Lue keskustelun säännöt.
Mies on eronnut 7 vuotta sitten, ex kiukuttelee edelleen siitä että he erosivat
24.05.2022 |
Lapsille (nyt jo teini-ikäisille) kuulemma rankkaa viikko-viikko systeemi, kun voisivat edelleen olla ydinperhe ja mies "pilasi kaiken". Milloin tämä loppuu vai loppuuko koskaan? Ja mietin sitäkin, että miksi minä ahdistun tästä vaikka asiat ovat mieheni kanssa hyvin. En varsinaisesti koe, että ex voisi jotenkin pilata suhteemme, mutta joka kerta tulee sellainen epäuskoinen olo, että miten tämä voi vielä jatkua.
Pystytkö jotenkin ymmärtämään exää tai toimisitko itse noin? Missä vaiheessa menneisyydestä pitää päästää irti?
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on vaan laitettava tiukat rajat sille exälle. Jos lapset ovat jo teinejä, niin eihän vanhemmilla edes ole juuri mitään asioita, mistä tarvitsee olla yhteydessä.
Arkiset asiat tai mitä joku tekee, eivät kuulu exälle. Kumpikin vanhempi hoitaa lapset omalla viikollaan ja tekee päätökset sillä viikolla.
Minulla on hankala ex, joka ei vaan millään ymmärtänyt, että minun ja nykyisen perheeni elämä ei hänelle kuulu. Kyllä se vaikutti meidän elämään niin, että minä ärsyynnyin exän ilkeilyistä. Sitten päätin, että nyt saa loppua. Otin vanhaan puhelimeeni toisen numeron ja annoin sen numeron exälle. Kerroin, että nyt muuttuu asiat ja jollei hän lakkaa häiritsemästä, otan yhteytettä poliisiin (hän soitteli myös öisin, en tietenkään vastannut). Tuota puhelinta pidän äänettömällä ja noin kerran viikossa katson, onko siellä mitään. En vastaa mihinkään, mihin ei ole aivan pakko. Tämä on toiminut. Harmittaa etten aiemmin tehnyt tätä.
En näe asiaa aivan samalla lailla. Lapsen toinen vanhempi on sitä mieltä, että 14-vuotias saa juoda kavereiden kanssa muutaman kaljan ja olla ulkona aamuyöhön. En ole, enkä tule olemaan samaa mieltä ja takuulla kontrolloin muun muassa tätä asiaa. Jos pariskunta on perhettä puuhatessaan ja pientä lasta kasvattaessaan sopinut tietyistä kasvatusperiaatteista, niin ei todella ole kontrolloimista haluta pitää näistä kiinni myös eron jälkeisessä arjessa. Eihän siitä tule yhtään mitään, että toisessa kodissa paikataan viikot edellisen viikon unenpuutetta, tekemättömiä läksyjä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on vaan laitettava tiukat rajat sille exälle. Jos lapset ovat jo teinejä, niin eihän vanhemmilla edes ole juuri mitään asioita, mistä tarvitsee olla yhteydessä.
Arkiset asiat tai mitä joku tekee, eivät kuulu exälle. Kumpikin vanhempi hoitaa lapset omalla viikollaan ja tekee päätökset sillä viikolla.
Minulla on hankala ex, joka ei vaan millään ymmärtänyt, että minun ja nykyisen perheeni elämä ei hänelle kuulu. Kyllä se vaikutti meidän elämään niin, että minä ärsyynnyin exän ilkeilyistä. Sitten päätin, että nyt saa loppua. Otin vanhaan puhelimeeni toisen numeron ja annoin sen numeron exälle. Kerroin, että nyt muuttuu asiat ja jollei hän lakkaa häiritsemästä, otan yhteytettä poliisiin (hän soitteli myös öisin, en tietenkään vastannut). Tuota puhelinta pidän äänettömällä ja noin kerran viikossa katson, onko siellä mitään. En vastaa mihinkään, mihin ei ole aivan pakko. Tämä on toiminut. Harmittaa etten aiemmin tehnyt tätä.
