Lue keskustelun säännöt.
Kalle Päätalo oli huono kirjailija
25.05.2022 |
Kalle Päätaloa kuvaillaan usein henkilöksi, joka osasi tarkkailla ihmisiä ja kirjoittaa heidän puheensa ylös. Hänen sanotaan olleen tarkka murteiden matkimisessa ja kirjaamisessa. Olen vahvasti eri mieltä. Huono oli.
Tiedän, mistä puhun. OIen lukenut hänen koko tuotantonsa läpi.
Esimerkiksi kun hän Iijoki-sarjassa matkii Laina-vaimonsa ja Lainan äidin puheita. Hehän olivat jostain Turun seudulta kotoisin. Kallen mukaan he sanoivat: "Älkää menkää", "Älkää nouskaa" jne. Eli ensin tuli kieltosana ja sen perään tekemiseen yllyttävä käskysana. Eivät he niin puhuneet. Turun seudulla on (tai ainakin tuohon aikaan oli) tyypillistä sanoa esim. "Älkä menkä" tai "Älkkä menkä" sekä "Älkä nouska" tai "Älkkä nouska". Tuossa viimeisessä sanassa siis viimeinen O/Ö -kirjain korvataan A/Ä -kirjaimella. Yhdellä. Ei pidennetysti kahdella. Ja kieltosana on tarkemmasta alueesta riippuen "Älkä" tai "Älkkä", missään nimessä ei "Älkää". Kyllähän kenen tahansa pitäisi kuulla selkeä ero siinä, sanooko toinen "Älkää menkää" vai "Älkkä menkä."
Vastaavantyyppisiä havaintoja minulla on muiden murrealueiden ihmisistä. Oman Koillismaan murteensa hän on onnistunut kopioimaan kansien väliin niin tarkasti, että murreharrastajana minulla ei ole siitä huomautettavaa. Jokunen virhe on tullut, mutta ne menevät varmasti typojen piikkiin.
Kyllä minulta menee lukunautinto, kun toisten murretta yritetään matkia huonolla menestyksellä.
No miksikö sitten luin Päätalon tuotannon, jos hän on kerran surkea?
1) - Yleissivistystä. Hän on Suomen tunnetuimpia kirjailijoita edelleen.
2) - Murreharrastus. Haluan lukea murteita sisältäviä kirjoja, vaikka kirjailija sitten tekeekin parhaansa lukunautinnon turmelemiseksi.
Entä miksi en sitten itse kirjoita murrekirjoja, jos kerran murteita osaan?
1) - Minulla on tervettä itsekritiikkiä, joka Päätalolta puuttui.
2) - Eivät ihmiset enää nykyään lue kirjoja, joten miksi edes yrittäisin kirjoittaa mitään?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
Oman mummoni jäämistöstä löytyi aikoinaan kirje, jossa lähettäjä kertoi laittaneensa omat lapsensa "auksooniin". Kirjeessä luki myös jotenkin näin: "Olen murheen murtama, sen arvannet, mutta pula kaikesta on siksi kova koettelemus, että muuhun ratkaisuun en voinut päätyä." En sanaa silloin ymmärtänyt, mutta myöhemmin lukiessani Päätaloa hän kuvaili hyvin yksityiskohtaisesti "auksuunin" mikä siis arvatenkin tarkoittaa samaa asiaa. Lapset myytiin eniten tarjoavalle vuoden ajaksi rengin hommiin. Tällaisia tarinoita kun ajatuksella ja sydämellä lukee, ovat tosiaan lakkoilut ja työsulut (puolin ja toisin) turhaa ininää.
Minusta auksuuni oli niin, että kunta maksoi lapsen ottajalle ja lapsen sai se, joka vähiten pyysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
AP on suivaantunut oman murteensa pahoinpitelyyn Kalle-vainaan toimesta.
Tämä on ihan ymmärrettävää.
Muutenkin Kallen kuvauksessa paistaa läpi katkeruus eksäänsä kohtaan, olisiko tuo kiukku vaikuttanut myös suurpiirteisyyteen 1. vaimonsa murteenkin kohdalla?
