Lue keskustelun säännöt.
Kalle Päätalo oli huono kirjailija
25.05.2022 |
Kalle Päätaloa kuvaillaan usein henkilöksi, joka osasi tarkkailla ihmisiä ja kirjoittaa heidän puheensa ylös. Hänen sanotaan olleen tarkka murteiden matkimisessa ja kirjaamisessa. Olen vahvasti eri mieltä. Huono oli.
Tiedän, mistä puhun. OIen lukenut hänen koko tuotantonsa läpi.
Esimerkiksi kun hän Iijoki-sarjassa matkii Laina-vaimonsa ja Lainan äidin puheita. Hehän olivat jostain Turun seudulta kotoisin. Kallen mukaan he sanoivat: "Älkää menkää", "Älkää nouskaa" jne. Eli ensin tuli kieltosana ja sen perään tekemiseen yllyttävä käskysana. Eivät he niin puhuneet. Turun seudulla on (tai ainakin tuohon aikaan oli) tyypillistä sanoa esim. "Älkä menkä" tai "Älkkä menkä" sekä "Älkä nouska" tai "Älkkä nouska". Tuossa viimeisessä sanassa siis viimeinen O/Ö -kirjain korvataan A/Ä -kirjaimella. Yhdellä. Ei pidennetysti kahdella. Ja kieltosana on tarkemmasta alueesta riippuen "Älkä" tai "Älkkä", missään nimessä ei "Älkää". Kyllähän kenen tahansa pitäisi kuulla selkeä ero siinä, sanooko toinen "Älkää menkää" vai "Älkkä menkä."
Vastaavantyyppisiä havaintoja minulla on muiden murrealueiden ihmisistä. Oman Koillismaan murteensa hän on onnistunut kopioimaan kansien väliin niin tarkasti, että murreharrastajana minulla ei ole siitä huomautettavaa. Jokunen virhe on tullut, mutta ne menevät varmasti typojen piikkiin.
Kyllä minulta menee lukunautinto, kun toisten murretta yritetään matkia huonolla menestyksellä.
No miksikö sitten luin Päätalon tuotannon, jos hän on kerran surkea?
1) - Yleissivistystä. Hän on Suomen tunnetuimpia kirjailijoita edelleen.
2) - Murreharrastus. Haluan lukea murteita sisältäviä kirjoja, vaikka kirjailija sitten tekeekin parhaansa lukunautinnon turmelemiseksi.
Entä miksi en sitten itse kirjoita murrekirjoja, jos kerran murteita osaan?
1) - Minulla on tervettä itsekritiikkiä, joka Päätalolta puuttui.
2) - Eivät ihmiset enää nykyään lue kirjoja, joten miksi edes yrittäisin kirjoittaa mitään?
Kommentit (143)
Mielenkiintoinen tämä joidenkin kirjoittajien ajatus siitä että jos sata vuotta sitten on ollut heikko toimeentulon taso ja suuria tuloeroja niin se tarkoittaa sitä että nykymaailmassakaan ei haittaa vaikka niin on. Sairaanhoitajienkin palkkaus täytyy suhteuttaa ympäröivän yhteiskunnan tasoon ja vaatimuksiin. Ei voi ajatella että kun ennen tehtiin töitä koko ajan, lapsetkin synnytettiin perunapellolle ja jatkettiin töitä ja taukoa pidettiin vain jotta syötiin kuopassa kypsytetty nauris ja tuoppi piimää kerran päivässä niin sen pitäisi riittää myös nyt. Ei ihmisiä motivoi käydä töissä jos se ei anna tuntuvaa parannusta elintasoon muuten. Kävisittekö itse töissä vain raatamisen ilosta vai koskeeko tämä ajattelu vain sairaanhoitajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin joskus lukea enkä jaksanut pitkälle. Niiiiiiiiiiiiiin joutavaa jaarittelua ja pitkästyttävää tarinaa. Keskinkertainen kirjailija, massojen makuun.
No ei varmasti ole massojen makuun. Friikkien ennemmin.
Kyllä ne ihan suosittuja kirjoja olivat 30-50 vuotta sitten. Ei sinun tarvitse yrittää leikkiä jotain erinomaista, vaikket itse niiden suosiota pystyisi käsittämään.
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku perustella, miksi asiallinen vastaus:
"Ainakaan hän ei ollut erityisen taitava tiivistämään kerrontaansa."
on moden toimesta poistettu?
Järkyttävää sensurointia!
Ei sitä moden toimesta olla poistettu. Et tiedä miten viestien poistattaminen tällä palstalla toimii.
