Tiukka kysymys: voiko mies ja nainen olla koskaan pelkkiä ystäviä?

Kavereiden ja heidän tyttöystäviensä kanssa tuli vietettyä paljon aikaa etenkin 20-30 vuotiaana. Mulla on käynyt joitain kertoja silleen, että olen ihastunut kaverin tyttöystävään. Niinkin on käynyt, että kaverin tyttöystävä minuun. Koskaan ei ole kuitenkaan ihastukset kohdanneet, ainakaan niin, että olisi syntynyt jotain moraalitonta. Yhden kerran olen seurustellut kaverin exän kanssa, lähti kännisekoilusta ja naisen aloitteellisuudesta. Pääasia kuitenkin, että hän oli ollut puoli vuotta sinkku.



Nyt kun näitä vastauksia luen, niin täytyy myöntää, että kyllä mä olen ystävystynyt opiskellessa ja työelämässä herkemmin sellaisten naisten kanssa, joissa on "sitä jotain". Hauskat kasvot, iloinen luonne... jotain, joka vetoaa kumppanimielessäkin. Ei varmaankaan sellaista läheistä naiskaveria, jota en olisi joskus miettinyt "siinä mielessä", mutta todella harvassa ne, joita olen oikeasti miettinyt masturboidessa. Vierestä olen huomannut, että kaverit ihastuu harrastuskumppaneihin. Itselläni harrastukset ovat vähemmän sosiaalisia, ja ns. sosiaaliset harrastukset tapahtuvat 100% miesporukassa.



Opiskellessa ja työelämässä olen tottunut siihen, että kun tutustun uusiin naisiin ja olen heille mukava, osa ihastuu minuun. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että heidän tunteensa hiipuvat aika nopeasti, joten en ota asiasta stressiä. Vältän kuitenkin näkemästä heitä, kun he ovat humalatilassa, koska kokemukseni mukaan juuri silloin tämän tyyppiset kaverinaiset saattavat käydä jopa fyysisesti käsiksi minuun.

Lisää naisten näkökulmia! Oletteko autuaan tietämättömiä siitä, mikä kaverimiehellä sykkii?

Aika harvoin toimii kun niin harvoin nainen ei vaadi mieheltä poikaystävän palveluita ilman tyttöystävän velvollisuuksia. Niin harva nainen haluaa aidosti olla miehen ystävä kun suurin osa naisista haluaa ystävä miehen täyttävän sen poikaystävän roolin kaikkineen palveluineen ilman että naisen täytyy tehdä mitään miehen hyväksi. 

Itselläkin on ollut paljon naisia ystävänä mutta järjestäen jokainen ystävyys on jäänyt kun on alkanut tulee kaiken maailman vaatimuksia että minun pitäisi omakustanteena kuskata naista tai jatkuvasti pitäisi olla tekemässä jotain naisen hyväksi mutta mitään kiitosta siittä ei saa kun naisen mielestä se on riittävä kiitos että mies saa luvan palvella naista

Nuorempana ollut paljon ystäviä joten ollut myös miespuolisia ystäviä. Jos keneenkään mieheen on tutustunut syvemmin itse puhtaasti kaverimielessä niin kaikilla on tunteita tullut tai vähintään halu paneskella. Oon ollut 10 vuotta ystävä miehen kanssa joka on koko kaveruuden ajan flirttaillut aika ajoin ja loppujen lopuksi siitä tuli parisuhde. Tasan yksi läheinen mies ollut ystävänä, ei olla harrastettu seksiä mutta meillä on herrasmies sopimus että jos ollaan yhtäaikaa sinkkuja voidaan panna. 

