IL: Outi ja Tiia ovat aikuisia naisia, jotka eivät ole koskaan seurustelleet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa veneessä ja ikää yli 30v. En ole valinnut ikisinkkuutta ja haluan löytää rakkauden.

Kannattaisi varmaan laihduttamista miettiä.

Sun ei missään nimessä kannata ettei vaan viimeisetkin rasvat lähde aivoista ja ajattelu urpoonnu entisestään.

Kuka näitä juttuja tekee? Joku, joka on näön vuoksi parisuhteessa koska "pitää", tai on joku epävarmuus siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset vaativat liikaa kumppanilta ja sitten he ihmettelevät kun ei miestä löydy. Miksi esimerkiksi korkeasti koulutetulle naiselle ei kelpaa "amismies"? Miksi hoikalle naiselle ei kelpaa hiukan ylipainoinen mies? 

Mä olen korkeakoulutettu sekä hoikka, mulle kelpaisi amis ja hieman ylipainoinen mies. Haluan kuitenkin, että mies urheilee, koska itsekin käytän urheiluun paljon vapaa-aikaa. Mulle ei oikeasti ole väliä miehen työllä, fiksuus tulee monista muista jutuista ja todennäköisesti on mua fiksumpi monissa asioissa. Mutta siihen en enää koskaan lähde, että meidän yhteinen tekeminen on television tuijotus tai ettei mulle kerrota, että olen ihana. Hyvin normaalin ihmisen, normaaleilla käytöstavoilla ja vähän ku olis pilkettä silmäkulmassa, niin vois vähän heittää huumoria. En omasta mielestä vaadi liikoja. 

Voitko avata tuota lisää? Mä käytän pianon soittoon aika paljon vapaa-aikaa, mutta en millään keksi miksi naisen pitäisi pimputella saman verran. 

ohis

Olen täysin samaa mieltä. Ei kumppanin tarvitse harrastaa samaa asiaa. Yhteisiä juttuja syntyy varmasti. Muutakin kuin television tuijotus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se naisella on ainoa minkä minä pystyn kuvittelemaan jos on niin käsittämättömän ujo, että suunnilleen potkii kaikki miehet tiehensä. Ja siinäkin pitää silti oikeasti nähdä eforttia, että saa kaikki karkotettua, koska jotkut miehet ovat erittäin sitkeitä, eivätkä luovuta ekasta kerrasta. 

Miksi tällaista tuubaa jauhetaan edelleen? Tavallisen naisen elämä ei todellakaan ole mitään jatkuvaa miesten pois hätistelyä. Olen 39, mua on pyydetty treffeille v. 2007 ja heti perään 2017. Molemmilla kerroilla pyytäjä oli n. 30v itseäni vanhempi. Siinäpä ne miehiltä tulleet huomionosoitukset sitten ovatkin olleet.

Se on tietty mahdollista, ettet ole sosiaalisesti kovin taitava, etkä tunnista jos joku mies tunnustelee pääsyä jutuille. Harvahan sitä ihan randomisti tulee treffeille kyselemään. Kyllä sitä yleensä koitetaan jollain katseella hakea ensin, että mitenköhän nainen suhtautuu minuun. 

Minuakin on pyydetty treffeille tasan yhden kerran, töissä tuntematon nuorimies pyysi kahville. Baarissa ei kukaan tuntematon ole lähestynyt, ikinä. Ihan on saanut rauhassa olla. Onneksi olen ollut naimisissa lähes koko aikuisikäni, niin ei tarvitse miettiä sen kummemmin että mikä on vikana. Ja ulkonäkö on vissiin kuitenkin ihan mukiinmenevä. Ainakin vartalotyyppini on hubissa hyvin edustettuna, jos se nyt kertoo mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa veneessä ja ikää yli 30v. En ole valinnut ikisinkkuutta ja haluan löytää rakkauden.

Kannattaisi varmaan laihduttamista miettiä.

Sun ei missään nimessä kannata ettei vaan viimeisetkin rasvat lähde aivoista ja ajattelu urpoonnu entisestään.

Laihduttaminen nyt vain helpottaa huomattavasti suhteen löytymistä naisilla. Ja toki miehilläkin, mutta miehillä se ei riitä, vaan lihasta on oltava alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti ikisinkut latelevat tuollaisia asioita. Totta kai tuurillakin on osuutta asiaan, mutta sehän on päivänselvä asia, että itsellä on paljon enemmän vielä osuutta siihen asiaan.

