Mies haluaisi sivusuhteen

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama tilanne. Vaimo ei suostu tähän järjestelyyn ja mietin eroa. Ei riitä kerran kahdessa viikossa minulle ja tuntuu naurettavalta, että parisuhteessa joutuu masturboimaan.

En halua pettää, joten ero alkaa näyttämään todennäköiseltä.

Vaikka teillä lestadiolaisilla taitaa olla masturbointikielto, niin eikö eroaminenkin olisi syntiä?

Vierailija kirjoitti:

Olet siis itse sitä mieltä, että miehen pitäisi tyytyä sun tahtiin ja olla yhtä tyytyväinen ja onnellinen kuin ennenkin?

Sulla on 3 vaihtoehtoa, valitse itsellesi niistä sopivin:

-"pakotat" itsesi miehen tahtiin ja olet estottomampi seksissä

-hyväksyt sivusuhteen

-eroat

Miehellä on 3 vaihtoehtoa, joista voi valita sopivimman: 

- "pakottaa" itsensä naisen tahtiin ja pidättäytyä seksistä

- masturboida

- erota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä avoin suhde on tuonut  pelkästään positiivisia asioita parisuhteeseen. Antanut elämäniloa ja energiaa molemmille, sekä lähentänyt meitä puolisoina, kun toista ei ota enää itsestäänselvyytenä. Oma kumppani on haluttavampi, kun muutkin haluavat häntä. 

Kun on avoimeen suhteeseen ryhtynyt, sitä lähinnä vain miettii, että miksi ei ryhtynyt siihen aikaisemmin. Suljettu suhde näyttäytyy itselleni nyt aika toksiselta parisuhteen muodolta, jossa rakkaudeksi kutsutaan kumppanin kahlitsemista. En ymmärrä millä perusteella sitä voi ajatella, että parisuhteessa on omistusoikeus toisen kehoon ja seksuaalisuuteen. 

Seksuaalisuus on valtava voiman lähde, joka liian monella näivettyy pitkässä suhteessa. Seksuaalisuus on ilottelua, hauskanpitoa, kehollisuutta ja elämästä nautiskelua, ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Meillä on vain tämä yksi elämä. 

Sinun suljettu suhteesi on voinut olla tuollainen, mutta suurin osa muista ei ajattele suhteestaan noin. Vaikka olen ollut mieheni kanssa yli 33 vuotta niin seksi on yhä parhaita asioita suhteessamme. Tarve leimata muiden suhteita, avioliittoja ja seksiä kertovat paljon sinusta, mutta ei juuri mitään muista. Ylimielisyys ja ylemmyydentunne on aina merkki alemmuudentunteista, ehkä myös kateudesta.

Onneksi olkoon, jos sinulla on elävä ja himokas seksielämä oman puolisosi kanssa vielä 33 vuoden jälkeen. Väittäisin kuitenkin, että olet aika pienessä vähemmistössä. Suurin osa elää suhteessa, jossa seksiä harrastetaan koska sen jollain lailla katsotaan kuuluvan parisuhteeseen, mutta varsinaista himoa ei enää tunneta. 

Olet väärässä. Pitkissä avioliitoissa on seksielämä yleensä hyvää, tämä tulee esille yli 20 vuotta kestäneissä liitoissa, jotka koetaan onnelliseksi. Tästä on tehty suomalainen tutkimuskin. 

Kuuntelin kerran automatkalla pitkän ohjelman avoimesta suhteesta kirjan kirjoittaneen naisen ajatuksista. Suurin osa ohjelmasta käsitteli sitä, miten vahingollinen tavallinen, suljettu suhde on. Tällaisilla mielipiteillä saa kyllä julkisuutta, mutta mihinkään tosiasioihin ja tutkimuksiin ei näköjään tarvitse vedota, vaikka kyseessä olisi "tietokirja". 

