Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset hakeutuvat lähihoitajaopintoihin? Siinä ei ikinä pääse kunnon ansioille.
Kommentit (132)
Kyllä sillä lähihoitajan palkalla hyvää peruselämää elää. Toki joillekin se hyvä elämä tarkoittaa sitä, että voi shoppailla mielitekoihin, matkustella pari kertaa vuodessa, pitää autoa vaikka julkinen liikenne toimisi omassa asuinpaikassa. Eli peiliin katsomisen paikka. Ei heru multa myötätuntoa.
Mun yksi tuttu on lähihoitaja. Tulonsa on kolmetonnia bruttona. Hänellä ei ole lapsia, ei autoa ja asuu pienessä halvahkossa vuokrayksiössä eikä ole velkaa. Silti kaikki menee mitä tilille tulee. Ei saa laitettua mitään säästöön.
Mun brutto (eri ala) on kaksitonnia. Olen myös lapseton, autoton, velaton vuokralla asuja. Silti saan kuussa neljäsataa säästöön. Enkä todellakaan vain kyki kotona neljän seinän sisällä.
Eli monella on todellakin peiliin katsomisen paikka, jos ei hyvillä tuloillaan pysty elämään.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että suurin osa nykypäivän ihmisistä elää lähinnä mielitekojensa mukaan. Ja jos ei pystytä kerran vuodessa lentämään etelään, niin se nähdään lähes ihmisoikeuskysymyksenä. Huvittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari tuttua taiteilijaa haki tuonne kun eivät taiteellaan eläneet. Kuulemma ihan ok aivot narikkaan -koulutus, ja työpaikkoja riittää. Kyllä sillä palkalla elää, jos ei ole liikaa huollettavia tai jos on toinenkin tulonsaaja perheessä. Kuten kaikilla normaali-ihmisillä onkin.
Koulutus ei nyt ruudin keksimistä vaadi, mutta paljon mielenkiintoisempaa voi työstään tehdä kun syventää tietojaan ja taitojaan monelta alalta ja taiteilijuus on todella hyvä pohjakoulutus lähihoitajalle.
Voihan se jossain kevyen tason mielenterveys yksikössä tuoda lisämahdollisuuksia asiakastyöhön, kun voi hyödyntää vanhaa ammattitaitoa ja luovuutta asiakkaiden kanssa toimiessa. En kuitenkaan suuressa kuvassa näe, miten taiteilija tausta auttaisi lähihoitajan työssä pärjäämisessä.
Kertoo vain sinun käsityksetäsi lähihoitajan työstä. Minä näen taiteilijan tuovan oman taiteen tekemisen tuomisessa vaikkapa vanhusten hoitoon mahtavana lisänä. Toki hoitajan pitää löytää oikea hoivakoti, jossa työ ei ole yhtä raatamista vaan löytyy myös hetkiä vanhusten virkistystoiminnalle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä lähihoitajan palkalla hyvää peruselämää elää. Toki joillekin se hyvä elämä tarkoittaa sitä, että voi shoppailla mielitekoihin, matkustella pari kertaa vuodessa, pitää autoa vaikka julkinen liikenne toimisi omassa asuinpaikassa. Eli peiliin katsomisen paikka. Ei heru multa myötätuntoa.
Mun yksi tuttu on lähihoitaja. Tulonsa on kolmetonnia bruttona. Hänellä ei ole lapsia, ei autoa ja asuu pienessä halvahkossa vuokrayksiössä eikä ole velkaa. Silti kaikki menee mitä tilille tulee. Ei saa laitettua mitään säästöön.
Mun brutto (eri ala) on kaksitonnia. Olen myös lapseton, autoton, velaton vuokralla asuja. Silti saan kuussa neljäsataa säästöön. Enkä todellakaan vain kyki kotona neljän seinän sisällä.
Eli monella on todellakin peiliin katsomisen paikka, jos ei hyvillä tuloillaan pysty elämään.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että suurin osa nykypäivän ihmisistä elää lähinnä mielitekojensa mukaan. Ja jos ei pystytä kerran vuodessa lentämään etelään, niin se nähdään lähes ihmisoikeuskysymyksenä. Huvittavaa.