Omien kokemuksien pohjalta periaatteessa voi olla kunhan ei ole liian läheinen ystävä. Eli työkaverina, opiskelukaverina, kaveri samassa harrastuksessa, ystävän mies tms voi olla puhtaasti kaveri ilman sen suurempia taka-ajatuksia kunhan ne on sellaisella "heimoiterve kiva sää ulkona" pohjaisella kaveruudella. Exät ja entiset säädöt eivät koskaan voi olla mitään vaan kavereita että kyllä siinä jossain kohtaa vähintään seksihommiksi se uudestaan menee kun sellaisten kanssa jatkuvasti viettää aikaa. Eikä se mitään jos sinkkuna pitää varavaihtoa siinä mutta parisuhteessa tuollaiset ovat ehdoton red fläg ja este suhteelle jos ei pysty luopumaan toisista naisista. Toki myös pidän naisia jotka eivät luovu mies kavereistaan low tier ihmisinä samalla tavalla kuin miehiä jotka ei luovu toisista naisista. Itse en myöskään halua olla mikään "vaan kaveri" joka menee jollekin miehelle sen naisen edelle, ei ole tarvetta olla mikään varatyttöystävä varatuille. Asia erikseen olla ystävällinen ja asiallinen töissä, harrastuksissa ja ystävien kumppaneille. 

Vierailija kirjoitti:

Aika harvoin toimii kun niin harvoin nainen ei vaadi mieheltä poikaystävän palveluita ilman tyttöystävän velvollisuuksia. Niin harva nainen haluaa aidosti olla miehen ystävä kun suurin osa naisista haluaa ystävä miehen täyttävän sen poikaystävän roolin kaikkineen palveluineen ilman että naisen täytyy tehdä mitään miehen hyväksi. 

Itselläkin on ollut paljon naisia ystävänä mutta järjestäen jokainen ystävyys on jäänyt kun on alkanut tulee kaiken maailman vaatimuksia että minun pitäisi omakustanteena kuskata naista tai jatkuvasti pitäisi olla tekemässä jotain naisen hyväksi mutta mitään kiitosta siittä ei saa kun naisen mielestä se on riittävä kiitos että mies saa luvan palvella naista

Autoileville, käsistään taitaville miehille taitaa käydä usein noin. Itse olen autoton ja nörtti mies, joten kaverinaiset eivät pyydä hirveänä palveluksia. Vihoviimeistä on, jos on tunteita kaverinaista kohtaan ja mennään samaan baariin ja se pokaa sieltä illan aikana itsevarman panomiehen pöytäseuralaisekseen. Silloin poistun jollain tekosyyllä paikalta. Pitäisi oppia, ettei kannata olla naisten kanssa kaverivyöhykkeellä.

Sinkkuna, eron jälkeen tuli avauduttua monesta asiasta työkaverilleni, joka siis nainen. Meillä on myös tosi paljon puhuttavaa yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Aloin sittemmin alkanut seurustella erään toisen naisen kanssa, mutta tuo vaikeiden vuosien ystävä on jotenkin kaiken aikaa sydämessäni, enkä halua juurikaan puhua hänestä nykyiselle kumppanilleni, kaipa mulla on huono omatunto asiasta. Mulla on päivittäin paljon kerrottavaa, joista kumppanini ei ole kiinnostunut, olen yrittänyt,  mutta josta puhun sitten innoissani työkaverini kanssa. Kumppanini kanssa jutut ovat arkisempia, mutta hänen kanssaan toki suutelen, rakastelen, nukun jne. Henkisen puolen lisäksi tykkään tuon ystäväni kasvoista ja vartalosta. Toki tykkään myös kumppanini kasvoista ja vartalosta, jotka ovat kylläkin aika erilaiset kuin ystävälläni. Tuo ystävä antaa kuitenkin edelleen henkisesti sellaisia asioita, joita en saa kumppanini kanssa.

Olen kai tavanomainen mies, kun jossain haavekuvissani mietin toisinaan, että voisipa mulla olla onnellinen, fyysinen suhde kummankin kanssa. Täytyy kuitenkin olla iloinen, että molemmat ovat elämässäni ja jättää asiat tälleen. Näin olen tuumannut jo monta vuotta, sillä totuushan on, ettei tuo kaveri halunnut minusta tämän enempää silloin, kun olin sinkku. Hän itse on ollut kaiken aikaa parisuhteessa.  

Vierailija kirjoitti:

Aika harvoin toimii kun niin harvoin nainen ei vaadi mieheltä poikaystävän palveluita ilman tyttöystävän velvollisuuksia. Niin harva nainen haluaa aidosti olla miehen ystävä kun suurin osa naisista haluaa ystävä miehen täyttävän sen poikaystävän roolin kaikkineen palveluineen ilman että naisen täytyy tehdä mitään miehen hyväksi. 