Tämä ihmetyttää, vaikka ymmärrän, että tietyille ihmisille avoin suhde voi sopia oikein hyvin. Aivan kuten monet muutkin elämäntavat, jotka eivät kuitenkaan itselleni sopisi. Kun moititaan muita ahdasmielisiksi ja samanaikaisesti itse osoitetaan omaa ahdasmielisyyttä, niin hölmöltähän se vähintään kuulostaa.

Kukaan ei ole pakottamassa sinua tai ketään muutakaan avoimeen suhteeseen. Monet ovat tyytyväisiä suljettuun suhteeseen, koska se luo ehkä jonkinlaista turvallisuuden tunnetta. Itse kritisoin lähinnä vain sitä pikkumaisuutta, miten yksittäisiin hairahduksiin suhtaudutaan. Sanoisinpa, että aika monta turhaa avioeroa on tapahtunut näiden tiimoilta. On suoraan sanoen aika hirveää, että esim. puoliso joka tekee suunnilleen kaiken perheensä eteen tuomitaan "moraalittomaksi paskiaiseksi", jos sattuu eksymään pikkujouluissa toisen matkaan. Tätä minun on vaikea ymmärtää.

Tuossa viestissähän nimitit suljettua suhdetta toksiseksi ja puhuit kahleista ym. naurettavaa. Naurismaan aidatkin nauraa tuollaisille typeryyksille. Yrittäkää edes jotain vähän fiksumpaa, jos on pakko propagandaa harrastaa.

Jos ette itse ole saaneet aikaan hyvää ja tyydyttävää suhdetta yhden ihmisen kanssa kerrallaan, niin se ei tarkoita, etteivät muutkaan saa. 

HUOH! Siis sehän on vallan mahtavaa jos himoitsee vain ja ainoastaan yhtä ihmistä elämänsä loppuun saakka. Onneksi olkoon sille, joka sellaisen saavuttaa. Silti fakta on, että yli 60% on pettänyt parisuhteessaan, ja varmasti vielä suurempi osa on joskus haaveillut seksistä ulkopuolisen kanssa. Suljettu parisuhde on monelle kompromissi, jossa luovutaan seksistä muiden kanssa jotta saadaan vastineeksi ... niin mitä? Monelle suljetussa suhteessa elävälle on myös käsittämätön ajatus se, että myös avoin suhde voi olla onnistunut, rakastava ja läheinen. Sinunkin puheesta kuultaa läpi ajatus, että vain suljetut suhteet voivat olla onnellisia. Minulla on pitkä avioliitto, jossa on syvää rakkautta. Niin syvää, ettei sitä horjuta seksi muiden kanssa.

Olettaisin, että kuitenkin suurin osa meistä taviksista on samanlaisia kuin minä ja mieheni: mukavuudenhaluisia. Kun haluamme seksiä, haluamme sitä nyt, vaikka päällä olisi rönttövaatteet ja tukka sekaisin. Emme vaan jaksa alkaa soittelemaan ja sopimaan mitään treffejä ensi tiistaille, eiku mulle käykin vaan keskiviikko, vaan haluamme seksiä heti. Kun seksi on hyvää ja ihan tarpeeksi vaihtelevaa, mikähän ongelma sitä olisi harrastaa läheisimmän kanssa, joka on paitsi fyysisesti nyt tässä niin hänen kanssaan on jaettu kaikki muukin, miksi ei siis seksi.

Onko suhteemme siis tämän vuoksi suljettu ja mitä ihmettä sekin sitten tarkoittaa. Kyllä varmaan on molemmat olleet ihastuneita ja haaveilleet seksistä toisten kanssa, mutta taas se laiskuus pistää hantille lähteä seksiä ihan oikeasti jahtaamaan, kun tossahan sitä on. 

Koska asenne seksiin siis on se, että vaikka ihanaa, mukavaa, jne. niin ei kuitenkaan se ole koko maailmaa pyörittävä asia. Näin ollen, kun olet siellä pikkujouluissa ja pienessä känässä, totta kai joku saattaa houkuttaa. Mutta valitettavasti meidänlaiset tylsikset on jo yläasteella laskeneet yhteen, eli seksin hyödyt ja haitat. Pidemmällä aikavälillä, kumpi on siis kivempaa, herätä känniseksin jälkeen jossain missä lie vai kotoa ja - tadaa - käydä pesemässä hampaat ja harrastaa seksiä! 

