Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei te, joilla oli lapsuudenperhe kiinteä. Miten kiinteä se on nykyään?
25.05.2022 |
Eli kysymys teille, jotka olitte perheenä paljon. Lomat yhdessä, pelailtiin ja touhuttiin yhdessä. Vanhemmat uhrasivat oman vapaa-aikansa, jotta saivat lapsensa harrastuksiin jne.
(Tämän vastakohta EI ole tunnekylmyys tai laiminlyönti, vaan se, että vanhemmilla oli omakin elämä, omat harrastukset, kahdenkeskisiä lomia jne)
Miten kiinteä perheenne on tänä päivänä? Tuottiko tuo perheenmalli vanhana tilanteen, että lapset haluavat olla tiiviisti vanhempien kanssa yhdessä?
Kyselen, koska meidän suvussa on vanhemmilla ollut aina oma elämä. Lapset toki hoidetaan, eikä heitä mihinkään hylätä, mutta lapsia ei priorisoitu tärkeimmäksi. Veljeni on aika etäinen vanhemmistani. Mietin siis, onko tässä se syy.
Kommentit (5)
Lisään vielä, että perheellisä olemme molemmat veljeni kanssa ja lapsemme soittelevat myös isovanhemmilleen päivittäin / monta kertaa viikossa. Kotoa jo poismuuttanut nuori soittelee sekä vanhempiensa, että isovanhempiensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään nestemäinen, huolestuttavasti alkaa jo reunoiltaa kaasuuntua.
Ei vaan, tyhmä vitsi. Meillä pidetään edelleen säännöllisesti yhteyttä vanhempiin. Ei välttämättä nähdä ihan viikottain, mutta vähintäänkin soitellaan pari kertaa viikossa. Lisäksi edelleen on selvää, että jos joku perheenjäsen tarvitsee apua, apua annetaan pyyteettömästi. Eli me lapset käymme kuskaamassa vanhempiamme ja auttelemme sellaisissa fyysisissä töissä, joita eivät enää jaksa tai pysty tekemään (korkean pensasaidan leikkaaminen, seinien maalaus yms.) ja vanhemmat sitten auttavat esim. lastenhoidossa tai lemmikkien ulkoilutuksessa tai hoidossa tai muuten.
Meillä oli tosi kiinteä perhe kun olin lapsi. Perheeseen kuuluu minä isosiskoni, isä ja äiti. Kesälomilla mentiin aina reissuille yhdessä, pelattiin paljon yhdessä, vaelleltiin jne. Hararstuksia meillä lapsilla ei ollut. Siskoni joskus tanssi balettia mutta lopetti melko pian koska ei tykännytkään.
Nykyisin perheemme on melko hajanainen, sisko ja minä pidetään yhä yhteyttä usein, isä toisinaan ja äitiin on välit melkein poikki(melko henk.koht joten en avaa sitä enempää kuin että alkoi hölmöilemään, hankki potkut, oli pettämistä yms ja syrjääntyi myös yhteiskunnasta).
Edelleen hyvin kiinteä. Asun lähellä vanhempiani perheeni kanssa ja piipahdamme kerran viikossa syömään. Muut sisarukseni jotka asuvan hieman kauempana tulevat perheineen n kerran kk. Päivittäin viestitellään.
Haaveillaan siitä kun taas päästään koko lauma (12 henkeä) yhdessä reissuun, nyt on hyvä kun vanhemmilla on lomatalo etelässä. Mahdumme kaikki samalla kertaa. Muuten teemme lyhyempiä reissuja eri kokoonpanoilla.
Myös sisarusten välillä meillä on jatkuvaa yhteydenpitoa
Alue: Aihe vapaa
Minä ja veljeni ollaan nyt viisikymppisiä ja vanhempamme ovat kahdeksankymppisiä.
Asumme kaukana, mutta soittelemme päivittäin. Näemme lomilla, siis useamman kerran vuodessa ja välillä vanhempamme tulevat meille vaikka viikoksi ihan arkenakin. Toki 500km matka rajoittaa tapaamisia, mutta kesällä olemme pitkään yhteisellä mökillä. Voisin sanoa, että tiivistä ja mukavaa edelleen.