A) olet siisti (pukeutuminen/hygienia/kodin siisteys)

B) pystyt kommunikoimaan vastavuoroisesti

C) käyt ihmisten ilmoilla

D) olet aktiivinen

E) olet kiinnostunut, innostunut

F) olet opiskelija ja/tai työssäkäyvä

Nämä nyt tuli ensi alkuun mieleen.

A kohdasta puuttui tärkein, eli ole hyvännäköinen. Mies tai nainen.

Totta. Mutta hyvännäköisyys on subjektiivinen asia. Se, minkä näköisistä ihmisistä minä tykkään, ei ystäväni välttämättä pidä. Itse en missään nimessä olisi minkään salikimpun kanssa. Mutta jotkut naiset sellaisistakin pitävät.

Ei ole subjektiivinen asia. Brad Pitt nuorempana on kaikkien naisten mielestä komeampi, kuin minä. Ja olisivat mieluummin hänen kanssaan kaikilta osin. Brad Pitt oli nyt totta kai kärjistetty esimerkki, mutta kauneus ei ole katsojan silmässä.

Se, että kukaan ei pidä sinun ulkonäöstäsi ei kyllä kumoa sitä, että ihmiset pitävät viehättävinä erinäköisiä ihmisiä.

Et sinäkään pidä viehättävänä yhtään sen erilaisempia miehiä, kuin kukaan muukaan nainen. Ajatellaan tilannetta, että saisit valita pelkkään seksisuhteeseen kenet tahansa miehen ulkonäön puolesta. Siis ihan kenet tahansa miehen maapallolta. Arvaanko oikein, jos tuo mies on tummahiuksinen (paksut hiukset täydellisellä hiusrajalla), rasvaprosentti 8-12, pituutta yli 182 cm, vaatetyyli erittäin hyvä, hygienia täydellinen, hampaat valkoiset ja eteläeurooppalaiseen tyyliin tummanpuhuvat kasvot täydellisellä parransängellä?

En ole lainaamasi, mutta itse ottaisin lihavan karvaisen miehen, jolla on keskivertoa pienempi penis (jotta voisin jopa nauttia seksistä ilman kipua). Olen täysin tosissani.

Ja mun unelma olisi punatukkainen, nörtti, skotlantilais/irlantilaistyyppinen pisamanaama. En tiedä mistään rasvaprosenteista mitään, hygienia on tietenkin normaalilla ihmisellä kunnossa, en tykkää sängestä. Mutta tämähän on palstalla väärä mielipide.

Onko hän myös:

-pitkä

-harteikas

-sopivasti lihaksia

-isot kämmenet

Jos vastaat kaikkiin ei, niin sitten sinulla totta vie on tavallisuudesta poikkeava miesmaku.

Yli 165 cm on hyvä (olen lyhyt), suora hartialinja on parempi kuin pullonkaula (mutta erityisen leveät ei tarvi olla) , ei mullakaan ole treenattuja lihaksia niin ihan sama onko miehellä, isot kämmenet - what the fvck?? Mikä kriteeri tämä viimeinen on? Kuka mittaa kumppaninsa/ehdokkaan kämmeniä?

Monelle naiselle lihakset ovat elinehto, vaikka eivät itse ole loogisesti lihaksikkaita. Kukaan kaunis nainen ei ota hintelää miestä mihinkään suhteeseen. Salille on mentävä, jos haluaa kauniita naisia saada. Salilla käyvät miehet eivät ole automaattisesti komeita, mutta kaikki komeat miehet käyvät poikkeuksetta salilla.

Jännästi täällä moititaan naisten "yhtevää" miesmakua, ja samaan hengenvetoon puhutaan "kauniiden naisten saamisesta". Ei tuo miestenkään naismaku kuulu olevan kovin monipuolinen... ;-)

Kaunis nainen ei ole sama asia, kuin naisten mielestä komea mies. Komea mies on ultimaattisen komea tasoa miesmalli ja nainen voi olla aika monenlainen ja silti hyvin kaunis. Hyvin kaunis ei ole sama asia, kuin nuori Tyra Banks tai Pamela Andersson. Toisin kuin naisille Jason Momoa ja Johnny Depp nuorena ovat lähes ainoat prototyypit komeasta miehestä.