Itselläkin on ollut paljon naisia ystävänä mutta järjestäen jokainen ystävyys on jäänyt kun on alkanut tulee kaiken maailman vaatimuksia että minun pitäisi omakustanteena kuskata naista tai jatkuvasti pitäisi olla tekemässä jotain naisen hyväksi mutta mitään kiitosta siittä ei saa kun naisen mielestä se on riittävä kiitos että mies saa luvan palvella naista

Äitini on leski ja roikottaa kaverimiehiä hihnassaan, käyttää taksikuskeina jne. Oikeasti tykkää ainoastaan yhdestä tosi lipevästä kundista, jolla ilmeisesti naisystävä toisella paikkakunnalla. Muut vain toivovat, että jospa vielä joskus lohkeaisi. Olen moittinut äitiäni, muttei ole oikeasti moksiskaan.

Voi. Halusin naida Ronjaa monesti, kunnes ajattelin, että ei siitä mitään tule. Mies voi ajatella muitakin ennen siementämistä.

Hm. Saatan katsella kadulla piukkoja fitness peppuja jne. En kuitenkaan oikeasti halua sänkyyn tai suhteeseen moisten kanssa. Tiedän, että homma toimii sängyssä vain mukavien naisten kanssa. Pari nuoruuden huonoa kokemusta opetti tämän. Toisaalta ystävystyn vain kilttien ja iloisten naisten kanssa. Kaikki tosi lähelle päästämäni naisystävät ovat siis sellaisia, joiden kanssa voisin mennä myös sänkyyn. Saan heistä mukavaa energiaa, kunhan pysyn ihastustasolla. Joskus olin ihan down, kun rakastuin ystävään ja haaveilin avoliitosta jne.

Tottakai voivat. Mulla on useita ystäviä, sekä miehiä että naisia. En ole koskaan pokannut ystäviäni. Eivätkä he minua. 

Tietenkin voi, jo 23 vuotta takana. Melkein parasta mitä miehen elämässä voi saavuttaa, on nainen parhaana ystävänä. Hänen miehensä kanssa ollaan hyviä tuttuja.

M58

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että miehet usein yrittävät iskeä kiinnostavia naisia ystävystymällä heidän kanssaan. Siinä on siis alun perinkin taka-ajatus, että ehkä tästä tulee jotain muuta... Eihän se yleensä onnistu, koska naiset haluavat ystävikseen nimenomaan niitä miehiä, joista eivät tykkää niin paljon, että kelpuuttaisivat heidät poikaystäväkseen.

Ei se nyt noinkaan mene. Vain miehet jotka ovat manipuloivia yrittävät esittää ystävää että voisivat iskeä. 

Naiset eivät halua ystävikseen miehiä joista eivät pidä. Eikä sillä ole mitään tekemistä poikaystävien kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vähintään jompikumpi on homoseksuaali, niin voi. Heteroystävyyssuhteissa tunteet on pelissä vähintään jommalla kummalla, vaikka muuta väittäisivät.

Niin, mitä sitten? Vaikka tunteet voivat tehdä ystävyyden vaikeaksi, ne eivät estä sitä. 

Sellaisessa suhteessa ei ole järkeä, missä on enemmän negatiivista kuin positiivista.

Miksi siinä olisi enemmän negatiivista kuin positiivista? Jokainen joutuu puntaroimaan näitä omalla kohdallaan.

Negatiivista on miehen yksipuolinen ihastuminen kaverinaiseen, joka sekoittaa miehen elämän. Positiivista on pieni mahdollisuus saada seksiä kaverinaiselta.

Miten ihastus voi sekoittaa elämän? No ei kavereita katsota sillä silmällä, hyi. 

Voi jos panevat.

