Lue keskustelun säännöt.
Työsuhteeni on lopetettu koeajalla, koska en oppinut tehtäviä tarpeeksi nopeasti
22.05.2022 |
Olen korkeastikoulutettu, koulussa sain hyviä numeroita. Silti työsuhteeni on lopetettu koeajalla, koska en oppinut tehtäviä tarpeeksi nopeasti enkä selviytynyt tehtävistäni. Työtehtävät eivät olleet erityisen vaativia. Samoissa tehtävissä oli myös pelkän ammattiopiston käyneitä.
Olen käynyt 10 vuotta sitten työkkärin kautta neuropsykologisissa tutkimuksissa, koska halusin tietää, onko minulla jotain oppimisen vaikeuksia. Ei löytynyt.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tehtäviä?
Toimistotehtäviä kaupan alalla.
Ap
Hmm..olet suorittanut korkeakoulututkinnon etkä selviydy yksinkertaisista sihteerin hommista? Aika jännä. En kehtaisi tulla tänne kertomaan miten et oppinut tehtäviä koeajalla, vaikka ammattikoulun käyneet selvisivät niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Tilanteesi kuulostaa hyvin tutulta ja se voi jättää pahoja traumoja työelämää kohtaan. Itselleni on käynyt vastaavasti. Olin antanut kaikkeni, tehnyt palkattomia ylitöitä, ja silti sain potkut viimeisenä koepäivänä. Olin niin puhki ja ammatillinen itsetunto nollassa sen jälkeen, etten kyennyt hakemaan töitä puoleen vuoteen. Lopulta hain duunaritason hommiin, jossa peruspalkka oli pienempi kuin ansiosidonnainen, mutta tein paljon yötöitä iltavuorojen perään, niin pärjäsin jotenkuten. Mutta sielläkin olin liian hidas ja selkäni takana vitsailtiin ja minulle naureskeltiin...
Samaa olen miettinyt, että mikä voisi olla vieläkin helpompaa työtä, joka soveltuisi minulle kaupallisen korkeakoulutuksen saaneelle ekonomille, kun en pärjää edes merkonomi- tai duunaritöissä...
Ei se aina niin ole, että duunaritöissä vaikeuksia kokeva ei pärjää korkeakoulutetun asiantuntijatyössä. Joillekin on helppoa oppia rutiininomainen, paljon yksityiskohtien muistamista vaativa työ, mutta vastivat suunnittelutehtävöt tai haastavien asiakkaiden kanssa toimiminen ei onnistu.
Ap: älä etsi helpompaa, etsi erilaista.
No tämä. Inhoan aivan suunnattoman paljon jotain kaupan kassa -tyyppistä työtä, mikä on enimmäkseen yhtä ja samaa puuduttavaa perustyötä, mutta siinä tulee jatkuvasti ennakoimattomia asioita. Niin kuin jotain palautettavia tuotteita, hyvityskortteja, sossun kuponkeja jne. joiden käsittelyyn ei saa mitään rutiinia, kun osa tulee vastaan tosi harvoin, ja näitä ei voi tehdä järjellä, vaan lyödä ne koneelle juuri niillä ehkä oudoillakin koodeilla, joilla ne on sinne järjestelmään viety.
Jos minun pitäisi tehdä hyvin rutiininomaista työtä, olisin mieluummin vaikka toimistosiivoojana, missä vastaantulevat poikkeavuudet voi ratkoa itse, pyyhkiikö tämän tahran vedellä vai tiskiaineella.
Onneksi kouluttautumalla on saanut ihan toisella tapaa haastavia töitä, jotka eivät perustu monien yksityiskohtien pikkutarkkaan muistamiseen, vaan laajempiin kokonaisuuksiin ja niiden pohjalta yksityiskohtien ratkomiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tehtäviä?
Toimistotehtäviä kaupan alalla.
Ap
Hmm..olet suorittanut korkeakoulututkinnon etkä selviydy yksinkertaisista sihteerin hommista? Aika jännä. En kehtaisi tulla tänne kertomaan miten et oppinut tehtäviä koeajalla, vaikka ammattikoulun käyneet selvisivät niistä.
Ja teilläkin kaikki yksinkertaisia sihteerintöitä tekevät ovat korkeakoulutettuja?
