Tiukka kysymys: voiko mies ja nainen olla koskaan pelkkiä ystäviä?

Kyllä voivat.Siitä voi toki ajansaatossa kehittyä jotain muuta mutta en näe mitään syytä että miksi ei?Kunhan kiinnostuksen kohteet kohtaa.

No eiköhän voi mutta nainen on se joka EI yleensä tunne seksuaalista vetovoimaa tai haluja, miehellä asia voi olla toisin

Mun  mielestä voivat olla. Jopa heteromies ja heteronainen. Olen hyvä ystävä parhaan ystäväni aviomiehen kanssa, ja minusta välillämme ei kerta kaikkiaan ole mitään kemiaa. Tietysti pitäisi siltä mieheltäkin kysyä, että haaveileeko hän salaa minusta, mutta vahvasti veikkaisin, että vastaus on ei. 

Vierailija kirjoitti:

Naisten sinisilmäisyys asian suhteen on hämmästyttävää. 

Jos nainen ei ole ruma ja mies on hetero jonka testosteronitaso ei ole romahtanut, niin kyllä se mies ystävänaista panee jos tilaisuuden saa.  

Hassu juttu kun niissä keskusteluissa joissa puhutaan parisuhteen löytämisen vaikeudesta, suurin osa nykynaisista on miesten mielestä epäviehättäviä, läskejä ja muuten vain sellaisia että niiden kanssa ei seiso. Mutta näissä ystäväkeskusteluissa mies panisi melkein ketä naispuolista ystävää tahansa.

Eli toisin sanoen sunkin miehesi panee jokaista jolla on reikä jalkovälissä? 

Vierailija kirjoitti:

Mieheni väittää että ei voi, nyt on lakannut moisia puhumasta kun on ystävystynyt työkaverinsa kanssa, joka on 10 vuotta nuorempi nainen. Tässä odottelen että milloin eroilmoitus tulee ja mies jättää minut. Harmittaa olla itse rupsahtanut nelikymppinen joten kaipa se on väistämätöntä. Henkisesti olen jo valmistautunut eroon. Meillä on lapsi.

Itse olen juuri samanlaisessa tilanteessa, paitsi että olen mies. Nelikymppisiä ollaan, vaimolla on läheinen työkaveri, sinkkumies, jonka kanssa yhteiset viestimaratonit iltaisin ja yhteiset työpäivän jälkeiset harrastukset. Minulle vakuutellaan, että kavereita ovat vain. Tässä sitä sitten odotellaan mitä tapahtuu, meilläkin on yhteinen lapsi, ehkä sen vuoksi en vielä en ole eroa saanut aikaan vielä. Vastauksena tilanteeseen olen alkanut pitämään itsestäni huolta, kasvattanut kuntoa ja lihaksia ja tarkoitus olisi alkaa opiskellakin jotain taas. Suosittelisin samaa sinullekin, älä ainakaan puhu itsestäsi noin alentavasti. Tuskin olet mitenkään rupsahtanut. Vaikka ihmisen ulkonäkö muuttuu ajan myötä, itse ainakin olen aina pitänyt juuri oman ikäisiäni naisia kaikista viehättävimpinä.

Nainen voi soittaa miesystävälle ja pyytää vähän läheisyyttä ja hellyyttä. 

Vastaako kaveri samalla lailla kuin jos Pekka soittais :D

Jossain vaiheessa, kun seksin tarve on hiipunut parisuhde muuttuu ikääntyessä ystävyyssuhteeksi ja tästä syystä suhteeseen saattaa tulla ongelmia jos puolisoilla on ikäeroa eivätkä vanhene samaan tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni väittää että ei voi, nyt on lakannut moisia puhumasta kun on ystävystynyt työkaverinsa kanssa, joka on 10 vuotta nuorempi nainen. Tässä odottelen että milloin eroilmoitus tulee ja mies jättää minut. Harmittaa olla itse rupsahtanut nelikymppinen joten kaipa se on väistämätöntä. Henkisesti olen jo valmistautunut eroon. Meillä on lapsi.

Itse olen juuri samanlaisessa tilanteessa, paitsi että olen mies. Nelikymppisiä ollaan, vaimolla on läheinen työkaveri, sinkkumies, jonka kanssa yhteiset viestimaratonit iltaisin ja yhteiset työpäivän jälkeiset harrastukset. Minulle vakuutellaan, että kavereita ovat vain. Tässä sitä sitten odotellaan mitä tapahtuu, meilläkin on yhteinen lapsi, ehkä sen vuoksi en vielä en ole eroa saanut aikaan vielä. Vastauksena tilanteeseen olen alkanut pitämään itsestäni huolta, kasvattanut kuntoa ja lihaksia ja tarkoitus olisi alkaa opiskellakin

Kiitos sanoistasi. Täytyy kehittää itsellekin omaa elämää enemmän ja alkaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Minäkin olen jäänyt odottamaan, varmaan juuri lapsen vuoksi, mutta eihän se elämä tällä hetkellä ihan samalta tunnu kuin ennen :( Ja eihän sitä voi toista pakottaa rakastamaan jos ei se tahdo.