No, minulla on varaa matkustaa kerran vuodessa etelään ja säästöönkin jää, elämä on tosiaan valintoja 1900 netto lähihoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.
No ei taida olla, kun sitä hoitsujen itkua (oikeasti ihan hyvästä) palkasta kuuntelee 🤣.
Tuskin kukaan hoitajaksi lähtee ensisijaisesti rahan perässä vaurastumaan, mutta kyllä työllä tulee elää. Kukaan ei nykypäivänä vaivaudu töihin pelkästä kutsumuksesta tai hyväntekeväisyydestä ja miksi pitäisikään.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki hinnoitellaan mediaanipalkan (3200/kk) perusteella, joten lähelle sitä tulisi päästä, jotta työllä elää kohtuullisesti. Nyt siihen pääsee lähihoitajana vain ylitöiden, yötöiden ja pyhätöiden yhdistelmällä, joka taas ei yleensä ole kestävä ratkaisu elämänlaadun ja työssäjaksamisen näkökulmasta.
Lähihoitajan peruspalkka on 2100-2300/kk, joten aika kauaksi mediaanipalkasta jäädään järkevillä työajoilla ja työmäärällä.
Ihanko tosissaan vertaat PERUSpalkkaa toisten KOKONAISpalkkaan? Tuossa kaikkien suomalaisten mediaanissa kun on mukana kaikki lisät ja luontaisedut. Lisäksi mediaanissa ovat mukana kaikki koulutusasteet, ja keskimäärin suomalainen on korkeammin koulutettu kuin pelkän ammattikoulun käynyt.
Tässä tulee taas ilmi se hoitsujen älyn puute; verrataan ihan eri asioita ja sitten itketään kuinka on epäreilua.
Suomalaisesta työväestöstä alle 50% on suorittanut korkeakoulu asteen tutkinnon, eli ei voi sanoa suurimman osan työssäkäyvistä olevan lähihoitajaa korkeammin koulutettuja.
Vaikka näin olisikin (ei siis ole), ei pelkkä pohjakoulutus vaatimus ole validi määrittelytapa työnkuvan palkkatasolle.
Lähihoitajan kokonaisansioiden mediaanipalkka on 2800-2900 eur/kk, suomalaisten kokonaisansioiden mediaanipalkka 3200-3300/kk.
Lähihoitajista merkittävä osa tekee pyhä- ja yötöitä, jotka korottavat ammatin mediaanipalkkaa, mutta ovat pois muusta elämänlaadusta. Suurin osa muista palkansaajista eivät tee pyhä-tai yötyötä säännöllisesti.
Jos verrataan peruspalkkoja, saadaan parempi kuva eri ammateiden palkoista ilman YLITÖITÄ ja HAITTALISIÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari tuttua taiteilijaa haki tuonne kun eivät taiteellaan eläneet. Kuulemma ihan ok aivot narikkaan -koulutus, ja työpaikkoja riittää. Kyllä sillä palkalla elää, jos ei ole liikaa huollettavia tai jos on toinenkin tulonsaaja perheessä. Kuten kaikilla normaali-ihmisillä onkin.
Koulutus ei nyt ruudin keksimistä vaadi, mutta paljon mielenkiintoisempaa voi työstään tehdä kun syventää tietojaan ja taitojaan monelta alalta ja taiteilijuus on todella hyvä pohjakoulutus lähihoitajalle.
Voihan se jossain kevyen tason mielenterveys yksikössä tuoda lisämahdollisuuksia asiakastyöhön, kun voi hyödyntää vanhaa ammattitaitoa ja luovuutta asiakkaiden kanssa toimiessa. En kuitenkaan suuressa kuvassa näe, miten taiteilija tausta auttaisi lähihoitajan työssä pärjäämisessä.
Kertoo vain sinun käsityksetäsi lähihoitajan työstä. Minä näen taiteilijan tuovan oman taiteen tekemisen tuomisessa vaikkapa vanhusten hoitoon mahtavana lisänä. Toki hoitajan pitää löytää oikea hoivakoti, jossa työ ei ole yhtä raatamista vaan löytyy myös hetkiä vanhusten virkistystoiminnalle.