Aivan. Ei ole. Se korkeakoulutettu ei ole niihin paras valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Tilanteesi kuulostaa hyvin tutulta ja se voi jättää pahoja traumoja työelämää kohtaan. Itselleni on käynyt vastaavasti. Olin antanut kaikkeni, tehnyt palkattomia ylitöitä, ja silti sain potkut viimeisenä koepäivänä. Olin niin puhki ja ammatillinen itsetunto nollassa sen jälkeen, etten kyennyt hakemaan töitä puoleen vuoteen. Lopulta hain duunaritason hommiin, jossa peruspalkka oli pienempi kuin ansiosidonnainen, mutta tein paljon yötöitä iltavuorojen perään, niin pärjäsin jotenkuten. Mutta sielläkin olin liian hidas ja selkäni takana vitsailtiin ja minulle naureskeltiin...
Samaa olen miettinyt, että mikä voisi olla vieläkin helpompaa työtä, joka soveltuisi minulle kaupallisen korkeakoulutuksen saaneelle ekonomille, kun en pärjää edes merkonomi- tai duunaritöissä...
Ei se aina niin ole, että duunaritöissä vaikeuksia kokeva ei pärjää korkeakoulutetun asiantuntijatyössä. Joillekin on helppoa oppia rutiininomainen, paljon yksityiskohtien muistamista vaativa työ, mutta vastivat suunnittelutehtävöt tai haastavien asiakkaiden kanssa toimiminen ei onnistu.
Ap: älä etsi helpompaa, etsi erilaista.
No tämä. Inhoan aivan suunnattoman paljon jotain kaupan kassa -tyyppistä työtä, mikä on enimmäkseen yhtä ja samaa puuduttavaa perustyötä, mutta siinä tulee jatkuvasti ennakoimattomia asioita. Niin kuin jotain palautettavia tuotteita, hyvityskortteja, sossun kuponkeja jne. joiden käsittelyyn ei saa mitään rutiinia, kun osa tulee vastaan tosi harvoin, ja näitä ei voi tehdä järjellä, vaan lyödä ne koneelle juuri niillä ehkä oudoillakin koodeilla, joilla ne on sinne järjestelmään viety.
Jos minun pitäisi tehdä hyvin rutiininomaista työtä, olisin mieluummin vaikka toimistosiivoojana, missä vastaantulevat poikkeavuudet voi ratkoa itse, pyyhkiikö tämän tahran vedellä vai tiskiaineella.
Onneksi kouluttautumalla on saanut ihan toisella tapaa haastavia töitä, jotka eivät perustu monien yksityiskohtien pikkutarkkaan muistamiseen, vaan laajempiin kokonaisuuksiin ja niiden pohjalta yksityiskohtien ratkomiseen.
Minulla suunnitteluinsinöörinä on tehtäviä, joita ei tule vastaan edes joka vuosi. Lainsäädäntö alallani määrää miten tehdään ja alaani myös valvotaan. Vaatimukset myös muuttuu koko ajan. Yksityiskohtia on valtavasti.
Taas yksi esimerkki siitä kuinka hyvä opiskelija ei ole välttämättä hyvä työntekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se koulutus ole tae osaamiselle. Teollisuudessa työskennelleenä olen huomannut kuinka (diplomi)insinöörit ovat jostain syystä sellainen porukka joka pitää itseään muita parempina koulutuksensa takia. Vaikka läheskään heillä kaikilla ei ole käytännön ymmärrystä eikä osaamista. Älyä on ehkä teoriaa tajuamaan. Sellainenkin esimerkki, kun automaatin sisältä alkoi kuului siihen kuulumaton ääni, niin dippainssi seisoi koneen vieressä pari tuntia ja kuunteli sitä ääntä yrittäen pähkäillä mistähän se voisi johtua. Eräs toinen työntekijä osasi heti sanoa, että tietty osa vaatii öljyämistä. :D
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi esimerkki siitä kuinka hyvä opiskelija ei ole välttämättä hyvä työntekijä.
