Lue keskustelun säännöt.
Pikkulapset ja sokeri
25.05.2022 |
Meillä on pian 5v lapsi joka ei ole saanut suoria sokereita eli emme kyttää ketsuppia tai hedelmiä, mutta lapsi ei ole saanut limuja, vanukkaita, karkkeja, keksejä tms. Hänen oli tarkoitus mennä kodin ulkopuoliseen päivähoitoon vasta eskariin, mutta työtilanteeni muuttui siten, että päiväkoti on aloitettava tammikuussa 23.
Monet ovat sanoneet suoran sokerin välttämisen tavoitteillemme naureskellen, että kyllä päiväkoti-iässä viimeistään peli on menetetty. Mitä kokemuksia muilla on? Olen kuullut joissain päiväkodeissa olevan välipalana keksejä/vanukkaita, mutta näihin voi viedä omat tuotteet tilalle, mutta onko jo niin pienillä lapsila tyyliin omia karkkeja joista tapa sitten leviää kavereillekin? Onko jollain onnistunutta kokemusta suoran sokerin välttämisestä päiväkodin aloittamisesta huolimatta?
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tunnu ymmärtävän jotenkin miten paljon sokeria itse syövät ja lapsilleen antavat, sitten ihmetellään jos joku haluaa sallia vain vähän sokeria joskus esim. juhlapäivinä tms. Suomalaiset vetää appelsiinimehua joka vastaa lähes limsaa, sokerijugurtteja lapsille jnejne. Sitten ollaan tyrkkäämässä päiväkodissa lisää tai "kyllähän pitää jälkiruoka olla". Se kohtuus kaikessa kun hyvin harvoilla toteutuu oikeasti, lapset syö viikolla sokeria ja viikonloppuina lisää herkkuja. Moni lapsi ei osaa edes liikkua (ei pääse kyykkyyn, osaa juosta) ja tuijottaa ruutua. Ja sitten ihmetellään miksi niin moni suomalainen on ylipainoinen. Kotoa se malli opitaan, vanhemmat voisi tehdä parempia valintoja niin kauan kuin he voivat lastensa syömisestä päättää. Ei tarvitse olla kontrollifriikki joka ei salli mitään koskaan, mutta mitä enemmän sokeria pystyy rajoittamaan, sen parempi.
Liika käyttäminen on sairasta. Jos kaikkea kontrolloidaan liikaa, voi tulos olla järkyttävää. Tiedän yhden perheen, jossa vältetään sokeria kamalasti, perheenäiti on keto dieetillä. Lapsilta on rajattu herkut pois,näkevät kun äiti vetää keto ruokaa . Lapset saa vetää äidin ketokakkua ja mansikoita kermavaahdolla. Mielestäni tämä on hieman kieroa ... Ja perheen teini muuten oireilee jo nyt ruuan suhteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tunnu ymmärtävän jotenkin miten paljon sokeria itse syövät ja lapsilleen antavat, sitten ihmetellään jos joku haluaa sallia vain vähän sokeria joskus esim. juhlapäivinä tms. Suomalaiset vetää appelsiinimehua joka vastaa lähes limsaa, sokerijugurtteja lapsille jnejne. Sitten ollaan tyrkkäämässä päiväkodissa lisää tai "kyllähän pitää jälkiruoka olla". Se kohtuus kaikessa kun hyvin harvoilla toteutuu oikeasti, lapset syö viikolla sokeria ja viikonloppuina lisää herkkuja. Moni lapsi ei osaa edes liikkua (ei pääse kyykkyyn, osaa juosta) ja tuijottaa ruutua. Ja sitten ihmetellään miksi niin moni suomalainen on ylipainoinen. Kotoa se malli opitaan, vanhemmat voisi tehdä parempia valintoja niin kauan kuin he voivat lastensa syömisestä päättää. Ei tarvitse olla kontrollifriikki joka ei salli mitään koskaan, mutta mitä enemmän sokeria pystyy rajoittamaan, sen parempi.
Liika käyttäminen on sairasta. Jos kaikkea kontrolloidaan liikaa, voi tulos olla järkyttävää. Tiedän yhden perheen, jossa vältetään sokeria kamalasti, perheenäiti on keto dieetillä. Lapsilta on rajattu herkut pois,näkevät kun äiti vetää keto ruokaa . Lapset saa vetää äidin ketokakkua ja mansikoita kermavaahdolla. Mielestäni tämä on hieman kieroa ... Ja perheen teini muuten oireilee jo nyt ruuan suhteen
Siis liika kyttääminen piti kirjoittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee nyt vähän yli. Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan yleensä ruokasuositusten mukaista ravintoa. En ole kuullut, että keksejä tai vanukkaita tarjottaisiin päiväkodeissa. Korkeintaan joku voi tarjota namin syntymäpäivinä.