Eihän Iijoki-sarja ihan 1:1 faktaa ole, kovasti on Kalle värittänyt juttuja ihan todistetusti.
Emmehän tätä Lainan murretta ole kuulleet. Luin juuri Etelä-Savon murrekirjaa ja siellä käy ilmi, että jopa eri kylilläkin samassa maakunnassa on erilaisia ilmaisuja.
Nopeasti Google kertoo:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helvi_Ojala
Kallen 1. vaimo eli kirjassa esiintynyt Laina. Jos kuka asuu Karinaisten kunnassa voi sanoa, sanotaanko juuri siellä että älkää nouskaa, älkä nouskaa vai älkkä nouskka.
Yritin joskus lukea enkä jaksanut pitkälle. Niiiiiiiiiiiiiin joutavaa jaarittelua ja pitkästyttävää tarinaa. Keskinkertainen kirjailija, massojen makuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivinen mielipide.
Onko se tällä palstalla vähempiarvoinen asia kuin objektiivinen mielipide?
Ei ap markkinoinut mp:ttään tiukkana faktaja.
Ei objektiivistä mielipidettä voi olla olemassa. Sehän olisi vain fakta.
Vaikka Päätalon kirjat eivät täytäkään perinteisiä kriteerejä huippukirjallisuudesta, niin Iijoki-sarja on merkittävä oman aikansa kuvauksena. Kyllä minulle vanhemmat olivat puhuneet elämästä pula-aikana, mutta asia konkretisoitui ihan toisella tavalla, kun luki Päätalon yksityiskohtaisen kuvauksen vaikeuksista Oulun ja Taivalkosken välisellä linja-automatkalla. Tai siitä, miten Kalle sai vaivalla hankittua sodan jälkeen polkupyörän ja lopulta sai työkavereilta lahjaksi siihen satulankin.
Lisäksi kirjojen yksityiskohtainen kuvaus antaa mahdollisuuden mennä sellaisen ihmisen pään sisään, joka ajattelee täysin eri tavalla kuin itse.
Murteissa on epätarkkuuksia, mutta laittaisin sen osittain myös kustantajan piikkiin. Kun kirjoista otettiin sadantuhannen kappaleen ensipainoksia, niin kyllä kustantajalla olisi pitänyt olla varaa palkata murreasiantuntija tarkistamaan nämä jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritin joskus lukea enkä jaksanut pitkälle. Niiiiiiiiiiiiiin joutavaa jaarittelua ja pitkästyttävää tarinaa. Keskinkertainen kirjailija, massojen makuun.
No ei varmasti ole massojen makuun. Friikkien ennemmin.
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
"Niin köyhistä, ettei edes jouluna syöty kinkkua..."
Öh, jos ruuasta on puutetta, tuskin joulupöydännkunkun puute mikään suuri puute on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
"Niin köyhistä, ettei edes jouluna syöty kinkkua..."
Öh, jos ruuasta on puutetta, tuskin joulupöydännkunkun puute mikään suuri puute on?
No jos muissa taloissa kinkku on pöydässä ja itsellä ei siihen ole varaa, niin on kai se yksi statussymboli? Omassa lapsuudessani meillä ei ollut telkkaria, koska vanhempieni oli pakko säästää kaikesta ja tämä koski myös telkkarin hankintaa ja tv-lupamaksua. Koulussa sitä sitten yritti aina selitellä kavereille, että meillä ei ole telkkaria, koska vanhempien mielestä on parempaa ajanvietettä lukeminen ja ulkona kirmaaminen. Siitä huolimatta sain kuulla välistä olevani lestadiolainen, välistä köyhä ja välistä asteekki.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Päätalon kirjat eivät täytäkään perinteisiä kriteerejä huippukirjallisuudesta, niin Iijoki-sarja on merkittävä oman aikansa kuvauksena. Kyllä minulle vanhemmat olivat puhuneet elämästä pula-aikana, mutta asia konkretisoitui ihan toisella tavalla, kun luki Päätalon yksityiskohtaisen kuvauksen vaikeuksista Oulun ja Taivalkosken välisellä linja-automatkalla. Tai siitä, miten Kalle sai vaivalla hankittua sodan jälkeen polkupyörän ja lopulta sai työkavereilta lahjaksi siihen satulankin.
