Lue keskustelun säännöt.
Tuttavani luokittelee perheensä "akateemiseksi" vaikka eivät ole akateemisella alalla
25.05.2022 |
Jos molemmat puolisot ovat jotakin humanististen tieteiden maistereita tai lisensiaatteja, mutta ovat työttömiä tai tehneet koulutustaan vastaamattomia pätkätöitä niin eivät kai he mikään "akateeminen" perhe ole.
Kommentit (162)
Eikös nimenomaan "köyhän akateemisen" malli ole aika yleinen? Tiedän aika moniakin jotka haahuilevat suorittaen 2-3 vertailevan taiteen maisterintutkintoa, kehittävät itseään jatkuvasti, hankkivat tarkoituksella vain pätkätöitä... akateemisia kuin mitkä, jopa syvimmällä tasolla.
Ihminen joka suorittaa vain putkitutkintoFM:n ja ryntää heti työmarkkinoille mahdollisimman kovan position perässä toivoen siirtyvänsä mahdollisimman nopeasti työelämään jossa ei tarvitse lukea tyhmiä kirjoja, ei ole "syvimmässä merkityksessä" akateeminen, pikemminkin vain akateeminen nousukas. (vaikkakin kansantaloudellisesti hyödyllisempi kuin edellinen esimerkki).
Edellinen siis pitää akateemista elämäntyyliä itseisarvona, toinen välinearvona hyvään palkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on niin tärkeää luokitella ja lokeroida. Olen itse opiskellut yliopistossa mutta myös monissa muissa amistason laitoksissa enkä oikein ymmärrä tätä akateemisuuden painottamista. Koulutushan on vain työkalu joka mahdollistaa tiettyjä töitä. Ei se ihmisestä tee sen parempaa eikä varsinkaan jalosukuiseksi.
Et tainnut valmistua yliopistosta.
Mutta minäpä valmistuin (ja on tosiaan tutkinto ammattikoulustakin ja työkokemusta vaikka mistä) ja olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä tästä "jalosukuisuudesta". Kai se johtuu siitä, että suomalaisissa se metsäläisyys on niin lähellä pintaa, että pitää yrittää edes jotain, että erottuu tavallisesta massasta. Mutta myötähäpeäähän se aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen tarkoittaa nimenomaan alkuperäisesti koulutustaustallisesti akateemista.
Itse kyllä käytän termiä nykyään enemmän ilmaisemaan asennetta elämään: harrastaa soittoa tai laulua, lukee jotain muutakin kuin seiskalehteä, on kenties kielitaitoa, selvilleottavaa ja analyyttistä asennetta elämässä. tekee äänestyspäätöksensä jonkun vähän syvällisemmän kaavan mukaan kuin että vaikuttaako tää mun palkkaan. Erityisesti viime aikoina: ei ole mikään salaliittoteoreetikko, rokotefanaatikko (vastainen saa olla terveen järjen mukaisesti) tai joku venäjäfani, jolla on äärimmäinen viha vihreitä ja sateenkaariväkeä vastaan (edelleen, maltillisesti saa heitä kritisoida).
En sitten tiedä onko tämä "oikein", mutta onhan termi "humanisti" esimerkiksi joku englannin kielen kandidaatti ja tarkoittaa sitten laajemmin ihmisyyden ja kulttuurin merkitystä tutkivaa ja arvostavaa henkilöä.
Herrajeesussentään! Eli käytännössä kuitenkin määrittelet koko termin uudestaan. Pysytään nyt vaan siinä, että akateeminen henkilö on sellainen, jolla on akateeminen koulutus (vaikka ei laulaisi ja lukisi vain seiskaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen tarkoittaa nimenomaan alkuperäisesti koulutustaustallisesti akateemista.