Ei ole olemassa joko hyviä tai huonoja työntekijöitä. On olemassa työntekijöitä, jotka soveltuvat joihinkin tehtäviin erinomaisesti ja joihinkin taas ei niin hyvin. Eikä kaikki ole vain työntekijästä kiinni. Myös perehdytys, johtaminen, työilmapiiri ja aiemmat kokemukset vaikuttavat, kuinka hyvin tehtävissä sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se koulutus ole tae osaamiselle. Teollisuudessa työskennelleenä olen huomannut kuinka (diplomi)insinöörit ovat jostain syystä sellainen porukka joka pitää itseään muita parempina koulutuksensa takia. Vaikka läheskään heillä kaikilla ei ole käytännön ymmärrystä eikä osaamista. Älyä on ehkä teoriaa tajuamaan. Sellainenkin esimerkki, kun automaatin sisältä alkoi kuului siihen kuulumaton ääni, niin dippainssi seisoi koneen vieressä pari tuntia ja kuunteli sitä ääntä yrittäen pähkäillä mistähän se voisi johtua. Eräs toinen työntekijä osasi heti sanoa, että tietty osa vaatii öljyämistä. :D
Jos tämä duunari oli niin erinomainen ja älykäs, että osasi heti vastauksen tuohon, niin miksei hän hoida niitä diplomi-insinöörin tehtäviä..?
(Vai voisiko olla syynä se, että tämä duunari oli koneenhoitaja, joka oli tottunut olemaan koneen ääressä ja hoitamaan öljyn vaihtoja eli kokemuksen kautta oppinut...)
Ap, anteeksi en jaksanut lukea koko ketjua. Ehkä joku on jo kysynyt ja olet vastannutkin.
Mietin vain, että koitko myös itse, ettet oppinut riittävän nopeasti vai oliko se pelkästään koeajan päättäneen esihenkilö perustelu?
Meillä työsuhde purettiin koeajalla erään sosiaalisesti työelämään soveltumattoman henkilön kanssa. Asiakaspalvelu opettaa itse itseään vielä huomattavasti koeaikaa kauemmin, mutta kyky asiakaspalveluun ja yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa huomattiin kyseisessä henkilössä jo aika pian, minkä vuoksi hän sai esihenkilöltään ajoissa jo huomautuksen. Hän olisi ehtinyt ennen koeajan päättymistä skarpata, mutta riitely asiakkaiden ja hän opastavien sekä toimeksiantojen toteuttajien kanssa ei ole hyvää käytöstä työpaikalla ja kuulu työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tehtäviä?
Toimistotehtäviä kaupan alalla.
Ap
Hmm..olet suorittanut korkeakoulututkinnon etkä selviydy yksinkertaisista sihteerin hommista? Aika jännä. En kehtaisi tulla tänne kertomaan miten et oppinut tehtäviä koeajalla, vaikka ammattikoulun käyneet selvisivät niistä.
Mikäs persoonallisuushäiriö sinulla on? Aika omituinen asenne. Jos ei anonyymillä palstalla kehtaa avautua asioistaan, niin missäs sitten? Sinä olet varmaan niitä, jotka eivät koskaan missään paljasta heikkouksiaan, vaan pitävät ne visusti omana tietonaan (hyvä, jos itsellekään pystyvät myöntämään) ja esittävät täydellistä ulospäin, etsivät etsimällä muista heikkouksia takertuen niihin painaen heitä alaspäin samalla pönkittäen näin omaa haurasta itsetuntoaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, anteeksi en jaksanut lukea koko ketjua. Ehkä joku on jo kysynyt ja olet vastannutkin.
Mietin vain, että koitko myös itse, ettet oppinut riittävän nopeasti vai oliko se pelkästään koeajan päättäneen esihenkilö perustelu?
Meillä työsuhde purettiin koeajalla erään sosiaalisesti työelämään soveltumattoman henkilön kanssa. Asiakaspalvelu opettaa itse itseään vielä huomattavasti koeaikaa kauemmin, mutta kyky asiakaspalveluun ja yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa huomattiin kyseisessä henkilössä jo aika pian, minkä vuoksi hän sai esihenkilöltään ajoissa jo huomautuksen. Hän olisi ehtinyt ennen koeajan päättymistä skarpata, mutta riitely asiakkaiden ja hän opastavien sekä toimeksiantojen toteuttajien kanssa ei ole hyvää käytöstä työpaikalla ja kuulu työelämään.
Ymmärrän hyvin, että asiakaspalveluun sopimaton sai lähteä, jos hän vielä sai huomautuksenkin asiasta. Epäasiallista käytöstä ei pidäkään hyväksyä.