Toisaalta lapsihan syö edelleen pääasiassa sitä ravintoa, mitä te vanhemmat kotiin ostatte. Pelkäätkö, että lapsi alkaa vaatia nameja vai mistä moinen hysteria?
Sanoin jo aiemmin: en halua että hän saa noin pienenä keksejä/vanukkaita koska sitten hän alkaa haluta niitä muutoinkin. Nyt hän ei vielä osaa moisia kaivata.
Sitten vain et vie päiväkotiin ja jatkatte omassa kuplassanne asumista. Ihmettelen vain että tosiaanko kaikki muut lapset ovat rynnänneet keksejä ja karkkeja syömään, mutta teidän lapsenne ei ole vaistomaisesti halunnut maistaa samoja? Vai onko halunnut ja te olette todennut "ei saa" ja tunkenut banaanin kouraan? Olisiko nyt järkevämpää opettaa lapselle, että kaikkea voi kohtuudellä syödä. Päiväkodissa keksit ja herkut liittyy lähes poikkeuksetta syntymäpäiviin ja erityispäiviin kuten Runeberginpäivänä ja laskiaisena. Tätä voitte jatkaa kotona; herkut kuuluvat erityistilanteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja tänne tullut, vaikka aloittajalla on ihan pointtinsa. En minäkään ole vielä antanut 1-vuotiaalle lapselleni mitään missä lisättyä sokeria, mutta viimeistään päiväkotiin mennessä tulee muutos. Miksi se on väärin olla antamatta lapselle sokeria, en ymmärrä miksi sitä edes päiväkodissa annetaan eikä perhe saa itse tehdä valintoja. Kuitenkin voidaan esim.uskonnollisista/vetomuksellisista syistä olla syömättä jotain x asiaa niin miksei sitten tässä sama ? Joillekkin tämmöiset asiat voi olla tärkeämpiä kuin toisille ilman että olisi muuten mitenkään ylitiukka..
Meillä ei ole erikseen Karkkipäivää,koska tahdon, että voimme elää rennosti stressaamatta turhaa. Meillä lapset saavat joskus aterian yhteydessä esim. Jäätelön tai muutaman keksin tai pienen pötkön lakua. Meillä tämä toimii. Lapset eivät ole nytkään edes pyytänyt pariin viikkoon mitään makeaa .
Jaa, sun lapsi onkin vasta 1v. Next.
Eikä kukaan anna 1-vuotiaalle sokeria muutenkaan. Eri.
Ei ehkä Suomessa, mutta muualla maailmassa arkipäivää. Esim. Ranskassa jo puoli vuotiaalle ostetaan kahvilassa oma leivos ja voi sitä iloa ja makunautintoja.
Vauvat saavat sokeria jo äidin vatsassa, koska lapsivesi sisältää sokeria ja sikiö hörppii sitä jatkuvasti. Samoin rintamaito on erittäin sokeripitoista ja makeaa.
Nimenomaan. Ulkomailla syödään joku leivos kahvilassa ja päivän makeakiintiö tyydytetään sillä. Suomessa ostetaan megapussi irtokarkkeja ja kaveriksi vielä 1,5 litran limsapullo. Makeannälän voi oppia tyydyttämään myös ilman järjetöntä määrää sokeria. Kohtuus ennen kaikkea.
Suurin osa suomalaisista ei ole opetellut sitä tapaa, että ruokaa ja herkkuja ei tarvitse kauhoa kilotolkulla silloin, kun niitä on saatavilla, vaan itse ruokailuun ja herkutteluhetkeen voi keskittyä ja nauttia siitä rauhassa.
Jep. Meillä lapset saa karkkia ja muita herkkuja kohtuudella, ei edes joka viikko. Limsojen suhteen olen ollut enemmän tarkkana, eivätkä ole edes halunneet maistaa jos jossain ollut tarjolla.