En näe asiaa aivan samalla lailla. Lapsen toinen vanhempi on sitä mieltä, että 14-vuotias saa juoda kavereiden kanssa muutaman kaljan ja olla ulkona aamuyöhön. En ole, enkä tule olemaan samaa mieltä ja takuulla kontrolloin muun muassa tätä asiaa. Jos pariskunta on perhettä puuhatessaan ja pientä lasta kasvattaessaan sopinut tietyistä kasvatusperiaatteista, niin ei todella ole kontrolloimista haluta pitää näistä kiinni myös eron jälkeisessä arjessa. Eihän siitä tule yhtään mitään, että toisessa kodissa paikataan viikot edellisen viikon unenpuutetta, tekemättömiä läksyjä jne.
Jokaisella on oikeus elää tavallaan. Jos toinen vanhempi on eri mieltä kasvatusperiaatteista, niin hänellä on siihen oikeus. Ihan sama oikeus kuin sinulla pitää kiinni omista periaatteistasi.
Sopimukset muuttuvat. Avioliittosopimus on jo peruttu. Samoin yhteiset lastenkasvatussopimukset voidaan perua.
Olet kontrolloiva, jos puutut yhtään siihen, mitä toinen omassa kodissaan tekee.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on eronnut 8 vuotta sitten, minä tulin kuvioon vasta vuosia sen jälkeen. Silti tämä eksä edelleen tekee kiusaa ja on hankala, vaikka ero tapahtui hänen sivusuhteensa takia. Mistä näistä hulluista tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on vaan laitettava tiukat rajat sille exälle. Jos lapset ovat jo teinejä, niin eihän vanhemmilla edes ole juuri mitään asioita, mistä tarvitsee olla yhteydessä.
Arkiset asiat tai mitä joku tekee, eivät kuulu exälle. Kumpikin vanhempi hoitaa lapset omalla viikollaan ja tekee päätökset sillä viikolla.
Minulla on hankala ex, joka ei vaan millään ymmärtänyt, että minun ja nykyisen perheeni elämä ei hänelle kuulu. Kyllä se vaikutti meidän elämään niin, että minä ärsyynnyin exän ilkeilyistä. Sitten päätin, että nyt saa loppua. Otin vanhaan puhelimeeni toisen numeron ja annoin sen numeron exälle. Kerroin, että nyt muuttuu asiat ja jollei hän lakkaa häiritsemästä, otan yhteytettä poliisiin (hän soitteli myös öisin, en tietenkään vastannut). Tuota puhelinta pidän äänettömällä ja noin kerran viikossa katson, onko siellä mitään. En vastaa mihinkään, mihin ei ole aivan pakko. Tämä on toiminut. Harmittaa etten aiemmin tehnyt tätä.
En näe asiaa aivan samalla lailla. Lapsen toinen vanhempi on sitä mieltä, että 14-vuotias saa juoda kavereiden kanssa muutaman kaljan ja olla ulkona aamuyöhön. En ole, enkä tule olemaan samaa mieltä ja takuulla kontrolloin muun muassa tätä asiaa. Jos pariskunta on perhettä puuhatessaan ja pientä lasta kasvattaessaan sopinut tietyistä kasvatusperiaatteista, niin ei todella ole kontrolloimista haluta pitää näistä kiinni myös eron jälkeisessä arjessa. Eihän siitä tule yhtään mitään, että toisessa kodissa paikataan viikot edellisen viikon unenpuutetta, tekemättömiä läksyjä jne.
Jokaisella on oikeus elää tavallaan. Jos toinen vanhempi on eri mieltä kasvatusperiaatteista, niin hänellä on siihen oikeus. Ihan sama oikeus kuin sinulla pitää kiinni omista periaatteistasi.
Sopimukset muuttuvat. Avioliittosopimus on jo peruttu. Samoin yhteiset lastenkasvatussopimukset voidaan perua.
Olet kontrolloiva, jos puutut yhtään siihen, mitä toinen omassa kodissaan tekee.
Eri
Siihen puuttuu sitten seuraavaksi LASU tai poliisi jos se exän muistuttelu ja ilmeiseen laiminlyöntiin puuttuminen "nalkuttamalla" ei tee vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on eronnut 8 vuotta sitten, minä tulin kuvioon vasta vuosia sen jälkeen. Silti tämä eksä edelleen tekee kiusaa ja on hankala, vaikka ero tapahtui hänen sivusuhteensa takia. Mistä näistä hulluista tietää?
kuinka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
En ole etäisä, enkä edes mies. Puhun vain siitä, miten asiat ovat. Vaikka vastuu olisi 50 %, niin SILTI etävanhemman ei ole pakko ottaa lasta luokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on vaan laitettava tiukat rajat sille exälle. Jos lapset ovat jo teinejä, niin eihän vanhemmilla edes ole juuri mitään asioita, mistä tarvitsee olla yhteydessä.