Lisäksi kirjojen yksityiskohtainen kuvaus antaa mahdollisuuden mennä sellaisen ihmisen pään sisään, joka ajattelee täysin eri tavalla kuin itse.
Murteissa on epätarkkuuksia, mutta laittaisin sen osittain myös kustantajan piikkiin. Kun kirjoista otettiin sadantuhannen kappaleen ensipainoksia, niin kyllä kustantajalla olisi pitänyt olla varaa palkata murreasiantuntija tarkistamaan nämä jutut.
Tuo linja-automatkan tai epäonnisen elokuvakäynnin kuvaus voi vedota keneen tahansa, joka on kokenut epävarmuutta oudossa ympäristössä.
Miten tämä ja tämä asia hoidetaan, miten tässä tilanteessa käyttäydytään, kaikki tuntuvat olevan kuin kala vedessä, minä tässä yksin ja neuvottomana...
Näitä kuvauksia Iijoki- sarjan alkupäässä on valtavasti, nuosi, ujo ja epävarma poika/nuorimies hämillään ja häpeissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
"Niin köyhistä, ettei edes jouluna syöty kinkkua..."
Öh, jos ruuasta on puutetta, tuskin joulupöydännkunkun puute mikään suuri puute on?
Ilmeisesti jollekin pitää selittää asiat perusteellisesti, että menisi tajuntaan. Ongelma ei ollut yhden päivän ruoka. Mutta köyhyyttä kuvaa se, että edes vuoden suurimpana juhlapäivänä ei ollut varaa vähän parempaan ruokaan, joka (kinkku) ei nyt kuitenkaan ole liharuoista mistään kalleimmasta päästä.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut enkä lue, mutta joitain kirjoihin perustuvia elokuvia yrittänyt katsoa. Pelkkää kiroilua, ryyppäämistä, nai*mista ja saunomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
"Niin köyhistä, ettei edes jouluna syöty kinkkua..."
Öh, jos ruuasta on puutetta, tuskin joulupöydännkunkun puute mikään suuri puute on?
No jos muissa taloissa kinkku on pöydässä ja itsellä ei siihen ole varaa, niin on kai se yksi statussymboli? Omassa lapsuudessani meillä ei ollut telkkaria, koska vanhempieni oli pakko säästää kaikesta ja tämä koski myös telkkarin hankintaa ja tv-lupamaksua. Koulussa sitä sitten yritti aina selitellä kavereille, että meillä ei ole telkkaria, koska vanhempien mielestä on parempaa ajanvietettä lukeminen ja ulkona kirmaaminen. Siitä huolimatta sain kuulla välistä olevani lestadiolainen, välistä köyhä ja välistä asteekki.
Asteekki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut enkä lue, mutta joitain kirjoihin perustuvia elokuvia yrittänyt katsoa. Pelkkää kiroilua, ryyppäämistä, nai*mista ja saunomista.
Poikkeaako se jotenkin elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalon Iijoki-sarja kertoo siitä ajasta, jolloin omat isovanhempani olivat nuoria. Isovanhempani eivät halunneet juurikaan kertoa köyhyydestä tai kovista oloista. Päätalon kirjat avasivat minulle sitä aikaa ja nostan hattua sille sukupolvelle. Kun isovanhempani olivat niin köyhistä oloista maaseudulla, että edes jouluna ei syöty kinkkua, niin siihen nähden hoitajien valitus vuonna 2022 tuntuu irvokkaalta, että heidän palkallaan ei pääse ulkomaille kerran vuodessa.