Minä en saanut mitään huomautusta tai palautetta (muuta kuin näppäimistön käytöstä ja kahvinkeitosta). irtisanominen tuli täysin puun takaa. Pomo oli hakenut PAM-liiton edustajan, vaikka en edes kuulunut siihen liittoon. Meillä piti olla kehityskeskustelu. Ensi alkajaisikseen pomo kysyi, haluanko sanoa mitään puolustuksekseni. Olin niin ällikällä lyöty, että en osannut sanoa tuohon mitään. Enhän ollut saanut mitään etukäteisvaroitusta tai tiennyt, miksi oltiin kokoonnuttu. Eikä pomo siinä tilanteessa edes suostunut antamaan mitään selitystä, kun kysyin, miksi minut irtisanotaan. Jälkeenpäin kuulin työkaverilta.
Olin käynyt soveltuvuuskokeet työn alussa ja HR-psykologi katsoi minut sopivaksi tehtävään.
Opin jotkin asiat hyvin, mihin oli ohje. Mutta yksi työtehtävä, joka kerran näytettiin nopeasti, jäi vähän epäselväksi. Kukaan ei ehtinyt neuvoa, kun olisin kysynyt asiasta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen minäkin ollut työpaikassa, jossa osasin kyllä kaikki työtehtävät ja minulla oli niistä kokemustakin.
Mutta työtahti olikin sitten järkyttävä. Silloin ymmärsin, mikä on riistotyöpaikka.
Irtisanouduin itse.
Joo ainakin IT-alalla myös voidaan heittää uusi tyyppi syvään päähän, ja sitten ollaan kauhean pettyneitä, kun se ei osaakaan yhtä hyvin, kun 20 vuotta samassa työpaikassa ollut entinen työntekijä.
Sitten tämä entinen on vielä kirjoittanut ohjelmat päin persettä, ja jättänyt dokumentoimatta kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Tilanteesi kuulostaa hyvin tutulta ja se voi jättää pahoja traumoja työelämää kohtaan. Itselleni on käynyt vastaavasti. Olin antanut kaikkeni, tehnyt palkattomia ylitöitä, ja silti sain potkut viimeisenä koepäivänä. Olin niin puhki ja ammatillinen itsetunto nollassa sen jälkeen, etten kyennyt hakemaan töitä puoleen vuoteen. Lopulta hain duunaritason hommiin, jossa peruspalkka oli pienempi kuin ansiosidonnainen, mutta tein paljon yötöitä iltavuorojen perään, niin pärjäsin jotenkuten. Mutta sielläkin olin liian hidas ja selkäni takana vitsailtiin ja minulle naureskeltiin...
Samaa olen miettinyt, että mikä voisi olla vieläkin helpompaa työtä, joka soveltuisi minulle kaupallisen korkeakoulutuksen saaneelle ekonomille, kun en pärjää edes merkonomi- tai duunaritöissä...
Ei se aina niin ole, että duunaritöissä vaikeuksia kokeva ei pärjää korkeakoulutetun asiantuntijatyössä. Joillekin on helppoa oppia rutiininomainen, paljon yksityiskohtien muistamista vaativa työ, mutta vastivat suunnittelutehtävöt tai haastavien asiakkaiden kanssa toimiminen ei onnistu.
Ap: älä etsi helpompaa, etsi erilaista.
No tämä. Inhoan aivan suunnattoman paljon jotain kaupan kassa -tyyppistä työtä, mikä on enimmäkseen yhtä ja samaa puuduttavaa perustyötä, mutta siinä tulee jatkuvasti ennakoimattomia asioita. Niin kuin jotain palautettavia tuotteita, hyvityskortteja, sossun kuponkeja jne. joiden käsittelyyn ei saa mitään rutiinia, kun osa tulee vastaan tosi harvoin, ja näitä ei voi tehdä järjellä, vaan lyödä ne koneelle juuri niillä ehkä oudoillakin koodeilla, joilla ne on sinne järjestelmään viety.
Jos minun pitäisi tehdä hyvin rutiininomaista työtä, olisin mieluummin vaikka toimistosiivoojana, missä vastaantulevat poikkeavuudet voi ratkoa itse, pyyhkiikö tämän tahran vedellä vai tiskiaineella.
Onneksi kouluttautumalla on saanut ihan toisella tapaa haastavia töitä, jotka eivät perustu monien yksityiskohtien pikkutarkkaan muistamiseen, vaan laajempiin kokonaisuuksiin ja niiden pohjalta yksityiskohtien ratkomiseen.