Olemme lapseton pari ja meille on itsestään selvää, että jonkun yksittäisen panon vuoksi ei tietenkään suurella todennäköisyydellä menisi koko suhde uusiksi ja rikki. Mutta sitten on se toinen puoli, eli se, että onko ihan for real se pano sen arvoinen kuitenkaan, kaikkien mahdollisten seurausten jälkeen, joita tässä nyt ei osaa ottaa huomioonkaan ehkä?

Sivusuhteet ovat meille ihan mahdoton ajatus jo tuon ensimainitun vuoksi, ei hitto, hyvä, että saadaan pakka pysymään käsissä nytkään aikatauluksien suhteen. Ja musta se, että olisi vieressä joku vakituinen, ei ole avointa suhdetta, vaan polyamoriaa ja silloin sen sivusuhteen tyypin oikeudet on suhteessa samat kuin kummankin meistä. 

Myönnän, että ainut asia, jota itse paheksun, on juurikin se, että nämä avoimessa suhteessa olevat eivät usein ota huomioon heitä, jotka siinä suhteessa saavat joko olla sivussa tai muutoin pyörähtää samalla kuin pariskunta hehkuttaa syvää rakkauttaan ja onnellisuuttaan. Sultakin kiinnostaisi tietää, oletteko oikeasti aina varmistaneet, että suhteenne ulkopuoliselle tämä on ok ja kiinnostaako sua ollenkaan se, että jollekin ei ehkä olekaan + että tämä on asia, joka voi muuttua?

Tässä oli monia juttuja, joita itsekin allekirjoitan. Haluaisin joskus kuulla sen kolmannen osapuolen kertovan miten ihanaa on elää avoimessa suhteessa pariskunnan kanssa. Tällaista en kuitenkaan ole ainakaan julkisuudessa kuullut. Hyväksikäyttöä voi noihinkin liittyä, mutta sitä vain ei haluta tuoda esille.

Yleisen elämänkokemuksen pohjalta voidaan sanoa, että jos joku juttu esitetään liian hyvänä ollakseen totta, niin se ei ole totta. Ja mitä enemmän sitä mainostetaan, sitä varmempaa on, että jotain ikävää siihen liittyy, mutta siitä ei vain voi puhua. Elämä on kuitenkin elämää ilman mitään ideologisia linssejä sen päällä onko se aina niin hienoa ja ihanteellista vai ei.

Ei ole suhteen muodosta kiinni onko se onnellinen ja tyydyttävä, vaan niistä ihmisistä. On onnettomia suljettuja liittoja sitten moni avoimista suhteista voi olla sellainen, missä todellinen syy suhteen avaamiselle on, ettei puoliso ole seksuaalisessa mielessä ikinä oikeasti kiinnostunut. Ollaan siis menty kaveripohjalta naimisiin. Sellaisia liittoja on perinteisestikin ollut, toinen rakastaa ja toinen ei, paitsi ystävänä. Miksipä avoimen suhteen ihmiset niin paljon muista poikkeaisivat? Yhtä lailla kolmas voi tuntea olevansa hylätty tai sitten se aviopuoliso.

Lisäksi, jos molemmat rakastavat ja haluavat, seksi on tyydyttävää, niin mitä syytä seksiä on ulkopuolelta hakea? En ainakaan itse tarvitse mitään toiselta, kun oman miehen kanssa saa seksiä niin paljon kuin tahtoo ja se tyydyttää. Seksin määrä, laatu tai vaihtelunhalu on siis syynä suhteen avaamiseen eli oma suhde ei tyydytä on se pohjimmainen syy kuten ap:kin tapauksessa. Ei sitä tarvitse verhota mihinkään paremmuuden verhoon. Aikamoisen työn takana itselläni oli jo sinkkuna sekin, että löytyi mies, joka on omaan silmään komein ja seksissä samalla aaltopituudella, joten miten muka sellainen löytyisi kolmenneksi pyöräksi noin vain. 

