 30% 3-vuorotöitä ja vain pienen pieni vähemmistö tekee arkipäivisin päivätöitä ja niihin on hyvin vaikeaa päästä. Haluatko siis työskennellä viikonloppuisin, juhlapyhinä ja usein myös öisin kun muut viettävät vapaa-aikaa ja juhlivat tai myös sitten kun löydät sen uuden ihanan päivätöissä käyvän puolison ja saatte lapsia?

Ala ja työ on kuormittava ja siihen nähden peruspalkka ei ole erityisen hyvä. Pienen peruspalkan ja usein kroonisen hoitajavajeen takia alalla tehdään paljon ylitöitä ja uskoakseni se on yksi merkittävä syy siihen, että alalla ilmenee paljon loppuunpalamisia.

Alan palkalla kyllä pärjää, jos tekee 3-vuorotyötä, eli myös yövuoroja, pyhiä ja viikonloppuja, niin kuin moni tekee ja tällöin saavuttaa jo melkein suomalaisten mediaanipalkan. Jos taas työnkuva on pääosin arkisin tehtävää 2-vuorotyötä (ei yötyötä), palkalla pärjääminen on haasteellista etenkin kasvukeskuksissa asuville sinkuille. Erilaiset haittalisät siis vaikuttavat olennaisesti palkkaasi ja ilman niitä olet todella pienipalkkainen.

Alan palkkauksen ja työn raskauden epäsuhta alkaa jo näkyä rekrytoinnin haasteina ja etenkin siinä, että monesti juuri ammattitaidon saavuttaneet, vähintäänkin muutaman vuoden alalla työskennelleet päättävät vaihtaa kokonaan alaa tai lähteä kouluttautumaan lisää (yleensä paremman palkan tai ainakin kevyemmän ja siistimmän työn takia).

En kestä.

Mutta lähäri voi olla töissä vaikka lasten kanssa.

Totta, mutta silloin joutuu tyytymään siihen auttamattomasti liian pieneen palkkaan, koska työt ovat yleensä ma-pe päivätöitä ja peruspalkka (= kokonaispalkka) yleensä siinä 2100-2200/kk bruttona. Päiväkodeissa on myös pahaksi äitynyt krooninen hoitajapula, eli aivan liian usein töitä joutuu tekemään vajaalla miehityksellä ja stressi sekä vastuu on suuri.

Päiväkodeissa sitä melua ja kaaosta vasta riittääkin. Nykyinen kasvatustapa (rajaton), monikul*tuurisuus ja erilaisten lasten käytöshaasteiden lisääntyminen tekevät päiväkoti maailmasta aika raskaan työskentely ympäristön.

Isompi tuo on silti kuin tt-tuki.

Toki on, mutta mielestäni raskaan kokoaika työn palkan pitäisi olla SELVÄSTI isompi kuin tt-tuki. Jos esimerkiksi asut kalliissa perhekokoluokan vuokra-asunnossa, ei nettotuloissa päiväkodin hoitajalla ja tt-tuella elävällä kovin kummoista eroa ole ja se syö motivaatio hakeutua alalle töihin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä olen ihan hyvin pärjännyt ainakin näin yksin asujana, jolla on ok vuokra eikä autoa. Valmistuin tammikuussa ja tilillä on jo säästöön kertynyt useita tonneja. Riippuu omista elinkustannuksista ja siitä, tekeekö esim. Yövuoroja.

Tilanne taitaa olla Suomessa melko jakautunut, koska asumisen hintataso on eriytynyt niin paljon maan eri osissa.

Toinen asustelee omakotitalossa vuokralla (500/kk) jossakin pikkukaupungissa kävelymatkan päässä työpaikastaan, toinen taas asuu kaupungin vuokraläävässä (900/kk) pk-seudulla. Pienessä palkassa tällaiset erot asumiskuluissa tekevät juuri sen, että työnteko/palkka koetaan joko kohtuulliseksi tai kohtuuttoman pieneksi. Jokin 300-500/kk ero asumiskuluissa on alle mediaanipalkkaiselle todella huomattava ja vaikuttaa olennaisesti elämänlaatuun.

Mielestäni sosiaali-ja terveysalan palkkoihin pitäisi tulla merkittävä kasvukeskus lisä (200-300/kk), esimerkiksi työpaikkoihin jotka sijaitsevat 40km säteellä Helsingistä ja 20km säteellä Tampereelta ja Turusta.

Moni suosittelee, että muuta sinne pikkukaupunkiin/maaseudulle töihin ja asumaan edullisesti, ok. Kuitenkin isoimlissa kasvukeskuksissa ja niiden välittömällä vaikutusalueella asuu useampi miljoona suomalaista, joille myös pitäisi riittää hoitajia myös jatkossa.