Itse kyllä käytän termiä nykyään enemmän ilmaisemaan asennetta elämään: harrastaa soittoa tai laulua, lukee jotain muutakin kuin seiskalehteä, on kenties kielitaitoa, selvilleottavaa ja analyyttistä asennetta elämässä. tekee äänestyspäätöksensä jonkun vähän syvällisemmän kaavan mukaan kuin että vaikuttaako tää mun palkkaan. Erityisesti viime aikoina: ei ole mikään salaliittoteoreetikko, rokotefanaatikko (vastainen saa olla terveen järjen mukaisesti) tai joku venäjäfani, jolla on äärimmäinen viha vihreitä ja sateenkaariväkeä vastaan (edelleen, maltillisesti saa heitä kritisoida).
En sitten tiedä onko tämä "oikein", mutta onhan termi "humanisti" esimerkiksi joku englannin kielen kandidaatti ja tarkoittaa sitten laajemmin ihmisyyden ja kulttuurin merkitystä tutkivaa ja arvostavaa henkilöä.
Herrajeesussentään! Eli käytännössä kuitenkin määrittelet koko termin uudestaan. Pysytään nyt vaan siinä, että akateeminen henkilö on sellainen, jolla on akateeminen koulutus (vaikka ei laulaisi ja lukisi vain seiskaa).
Niin no, eikös tätä tapahdu kulttuurissa kaiken aikaa, mikä tässä on niin vakavaa että täytyy ihan Jeesuksen nimeen parahtaa? Onko "humanistikin" keskiaikaisessa merkityksessä "humanistisiin tieteisiin pätevöitynyt" vai tarkoittaako joku Suomen Humanistiliitto jotain muuta kuin englannin kielen kääntäjien yhteisöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen tarkoittaa nimenomaan alkuperäisesti koulutustaustallisesti akateemista.
Itse kyllä käytän termiä nykyään enemmän ilmaisemaan asennetta elämään: harrastaa soittoa tai laulua, lukee jotain muutakin kuin seiskalehteä, on kenties kielitaitoa, selvilleottavaa ja analyyttistä asennetta elämässä. tekee äänestyspäätöksensä jonkun vähän syvällisemmän kaavan mukaan kuin että vaikuttaako tää mun palkkaan. Erityisesti viime aikoina: ei ole mikään salaliittoteoreetikko, rokotefanaatikko (vastainen saa olla terveen järjen mukaisesti) tai joku venäjäfani, jolla on äärimmäinen viha vihreitä ja sateenkaariväkeä vastaan (edelleen, maltillisesti saa heitä kritisoida).
En sitten tiedä onko tämä "oikein", mutta onhan termi "humanisti" esimerkiksi joku englannin kielen kandidaatti ja tarkoittaa sitten laajemmin ihmisyyden ja kulttuurin merkitystä tutkivaa ja arvostavaa henkilöä.
Herrajeesussentään! Eli käytännössä kuitenkin määrittelet koko termin uudestaan. Pysytään nyt vaan siinä, että akateeminen henkilö on sellainen, jolla on akateeminen koulutus (vaikka ei laulaisi ja lukisi vain seiskaa).
Niin no, eikös tätä tapahdu kulttuurissa kaiken aikaa, mikä tässä on niin vakavaa että täytyy ihan Jeesuksen nimeen parahtaa? Onko "humanistikin" keskiaikaisessa merkityksessä "humanistisiin tieteisiin pätevöitynyt" vai tarkoittaako joku Suomen Humanistiliitto jotain muuta kuin englannin kielen kääntäjien yhteisöä?
Sanojen merkitys muuttuu ajan myötä, mutta ei se tarkoita sitä, että sinä voit sen merkityksen muuttaa, kun sinulle tulee sellaisia herttaisia mielleyhtymiä asiasta. En minä ainakaan hyväksy niitä. Haluan akateemisena mollata vihreitä ja olla käymättä baletissa ja silti yhä vain olen akateeminen. Tosin en akateemisuutta ihmisille toitota, koska se on noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytään nyt tässäkin ketjussa, että mikä hitto on akateeminen perhe. En ole ennen tätä päivää koskaan kuullut tuollaista ilmausta.