Vieläkö sellaisia paikkoja löytyy? Ihanaa jos näin on.
T. kohta 30 vuotta vanhuspuolella lähihoitajana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kunpa kaikki älyäisivät hakeutua aloille, joissa on mediaanituloja korkeammat ansiot niin sitten kukaan ei olisi enää keskiarvoa köyhempi. Mutta ihmiset tekevät irrationaalisia ratkaisuja jatkuvasti, mikä mahdollistaa mediaanituloja vähemmän nauttivien työntekijöiden olemassaolon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä lähihoitajan palkalla hyvää peruselämää elää. Toki joillekin se hyvä elämä tarkoittaa sitä, että voi shoppailla mielitekoihin, matkustella pari kertaa vuodessa, pitää autoa vaikka julkinen liikenne toimisi omassa asuinpaikassa. Eli peiliin katsomisen paikka. Ei heru multa myötätuntoa.
Mun yksi tuttu on lähihoitaja. Tulonsa on kolmetonnia bruttona. Hänellä ei ole lapsia, ei autoa ja asuu pienessä halvahkossa vuokrayksiössä eikä ole velkaa. Silti kaikki menee mitä tilille tulee. Ei saa laitettua mitään säästöön.
Mun brutto (eri ala) on kaksitonnia. Olen myös lapseton, autoton, velaton vuokralla asuja. Silti saan kuussa neljäsataa säästöön. Enkä todellakaan vain kyki kotona neljän seinän sisällä.
Eli monella on todellakin peiliin katsomisen paikka, jos ei hyvillä tuloillaan pysty elämään.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että suurin osa nykypäivän ihmisistä elää lähinnä mielitekojensa mukaan. Ja jos ei pystytä kerran vuodessa lentämään etelään, niin se nähdään lähes ihmisoikeuskysymyksenä. Huvittavaa.
Taidat olla vielä aika nuori ja naiivi?
Moni maksaa elatusmaksuja, on kalliita lääkityksiä, joku maksaa pankkilainaa purkuun menneestä hometalosta jne. Ei se, ettei saa rahaa säästetyksi palkastaan, aina kerro ihmisen rahankäyttö taitojen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa kaikki älyäisivät hakeutua aloille, joissa on mediaanituloja korkeammat ansiot niin sitten kukaan ei olisi enää keskiarvoa köyhempi. Mutta ihmiset tekevät irrationaalisia ratkaisuja jatkuvasti, mikä mahdollistaa mediaanituloja vähemmän nauttivien työntekijöiden olemassaolon.
Alan edustajien ja heitä edustavan liiton täytyy vain olla tarpeeksi häikäilemätön ja ahne, niin alan ansiotaso kyllä nousee. Erityisesti liiton pitää muistaa lobata, että alalle koulutetaan jatkuvasti tarpeeseen nähden liian vähän työvoimaa.
Palkkatilastoista voi katsella, millä aloilla näin on toimittu menestyksekkäästi jo vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joutuu opiskelemaan uuden ammatin myöhemmällä iällä, niin kovin harva ala työllistää yhtä varmasti.
Mulla tuo tilanne, mutten halua hoitoalalle, en jaksaisi henkisesti. Vanhusten huono kohtelu saa minut raivostumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.
Ymmärrän, mutta lähihoitajan palkalla ei elä pääkaupunkiseudulla ilman tukia.
Suurin osa Suomea sijaitsee pk-seudun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Ei lähihoitajaksi lähde kaikkein vähälahjaisimmat. Nämä opiskelevat laitoshuoltajiksi. Siinä ei tarvitse todellaakaan olla ruudin keksijä.
Meitä korkeakoulutettujakin opiskelee laitoshuoltajiksi. Varma työ. Eikä tarvitse olla niin sosiaalinen kuin esim.lähihoitajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jännä juttu, kun tässä ketjussa ymmärretään hyvin, että lähihoitajan palkka on pieni. Mutta auta armias, kun keskustellaan sairaanhoitajan palkoista, niin palkka on yleensä kaikkien muiden, kun hoitajien mielestä helvetin hyvä. Eroa näiden palkkojen välillä 200-300.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä heillä on elämässä muitakin arvoja kuin raha.