Siis en näe avoimessa suhteessa mitään järkeä omalla kohdalla. Muut tehkööt mitä lystäävät. Ap:n kannattaa tarkasti miettiä onko tämä oikea juttu itselle. Muut eivät voi siihen kysymykseen vastata tai edes neuvoa, vaan tuoda vain esille omia näkemyksiään.

Meillä oli entisen mieheni kanssa seksiä vuosikausia oikeastaan aina hänen halutessaan (n. kerta viikossa). Itse olisin halunnut ehkä useamminkin. Por:n katselun myötä hän kuitenkin alkoi vaatia kivuliaita toimia, joista kieltäydyin. Seuraavaksi sitten olisi täytynyt antaa lupa toteuttaa noita asioista toisen naisen kanssa. Erosin mieluummin. Itseään ei tarvitse murentaa toisen toiveiden vuoksi. Kaikkea ei parisuhteessa voi vaatia saavansa. Ehkä hän on löytänyt toiveidensa naisen, mutta epäilen.

Seuraavaksi olisi tietty halunnut tuoda sen naisen kolmanneksi samaan sänkyyn ja sitten haaveillut videoinnista jne. Ei niille vaatimuksille välttämättä tule loppua. Aina voi vedota, että on se yksi elämä ja omat tarpeet on saatava tyydytettyä haluamallaan tavalla, muuten jää elämä elämättä.

Miksi joidenkin elämä pyörii seksin ympärillä?

Mä en voi ymmärtää näitä vastauksia. Tulee ihan paha mieli. Puolet vastaajista vaatii ihan tosissaan, että miehen on tapettava seksuaaliset halunsa loppuelämäksi. Ja asiasta puhuminenkin oli törkeää!?!

Mies selvästi rakastaa vaimoaan niin paljon, että haluaa jatkaa yhdessä vaikka seksielämä ei toimi. On vielä niin korkea moraali, että ei petä, vaan ottaa asian puheeksi. Tuossa voi sitten vaimo olla mukana tekemässä päätöstä, että erotaanko, tuleeko miehelle sivusuhde vai jatketaanko sinnittelyä nykysysteemillä.

Hyvä parisuhde toimii juuri noin. Ollaan rehellisiä ja puhutaan vaikeista asioista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi joidenkin elämä pyörii seksin ympärillä?

Seksi on luonnollinen osa parisuhdetta ja jokaisella on oikeus hellyyteen, läheisyyteen ja seksiin.  Ihanneyhdistelmä olisi nämä kaikki ja lisänä vielä sellainen rakkaus, ettei haluaisi ketään muita kuin kumppaninsa

Vierailija kirjoitti:

Olet siis itse sitä mieltä, että miehen pitäisi tyytyä sun tahtiin ja olla yhtä tyytyväinen ja onnellinen kuin ennenkin?

Sulla on 3 vaihtoehtoa, valitse itsellesi niistä sopivin:

-"pakotat" itsesi miehen tahtiin ja olet estottomampi seksissä

-hyväksyt sivusuhteen

-eroat

Ammattiauttajan käyttö on varsin yleinen ja toimiva ratkaisu

Vierailija kirjoitti:

Mä en voi ymmärtää näitä vastauksia. Tulee ihan paha mieli. Puolet vastaajista vaatii ihan tosissaan, että miehen on tapettava seksuaaliset halunsa loppuelämäksi. Ja asiasta puhuminenkin oli törkeää!?!

Mies selvästi rakastaa vaimoaan niin paljon, että haluaa jatkaa yhdessä vaikka seksielämä ei toimi. On vielä niin korkea moraali, että ei petä, vaan ottaa asian puheeksi. Tuossa voi sitten vaimo olla mukana tekemässä päätöstä, että erotaanko, tuleeko miehelle sivusuhde vai jatketaanko sinnittelyä nykysysteemillä.