Joskus yrittänyt lukea, mutta oli niin pitkiä jaarituksia ettei jaksanut. Paljon muuta olen kyllä lukenut; suomalaisista Väinö Linna ja Antti Tuuri ovat suosikkejani sekä Heikki Turunen osittain. Myös Turusella menee monet kirjat täysin jaarittelemiseksi kuten esim. uusimmista Timotein tuoksu; ei jaksa sellaisia muutaman sadan sivun jaaritelmia lukea. Kirjassa pitää asia edetä eikä polkea paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta "Kadonnutta aikaa etsimässä"- sarja on kaiketi joutuisaa ja mukaansa tempaavaa lukunautintoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
Oman mummoni jäämistöstä löytyi aikoinaan kirje, jossa lähettäjä kertoi laittaneensa omat lapsensa "auksooniin". Kirjeessä luki myös jotenkin näin: "Olen murheen murtama, sen arvannet, mutta pula kaikesta on siksi kova koettelemus, että muuhun ratkaisuun en voinut päätyä." En sanaa silloin ymmärtänyt, mutta myöhemmin lukiessani Päätaloa hän kuvaili hyvin yksityiskohtaisesti "auksuunin" mikä siis arvatenkin tarkoittaa samaa asiaa. Lapset myytiin eniten tarjoavalle vuoden ajaksi rengin hommiin. Tällaisia tarinoita kun ajatuksella ja sydämellä lukee, ovat tosiaan lakkoilut ja työsulut (puolin ja toisin) turhaa ininää.
auksooni = auction = huutokauppa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
Oman mummoni jäämistöstä löytyi aikoinaan kirje, jossa lähettäjä kertoi laittaneensa omat lapsensa "auksooniin". Kirjeessä luki myös jotenkin näin: "Olen murheen murtama, sen arvannet, mutta pula kaikesta on siksi kova koettelemus, että muuhun ratkaisuun en voinut päätyä." En sanaa silloin ymmärtänyt, mutta myöhemmin lukiessani Päätaloa hän kuvaili hyvin yksityiskohtaisesti "auksuunin" mikä siis arvatenkin tarkoittaa samaa asiaa. Lapset myytiin eniten tarjoavalle vuoden ajaksi rengin hommiin. Tällaisia tarinoita kun ajatuksella ja sydämellä lukee, ovat tosiaan lakkoilut ja työsulut (puolin ja toisin) turhaa ininää.
auksooni = auction = huutokauppa
Väärin.
auksooni = auktion (laus. "aukshuun") = huutokauppa
Se tulee ruotsista eikä englannista. Ei tuon ajan Suomessa puhunut englantia kuin ehkä jokunen diplomaatti ja yläluokan anglofiili. Ruotsia osattiin paljon laajemmin kuin nykyään ja ensimmäinen vieras kieli oli saksa.
Moi Kalle! Tämän "myyntipuheen" jälkeen haettava jokin kirjoistasi lainaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen tämä joidenkin kirjoittajien ajatus siitä että jos sata vuotta sitten on ollut heikko toimeentulon taso ja suuria tuloeroja niin se tarkoittaa sitä että nykymaailmassakaan ei haittaa vaikka niin on. Sairaanhoitajienkin palkkaus täytyy suhteuttaa ympäröivän yhteiskunnan tasoon ja vaatimuksiin. Ei voi ajatella että kun ennen tehtiin töitä koko ajan, lapsetkin synnytettiin perunapellolle ja jatkettiin töitä ja taukoa pidettiin vain jotta syötiin kuopassa kypsytetty nauris ja tuoppi piimää kerran päivässä niin sen pitäisi riittää myös nyt. Ei ihmisiä motivoi käydä töissä jos se ei anna tuntuvaa parannusta elintasoon muuten. Kävisittekö itse töissä vain raatamisen ilosta vai koskeeko tämä ajattelu vain sairaanhoitajia?
Osittain samaa mieltä. Seuraava tekstinpätkä ei koske sairaanhoitajia, vaan yleisesti nyky-yhteiskuntaa. Nimittäin en käsitä toistakaan ääripäätä. Ei työ voi olla ihana harrastus, jota tehdään juuri niin paljon ja siihen kellonaikaan kuin halutaan. Jotkut työsuoritukset voivat olla aikaan ja paikkaan sidottuja ja ne on tehtävä juuri oikea-aikaisesti. Ketutti tai ei. Siitähän työnantaja palkan maksaa, että saadaan aikaiseksi joku suorite, josta puolestaan asiakas on valmis maksamaan. Jos suorite myöhästyy tai on täyttä sekundaa, asiakas ei ole valmis maksamaan ainakaan täyttä hintaa ja silloin työnantajaakin ketuttaa maksaa täysi palkka.
Toki päätalo eli sota-aikoja ja pula-aikoja. Silloin oli pakko raataa niska limassa. Rakentaa sodan jälkeen koti ja yhteiskunta raunioista uudelleen. Samaan aikaan piti alkeellisilla menetelmillä viljellä pellot, uittaa tukit ja kasvattaa penskat. Siinä ei paljoa jäänyt aikaa harrastamiselle. Silti kaikki tuli hoidettua. Siitä piti huolen suomalainen sisu ja tunnollisuus. Sitä samaa sisua ja tunnollisuutta tarvitaan nykyäänkin, vaikka työtehtävät ovat huomattavasti keventyneet ainakin fyysisesti. Toimistotyötkin voi hoitaa tunnollisesti.