Ymmärrän, mutta lähihoitajan palkalla ei elä pääkaupunkiseudulla ilman tukia.
Suurin osa Suomea sijaitsee pk-seudun ulkopuolella.
Suurin osa työpaikoista, ainakin muista kuin vanhustenhoidon, taas sijaitsee kasvukeskuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos terveyssyyt ei estäisi, olisin lähtenyt jo eilen opiskelemaan lähihoitajaksi. Miksi? Siksi, että vaikka rahallisesti lopputulos olisi plus miinus nolla tai huonompi ja työ mitä on, se olisi parempi kuin nykyinen tilanteeni. Olen kyllästynyt työllisyystoimiin, olen kyllästynyt Kelaan, olen kyllästynyt työnhakuun, olen kyllästynyt lähes kaikkeen elämässäni.
Ehkä eniten olen kyllästynyt terveyteeni. Periaatteessa sairauteni eivät vaikuta päivittäiseen elämääni muuten kuin aamuin illoin otettavien lääkkeiden muodossa, mutta kun asiaa miettii tarkemmin, tilanne on tämä vain ja ainoastaan siksi, että toistaiseksi olen valinnut tehdä asiat terveys edellä. Valitsisin ehkä toisin, jos eläkeikä olisi jossain 5-10 vuoden päässä mutta tällä hetkellä sinne on matkaa yli 30 vuotta ja niistä vuosista tulee pitkät jos menen terveysongelmiani pahentaviin töihin.
Keikkatyöllä voi ansaita ihan hyvin
T. Lähihoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon miettiny samaa että miks sinne edelleen haetaan, vaikka on hyvin tiedossa palkat, työolot ym.. Mutta oon tullu siihen tulokseen, että ne ei pääse muualle kouluun ja se on varma paikka mihin pääsee ja varmat työpaikat. Ei vissin usko ennenkö näkee mitä se käytännössä on
Olen lähihoitaja. Peruskoulun päättötodistuksen ka. 9,2. Olisin päässyt muuallakin, mutta halusin töihin. Lähihoitajana töihin pääsee kokolailla 100% varmuudella. Nyt kymmenes vuosi menossa eikä ole valittamista.
Rehellisellä työllä elävä ihminen on arvostettu, loisena punkasta punkkaan merkkilaukkujen kanssa kiitävään verrattuna. Suurin osa meistä suomalaisista tekee töitä leipänsä eteen, jos me kaikki etsisimme sitä unelmaduunia, saattaisi vanhuus ja kansaneläke yllättää.
Hoitoalalle ei pidä hakeutua jos ei aidosti välitä ja halua auttaa. Mieluummin köyhä eläkeläinen kuin sadistisesti potilaita kohdellut hoitaja jolla on rahaa, muttei empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari tuttua taiteilijaa haki tuonne kun eivät taiteellaan eläneet. Kuulemma ihan ok aivot narikkaan -koulutus, ja työpaikkoja riittää. Kyllä sillä palkalla elää, jos ei ole liikaa huollettavia tai jos on toinenkin tulonsaaja perheessä. Kuten kaikilla normaali-ihmisillä onkin.
Koulutus ei nyt ruudin keksimistä vaadi, mutta paljon mielenkiintoisempaa voi työstään tehdä kun syventää tietojaan ja taitojaan monelta alalta ja taiteilijuus on todella hyvä pohjakoulutus lähihoitajalle.
Voihan se jossain kevyen tason mielenterveys yksikössä tuoda lisämahdollisuuksia asiakastyöhön, kun voi hyödyntää vanhaa ammattitaitoa ja luovuutta asiakkaiden kanssa toimiessa. En kuitenkaan suuressa kuvassa näe, miten taiteilija tausta auttaisi lähihoitajan työssä pärjäämisessä.
Minä opiskelin lähihoitajaksi, taustalla kulttuuripuolen amk-koulutus. Kyllä taidetaustasta on paljon apua. Joka ikisen asiakasryhmän kanssa siitä oli hyötyä. Näyttötutkinnossa asiakasryhmien toimintahetkien järjestäminen oli pakollista.