Meillä ei ole erikseen Karkkipäivää,koska tahdomme, että voimme elää rennosti stressaamatta turhaa. Meillä lapset saavat joskus aterian yhteydessä esim. Jäätelön tai muutaman keksin tai pienen pötkön lakua. Meillä tämä toimii. Lapset eivät ole nytkään edes pyytänyt pariin viikkoon mitään makeaa .
Saammekin usein sukulaisilta kritiikkiä siitä, että meillä ei ole KARKKIPÄIVÄÄ!
ja muuten. Ne meidän tutut lapset joilla on se karkkipäivä niin se on juurikin se päivä, kun ostetaan jokaiselle lapselle se 400g megapussi , 0,5l oma limsapullo ja sipsit päälle.Kumpi parempi? Välillä pieniä määriä ja tälläinen sokeripäivä
Hammaslääkärien mielestä namit on paras syödä kerralla. Ja ravitsemusalan ihmiset taas ovat yleisesti sitä mieltä, että mitä useammin makeaa on tarjolla, sitä useammin sitä syödään.
Itse näkisin, että keskeistä on että tavallinen kotiruoka on maukasta ja mahdollisimman paljolti kotimaista. Hieman penäisin myös ruoan kunnioitusta. Ruokakriisi on ovella, ja täällä hekumoidaan mangoilla ja kiiveillä.
Yhdessä perheessä äiti kielsi isompia lapsiaan juhlapöydässä ottamaan edes muumi keksejä. Saivat tyytyä syömään kynsiään samaan aikaan kun äiti jutusteli mukavia syöden kakkua, pullaa, keksiä, karkkia ja muuta hyvää. Vallankäyttöä? Eikös se oma esimerkki ole se tärkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja tänne tullut, vaikka aloittajalla on ihan pointtinsa. En minäkään ole vielä antanut 1-vuotiaalle lapselleni mitään missä lisättyä sokeria, mutta viimeistään päiväkotiin mennessä tulee muutos. Miksi se on väärin olla antamatta lapselle sokeria, en ymmärrä miksi sitä edes päiväkodissa annetaan eikä perhe saa itse tehdä valintoja. Kuitenkin voidaan esim.uskonnollisista/vetomuksellisista syistä olla syömättä jotain x asiaa niin miksei sitten tässä sama ? Joillekkin tämmöiset asiat voi olla tärkeämpiä kuin toisille ilman että olisi muuten mitenkään ylitiukka..
Meillä ei ole erikseen Karkkipäivää,koska tahdon, että voimme elää rennosti stressaamatta turhaa. Meillä lapset saavat joskus aterian yhteydessä esim. Jäätelön tai muutaman keksin tai pienen pötkön lakua. Meillä tämä toimii. Lapset eivät ole nytkään edes pyytänyt pariin viikkoon mitään makeaa .
Jaa, sun lapsi onkin vasta 1v. Next.
Eikä kukaan anna 1-vuotiaalle sokeria muutenkaan. Eri.
Ei ehkä Suomessa, mutta muualla maailmassa arkipäivää. Esim. Ranskassa jo puoli vuotiaalle ostetaan kahvilassa oma leivos ja voi sitä iloa ja makunautintoja.
Vauvat saavat sokeria jo äidin vatsassa, koska lapsivesi sisältää sokeria ja sikiö hörppii sitä jatkuvasti. Samoin rintamaito on erittäin sokeripitoista ja makeaa.
Nimenomaan. Ulkomailla syödään joku leivos kahvilassa ja päivän makeakiintiö tyydytetään sillä. Suomessa ostetaan megapussi irtokarkkeja ja kaveriksi vielä 1,5 litran limsapullo. Makeannälän voi oppia tyydyttämään myös ilman järjetöntä määrää sokeria. Kohtuus ennen kaikkea.
Suurin osa suomalaisista ei ole opetellut sitä tapaa, että ruokaa ja herkkuja ei tarvitse kauhoa kilotolkulla silloin, kun niitä on saatavilla, vaan itse ruokailuun ja herkutteluhetkeen voi keskittyä ja nauttia siitä rauhassa.
Jep. Meillä lapset saa karkkia ja muita herkkuja kohtuudella, ei edes joka viikko. Limsojen suhteen olen ollut enemmän tarkkana, eivätkä ole edes halunneet maistaa jos jossain ollut tarjolla.
Meillä ei ole erikseen Karkkipäivää,koska tahdomme, että voimme elää rennosti stressaamatta turhaa. Meillä lapset saavat joskus aterian yhteydessä esim. Jäätelön tai muutaman keksin tai pienen pötkön lakua. Meillä tämä toimii. Lapset eivät ole nytkään edes pyytänyt pariin viikkoon mitään makeaa .