Arkiset asiat tai mitä joku tekee, eivät kuulu exälle. Kumpikin vanhempi hoitaa lapset omalla viikollaan ja tekee päätökset sillä viikolla.
Minulla on hankala ex, joka ei vaan millään ymmärtänyt, että minun ja nykyisen perheeni elämä ei hänelle kuulu. Kyllä se vaikutti meidän elämään niin, että minä ärsyynnyin exän ilkeilyistä. Sitten päätin, että nyt saa loppua. Otin vanhaan puhelimeeni toisen numeron ja annoin sen numeron exälle. Kerroin, että nyt muuttuu asiat ja jollei hän lakkaa häiritsemästä, otan yhteytettä poliisiin (hän soitteli myös öisin, en tietenkään vastannut). Tuota puhelinta pidän äänettömällä ja noin kerran viikossa katson, onko siellä mitään. En vastaa mihinkään, mihin ei ole aivan pakko. Tämä on toiminut. Harmittaa etten aiemmin tehnyt tätä.
En näe asiaa aivan samalla lailla. Lapsen toinen vanhempi on sitä mieltä, että 14-vuotias saa juoda kavereiden kanssa muutaman kaljan ja olla ulkona aamuyöhön. En ole, enkä tule olemaan samaa mieltä ja takuulla kontrolloin muun muassa tätä asiaa. Jos pariskunta on perhettä puuhatessaan ja pientä lasta kasvattaessaan sopinut tietyistä kasvatusperiaatteista, niin ei todella ole kontrolloimista haluta pitää näistä kiinni myös eron jälkeisessä arjessa. Eihän siitä tule yhtään mitään, että toisessa kodissa paikataan viikot edellisen viikon unenpuutetta, tekemättömiä läksyjä jne.
Jokaisella on oikeus elää tavallaan. Jos toinen vanhempi on eri mieltä kasvatusperiaatteista, niin hänellä on siihen oikeus. Ihan sama oikeus kuin sinulla pitää kiinni omista periaatteistasi.
Sopimukset muuttuvat. Avioliittosopimus on jo peruttu. Samoin yhteiset lastenkasvatussopimukset voidaan perua.
Olet kontrolloiva, jos puutut yhtään siihen, mitä toinen omassa kodissaan tekee.
Eri
Siihen puuttuu sitten seuraavaksi LASU tai poliisi jos se exän muistuttelu ja ilmeiseen laiminlyöntiin puuttuminen "nalkuttamalla" ei tee vaikutusta.
Tuossa esimerkissä kyllä. Mutta yleensä ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen puuttua eksänsä asioihin, puuttuvat myös asioihin, joista ei lasuja tehdä.
Minun eksäni oli tällainen. Hän yritti määräillä, mihin kellonaikaan lasten olisi pitänyt tehdä läksyt minun kotonani. Sama koski miljoonaa muutakin asiaa.
Eksäni oli tosin mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
En ole etäisä, enkä edes mies. Puhun vain siitä, miten asiat ovat. Vaikka vastuu olisi 50 %, niin SILTI etävanhemman ei ole pakko ottaa lasta luokseen.
Ai, että jos toisella on mahdollisuus p*rseillä koska laki antaa siihen eväät, niin asiasta ei saa edes yrittää neuvotella vaan kaikki p*ska mikä ei ole suoranaisesti rikollista pitää vaan mukisematta niellä?
Onnea vaan valitsemallasi tiellä. Älä ihmettele, jos jotkut muut näkee tuon vähän toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
En ole etäisä, enkä edes mies. Puhun vain siitä, miten asiat ovat. Vaikka vastuu olisi 50 %, niin SILTI etävanhemman ei ole pakko ottaa lasta luokseen.
Ai, että jos toisella on mahdollisuus p*rseillä koska laki antaa siihen eväät, niin asiasta ei saa edes yrittää neuvotella vaan kaikki p*ska mikä ei ole suoranaisesti rikollista pitää vaan mukisematta niellä?