No se on sellainen, jossa sekä äidillä, että isällä on akateeminen koulutus. Siltä varalta, että joku moukka ei tätä heti huomaisi ja osaisi osoittaa asiaankuluvaa nöyryyttä ja alamaisuutta, he ovat päättäneet kertoa sen avoimesti. Akateemisuudessa on nimittäin se huono puoli, että se ei näy päällepäin.
Kyllä sen habituksesta useimmin huomaa, jutuista viimeistään.
Vierailija kirjoitti:
No ap ei ainakaan ole akateemisesti koulutettu, kun käyttää sellaisia tutkintonimityksiä, joita ei ole edes olemassa. Aikaisemmin humanistisilla aloilla (esim. vieraat kielet, suomen kieli, historiatieteet) alempi yliopistotutkinto oli humanististen tieteiden kandidaatti, mutta jo pitkään vastaava tutkinto on ollut nimeltään filosofian kandidaatti. Ylempi tutkinto on maisteri, mutta ei humanististen tieteiden, vaan filosofian, ja siitä eteen päin filosofian lisensiaatti ja lopulta filosofian tohtori, jos rahkeet riittävät väitöskirjan tekoon ja väittelyyn. Terv. FM eli akateeminen nainen, nyt jo emerita.
No et nyt kyllä itsekään ihan kartalla ole. Edelleen alempi yliopistotutkinto on humanististen tieteiden kandidaatti eli HuK. Filosofian kandidaatti on puolestaan pelkästään ylempi korkeakoulututkinto, joka muuttui 90-luvulla filosofian maisterin tutkinnoksi. Itse olen vuonna 1985 valmistunut FK eli filosofian kandidaatti, koska en aikoinaan vaivautunut hakemaan maisterin nimitystä maksamalla siitä leimaveroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulee tavallaan mieleen oma lapsuudenperheeni. Molemmat 50-luvulla syntyneet vanhempani olivat ennen eläköitymistään sellaisissa ammateissa, että nuoremmilla kollegoillansa oli korkeakoulututkinnot. äidilläni on ammattitutkinto ja isälläni opistotason tutkinto. He etenivät urallaan kokemuksen kautta ja olemalla pitkään samalla työnantajalla. He eivät kumpikaan olleet ns. klassisissa duunariammatissa.
Tästä huolimatta ero kavereiden perheisiin, joissa oli vähintään yksi yliopiston käynyt vanhempi, oli huomattava. Ei niinkään varallisuudessa, vaan tietynlaisessa henkisessä ilmapiirissä. Tämä näkyi mm. harrastuksissa, vapaa-ajanvietossa ja sisustuksessa. Pelkkä asema työelämässä ei siis näitä eroavaisuuksia poista.
Vanhempani eivät myöskään oikein osanneet esimerkiksi auttaa meitä koulutehtävissä, saati tukea opiskelupohdinnoissa. Tottakai he osasivat matikkaa ja äidinkieltä, mutta heillä ei ollut omakohtaista kokemusta esimerkiksi lukio-opinnoista, yo-kirjoituksiin valmistautumisesta, eri opiskelutekniikoiden soveltamisesta ja opiskelupaikkojen valinnasta. Varsinkin äitini oli hyvin altis toisilta tuleville vaikutteille. Hän kuunteli paljon mitä toiset (esim. opettajat, kollegat, työkaverit) sanoivat, ja toisteli sitten näitä asioita totuutena miettimättä lainkaan sitä, pitävätkö asiat paikkaansa myös meidän kohdallamme.
Olen sitä mieltä, että olen joutunut oppimaan erilaisissa opiskelu- ja ammattiympyröissä luovimista ihan toisella tavalla kuin akateemisista perheistä tulevat toverini. On pitänyt oppia uudenlaista puheenpartta ja ajattelutapaa. Mutta toisaalta, taustani ansiosta tulen helposti toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.