Saammekin usein sukulaisilta kritiikkiä siitä, että meillä ei ole KARKKIPÄIVÄÄ!
ja muuten. Ne meidän tutut lapset joilla on se karkkipäivä niin se on juurikin se päivä, kun ostetaan jokaiselle lapselle se 400g megapussi , 0,5l oma limsapullo ja sipsit päälle.Kumpi parempi? Välillä pieniä määriä ja tälläinen sokeripäivä
Hammaslääkärien mielestä namit on paras syödä kerralla. Ja ravitsemusalan ihmiset taas ovat yleisesti sitä mieltä, että mitä useammin makeaa on tarjolla, sitä useammin sitä syödään.
Itse näkisin, että keskeistä on että tavallinen kotiruoka on maukasta ja mahdollisimman paljolti kotimaista. Hieman penäisin myös ruoan kunnioitusta. Ruokakriisi on ovella, ja täällä hekumoidaan mangoilla ja kiiveillä.
Siksi meillä otetaan aterian yhteydessä niin se menee samalla happohyökkäyksellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja tänne tullut, vaikka aloittajalla on ihan pointtinsa. En minäkään ole vielä antanut 1-vuotiaalle lapselleni mitään missä lisättyä sokeria, mutta viimeistään päiväkotiin mennessä tulee muutos. Miksi se on väärin olla antamatta lapselle sokeria, en ymmärrä miksi sitä edes päiväkodissa annetaan eikä perhe saa itse tehdä valintoja. Kuitenkin voidaan esim.uskonnollisista/vetomuksellisista syistä olla syömättä jotain x asiaa niin miksei sitten tässä sama ? Joillekkin tämmöiset asiat voi olla tärkeämpiä kuin toisille ilman että olisi muuten mitenkään ylitiukka..
Meillä ei ole erikseen Karkkipäivää,koska tahdon, että voimme elää rennosti stressaamatta turhaa. Meillä lapset saavat joskus aterian yhteydessä esim. Jäätelön tai muutaman keksin tai pienen pötkön lakua. Meillä tämä toimii. Lapset eivät ole nytkään edes pyytänyt pariin viikkoon mitään makeaa .
Jaa, sun lapsi onkin vasta 1v. Next.
Eikä kukaan anna 1-vuotiaalle sokeria muutenkaan. Eri.
Ei ehkä Suomessa, mutta muualla maailmassa arkipäivää. Esim. Ranskassa jo puoli vuotiaalle ostetaan kahvilassa oma leivos ja voi sitä iloa ja makunautintoja.
Vauvat saavat sokeria jo äidin vatsassa, koska lapsivesi sisältää sokeria ja sikiö hörppii sitä jatkuvasti. Samoin rintamaito on erittäin sokeripitoista ja makeaa.
Nimenomaan. Ulkomailla syödään joku leivos kahvilassa ja päivän makeakiintiö tyydytetään sillä. Suomessa ostetaan megapussi irtokarkkeja ja kaveriksi vielä 1,5 litran limsapullo. Makeannälän voi oppia tyydyttämään myös ilman järjetöntä määrää sokeria. Kohtuus ennen kaikkea.
Suurin osa suomalaisista ei ole opetellut sitä tapaa, että ruokaa ja herkkuja ei tarvitse kauhoa kilotolkulla silloin, kun niitä on saatavilla, vaan itse ruokailuun ja herkutteluhetkeen voi keskittyä ja nauttia siitä rauhassa.
Jep. Meillä lapset saa karkkia ja muita herkkuja kohtuudella, ei edes joka viikko. Limsojen suhteen olen ollut enemmän tarkkana, eivätkä ole edes halunneet maistaa jos jossain ollut tarjolla.
Meillä ei ole erikseen Karkkipäivää,koska tahdomme, että voimme elää rennosti stressaamatta turhaa. Meillä lapset saavat joskus aterian yhteydessä esim. Jäätelön tai muutaman keksin tai pienen pötkön lakua. Meillä tämä toimii. Lapset eivät ole nytkään edes pyytänyt pariin viikkoon mitään makeaa .