Onnea vaan valitsemallasi tiellä. Älä ihmettele, jos jotkut muut näkee tuon vähän toisin.
No kerropa minulle, mitä sinä voit asialle tehdä, jos etäisä haluaa lähteä golfaamaan tai lomalle omalla lastenhoitoviikollaan?
Voit nalkuttaa, nalkuttaa ja nalkuttaa, mutta mies silti lähtee golfaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
En ole etäisä, enkä edes mies. Puhun vain siitä, miten asiat ovat. Vaikka vastuu olisi 50 %, niin SILTI etävanhemman ei ole pakko ottaa lasta luokseen.
Asia ei mene ihan noin. Vaikket olisi alaikäisen huoltaja edes ollenkaan, olet vain aikuinen kenen huoltoon lapsi on luotettu, syyllistyt heitteillejättöön jos et saavu paikalle sovitusti huolehtimaan lapsesta. Eli jos mies on valinnut lähteä baariin tai naisystävän luokse yöksi kun 13 -vuotias pyöräilee hänen kotiinsa sovittuna ajankohtana, syyllistyy mies heitteillejättöön. Ei se äiti, joka lähti ulkomaanmatkalle ilmoittamanaan ajankohtana kun lapsen asuinpaikan vaihdoksesta oli sovittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä erosta on kuusi vuotta ja me ollaan seurustelu kolme vuotta. Miehen eksä yrittänyt pistää hiekkaa rattaisiin koko kolme vuotta. Välillä rauhallisempaa. Hupaisaa, että tällä eksällä on myös uusi kumppani. Sai myös erossa kivan pienen käsirahan.
Onko nyt näin, että kaikki nämä exät ovat elelleet miehensä siivellä, vai mikä tämä on tämä ajatus jostain mystisistä rahoista mitä he ovat erossa vieneet mukanaan? En toki pyöri missään vanhan rahan piireissä, mutta tuttavapariskunnista kaikki ovat molemmat työelämässä ja käyttävät molemmat rahansa perheen yhteiselämään. Palkkatyön päälle valtaosa tuntemistani naisista tekee perheensä hyväksi vielä toisen työpäivän kotiin saavuttuaan.
Oma exäni on hyvinkin saattanut syöttää nykyiselle naiselleen pajunköyttä minun saamista muhkeista käsirahoista. Mutta tosiasiassa käytimme molemmat palkkamme yhteisiin kuluihin, omistimme puoliksi sekä talon, että siihen liittyvän lainan ja otin lähtiessäni mukaani vain osuuteni talosta, irtaimisto ja auto jäi miehelle, koska en jaksanut hänen kanssaan inttää rahasta. Ihan sama, hän sitä rakastaa, en minä
Nyt kun ei enää tarvitse tuhlata kalliiseen MC mansioniin, autoihin ja elektroniikkaan, säästyy tililleni ensimmäistä kertaa joka palkasta kolmannes..Mies joka tilittäisi mulle exänsä avioliiton päättyessä 'viemistä' rahoista olis Major Red flag. Joko typerys joka ei osannut suojata massejaan onnen onkijalta tai todennäköisemmin vaan epämiellyttävä pavunlaskija, joka laskee joka pennin mitä on vaikka äitiysloman aikana maksanut kumppania 'enemmän'. Mitähän se kertoilisi minusta seuraavalle jos eroaisimme..? Avioliitto on yhteisponnistus, jos siihen tullaan jo valmiiksi kerätty omaisuus mukana (joka on kuitenkin melko harvinaista kun ollaan perheen perustamisiässä) olisi varmaan viisautta tehdä avioehto.
Monesti mies puhuu entisestään huonoa koska ajattelee et se on se mitä uus haluaa kuulla. Monesti haluukin.
M44Minusta se on huono merkki, jos exää haukkuu. Oli nainen tai mies. Siinä saa sen kuvan että asioita on jäänyt käsittelemättä.
Entä jos alat itsekin huomaamaan, että ex on juuri sellainen, mitä sulle on kerrottu?
Ei se ex meillä asu tai edes käy. Mies joskus joutuu jossain asiassa vastaamaan (yhteinen lapsi heillä), mutta ne hoituu yhdellä viestillä ja sitten on taas hiljaista vuoden.