Mulla on yksi nainen hyvä ystävä. Olen salaa himoinnut. Olisin ehkä pyrkinyt panemaan, jos hän olisi sinkku.

 

Lukiossa oli oikein hyvä naispuolinen kaveri, jonka kasvot ja vartalo eivät sytyttäneet. Fiksu nörtti. Nähtiin joskus vuosi lukion jälkeen humalassa ja hän olisi halunnut mun panevan häntä, vaikka hän oli varattu. Sorruin suudelmiin, koska kännissä. 

On mahdollista kaveerata jopa kauniiden naisten kanssa, mutta meillä miehillä enemmän sopimattomia fantasioita. Lähtökohtaisesti olen ystävällinen lähinnä naisille, jotka kiihottavat edes jossain määrin.

 

Välillä sitä ystävystyy puolivahingossa työkaverimammojen kanssa, jotka eivät kuitenkaan kiihota. 

m46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten sinisilmäisyys asian suhteen on hämmästyttävää. 

Jos nainen ei ole ruma ja mies on hetero jonka testosteronitaso ei ole romahtanut, niin kyllä se mies ystävänaista panee jos tilaisuuden saa.  

Hassu juttu kun niissä keskusteluissa joissa puhutaan parisuhteen löytämisen vaikeudesta, suurin osa nykynaisista on miesten mielestä epäviehättäviä, läskejä ja muuten vain sellaisia että niiden kanssa ei seiso. Mutta näissä ystäväkeskusteluissa mies panisi melkein ketä naispuolista ystävää tahansa.

 

Niin, kun puhutaan deittipuolen naisista. Kaverinaiset taitaa nyt kuitenkin olla erikseen.

Ex mieheni sai minut uskomaan että olen sairaalloisen mustasukkainen ja ymmärtämätön hänen ystävättäriensä läheisyydestä. Onneksi pääsin siitä eroon. Kaikki oli valhetta alusta loppuun.

Helposti. Jos 1% vastakkaisen sukupuolen edustajista on sellaisia, joihin kokee seksuaalista vetovoimaa niin niitä potentiaalisia ystäväehdokkaita jää paljon. Molempien pitäisi kokea viehtymystä toisiaan kohtaan, että siitä seuraisi muutakin.

Tämä lienee ehkä jo sanottu ja huomautettu aiemmin tässä(kin) ketjussa, että jos ja kun on sellainen olento, joka on biseksuaali, niin onko niin, että ajatellaan hänen olevan kaikkia kohtaan uskoton kun tiettävästi hän kokee seksuaalista kiinnostusta sekä naisua että miehiä kohtaan.

Oman kokemukseni mukaan meihin biseksuaaleihin (miehiin) kohdistuu eniten ennakkoluuloja homomiesten taholta. 

Mutta tämä kokemus ja tunne perustuu siis vain omaan kokemukseeni. 

Joo, jos mies aseksuaali/ g a y

Kyllä se nainenkin voi tuntea yhtä lailla vetoa sitä miestä kohtaan, eikä vain niin, että mies haluaa naista. Vetovoima on monesti molemminpuolista. Siitä syystä pidän sellaisen rajan, etten ystävysty miesten kanssa.

Totta kai voi olla. Ehkä ap halusikin kysyä, voivatko mies ja nainen olla ystäviä tuntematta vetoa toisiinsa? Toki jos ovat ulkoisesti ihan eri tasolla. Mutta se, että tuntee vetoa jotain kohtaan ei tarkoita, että pitäisi automaattisesti tehdä jokin siirto. En minäkään miehenä lähde pokailemaan jokaista vastaan tulevaa viehättävää naista. On muutakin tekemistä elämässä. Jos tuntisin tarpeeksi vetoa naiseen ja viettäisin "ystävänä" aikaa tämän kanssa, ilmaisisin tunteeni nopeasti. Jos taas tunnen hieman vetoa, muttei tarpeeksi, että sen vuoksi toimisin, voin hyvinkin olla ystävä, miksei.

Yleensä miehiä ei kaveruus kiinnosta kuin mielestään pantavien naisten kanssa. 

Jokainen puhuu omista kokemuksistaan käsin. Minä tiedän, että minulla ei onnistu kaveruus ja ystävyys miesten kanssa, ja siksi en edes yritä. Joskus joku ihastunut mies on yrittänyt ystävystyä. Vetovoima on ollut molemminpuolista, joten en lähde juttuun mukaan.

Mielestäni on eri asia, että minulla ja miehelläni on ystäväpariskuntia ja yhteistä kaveriporukkaa. Näissä ei ole koskaan tapahtunut mitään rajan ylityksiä. Mutta jos jossakin muualla näihin porukoihin kuulumaton mies alkaa tehdä kahden kesken tuttavuutta kanssani, niin siinä on pian ihastumista ja vetovoimaa puolin ja toisin, ellen tietoisesti torppaa tilannetta.