Saammekin usein sukulaisilta kritiikkiä siitä, että meillä ei ole KARKKIPÄIVÄÄ!
ja muuten. Ne meidän tutut lapset joilla on se karkkipäivä niin se on juurikin se päivä, kun ostetaan jokaiselle lapselle se 400g megapussi , 0,5l oma limsapullo ja sipsit päälle.Kumpi parempi? Välillä pieniä määriä ja tälläinen sokeripäivä
Hammaslääkärien mielestä namit on paras syödä kerralla. Ja ravitsemusalan ihmiset taas ovat yleisesti sitä mieltä, että mitä useammin makeaa on tarjolla, sitä useammin sitä syödään.
Itse näkisin, että keskeistä on että tavallinen kotiruoka on maukasta ja mahdollisimman paljolti kotimaista. Hieman penäisin myös ruoan kunnioitusta. Ruokakriisi on ovella, ja täällä hekumoidaan mangoilla ja kiiveillä.
Joo kyllä AP kannattaisi hyödyntää esim kaupan pakasteallasta, kotimaiset mustaherukat pakastealtaasta , edullista superfoodia ja 100% kotimaista. Ei totu liian makeaan. Mango on todella makeaa ja kaukaa tuotua. Usein näissä ei ajatella yhtään, että mistä asti se hedelmä tuodaan , ei lainkaan ilmastoystävällistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme että syömishäiriöt ja häiriöitynyt syöminen on huimassa nousussa kun katselee tätäkin keskustelua. Aivan sairasta sekoomista täällä. Tasapainoisessa ja normaalissa ruokavaliossa mikään ainesosa ei ole täysin kiellettyjen listalla. Lapset ei hajoa yhteen jugurttiin tai keksiin, mutta ne kyllä voi hajota sairaalloisesti syömiseen suhtautuviin aikuisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että syömishäiriöt ja häiriöitynyt syöminen on huimassa nousussa kun katselee tätäkin keskustelua. Aivan sairasta sekoomista täällä. Tasapainoisessa ja normaalissa ruokavaliossa mikään ainesosa ei ole täysin kiellettyjen listalla. Lapset ei hajoa yhteen jugurttiin tai keksiin, mutta ne kyllä voi hajota sairaalloisesti syömiseen suhtautuviin aikuisiin.
Jep. Teini-ikään tullessa kaikki tämä on ollut kiellettyä hedelmää... Sekös vasta koukuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No just. Eli kasvatat lapsesta Karkki, pulla ja roskaruokamättö-ongelmaisen.
Nuo asiat ei ikinä mene niin kuin vanhemmat tarkoittaa, silloin kun ollaan noin ehdottomia.
Kultainen keskitie.
Huisii kirjoitti:
No just. Eli kasvatat lapsesta Karkki, pulla ja roskaruokamättö-ongelmaisen.
Nuo asiat ei ikinä mene niin kuin vanhemmat tarkoittaa, silloin kun ollaan noin ehdottomia.
Kultainen keskitie.
Jep. Olen nähnyt , kuinka serkkuni ei koskaan saanut hyvää, paitsi juhlissa. Kaikki rajoitettiin . Kaiken piti olla luomua jne jne... No sitten hänen kanssa teininä käytiin aina salaa kaupassa ostamassa herkkuja... Onko tämäkään hyvä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisivuotias käy jo ilman vanhempia kavereilla kylässä sekä kaverisynttäreillä. Hänellekin varmaan pidetään kaverisynttäreitä. Kerrottiinko tässä ketjussa aikaisemmin, miten kaverisynttäreillä esim. vältetään, ettei lapsi syö synttärikakkua tms. Onko omat eväät vai pitääkö päivänsankarin vanhempien vahtia tätä vierasta.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis sun lapsi ei ole koskaan saanut mehujäätä kesällä tai maistaa kakkua synttäreillä? Ihan kamalaa. Nyt kun lapsesi aloittaa päiväkodin niin siellä hän ei sitten saa herkkua kun juhlitaan toisten synttäreitä. Kiva. Siitä olen samaa mieltä, että sokeria pitää välttää ja mielummin hedelmää kuin karkkia, mutta ihan sairasta jos ei yhtään saa saada sokeria.