Jason Momoa on ihan kauhea. En ymmärrä miksi häntä tyrkytetään täydellisen miehen esimerkkinä. Esim. Chris Martin tai nuori uusi tähti Joe Locke ovat tuhat kertaa kuumempia.

En muista nyt edes näyttelijän nimeä, mutta ylellä taisi juuri pyöriä shetlandsaarten murhat ja se pääosa-poliisi on ihan huikean kuuma. Tottakai se aksentti, mutta myös mies itsessään. Sellainen jonka sylissä olisi turvallista ja joka olisi ihan huikean puoleensavetävä yli-isossa villapaidassa! 🤩 Momoa saisi painua hittoon meidän tieltä!

Minusta taas miehenä kaikki naiset ovat omalla tavallaan kiinnostavia kunhan näyttävät naisilta ja käyttäytyvät naisellisesti.

Niin. Se on sitä evoluutiobiologiaa. Miehelle riittää usein vähempi, naisen on pakko ajatella paljon pidemmälle, varsinkin jos haluaa lapsia. Ja vaikkei haluaisi niin ollaan suhteellisen nuori laji vielä eli eläimelliset vaistot vaikuttaa edelleen jollakin alitajunnan tasolla. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa veneessä ja ikää yli 30v. En ole valinnut ikisinkkuutta ja haluan löytää rakkauden.

Kannattaisi varmaan laihduttamista miettiä.

Sun ei missään nimessä kannata ettei vaan viimeisetkin rasvat lähde aivoista ja ajattelu urpoonnu entisestään.

Laihduttaminen nyt vain helpottaa huomattavasti suhteen löytymistä naisilla. Ja toki miehilläkin, mutta miehillä se ei riitä, vaan lihasta on oltava alla.

Missäköhän maailmassa sä elät. Toi on niin vanhoillista höpöhöpöä. Tai sun omaa fiksaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se naisella on ainoa minkä minä pystyn kuvittelemaan jos on niin käsittämättömän ujo, että suunnilleen potkii kaikki miehet tiehensä. Ja siinäkin pitää silti oikeasti nähdä eforttia, että saa kaikki karkotettua, koska jotkut miehet ovat erittäin sitkeitä, eivätkä luovuta ekasta kerrasta. 

Miksi tällaista tuubaa jauhetaan edelleen? Tavallisen naisen elämä ei todellakaan ole mitään jatkuvaa miesten pois hätistelyä. Olen 39, mua on pyydetty treffeille v. 2007 ja heti perään 2017. Molemmilla kerroilla pyytäjä oli n. 30v itseäni vanhempi. Siinäpä ne miehiltä tulleet huomionosoitukset sitten ovatkin olleet.

Se on tietty mahdollista, ettet ole sosiaalisesti kovin taitava, etkä tunnista jos joku mies tunnustelee pääsyä jutuille. Harvahan sitä ihan randomisti tulee treffeille kyselemään. Kyllä sitä yleensä koitetaan jollain katseella hakea ensin, että mitenköhän nainen suhtautuu minuun. 

Minuakin on pyydetty treffeille tasan yhden kerran, töissä tuntematon nuorimies pyysi kahville. Baarissa ei kukaan tuntematon ole lähestynyt, ikinä. Ihan on saanut rauhassa olla. Onneksi olen ollut naimisissa lähes koko aikuisikäni, niin ei tarvitse miettiä sen kummemmin että mikä on vikana. Ja ulkonäkö on vissiin kuitenkin ihan mukiinmenevä. Ainakin vartalotyyppini on hubissa hyvin edustettuna, jos se nyt kertoo mitään.

Olet ehkä sen verran nätti ettei moni ole uskaltanut lähestyä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka näitä juttuja tekee? Joku, joka on näön vuoksi parisuhteessa koska "pitää", tai on joku epävarmuus siitä?

Aiheeseen liittyvät asiat askarruttavat luonnollisesti monia. Onhan seksuaalisuus (ja siihen liittyvät kuviot kaikkinensa) suhteellisen iso osa ihmistä keskimäärin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa veneessä ja ikää yli 30v. En ole valinnut ikisinkkuutta ja haluan löytää rakkauden.

Kannattaisi varmaan laihduttamista miettiä.

Sun ei missään nimessä kannata ettei vaan viimeisetkin rasvat lähde aivoista ja ajattelu urpoonnu entisestään.