Ei ole miehellä helppoa eksä yrittää hallita noin pitkään eron jälkeen ja nykyinen yrittää vaatia että on ainoa nainen kenen kanssa mies on tekemisissä tai edes puhuu
Kontrollointi on tympeää ja sille on syytä asettaa rajat. Mutta syyllistämiselle on aika rajallisesti tehtävissä. Jotkut ihmiset näkevät sen niin, että ydinperhe on paras perhemalli ja avioliitto on tarkoitettu pysyväksi. Tällaiset ihmiset pettyy jos puoliso haluaakin hajottaa perheen ja elämänsuunnitelmat menee uusiksi, eikä se pettymys kaikilla ikinä helpota, koska siihen pysyvään avioliittoon ja perheeseen oli vain se yksi mahdollisuus jota ei saa enää takaisin. Katkeruus pilatusta elämästä ei välttämättä koskaan helpota. Tätä on joskus mahdotonta ymmärtää, jos oma elämänasenne on kertakäyttöavioliittoja kohtaan ymmärtäväisempi.
Ihmiselle itselleen olisi toki parempi päästää irti. Mutta kukaan ulkopuolinen ei siihen voi pakottaa. Etkä myöskään voi määrätä, ettei miehesi ex saisi puhua pettymyksestään koska ne tunteet ovat sinulle ja miehellesi kiusallisia. Miehesi on eronnut ja sinä olet valinnut kumppaniksi eronneen miehen, ne nyt on vaan päätöksiä joiden kanssa teidän molempien täytyy elää. Ei kukaan ole luvannut, että puolison vaihtaminen ja uusperhe-elämä on koko ajan kivaa.
Meillä on ollut vuoroviikot kymmenisen vuotta. Viime vuosina parinkin viikon vaihtovälejä on ollut. Joustettu ollaan puolin ja toisin. Mä ihmettelen tosi paljon sitä, että näitä vuoroviikkoja tuntuu olevan paljon myös sellaisilla erovanhemmilla, jotka eivät ensinnäkään tule lainkaan toimeen keskenään ja/tai ovat vielä aivan eri linjoilla esim. kasvatuksen suhteen. Kai kaiken, myös vuoroviikkojärjestelyn, lähtökohtana tulisi olla lasten paras? Miten se on lasten parhaaksi, jos heidän elämänsä muuttuu aina viikon välein aivan erilaiseksi, eivätkä heidän vanhempansa edes pysty kommunikoimaan keskenään vaan tekevät sen joko riidellen tai lapsiaan välikäsinä käyttäen? Todella omituinen ilmiö ja todella erikoista keskustelua tässäkin ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
En ole etäisä, enkä edes mies. Puhun vain siitä, miten asiat ovat. Vaikka vastuu olisi 50 %, niin SILTI etävanhemman ei ole pakko ottaa lasta luokseen.
Ai, että jos toisella on mahdollisuus p*rseillä koska laki antaa siihen eväät, niin asiasta ei saa edes yrittää neuvotella vaan kaikki p*ska mikä ei ole suoranaisesti rikollista pitää vaan mukisematta niellä?
Onnea vaan valitsemallasi tiellä. Älä ihmettele, jos jotkut muut näkee tuon vähän toisin.
No kerropa minulle, mitä sinä voit asialle tehdä, jos etäisä haluaa lähteä golfaamaan tai lomalle omalla lastenhoitoviikollaan?
Voit nalkuttaa, nalkuttaa ja nalkuttaa, mutta mies silti lähtee golfaamaan.
oukei. kiitos tästä perspektiivistä. Olen aina hämmästellyt mistä näitä vaikeita exiä tuntuu löytyvän joka Tiinan ja Tainan miehen menneisyydestä, mutta nyt ymmärrän. Se, että se yhteisen lapsen äiti penää isältä kasvatusvastuuta ja osallisuutta sen lapsen elämään ON siis juuri sitä kontrollointia ja joutavaa nalkutusta. Luoja varjele, että se haahka häiritsisi Tiinan tai Tainan pesänrakennusta tai ikuista vappua vaatimuksillaan miehen entiseen elämään kuuluvan lapsen suhteen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltäkin löytyy katkera ex. Vaikka hän oli se, joka petti ja jätti. En usko, että hän vihaa juuri minua (olen miehen uusi puoliso), vaan hän haluaisi pitää ex-miehensä ylipäätään sinkkuna, että voi helpommin määräillä häntä.