Hyvä parisuhde toimii juuri noin. Ollaan rehellisiä ja puhutaan vaikeista asioista.

Seksi kuuluu rakkauteen. Rakastava ihminen ei edes halua seksiä muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassakaan mitään puutetta, vain ajatus siitä. Yli nelikymppisen miehen lisääntymisikä on ohi, siittiöt huonoa laatua. Tuollainen fantaiointi teinipoikien purkautumistahdista lähinnä säälittävää ja kertoo totaalisesta henkisestä kypsymättömyydestä. Puhumattakaan sen priorisointia.

Höpöhöpö. Nelikyppinen nainen alkaa olla loppusuoralla lisääntymismielessä, mutta mies vasta puolessa välissä. Siittiöitä ja kykyä riittää vielä 80v kun pitää itsensä kunnossa.

Tunteet ovat jo kuolleet kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en voi ymmärtää näitä vastauksia. Tulee ihan paha mieli. Puolet vastaajista vaatii ihan tosissaan, että miehen on tapettava seksuaaliset halunsa loppuelämäksi. Ja asiasta puhuminenkin oli törkeää!?!

Mies selvästi rakastaa vaimoaan niin paljon, että haluaa jatkaa yhdessä vaikka seksielämä ei toimi. On vielä niin korkea moraali, että ei petä, vaan ottaa asian puheeksi. Tuossa voi sitten vaimo olla mukana tekemässä päätöstä, että erotaanko, tuleeko miehelle sivusuhde vai jatketaanko sinnittelyä nykysysteemillä.

Hyvä parisuhde toimii juuri noin. Ollaan rehellisiä ja puhutaan vaikeista asioista.

Seksi kuuluu rakkauteen. Rakastava ihminen ei edes halua seksiä muiden kanssa.

Seksi nimenomaan kuuluu rakkauteen, eli jos rakastaa niin silloin myös haluaa kumppania seksuaalisesti. Jos halut loppuu, niin rakkaus on muuttunut kaveruudeksi. Silloin on pelkästään itsekästä yrittää sitoa toista.

-eri

Eiköhän nämä sivusuhdeuhkailut ole jo lopun alkua. Ukko yrittää kiristää lisää seksiä, kun ei vaivaudu tekemään varsinaisesti yhtään mitään asian eteen vaimonsa halujen heräämiseksi ja vaimoa yksinkertaisesti ei voisi mikään vähempää kiinnostaa. Mun kokemuksen mukaan tuossa kohtaa on jo moni muukin asia pielessä suhteessa ja ne vain oireilee haluttomuutena ja seksistä kiukutteluna.

Joko ne haudatut umpisolmut avataan tai sitten jatketaan eri teille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassakaan mitään puutetta, vain ajatus siitä. Yli nelikymppisen miehen lisääntymisikä on ohi, siittiöt huonoa laatua. Tuollainen fantaiointi teinipoikien purkautumistahdista lähinnä säälittävää ja kertoo totaalisesta henkisestä kypsymättömyydestä. Puhumattakaan sen priorisointia.

Höpöhöpö. Nelikyppinen nainen alkaa olla loppusuoralla lisääntymismielessä, mutta mies vasta puolessa välissä. Siittiöitä ja kykyä riittää vielä 80v kun pitää itsensä kunnossa.

Puhut pelkästään siittämisestä, joka sekin säilyy vain teoriassa.

Sen sijaan sivuitat täysin, että lapsen kasvatukseen kuluu n. 20 vuotta.