Laihduttaminen nyt vain helpottaa huomattavasti suhteen löytymistä naisilla. Ja toki miehilläkin, mutta miehillä se ei riitä, vaan lihasta on oltava alla.

Missäköhän maailmassa sä elät. Toi on niin vanhoillista höpöhöpöä. Tai sun omaa fiksaatiota.

On vai? Katsopa kaikkia ikisinkkuja, jotka haluavat löytää parisuhteen. Esimerkiksi karmeat FB:n sinkkuryhmät... Onko kenties ulkonäkö/ylipaino se, mikä heitä yhdistää..?

Mä olen tällänen vastentahtoani ikisinkku-nainen 43v. Suurin toiveeni on ollut löytää rakastava parisuhde ja aikoinaan haaveilin myös perheestä. Haluaisin miehen, jonka kanssa meillä olisi aidosti kivaa yhdessä, huumori sopisi yhteen, mies olisi fiksu ja hyväkäytöksinen sekä huomioonottava. Sellainen, jolla olisi elämä kunnossa eikä mitään suurempia ongelmia millään saralla. Eipä ole vastaan tullut moista. Joitain aloitteita olen kai saanut, mutta kyse on ollut varatuista miehistä, jotka ovat vaan leikkineet tunteillani ja kai testailleet viehätysvoimaansa. Mutta kukaan ei ole koskaan tosissaan halunnut minun kanssani olla tai minuun tutustua. Tämä on elämäni kipein asia, tunnen itseni totaaliseksi hylkiöksi ja jollain lailla vastenmieliseksi ja epäonnistuneeksi. Muut elämän osa-alueet minulle on kuta kuinkin kunnossa. Hoikka ja kaunis en enää ole, siinä kai ne suurimmat syntini. 

En jaksa lukea koko ketjua, koska on taas muuttunut laatikkoleukakirurgijankutukseksi. Voin kertoa oman kokemukseni (juttua ei pääse lukemaan): ikää on kohta 50 ja lyhyitä suhteita on ollut joitakin, mutta niissä oli aina jonkunlainen "kylmyyden" tunne. Ne eivät johtaneet pidempään "viralliseen" seurusteluun, mistä aikanaan olin kovin pettynyt, mutta jälkiviisaana parempi niin. Minullakin on taustalla lapsuus persoonallisuushäiriöisen äidin ja huithapeli-isän kanssa, ja roolini perheessä oli lähinnä väline äidin tunnemyrskyjen vastaanottajana ja isän mokien jälkeisen itsesäälin kuuntelijana ja sosiaalista nousua todistavana pokaalina (olen akateemisesti ja työelämässä erittäin menestynyt, toisin kuin vanhempani), mutta samanaikaisesti myös vanhempien kateuden kohde. Lyhyet suhteet ovat olleet miehiin, jotka eivät yhtä lukuunottamatta varsinaisia narsisteja liene olleet, mutta satuin aina paikalle sellaisessa tilanteessa, jossa he tarvitsivat itsetunnolleen pönkitystä tai jotain muuta mitä minulla sattui olemaan. Samaten huono tunneäly ja itselleen valehteleminen olivat kaikille yhteistä. Yksi oli lähes psykopaatti (sittemmin kuulin että muilla oli samanlaisia kokemuksia hänestä, joten tämä ei ole vain omaa analyysiäni), ja edelleen soimaan itseäni siitä, että en ottanut huomaamiani varoitusmerkkejä tosissaan: omassakin perheessäni oli tapana vaan teeskennellä, ettei huomaa kun joku valehtelee. Mistään varsinaista alfoista ei ole kyse, he ovat edustaneet kaikkia sosiaaliryhmiä ja ulkonäöltään hyvin keskivertoa.

Olen tiettävästi aivan normaalin näköinen ja väitetysti seurallinenkin. Tälläkin hetkellä kaksi miestä vaikuttaa olevan hieman ihastuneita minuun (omanikäisiä tai vähän vanhempia, eronneita), toisessa huomaan taas niitä red flageja kuin aiemminkin, hän on jopa likimain sananmukaisesti käyttänyt samoja ilmaisuja kuin aiemmat miehet erityisesti mainittu mahdollinen psykopaatti, ja käytöksessä on erinäisiä muita samankaltaisuuksia. Tarkempiin yksityiskohtiin menemättä on erinäisiä taloudellis-sosiaalisia syitä miksi olisin toiselle miehelle kätevä, mikä ei tietenkään välttämättä tarkoita, että se on syy kiinnostukseen. Olen alkanut välttelemään kyseisiä miehiä. Nuorena olisin varmasti ottanut riskin ja pyytänyt jompaa kumpaa kahville, nyt en jaksa enää.