Kysyn sinultakin miten se määräily tulee ilmi?
Tarvitseeko miehesi siis kumppanin taistelemaan omat taistelunsa (ja mitä ne sitten ovat)? Miksi hän ulkoistaa omat (ilmeisesti) lasten kasvatukseen liittyvät kiistansa sinulle?
Kukaan ei vastaa, koska tarkemmin mietittyään kontrollointi ilmenee näin:
-äiti laittaa isälle viestillä, että lapsi on ollut klo 3 yöllä somessa; noudattaisitte nukkumaanmenoaikoja pliis
-äiti ilmoittaa, että wilmassa on ollut jo viikon tieto liikuntatunnin uimahallikäynnistä, miksi siis lapsella ei ollut mukanaan uimahousuja
-äiti kysyy voisiko isä vaihteeksi ostaa rukkaset kadonneiden tilalle
-mies ei maksa sovittua elatusmaksua
-mies siirtää sovittua viikkovaihtopäivää kolmatta kertaa peräkkäin koska sählyjoukkueen pelimatka --> kontrolloiva ex protestoi tätä
-mies ilmoittaa ilmoitusluontoisesti, ettei voikaan ottaa itselleen osuvalla juhannusviikolla lasta koska on varannut matkan. Äidin pitäessä kiinni aikatulusta on hän kontrolloiva ex. Itse sain kerran kuulla lapsen suulla, että isä kumppaneineen oli tuollaisessa tilanteessa ihmetellyt, että miksei muutos sopinutkaan kun "eihän niillä koskaan ole edes mitään suunnitelmia". Ehkei ihan näinkään, vaan emme tee heille tiliä suunnitelmistamme vaan suunnittelemme sovitun viikko-viikko ohjelman puitteissa.
Noista kahdesta viimeisestä: turha sinun on pitää kiinni aikatauluista, koska et asialle mitään mahda. Etäisän ei ole pakko ottaa lapsia. Hän voi muuttaa aikatauluja miten haluaa.
Olet siis kontrolloiva, kun nalkutat, vaikka ainut vaihtoehtoa on hyväksyä muutokset.
En ota kantaa siihen, mikä on oikein, vasn siihen, mikä on fakta.
kas, etäiskä saapui palstalle. Tiedätkö, etteivät kaikki isät -omasta tahdostaan- ole etä-isiä. Ja siitäkin huolimatta, että on yhdessä sovittu yhteishuoltajuudesta, on monelle jäänyt vähän epäselväksi se, että eron jälkeen yhteishuoltajuudessa se vastuu onkin ihan kokonaiset 50% iskän. Ei enää vain 10% kuten siinä yhteiselämän aikana.
Vaikka periaatteessa kiinnostaisi, en silti testaa tuleeko nalkutusta ja kontrollointia jos itse toimisin samalla lailla kuin toinen huoltaja. En halua turhaa riitaa ja vääntöä, lapsen vuoksi.
En ole etäisä, enkä edes mies. Puhun vain siitä, miten asiat ovat. Vaikka vastuu olisi 50 %, niin SILTI etävanhemman ei ole pakko ottaa lasta luokseen.
Asia ei mene ihan noin. Vaikket olisi alaikäisen huoltaja edes ollenkaan, olet vain aikuinen kenen huoltoon lapsi on luotettu, syyllistyt heitteillejättöön jos et saavu paikalle sovitusti huolehtimaan lapsesta. Eli jos mies on valinnut lähteä baariin tai naisystävän luokse yöksi kun 13 -vuotias pyöräilee hänen kotiinsa sovittuna ajankohtana, syyllistyy mies heitteillejättöön. Ei se äiti, joka lähti ulkomaanmatkalle ilmoittamanaan ajankohtana kun lapsen asuinpaikan vaihdoksesta oli sovittu.
Yllämainituissa esimerkeissä isä oli ilmoittanut, että hänellä on matka. Ei se ole ohari eikä heitteillejättö, koska hän on ilmoittanut asiasta ennakkoon. Vai onko sinulla lähde, jossa joku on saanut syytteen tällaisesta?
Meillä se on ex-mies. Itse lähti, mutta ei hyväksy sitä että vanhassa perheessä on uusi mies hänen tilalla.