Mielenterveyskuntoutujien, lasten, nuorten, vammaisten ja vanhusten kanssa on ihan hyvä jos hanskaa maalit / kankaat / painotekniikat / savimuotoilun / tilataiteen / seinämaalaukset / sormivärit / puutyöt / ... need I say more....
Ja ihan omanaan jos taideosaaminen on musiikin puolelta, siitä on valtava hyöty- etenkin vanhukset pitää elävän musiikin kuuntelusta, aika moni asiakasryhmä myös musiikin tekemisestä. Lapsille taide ja musiikki on yksi oleellinen osa varhaiskasvatusta.
Lähihoitajana vanhusten parissa meillä oli keikkalaisena yksi nuori nainen, joka aina välillä lauloi vanhuksille kun heitä puki ja pesi. LAULOI. Jotain paria ikivihreää tangoa tms. En tiedä oliko hänellä mitään koulutusta musiikkiin, mutta osasi nyt ainakin kauniisti laulaa. Onhan siinä hyöty taideosaamisesta, aivan valtava ilo hänen hoidettaville. Veikkaan että yksikään ei ollut ns "hankala" asiakas hänelle?
Vierailija kirjoitti:
Se on äärihelppo tutkinto mikä takaa lähes varman työllistymisen. Suurelle osalle työttömistä se on ainoa väylä työllistymiseen. Vaihtoehto lähihoitajan palkalle on yleensä työmarkkinatuki ja toimeentulotuki.
Ai helppo? Tervemenoa suorittamaan harjoittelujaksoja mm.saattohoito paikkoihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin. Henkisesti todella rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, meissä ihmisissä on se kumma juttu, että meillä on taipumukset erilaisia.
Jollakulla on älyä ja lukupäätä, oivallusta ja hoksaamista, joillakuilla on kykyä kädentaitoihin, joillakuilla on sosiaalista silmää, joillakuilla on hoivaviettiä....
Kaikista ei yksinkertaisesti ole niihin hyväpalkkaisiin akateemisiin suunnittelutyötä ja johtamista edellyttäviin ammatteihin!
Siksi!
Nykyään lähihoitajissa yhä enemmän keski-ikäisiä korkeakoulutettuja naisia, jotka turhautuvat työttömyyteen. Ja miehiäkin.
On vai? Näytä tilasto!
Se mitä itse olen kokemuspiiristäni oppinut, on se, että työvoimatoimiston kouluttamia lähihoitajia on paljon, näissä on myös entisiä narkkareita, jotka tuskin ovat ennen tervehtymistään missään paremmassa työssä olleet...
Sulla tota kokemuspiiriä on, mutta koskaan et näytä oikeita tilastoja väitteittesi tueksi.
Jos on korkeakoulutus, siis oikeasti yliopistotutkinto, niin kyllä ne taitavat niin kunnianhimoisia olla, että painuvat työttömyyden uhatessa yliopistoon, avoimeen yliopistoon hakemaan lisäoppia tai uusia aloja opiskelemaan. Eivät ne tosiaankaan hakeudu jonnekin lähihoitajakoulutuksiin... Amk ei ole mikään oikea korkeakoulu.
Kyllä minäkin lähärikoulutusta vähän mietin. Toinen yliopistotutkinto veisi liikaa aikaa ja vaivaakin, eikä siihen saisi opintotukea. Lähärikoulutukseen kai saa.
Et maininnut, onko siskoillasi työssäkäyviä puolisoita, veikkaan että on, eivätkä he asu pk-seudulla. Silloin toki lähihoitajankin palkka voi tuntua ihan kohtuulliselta.
Palkka saattaa myös olla ihan ok, jos on iäkkäämpi alan vaihtaja ja asuu jo omaksi maksetussa omistusasunnossa pienellä vastikkeella tai jos työskentelee pienemmällä paikkakunnalla, missä asuminen maksaa vain murto-osan esimerkiksi pk-seudun tasosta.
Elämäntilanne ja asuinpaikka vaikuttavat huomattavasti siihen, kannattaako työnteko taloudellisesti lähihoitajan palkalla.