Minulla ei edelleenkään ole aavistustakaan mistä niitä hyviä miehiä löytää, ja miksi minusta kiinnostuvat vain ne joiden motiivit ovat väärät. Jos joku hyvä mies on joskus ollut kiinnostunut, se ei ole tietooni tullut tai en ole edes ymmärtänyt sitä. Kammottavaa on myös se, että olen aina varoitusmerkeistä huolimatta pitänyt noista tyypeistä, jopa ollut rakastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se naisella on ainoa minkä minä pystyn kuvittelemaan jos on niin käsittämättömän ujo, että suunnilleen potkii kaikki miehet tiehensä. Ja siinäkin pitää silti oikeasti nähdä eforttia, että saa kaikki karkotettua, koska jotkut miehet ovat erittäin sitkeitä, eivätkä luovuta ekasta kerrasta. 

Miksi tällaista tuubaa jauhetaan edelleen? Tavallisen naisen elämä ei todellakaan ole mitään jatkuvaa miesten pois hätistelyä. Olen 39, mua on pyydetty treffeille v. 2007 ja heti perään 2017. Molemmilla kerroilla pyytäjä oli n. 30v itseäni vanhempi. Siinäpä ne miehiltä tulleet huomionosoitukset sitten ovatkin olleet.

Se on tietty mahdollista, ettet ole sosiaalisesti kovin taitava, etkä tunnista jos joku mies tunnustelee pääsyä jutuille. Harvahan sitä ihan randomisti tulee treffeille kyselemään. Kyllä sitä yleensä koitetaan jollain katseella hakea ensin, että mitenköhän nainen suhtautuu minuun. 

Minuakin on pyydetty treffeille tasan yhden kerran, töissä tuntematon nuorimies pyysi kahville. Baarissa ei kukaan tuntematon ole lähestynyt, ikinä. Ihan on saanut rauhassa olla. Onneksi olen ollut naimisissa lähes koko aikuisikäni, niin ei tarvitse miettiä sen kummemmin että mikä on vikana. Ja ulkonäkö on vissiin kuitenkin ihan mukiinmenevä. Ainakin vartalotyyppini on hubissa hyvin edustettuna, jos se nyt kertoo mitään.

Isäukkosiko sinulle miehen järjesti vai mistä sekin tupsahti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa veneessä ja ikää yli 30v. En ole valinnut ikisinkkuutta ja haluan löytää rakkauden.

Kannattaisi varmaan laihduttamista miettiä.

Sun ei missään nimessä kannata ettei vaan viimeisetkin rasvat lähde aivoista ja ajattelu urpoonnu entisestään.

Laihduttaminen nyt vain helpottaa huomattavasti suhteen löytymistä naisilla. Ja toki miehilläkin, mutta miehillä se ei riitä, vaan lihasta on oltava alla.

Laihtuminen helpottaa suhteen löytymistä on taas yksi autistisimmista lauseista, mitä osaan kuvitella. Suhteen löytämistä? Minulle parisuhde on jotain, mikä syntyy siitä, kun kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa. Ei jotain, mitä löydetään. Voin olla hoikka enkä silti tapaa vuosikausiin ihmistä, johon rakastun. Voin olla lihava ja kohdata "Sen Oikean" seuraavan kerran, kun menen johonkin tilaisuuteen. Tai viemään roskia.

Mutta joo, tässähän on taustalla taas se ajatus, että mitä kauniimpihoikempiparempi on, sitä isompi on niiden miesten joukko, jotka voisivat kiinnostua. Sitähän monet palstan miehet toivoisivat; että olisi mahdollisimman paljon naisia, jotka kiinnostuisivat heistä.

Veikkaus; jos palstamies saisi valita, ottaako hän naisen joka tänä iltana rakastuu häneen ja mies rakastuu kyseiseen naiseen VAI joukon kauniita naisia, jotka ovat kiinnostuneita hänestä ja haluavat treffeille (ilman takuuta siitä, että ne johtaisivat mihinkään), hän luultavasti valitsisi paljon kauniita kiinnostuneita naisia.

