Mikä elokuva on ollut suurin pettymyksesi?
Mihin elokuvaan ollut suuret odotukset mutta osoittautuikin ihan surkeaksi? Eli ei mitään ponterosia miltä ei odotakaan juuri mitään
Kommentit (1276)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette kyllä usko tätä, mutta Titanic oli valtava pettymys. Sitä oli hehkutettu niin älyttömästi ja odotukseni olivat taivaissa. Lopulta nukuin osan filmistä. No, ehkä ne parhaat palat oli tulleet mun nukkuessa :/
Samaa mieltä, pitkä ja tylsä leffa. Rosen tarina oli jotenkin niin kliseinen, että olisi pakko mennä naimisiin ikävän tyypin kanssa ja sitten kohtaakin puhdassydämisen köyhän miehen, joka traagisesti kuolee. Ei siihen aikaan ajateltu rakkaudesta niin romanttisesti kuin nykyään.
Forrest Gump oli mulle samanlainen pettymys, jotenkin niin epäuskottava että hän olisi ollut mukana kaikissa Amerikan historian tapahtumissa ja tavannut kaikki julkkikset. Jotenkin se amerikkalaisuus oli ylilylötyä. Sama kuin joku tekisi suomalaisen elokuvan, jossa perus-suomijuntti kohtaa kaikki historian suurnimet, pääsee UKK:n seuraan Valkoiseen taloon ja valloittaa koko kansan.
Millekähän vuosisadalle mahdat mielessäsi Titanicin sijoittaa? Ai ettei vuonna 1912 ollut romanttista rakkautta? Hmmm. 🤔
Tämä nykyhetki on melkein se vähimmin romanttinen. Romantiikka on kuollut, kaikki hinkuvat vain seksiä, kaikkia ja kaikkea arvostetaan vain tietynlaisen seksuaalisen mitta-asteikon mukaan.
Ohis.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Avioliittoon mennään nykyään rakkaudesta, eikä sen takia että perheet ovat sopineet naimakaupan keskenään. Jos luet vähän historiaa, niin kyllä se oli vielä 1910-luvulla ja jonkun aikaa sen jälkeenkin noin. Nainen oli ensin vanhempien ja sitten miehen omaisuutta, ja kyse oli kirjaimellisesti naimakaupoista. Se, oliko pariskunta rakastunut, oli tämän kannalta yhdentekevää. Toki jotkut sitten karkasivat naimisiin rakkaudesta, mutta se oli hirveä skandaali ja koko suku sai siitä nolon maineen. Lisäksi yhteiskuntaluokan piti mätsätä, oli skandaali jos rikas tyttö meni naimisiin köyhän miehen kanssa.
Titanic-leffa tehtiin vuonna 1997 ja käsitys rakkaudesta oli täysin toinen kuin 1910-luvulla. Oli helppoa silloin sanoa että vanha naimakauppojen perinne oli paska, koska kaikki ajattelevat nykyään niin. On huomattavasti vaikeampaa ottaa kantaa nyky-yhteiskuntaan, koska siitä tulee yleensä vihat niskaan. -sama
No jossain yläluokan keskuudessa saatettiin pohdiskella moista, mutta jos mietin omaa sukuani, kyllä siellä on rakkaudesta menty naimisiin ihan 1800-luvullakin, sen verran on asiaa tutkittu. Ehkäpä alkuperäisen kommentin kirjoittaja olisi voinut mainita yhteiskuntaluokan kommentissaan? Tosin kyllä yläluokassakin rakkaudesta naimisiin mentiin, jos vain morsian oli tarpeeksi voimakastahtoinen.
Edelleen ohis
Noh, noi elokuvan väi olikin yläluokkaa eikä suomalaisia. 1800 luvun Suomi oli aika korpea ja itseasiassa vasta syntymässä Suomeksi.
Oli suomessa yliopistoja, yrittäjiä ja kaupunkejakin. Eli ei voida sanoa että suomi olisi ollut kokonaisuudessaan jotain 1800-luvun lopussa.
Niin.. Suomi tuli valtioksi vasta 1917. Sitä ennen oltiin venäjää.
Kiva kun huomasit, tuosta ei kuitenkaan ollut puhe.
Vierailija kirjoitti:
Hobitti-trilogia LOTR-trilogian jälkeen, vaikkakin Hobitin ongelmat saattoi nähdä jo LOTR-trilogian edetessä. Sormuksen ritarit oli paras ja taso laski siitä trilogian edetessä.
Peter Jacksoniin iski jumalakompleksi, eikä ole sittemmin päässyt siitä eroon. Luuli, että mikä tahansa kökkö uppoaa yleisöön LOTR:n jälkeen.
Kellopeliappelsiini ja Hohto.
Hyi hitto mitä saissea molemmat. Ensimmäistä en katsonut eded loppuun asti, surkeaa totaalista kakkaa.