Päätalo on hieno yhden aikakauden kuvaaja. Kirjoja voi lukea niin monelta eri kantilta. Itse luin sen sosiaalipolitiikan näkökulmasta ja sotavuosien kuvaukset olivat myös avartavia. Uskomaton saavutus rakennusmestarilta joka ponnisti melko pienillä pelimerkeillä eteenpäin huikeisiin saavutuksiin. Kyllähän miehellä oli kertomisen lahja hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut, mutta Kirsi Kunnaksen juuri edesmennyt mies luki niitä ilmeisesti työkseen ennen julkaisua.
Olen lukenut neljä kirjaa Iijokisarjasta. Siellä on ensinnäkin toistoa ja niin kirjakielistä jaarittelua ja analysointia jostain asioista, että ne ovat taatusti Jaakko Syrjän omaa käsialaa. Päätalo tienasi miljoonat markat mutta ei ilman Syrjän isoa työpanosta! Syrjä ei niitä miljoonia saanut. Ei haamukirjoittajien käyttö ole muulloinkaan ollut mitenkään harvinaista.
Päätalo mustamaalasi Lainan kirjoissaan eli ensimmäisen vaimonsa. Kuva oli aivan virheellinen. Päätalo teki lehtolapsen erään nuoren naisen, melkein tytön kanssa eli oli itse sika mutta syyllisti vaimonsa! Tämä poika muuten ei ollut sittenkään tunnustettu papereilla virallisesti, vaikka Päätalo maksoikin ruokkoja. Tämän vuoksi poika ei saanut Päätalon perintörahoista penniäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut, mutta Kirsi Kunnaksen juuri edesmennyt mies luki niitä ilmeisesti työkseen ennen julkaisua.
Olen lukenut neljä kirjaa Iijokisarjasta. Siellä on ensinnäkin toistoa ja niin kirjakielistä jaarittelua ja analysointia jostain asioista, että ne ovat taatusti Jaakko Syrjän omaa käsialaa. Päätalo tienasi miljoonat markat mutta ei ilman Syrjän isoa työpanosta! Syrjä ei niitä miljoonia saanut. Ei haamukirjoittajien käyttö ole muulloinkaan ollut mitenkään harvinaista.
Kuka on Jakko Syrjä?
Iijokisarjaa piikitettiin turhaan mammuttimaiseksi. Siellä on aivan liikaa toistoa. Syynä varmaankin Gummeruksen halu tehdä valtava tili ja Päätalo sai jaaritella rauhassa, kun kansa osti. Kirjallisesti teokset eivät ole hyviä millään mittapuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut, mutta Kirsi Kunnaksen juuri edesmennyt mies luki niitä ilmeisesti työkseen ennen julkaisua.
Olen lukenut neljä kirjaa Iijokisarjasta. Siellä on ensinnäkin toistoa ja niin kirjakielistä jaarittelua ja analysointia jostain asioista, että ne ovat taatusti Jaakko Syrjän omaa käsialaa. Päätalo tienasi miljoonat markat mutta ei ilman Syrjän isoa työpanosta! Syrjä ei niitä miljoonia saanut. Ei haamukirjoittajien käyttö ole muulloinkaan ollut mitenkään harvinaista.
Kuka on Jakko Syrjä?
Et osaa lukea? No, ei ihme tällä palstalla!
Kovaa raatamista Kallen elämässä on ollut nuorena mutta sama ja vielä huonompi oli monella muulla selkosen asukkaalla! Heikko ei ollut mitenkään köyhä eli Kallen lapsuus ei ollut kurja. Johan Jokijärven komea talo sen kertoo. Heikon mielisairaus Kallen nuoruudessa aiheutti enemmän psyykkistä häpeää Kallelle kuin aineellista puutetta oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Kovaa raatamista Kallen elämässä on ollut nuorena mutta sama ja vielä huonompi oli monella muulla selkosen asukkaalla! Heikko ei ollut mitenkään köyhä eli Kallen lapsuus ei ollut kurja. Johan Jokijärven komea talo sen kertoo. Heikon mielisairaus Kallen nuoruudessa aiheutti enemmän psyykkistä häpeää Kallelle kuin aineellista puutetta oikeasti.
Heikko po Herkko eli Hermanni Päätalo.
Elämänmakuinen arvokas dokumentti kadonneesta ajasta. Aika lailla myös oman isäni historiaa. Lukekaa Aku Ankkaa, jos teksti on liian pitkä.
Päätalo teki kirjoja luettavaksi eikä arvioitavaksi. Siinä hän onnistui. Moni suomalainen vanhan kansan mies kiitti Päätaloa lukuinnostuksestaan.