Minulla suunnitteluinsinöörinä on tehtäviä, joita ei tule vastaan edes joka vuosi. Lainsäädäntö alallani määrää miten tehdään ja alaani myös valvotaan. Vaatimukset myös muuttuu koko ajan. Yksityiskohtia on valtavasti.
Vertaat omaa työtäsi kaupan kassan työhön?
Aikamoista.
Sinulla - ja nykyään minullakin - on osaamista vaativa, haastava työ, jossa tietenkin vähän väliä tulee vastaan jotain yllättävää. Mutta niitä ei ratkaista painamalla F8 ja valitsemalla sieltä kolmas kivi auringosta ja sen jälkeen paineta vihreää nappia.
Vierailija kirjoitti:
Joo ainakin IT-alalla myös voidaan heittää uusi tyyppi syvään päähän, ja sitten ollaan kauhean pettyneitä, kun se ei osaakaan yhtä hyvin, kun 20 vuotta samassa työpaikassa ollut entinen työntekijä.
Sitten tämä entinen on vielä kirjoittanut ohjelmat päin persettä, ja jättänyt dokumentoimatta kaiken.
Kaveri on käytettävyyssuunnittelija ja hänet saatetaan uudessa projektissa ottaa viikon vierihoitoon näkemään miten vaikkapa asiakaspalvelun ohjelmaa käytetään. Sitten hän alkaa suunnitella käytettävyysparannuksia.
Asiakaspalveluun itseensä otettava uusi työntekijä vaan heitetään suoraan käyttämään sitä ohjelmaa. "Kai se nyt osaa, kun se meille kerran palkattiin!"
Vierailija kirjoitti:
Sain Magnan gradusta. Olen niitä tutkijan töitä myös miettinyt, mutta se on todella kovaa hommaa, kilpailua paljon ja apurahoja pitää olla koko ajan kinumassa, niin että itse tutkimukselle ei jää paljon aikaa. Jätän ne hommat mieluummin huippuälykkäille, joilla on paloa tutkimukseen.
Ap
Tutkijana joutuu myös verkottomaan kamalasti ja olemaan jatkuvasti ekstoverttimäisesti esillä. Jatkuva apurahahakemusten vääntö ja sen jännittäminen, tuleeko sitä massia vai kiristetäänkö vyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain Magnan gradusta. Olen niitä tutkijan töitä myös miettinyt, mutta se on todella kovaa hommaa, kilpailua paljon ja apurahoja pitää olla koko ajan kinumassa, niin että itse tutkimukselle ei jää paljon aikaa. Jätän ne hommat mieluummin huippuälykkäille, joilla on paloa tutkimukseen.
Ap
Tutkijana joutuu myös verkottomaan kamalasti ja olemaan jatkuvasti ekstoverttimäisesti esillä. Jatkuva apurahahakemusten vääntö ja sen jännittäminen, tuleeko sitä massia vai kiristetäänkö vyötä.
Joo, valitettavasti tutkimustyö on pilattu. Se ei tosiaankaan ole enää tutkijankammarissa yksinään pakertamista, vaan oman työn esille tuomista ja rahoituksen hakemista. Se ei onnistu ilman, että työ ja nimi on esillä.
Mitä nepsy-lausunnossa luki 10 vuotta sitten?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos sympatiasta <3 Ol
en vain syyttänyt itseäni tästä tapahtuneesta ja miettinyt, mitä vikaa minussa on.
Missähän olisi nykyaikana inhimillinen työtahti? Kun kaikkialla ihmiset valittaa kiireestä ja moni nuorikin jää työkyvyttömyyseläkkeelle mt-syistä. Äitinikin sanoi, että tuollaista se nyt vaan on kaikkialla.
Ap
Et ollut sopiva ei se tee susta huonoa ihmistä. Jos teet ylitöitä "turhaan" on se huolestuttava signaali työnantajalle, jos muut suoriutuvat töistä normaaliajassa. Siitä tulisi ongelmia ja mahdollisesti valitusta.
Oletko muuten kriittinen ihminen ja vahdit töntekijän oikeuksia tarkasti? Voi olla että olit vain ärsyttävä?
Miten niin muutenkin? Tuohan on ensimmäinen asia vessan sijainnin jälkeen. Että saa itselleen edes olosuhteisiin nähden parasta kahvia jos vaikka joku rutto tulee ja työkaverit lakoaa. Hyväksi pomoksi minä tuollaista sanoisin ellei muuhun aihetta ilmene.