Akateemisuus on yhdistelmä koulutustaustaa, tulotasoa ja arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä akateemisuudessa niin proleja nyppii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan mielestä pelkkä koulutus tee ihmisestä akateemista.Eihän heillä voi olla kovin hyvät tulotkaan,koska eivät ole työelämässä.Akateeminen tarkoittaa yleiskielessä hyväpalkkaista,ei niinkään koulutustaustaa.
Yleiskielen tuntemuksessasi on toivomisen varaa. Akateeminen tarkoittaa nimenomaan koulutustaustaa eikä mitään muuta. Onko sinun mielestäsi pelkän peruskoulun käynyt, mutta miljoonia vuodessa tienaava jääkiekkoilija akateeminen?
Onko 80 vuotias ikänsä putkitöitä tehnyt akateeminen, jos on maisteri, mutta ikinä ei ole ko. alan töitä tehnyt tai kerrannut mitään "sivistävää" ja käytös on pahimmallakin puliukolla?
Kyllä se akateemisuus vaatii sen koulutuksen lisäksi sitä, että toimii akateemisella alalla ja päivittää tietojaan.
Ei vaadi. Usko jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateemisuus on yhdistelmä koulutustaustaa, tulotasoa ja arvoja.
Ei ole,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytään nyt tässäkin ketjussa, että mikä hitto on akateeminen perhe. En ole ennen tätä päivää koskaan kuullut tuollaista ilmausta.
Akateeminen perhe tarkoittaa sitä, että pariskunnan molemmilla osapuolilla on yliopistotutkinto.
Ei minusta.
Tietenkin he vanhemmat ovat akateemisia, mutta entäs ne lapset?
Lastenkin pitäisi olla akateemisia, jotta koko perhe olisi akateeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisuus ei ole koulutustaso vaan ajattelun taso ja tapa. Ihminen voi olla täysin akateeminen ajattelija tai matemaatikko tai filosofi tms, vaikkei olisi käynyt kuin kansakoulun.
Ja ihminen voi olla täystollo suoritettuaan maisterintutkinnon copy/paste-menetelmällä kuten Loora Huhtasaari. Häneltä ei tuo ajatteluhomma suju lainkaan. Eikä se suju muiltakaan persutieteen maistereilta, sillä jos he olisivat aidosti akateemisia, he osaisivat kritisoida omia ajatuksiaan ja tekstejään ja jopa korjata ajatusvirheitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytään nyt tässäkin ketjussa, että mikä hitto on akateeminen perhe. En ole ennen tätä päivää koskaan kuullut tuollaista ilmausta.
Akateeminen perhe tarkoittaa sitä, että pariskunnan molemmilla osapuolilla on yliopistotutkinto.
Ei minusta.
Tietenkin he vanhemmat ovat akateemisia, mutta entäs ne lapset?
Lastenkin pitäisi olla akateemisia, jotta koko perhe olisi akateeminen.
Minä en ole ennen tätä ketjua törmännyt käsitteeseen akateeminen perhe. Voisin kyllä pitää meitä sellaisina, vaikka lapsilla ei ole (vielä) akateemista tutkintoa. Meillä vanhemmilla on, samoin isovanhemmilla. Vanhempi lapsi pääsi heittämällä huippulukioon ja pienempi pokkasi parhaan keskiarvon stipendin ja pari muutakin viime keväänä alakoulusta lähtiessään. En toki voi tietää tuleeko heistä akateemisia, mutta ainakin edellytyksiä on. Joku tuossa mainitsikin perhetaustan merkityksestä. Osaamme auttaa pitkässä matematiikassa ja opettaa opiskelutekniikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen tarkoittaa nimenomaan alkuperäisesti koulutustaustallisesti akateemista.
Itse kyllä käytän termiä nykyään enemmän ilmaisemaan asennetta elämään: harrastaa soittoa tai laulua, lukee jotain muutakin kuin seiskalehteä, on kenties kielitaitoa, selvilleottavaa ja analyyttistä asennetta elämässä. tekee äänestyspäätöksensä jonkun vähän syvällisemmän kaavan mukaan kuin että vaikuttaako tää mun palkkaan. Erityisesti viime aikoina: ei ole mikään salaliittoteoreetikko, rokotefanaatikko (vastainen saa olla terveen järjen mukaisesti) tai joku venäjäfani, jolla on äärimmäinen viha vihreitä ja sateenkaariväkeä vastaan (edelleen, maltillisesti saa heitä kritisoida).