Oman mummoni jäämistöstä löytyi aikoinaan kirje, jossa lähettäjä kertoi laittaneensa omat lapsensa "auksooniin". Kirjeessä luki myös jotenkin näin: "Olen murheen murtama, sen arvannet, mutta pula kaikesta on siksi kova koettelemus, että muuhun ratkaisuun en voinut päätyä." En sanaa silloin ymmärtänyt, mutta myöhemmin lukiessani Päätaloa hän kuvaili hyvin yksityiskohtaisesti "auksuunin" mikä siis arvatenkin tarkoittaa samaa asiaa. Lapset myytiin eniten tarjoavalle vuoden ajaksi rengin hommiin. Tällaisia tarinoita kun ajatuksella ja sydämellä lukee, ovat tosiaan lakkoilut ja työsulut (puolin ja toisin) turhaa ininää.
"Ihmisauksuuni" eli huutokauppa oli kunnan järjestämä tilaisuus, ja elätin sai se, joka tarjosi vähiten.
Eli maksaja oli kunta, joka maksoi sille, joka otti lapsen/vaivaisen/vanhulsen elätettäväkseen.
Halvimpia tarjouksia annettiin töihin kykenevistä lapsista, jotka usein joutuivat käytännössä orjiksi, joskin joissain paikoissa voitiin pitää kuin omaa lasta.
Näitä myytyjä sanottiin huutolaisiksi.
Oma isoisäni(s. 1898)joutui huutolaiseksi 9- vuotiaana isänsä kuoltua.
Huutolaisten kohtelu vaihteli.
1. huutolaispaikassa isoisääni piestiin niin pahoin, että kunta vaihtoi hänet toiseen taloon sivullisten valitettua asiasta.
Voiko joku perustella, miksi asiallinen vastaus:
"Ainakaan hän ei ollut erityisen taitava tiivistämään kerrontaansa."
on moden toimesta poistettu?
Järkyttävää sensurointia!
Päätaloa pidettiin yleisesti huonona kirjailijana ja kirjallisuusarvostelijat tylyttivät niitä - Päätalon romaanit eivät kaksisia olekaan. Silti kansan syvät rivit noita osti. mm. Kekkonen joka oli samoilta "selkosilta" ja ajoilta luki innokkaasti kaikki Päätalot.
Myöhemmin, Iijoki-urakan edetessä osa arvostelijoista rupesi näkemään monoliittisissa muistelmissa jotain arvoakin. JP Roos elämänkertakokoelmassaan "Suomalainen elämä" ylistää Päätaloa ja kertoo että Iijoki-sarja on erittäin harvinainen tavallisen ihmisen elämänkerta. Päätalo nähdään nykyään uudessa valossa.
Luen mielelläni ja täytyy myöntää että jotenkin nautin Päätalon hitaasti etenevästä tekstistä, vaikka sekä murre että maailma oli helsinkiläispojalle aika vierasta.
Viime kesänä piipahdin metsämuseo Lustossa jossa oli paljon kuvia, esineitä ja muistoja metsäkämppien elämästä, kyllä se on ollut kuin toiselta planeetalta. Päätalo noitakin aikoja kuvasi.
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku perustella, miksi asiallinen vastaus:
"Ainakaan hän ei ollut erityisen taitava tiivistämään kerrontaansa."
on moden toimesta poistettu?
Järkyttävää sensurointia!
Mode on erityisen taitava tiivistämään vastauksia.
Päätalon ansiosta minä haluaisin mennä katsomaan Taivalkoskea, Päätalon kotia, Jalavan kauppaa jne... tällaista himoa ei ole ollut ennen. Jotain Päätalo on minussa sytyttänyt, vaikka hänen kirjansa ovat - kuten jo aiemmin on sanottu - hitaita, täynnä kiroilua eikä »kieliopillisesti» kovin kaksisia suorituksia.
Emmehän tätä Lainan murretta ole kuulleet. Luin juuri Etelä-Savon murrekirjaa ja siellä käy ilmi, että jopa eri kylilläkin samassa maakunnassa on erilaisia ilmaisuja.