Mulla on muutama sellainen miestuttu, jonka kanssa olen käynyt todella hyviä ja syvällisiä keskusteluja. Toinen heistä on kengittäjä, jonka kanssa tulee vietettyä tuntikausia samassa tilassa. Jotenkin aina keskustelut menevät elämän ja kuoleman kysymyksiin. Toinen on mun ohjaaja työkokeilupaikassa. Mutta silti musta tuntuis jotenkin oudolta, että vaikka näkisin heitä vapaa-ajalla kahdestaan. Mulla oli siis nuorempana monia hyviä miespuolisia ystäviä. Olen muuttanut muutaman kerran ja monet nuoruuden ystävät ovat jääneet. Nyt vanhemmalla iällä ajatus siitä, että olisin vaikka näihin kahteen mieheen, joihin mulla on tavallaan keskimääräistä syvempi yhteys, yhteydessä muutenkin, tuntuu tietyllä tavalla sopimattomalta. Itseni kyllä tiedän, en minä kenenkään kanssa mitään pelehtimään rupea. Jos vaikka nyt jompikumpi noista mulle alkais ehdottelemaan, sanoisin vain ei, eikä se mun kohdalla muuttaisi suhtautumista. Mutta silti. (En siis ole sitä mieltä, että mies ja nainen eivät voisi olla pelkkiä ystäviä, tämä on vain yleistä pohdintaa.)

Onhan monet myös avioliitossa vain kavereita.

Yleensä tämä toimii, kun ollaan parisuhteessa. Ei mitään seksuaalista vetovoimaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on muutama sellainen miestuttu, jonka kanssa olen käynyt todella hyviä ja syvällisiä keskusteluja. Toinen heistä on kengittäjä, jonka kanssa tulee vietettyä tuntikausia samassa tilassa. Jotenkin aina keskustelut menevät elämän ja kuoleman kysymyksiin. Toinen on mun ohjaaja työkokeilupaikassa. Mutta silti musta tuntuis jotenkin oudolta, että vaikka näkisin heitä vapaa-ajalla kahdestaan. Mulla oli siis nuorempana monia hyviä miespuolisia ystäviä. Olen muuttanut muutaman kerran ja monet nuoruuden ystävät ovat jääneet. Nyt vanhemmalla iällä ajatus siitä, että olisin vaikka näihin kahteen mieheen, joihin mulla on tavallaan keskimääräistä syvempi yhteys, yhteydessä muutenkin, tuntuu tietyllä tavalla sopimattomalta. Itseni kyllä tiedän, en minä kenenkään kanssa mitään pelehtimään rupea. Jos vaikka nyt jompikumpi noista mulle alkais ehdottelemaan, sanoisin vain ei, eikä se mun kohdalla muuttaisi suhtautumista. Mutta silti. (En siis ole sitä

Jatkan tästä sen verran, että etenkin sen takia yhteyden pitäminen noihin kahteen mieheen tuntuisi väärältä, että se voisi kaihertaa heidän vaimojaan. Ja sellaista en ikinä haluaisi tehdä, että omalla toiminnallani vaikuttaisin jonkun ihmisen parisuhteeseen.

Todellakin voi.

Opiskelin lukion jälkeen TTKK:ssa DI:ksi, ja koko sen ajan paras kaverini oli mies. Bondattiin heti eka päivänä ja opiskeltiin kimpassa "erikoistumiseen" asti. Vaikka valittiin eri linjat, nähtiin joka koulupv vähintään ruokalassa. Mitään romanttista välillämme ei koskaan ole ollut, ei edes yritystä. Olin tuolloin jo nykyisen mieheni kanssa, kaverini oli sinkku. Olemme edelleen tekemisissä keskenämme, vaikka opiskeluista on jo se 30 v. Perheemme tuntevat toisensa jne. Just viime syksynä kävin kaverini kanssa Lapissa/Norjassa vaeltamassa. Parempaa seuraa saa hakea. Terveisiä Jussille <3

N57

Ihmetyttää tämän saman kysymyksen kysyminen vuodesta toiseen ja miesten kieltävät vastaukset siihen. 

Osa miehistä tuntuu olevan ihan vilpittömästi sitä mieltä, että mies haluaa seksuaalisesti kaikkia maailman naisia. :D 

Mun miespuolisilla ystävillä on kyllä ihan omat kriteerinsä kumppanille/s eksiseuralle siinä missä minullakin. Ovatko he siis jotenkin epänormaalin nirsoja, kun en täytä sillä saralla heidän kritereejään? :D