En sitten tiedä onko tämä "oikein", mutta onhan termi "humanisti" esimerkiksi joku englannin kielen kandidaatti ja tarkoittaa sitten laajemmin ihmisyyden ja kulttuurin merkitystä tutkivaa ja arvostavaa henkilöä.
Herrajeesussentään! Eli käytännössä kuitenkin määrittelet koko termin uudestaan. Pysytään nyt vaan siinä, että akateeminen henkilö on sellainen, jolla on akateeminen koulutus (vaikka ei laulaisi ja lukisi vain seiskaa).
Niinpä. Käyttäisi toista sanaa, vaikkapa sanaa kulturelli tai älykkö.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisuus ei ole koulutustaso vaan ajattelun taso ja tapa. Ihminen voi olla täysin akateeminen ajattelija tai matemaatikko tai filosofi tms, vaikkei olisi käynyt kuin kansakoulun.
Ja ihminen voi olla täystollo suoritettuaan maisterintutkinnon copy/paste-menetelmällä kuten Loora Huhtasaari. Häneltä ei tuo ajatteluhomma suju lainkaan. Eikä se suju muiltakaan persutieteen maistereilta, sillä jos he olisivat aidosti akateemisia, he osaisivat kritisoida omia ajatuksiaan ja tekstejään ja jopa korjata ajatusvirheitään.
Oletan, ettet ole itse suorittanut akateemista tutkintoa. Akateemisuus ja sivistys eivät ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytään nyt tässäkin ketjussa, että mikä hitto on akateeminen perhe. En ole ennen tätä päivää koskaan kuullut tuollaista ilmausta.
Akateeminen perhe tarkoittaa sitä, että pariskunnan molemmilla osapuolilla on yliopistotutkinto.
Ei minusta.
Tietenkin he vanhemmat ovat akateemisia, mutta entäs ne lapset?
Lastenkin pitäisi olla akateemisia, jotta koko perhe olisi akateeminen.
Minä en ole ennen tätä ketjua törmännyt käsitteeseen akateeminen perhe. Voisin kyllä pitää meitä sellaisina, vaikka lapsilla ei ole (vielä) akateemista tutkintoa. Meillä vanhemmilla on, samoin isovanhemmilla. Vanhempi lapsi pääsi heittämällä huippulukioon ja pienempi pokkasi parhaan keskiarvon stipendin ja pari muutakin viime keväänä alakoulusta lähtiessään. En toki voi tietää tuleeko heistä akateemisia, mutta ainakin edellytyksiä on. Joku tuossa mainitsikin perhetaustan merkityksestä. Osaamme auttaa pitkässä matematiikassa ja opettaa opiskelutekniikoita.
Voitte olla akateemisia, mutta kuulostatte aika suorituskeskeisiltä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä akateemisia aloja ap tarkoittaa? lääkäri, sosiaalityöntekijä, farmaseutti? En paljon muuta keksi, joihin vaaditaan akateeminen koulutus.
te alapeukuttajat. Luetelkaapas nyt oikeasti ammatteja, joihin vaaditaan akateeminen tutkinto.
oletko oikeasti noin tyhmä, ettet itse keksi? Lakimies, pappi, opettaja, psykologi, geologi, eläinlääkäri, meteorologi ihan sanattomaksi vetää aikuisen ihmisen sivistymättömyys sun kohdalla, herran jestas sentään. Ihan mielenkiinnosta, missä kuvittelit vaikka juristien ja psykologien kouluttautuvan? Amiksessa ysiluokan jälkeen, vai? Oikeasti kiinnostaa kuulla.
Meidän duunari perheessä on tiskikone ja kaikki osaavat laittaa omat astiansa sinne.