Jokainen sopii ne omat ehtonsa suhteelle ja ne sopii toiselle tai ei. Jos sovitaan että ei kolmatta pyörää niin ei se ole toisen kahlitsemista. Toinen on vapaa poistumaan suhteesta. Vai koetteko että toinen voi myös vaikka hankkia lapsen toisen kanssa ja siinäkin pitäisi vain nyökytellä koska onhan sekin toisen on päätös ja seksuaalisuuden ja kehon rajoittamista. Siis jokainen saa tottakai itse valita. Itse en hyväksyisi kolmatta pyörää vaikka ei itse tekisi seksiä mieli ja toinen saa päättää sitten mitä haluaa.

Mua kiinnostaa viedä tämä pidemmälle.

- panisiko mies ketä sattuu vai jotain vakkaria?

- tautiriski?

- rakastumisriski?

- mitä käy ap:n ja miehen seksielämälle?

- jos ap haluaa, saako hänkin etsiä muita miehiä? Ehkä hän haluaisikin heitä enemmän?

- entä jos ap alkaa haluta omaa miestään useammin?

Aikamoista soppaa ollaan keittämässä

Vierailija kirjoitti:

Miksi joidenkin elämä pyörii seksin ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii töiden ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii lasten ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii autojen ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii urheilun ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii tietokoneiden ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii ruuan ympärillä?

Miksi joidenkin elämä pyörii matkustamisen ympärillä?

Jne.

Ei ole yhtä oikeaa asiaa joka on jollekin tärkeä, osa on kiinnostuneita yhdestä tietystä asiasta ja osa kaikesta.

Ei tässä ole oikeaa ja väärää ratkaisua.

Toki jokainen järjellä varustettu ihminen ymmärtää sen, että pitkässä parisuhteessa tulee seksin kanssa muutoksia ja joskus halut voi olla kumppanin kanssa aivan eri lailla pidempäänkin.

Kuten ymmärretään se, ettei ketään haluta painostaa tekemään mitään mitä ei halua, eikä myöskään pakottaa tukahduttamaan seksuaalisuuttaan, koska toinen ei halua.

Ihminen joka ehdottelee sivusuhdetta juuri kun toinen on synnyttänyt, on kipeänä, on henkistä kuormaa tai muuta selkeästi tilapäistä elämään kuuluvaa muutosta on mielestäni kuspää.

Silloin taas kun tilanne on jatkunut jopa vuosia, niin on asia aivan erilainen. Silloin on oltu mukana ja tukena toisen mielen muutoksissa, mutta asia ei ole korjaantunut. Oletuksena minulla tässä, että suhde on muilta osin hyvällä mallilla.

Silloin molempien pitää tutkia onko jotain mitä voimme yhdessä tehdä? Miksi haluton ei halua? Mitä enemmän haluava haluaa? Voiko terapia auttaa? Onko jotain mitä vähemmän haluava ei saa ja sen vuoksi ei haluta? Vai pitääkö suhdetta viedä avoimemmaksi? Ja jos siihen mennään, millä säännöillä? Ja mitä jos haluttomampi löytää jonkun ja toinen ei? Vai pitäisikö oikeasti erota?

Vierailija kirjoitti:

Miksi joidenkin elämä pyörii seksin ympärillä?

Se on sama juttu kun rahankin kanssa. Kun rahasta on puutetta tai sen kanssa on ongelmia rahaa ajattelee miltei kaiken aikaa. Kun sitä on riittävästi tai se ei ole ongelma niin oikeastaan tulee mieleen vain silloin kun rahaan on tarvetta.

Joku on sanonut, ettei hän ole koskaan ajatellut niin paljon rahaa kuin silloin kun siitä oli puutetta.

Kun seksistä on puutetta tai sen kanssa on ongelmia niin seksiä ajattelee miltei kaiken aikaa.

Miten on, jos ihmisellä on nälkä niin eikö hän ajattele ruokaa miltei kaiken aikaa? Kun maha on täynnä niin...

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä juttu rönsyillyt alkuperäisestä ap:n kysymyksestä, siitä kun eilen katsoin.