Saa korjata, jos olen väärässä.

Ja mitä itseeni tulee, niin kohtasin ihmisen, johon rakastuin ja joka rakastui minuun, ollessani nykyisessä painossani. En osaa kuvitella, että olisin kohdannut parempaa, vaikka olisin ollut jossain online-deittipalvelussa ja juossut treffeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien miehet on ulisseet siitä, että naiset saavat enemmän huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Kyse on kaikkia (?) nisäkkäitä koskevasta kuviosta, mikä antaa viitteitä siitä, ettei sitä pysty muuttamaan. 

Miten niin naiset saavat enemmän huomiota? Kyllä minä ainakin saan naisilta paljon huomiota vaikka olen hyvinkin tavallinen mies. Jopa sellainen jonka ei "yleisten kriteereiden" mukaan saisi koskaan naista.

Onko tämä huomio ystävällistä käytöstä naisilta vai meneekö nämä kohtaamiset sänkyyn asti?

Molemminpuolista huomioimista alkuun. Lopulta nainen pyytää sänkyyn asti. Sen jälkeen nainen haluaisi myös vakavampaa suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, koska on taas muuttunut laatikkoleukakirurgijankutukseksi. Voin kertoa oman kokemukseni (juttua ei pääse lukemaan): ikää on kohta 50 ja lyhyitä suhteita on ollut joitakin, mutta niissä oli aina jonkunlainen "kylmyyden" tunne. Ne eivät johtaneet pidempään "viralliseen" seurusteluun, mistä aikanaan olin kovin pettynyt, mutta jälkiviisaana parempi niin. Minullakin on taustalla lapsuus persoonallisuushäiriöisen äidin ja huithapeli-isän kanssa, ja roolini perheessä oli lähinnä väline äidin tunnemyrskyjen vastaanottajana ja isän mokien jälkeisen itsesäälin kuuntelijana ja sosiaalista nousua todistavana pokaalina (olen akateemisesti ja työelämässä erittäin menestynyt, toisin kuin vanhempani), mutta samanaikaisesti myös vanhempien kateuden kohde. Lyhyet suhteet ovat olleet miehiin, jotka eivät yhtä lukuunottamatta varsinaisia narsisteja liene olleet, mutta satuin aina paikalle sellaisessa tilanteessa, jossa he tarvitsivat itsetunnolleen pönkitystä tai jotain muuta mitä minulla sattui olemaan. Samaten huono tunneäly ja itselleen valehteleminen olivat kaikille yhteistä. Yksi oli lähes psykopaatti (sittemmin kuulin että muilla oli samanlaisia kokemuksia hänestä, joten tämä ei ole vain omaa analyysiäni), ja edelleen soimaan itseäni siitä, että en ottanut huomaamiani varoitusmerkkejä tosissaan: omassakin perheessäni oli tapana vaan teeskennellä, ettei huomaa kun joku valehtelee. Mistään varsinaista alfoista ei ole kyse, he ovat edustaneet kaikkia sosiaaliryhmiä ja ulkonäöltään hyvin keskivertoa.

Olen tiettävästi aivan normaalin näköinen ja väitetysti seurallinenkin. Tälläkin hetkellä kaksi miestä vaikuttaa olevan hieman ihastuneita minuun (omanikäisiä tai vähän vanhempia, eronneita), toisessa huomaan taas niitä red flageja kuin aiemminkin, hän on jopa likimain sananmukaisesti käyttänyt samoja ilmaisuja kuin aiemmat miehet erityisesti mainittu mahdollinen psykopaatti, ja käytöksessä on erinäisiä muita samankaltaisuuksia. Tarkempiin yksityiskohtiin menemättä on erinäisiä taloudellis-sosiaalisia syitä miksi olisin toiselle miehelle kätevä, mikä ei tietenkään välttämättä tarkoita, että se on syy kiinnostukseen. Olen alkanut välttelemään kyseisiä miehiä. Nuorena olisin varmasti ottanut riskin ja pyytänyt jompaa kumpaa kahville, nyt en jaksa enää.