Nyt olen varmaan hölmö mut olen luullut, että melkein kaikkialla on jo lopetettu tuo karkkien vieminen päiväkotiin synttäreillä. Ilmeisesti jossain vielä saa tarjota kavereille herkkuja? Pidin aluksi itsekin tätä sääntöä tyhmänä mut lapsia ei oo haitannut, joten eipä haittaa minuakaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vanhempani olivat todella tiukkoja sen suhteen, että en saanut syödä tai juoda mitään, missä on sokeria. Edes mehuja kuten tuodemehuja en saanut kuin erittäin harvoin ja vain kerran viikossa elin lauantaina sain pienen määrän karkkia tai hiukan suklaata tai jäätelöä tai pienen lasillisen limsaa. Eses poikkeustapauksissa kuten jouluna tai syntymäpäivänä en saanut enemmän herkkuja ja jos olimme jossain juhlissa, niin silti en sielläkään saanut mitään tarjottavia vaikka muut niitä söivät. Minä sitten aloin todella himoitsemaan kaikkia sokeripitoisia herkkuja koska ne oli minusta lähes täysin kielletty. Heti jos onnistuin saamaan vanhempien tietämättä rahaa, niin syöksyin ostamaan herkkuja jotka söin salaa. Sokeriakin yritin kotona saada mutta äiti tiesi sen ja siksi hän piti sen lukkojen takana kuten esimerkiksi vieraille tarkoitetut herkut kuten keksit. Kun sitten muutin asumaan yksin, niin söin ja join todella paljon herkkuja ja olin lopulta sairaalloisen ylipainoinen.
Omalla lapsella oli kaveri, joka ei saanut kotona koskaan syödä herkkuja, ei makeita eikä suolaisia. Tämä johtui siitä, että äidillä oli paino-ongelma, ja sen vuoksi kotiin ei koskaan ostettu mitään herkkuja, ettei äiti niitä syö. Se oli ihan hirveää katseltavaa, miten lapsi ahmi meillä tai jossain yhteisellä kyläreissulla jonkun toisen kotona. Se päättyi yleensä siihen, että lapsi oksensi syötyään aivan järjettömät määrät kaikkea. Omat viikkorahat myös menivät kouluikäisenä aika lailla siihen, että osti jotain megapusseja karkkeja ja söi niitä ulkona ennen kotiin menoa.
Kai sinä Ap tajuat että hedelmissä on aika paljon sokeria? Ja hedelmäsokeri ei ole terveellistä. Luepa tämä:
https://ninajaminit.vaikuttajamedia.fi/2020/05/26/ei-lisattya-sokeria/
Ja mieti kuinka paljon lapsesi sitä sokeria oikeasti saa. Jos noudattaa erikoisruokavaliota niin kannattaa perehtyä asioihin ensin. Niin ja vältätkö sinä itse myös sokeria? Vai vedätkö vieressä suklaata kun lapsesi syl kynsiä?
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsella oli kaveri, joka ei saanut kotona koskaan syödä herkkuja, ei makeita eikä suolaisia. Tämä johtui siitä, että äidillä oli paino-ongelma, ja sen vuoksi kotiin ei koskaan ostettu mitään herkkuja, ettei äiti niitä syö. Se oli ihan hirveää katseltavaa, miten lapsi ahmi meillä tai jossain yhteisellä kyläreissulla jonkun toisen kotona. Se päättyi yleensä siihen, että lapsi oksensi syötyään aivan järjettömät määrät kaikkea. Omat viikkorahat myös menivät kouluikäisenä aika lailla siihen, että osti jotain megapusseja karkkeja ja söi niitä ulkona ennen kotiin menoa.
Lapsi syö kerta toisensa jälkeen itsensä oksennustilaan, ja aikuiset katsovat tumput suorina sivusta, että jaa, taas kävi näin?
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että syömishäiriöt ja häiriöitynyt syöminen on huimassa nousussa kun katselee tätäkin keskustelua. Aivan sairasta sekoomista täällä. Tasapainoisessa ja normaalissa ruokavaliossa mikään ainesosa ei ole täysin kiellettyjen listalla. Lapset ei hajoa yhteen jugurttiin tai keksiin, mutta ne kyllä voi hajota sairaalloisesti syömiseen suhtautuviin aikuisiin.
Näin on. Terve maalaisjärki. Liika hysteria lasten ympärillä ei ole tervettä
Kovin pienillä sokeripaloilla on verrattu, sillä meidän käytössä oleva palasokeripala painaa keskimäärin 3,2 grammaa. 20 g jaettuna 3,2:lla on 6,25 eli 6 kokonaista ja neljäsosa seitsemännestä palasta. Minulla ei nyt satu olemaan kaupan maustettua jugurttia, josta voisi todellisen sokerimäärän tarkistaa.