Mutta tuollainen ajatus että ap:n mies olisi kiristäjä kun ehdottaa sivusuhdetta tasaamaan erilaisia seksitarpeita, niin mihin se perustuu? Eikö ap:kin ole kiristäjä jos ei anna miehen toteuttaa omaa seksuaalisuutta kuten haluaa ja niin usein kun haluaa? Ap:n tähän pääsee sillä noin kahden viikon välillään ilmeisesti lähetyssaarnaajassa peiton alla pimeässä.

Ylipäätään tämä keskustelu on mennyt ihmeelliseksi syyttelyksi, kun ap kysyi onko muilla kokemusta vastaavasti tilanteesta ja että miten se on toiminut.

Ja kyllä vastaisin itse, muta minulla ei ole kokemusta vastaavasta tilanteesta. Minulle on sattunut kumppani jonka kanssa olemme lähes täydelliset toisillemme myös seksuaalisesti.

Siksi, että osa meistä ei ymmärrä, miten omat tarpeet voi sysätä toisten niskoille. APn mies vielä asetti APlle vaatimuksen, että tämä kyllä saa ottaa sivusuhteen, mutta sillä ehdolla, että seksimäärä kotona pysyy samana. Eli hänen tarkoituksensa, siis miehen, todella on olettaa, että kaksi naista hoitelevat hänen seksitarpeitaan, yksi muualla asuva erikoisempia ja AP sitten parisuhdeseksiä.

Eli ensinnäkin, AP joutuisi aivan saman määrän lähetyssaarnaajia peiton alla antamaan ja sen lisäksi joku toinen nainen saisi "ilon" antaa kaikenmaailman kokeiluja....

Mulla itsellä oli raskauden jälkeen alapää tohjona ja seksin harrastaminen ei onnistunut. Mies oli allapäin ja puhuimme sitten että voin ottaa suihin/antaa käsihoidon hälle kun hän haluaa ja se toimi meillä tosi hyvin ja kun parannuin niin jatkoimme tuota seksin ohella (myös itse sain mieheltä suuseksiä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelevatko miehet, että halukkaita, heidän vaatimuksensa täyttäviä naisia on helppo löytää? Joku nainen voi satunnaisesti antaa, mutta pelkkään seksisuhteeseen miehelle, joka ei kotonaan saa tarpeeksi, epäilen. Muutenkin halu "kokeilevampaan" seksiin saa epäilemään jotain naista alistavaa kotkotusta. Rakkauden ammattilaiset ovat tätä varten. He ovat tottuneet kaikkeen. Vaikka kuinka oksettaisi niin pakko teeskennellä.

Pornoleffathan on täynnä tällaisia naisia. Väitätkö, että ne antavat vääristellyn kuvan naisen seksuaalisuudesta esittäen peniksen kurkkuun tunkemisen aiheuttaman kakomisen ja vuorohöyläyksen suun ja persereiän välillä ajoittain naista kuristaen ja läimäytellen suurimpana naisten tajunnan räjäyttävien orgasmien lähteenä?

Hehe, hyvä kuvaus. Ei tarvi katsoa enää tätä filmiä.

Tarkemmin sanoen, katsottavia filmejä taitaa jäädä kolme, kun tuohan on tarkka kuvaus useimmista.

Mä ihan rehellisesti luulen, että ongelma on tässä. Olen sen verran iäkäs, että meille seksi tarkoittaa hyväilyä, suikkareita, käsijuttuja ja yhdyntää, kulloisenkin hetken ja tunnelman mukaan. Joskus seksiä, jos sillä tarkoitetaan orgasmia on molemmilla, toisinaan vain toisella. Aina molemmilla on haleja ja lähekkäin oloa.

Ero meillä tulisi, jos alkaisin vaimoa seksin aikana räimiä tai tukasta kiskoa. Eli kun seksi on vuosikymmenet pysynyt samana kivana toimintana ilman mitään kommervenkkejä ei ole tainnut kummallekaan edes tulla mieleen, että miksi sen lopettaisi sitten. Sehän on sama kuin lakkaisi tekemästä hyvää ruokaa koska sitähän on jo maistettu.