Minulla ei edelleenkään ole aavistustakaan mistä niitä hyviä miehiä löytää, ja miksi minusta kiinnostuvat vain ne joiden motiivit ovat väärät. Jos joku hyvä mies on joskus ollut kiinnostunut, se ei ole tietooni tullut tai en ole edes ymmärtänyt sitä. Kammottavaa on myös se, että olen aina varoitusmerkeistä huolimatta pitänyt noista tyypeistä, jopa ollut rakastunut.

Ei ole mitään varoitusmerkkejä. Ihastuminen ei ole valintakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien miehet on ulisseet siitä, että naiset saavat enemmän huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Kyse on kaikkia (?) nisäkkäitä koskevasta kuviosta, mikä antaa viitteitä siitä, ettei sitä pysty muuttamaan. 

Miten niin naiset saavat enemmän huomiota? Kyllä minä ainakin saan naisilta paljon huomiota vaikka olen hyvinkin tavallinen mies. Jopa sellainen jonka ei "yleisten kriteereiden" mukaan saisi koskaan naista.

Onko tämä huomio ystävällistä käytöstä naisilta vai meneekö nämä kohtaamiset sänkyyn asti?

Molemminpuolista huomioimista alkuun. Lopulta nainen pyytää sänkyyn asti. Sen jälkeen nainen haluaisi myös vakavampaa suhdetta.

Sulla on kova peli käynnissä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa veneessä ja ikää yli 30v. En ole valinnut ikisinkkuutta ja haluan löytää rakkauden.

Kannattaisi varmaan laihduttamista miettiä.

Sun ei missään nimessä kannata ettei vaan viimeisetkin rasvat lähde aivoista ja ajattelu urpoonnu entisestään.

Laihduttaminen nyt vain helpottaa huomattavasti suhteen löytymistä naisilla. Ja toki miehilläkin, mutta miehillä se ei riitä, vaan lihasta on oltava alla.

Laihtuminen helpottaa suhteen löytymistä on taas yksi autistisimmista lauseista, mitä osaan kuvitella. Suhteen löytämistä? Minulle parisuhde on jotain, mikä syntyy siitä, kun kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa. Ei jotain, mitä löydetään. Voin olla hoikka enkä silti tapaa vuosikausiin ihmistä, johon rakastun. Voin olla lihava ja kohdata "Sen Oikean" seuraavan kerran, kun menen johonkin tilaisuuteen. Tai viemään roskia.

Mutta joo, tässähän on taustalla taas se ajatus, että mitä kauniimpihoikempiparempi on, sitä isompi on niiden miesten joukko, jotka voisivat kiinnostua. Sitähän monet palstan miehet toivoisivat; että olisi mahdollisimman paljon naisia, jotka kiinnostuisivat heistä.

Veikkaus; jos palstamies saisi valita, ottaako hän naisen joka tänä iltana rakastuu häneen ja mies rakastuu kyseiseen naiseen VAI joukon kauniita naisia, jotka ovat kiinnostuneita hänestä ja haluavat treffeille (ilman takuuta siitä, että ne johtaisivat mihinkään), hän luultavasti valitsisi paljon kauniita kiinnostuneita naisia.

Saa korjata, jos olen väärässä.

Ja mitä itseeni tulee, niin kohtasin ihmisen, johon rakastuin ja joka rakastui minuun, ollessani nykyisessä painossani. En osaa kuvitella, että olisin kohdannut parempaa, vaikka olisin ollut jossain online-deittipalvelussa ja juossut treffeillä.

Lisäys: En usko käytännössä rakastumiseen ensisilmäyksellä eli tuo versio oli sellainen mutkat suoraksi -versio, jossa hypättiin kiinnostuksen ja ihastumisen yli suoraan rakastumisvaiheeseen.

Tässä 35v nainen ja en ole koskaan seurustellut. Nuorempana olin vuosia ihastunut varattuun mieheen joka oli saavuttamaton. Sinä aikana oli useampikin mies minusta kiinnostunut mutta hölmön ihastumiseni takia muiden kanssa ei mistään tullut mitään syvempää.

Vierailija kirjoitti:

Tässä 35v nainen ja en ole koskaan seurustellut. Nuorempana olin vuosia ihastunut varattuun mieheen joka oli saavuttamaton. Sinä aikana oli useampikin mies minusta kiinnostunut mutta hölmön ihastumiseni takia muiden kanssa ei mistään tullut mitään syvempää.

Mikäs nyt on sitten ongelma, kun ei löydy?