Hohdon olen katsonut varmaan kaksikin kertaa, mutta samaa paskaa oli toisenkin kerran jälkeen.
Molemmat suuresti hehkutettuja saman ohjaajan ulostuksia.
Ainakin nyt tietää kuka ohjaaja on huono.
Ei kiitos on aivan surkea elokuva. Ei jatkoon!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hobitti-trilogia LOTR-trilogian jälkeen, vaikkakin Hobitin ongelmat saattoi nähdä jo LOTR-trilogian edetessä. Sormuksen ritarit oli paras ja taso laski siitä trilogian edetessä.
Peter Jacksoniin iski jumalakompleksi, eikä ole sittemmin päässyt siitä eroon. Luuli, että mikä tahansa kökkö uppoaa yleisöön LOTR:n jälkeen.
Onhan se koko lotr trilogia ihan huikea, etenkin ne pitkät versiot. Saakin pitää itseään jumalana kun sai ne aikaan.
Hobitti tosiaan itsellekin suuri pettymys, eikös se kuitenkin aluksi olisi pitänyt olla jonkun muun hoidossa (ehkä G de Toro?) ja PJ tuli kuvioihin pelastamaan mitä on pelastettavissa.
Hobitin pidentämisen taustalla on taas raha eli tuotanto yhtiö vaati kovia tuottoja ja unohdettiin ettei tarina oli yhtä hyvä kuin lotr ja venytys ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Kellopeliappelsiini ja Hohto.
Hyi hitto mitä saissea molemmat. Ensimmäistä en katsonut eded loppuun asti, surkeaa totaalista kakkaa.
Hohdon olen katsonut varmaan kaksikin kertaa, mutta samaa paskaa oli toisenkin kerran jälkeen.
Molemmat suuresti hehkutettuja saman ohjaajan ulostuksia.
Ainakin nyt tietää kuka ohjaaja on huono.
Samaa mieltä. Ymmärrän sen fanikulttuurin Kubrikin ympärillä, elokuvat ovat ns. virheettömiä mutta en saa niistä mitään itse irti. Kylmää psykopaattista väkivaltaa kaikissa, ihmisyyttä ei ole. Näkyy varmaankin hänen oma sisäinen maailmansa.
Samaa on itselle Wes Anderssonin elokuvissa: kuvallisesti tyylikästä mutta tyhjää täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette kyllä usko tätä, mutta Titanic oli valtava pettymys. Sitä oli hehkutettu niin älyttömästi ja odotukseni olivat taivaissa. Lopulta nukuin osan filmistä. No, ehkä ne parhaat palat oli tulleet mun nukkuessa :/
Samaa mieltä, pitkä ja tylsä leffa. Rosen tarina oli jotenkin niin kliseinen, että olisi pakko mennä naimisiin ikävän tyypin kanssa ja sitten kohtaakin puhdassydämisen köyhän miehen, joka traagisesti kuolee. Ei siihen aikaan ajateltu rakkaudesta niin romanttisesti kuin nykyään.
Forrest Gump oli mulle samanlainen pettymys, jotenkin niin epäuskottava että hän olisi ollut mukana kaikissa Amerikan historian tapahtumissa ja tavannut kaikki julkkikset. Jotenkin se amerikkalaisuus oli ylilylötyä. Sama kuin joku tekisi suomalaisen elokuvan, jossa perus-suomijuntti kohtaa kaikki historian suurnimet, pääsee UKK:n seuraan Valkoiseen taloon ja valloittaa koko kansan.
Millekähän vuosisadalle mahdat mielessäsi Titanicin sijoittaa? Ai ettei vuonna 1912 ollut romanttista rakkautta? Hmmm. 🤔
Tämä nykyhetki on melkein se vähimmin romanttinen. Romantiikka on kuollut, kaikki hinkuvat vain seksiä, kaikkia ja kaikkea arvostetaan vain tietynlaisen seksuaalisen mitta-asteikon mukaan.
Ohis.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Avioliittoon mennään nykyään rakkaudesta, eikä sen takia että perheet ovat sopineet naimakaupan keskenään. Jos luet vähän historiaa, niin kyllä se oli vielä 1910-luvulla ja jonkun aikaa sen jälkeenkin noin. Nainen oli ensin vanhempien ja sitten miehen omaisuutta, ja kyse oli kirjaimellisesti naimakaupoista. Se, oliko pariskunta rakastunut, oli tämän kannalta yhdentekevää. Toki jotkut sitten karkasivat naimisiin rakkaudesta, mutta se oli hirveä skandaali ja koko suku sai siitä nolon maineen. Lisäksi yhteiskuntaluokan piti mätsätä, oli skandaali jos rikas tyttö meni naimisiin köyhän miehen kanssa.
Titanic-leffa tehtiin vuonna 1997 ja käsitys rakkaudesta oli täysin toinen kuin 1910-luvulla. Oli helppoa silloin sanoa että vanha naimakauppojen perinne oli paska, koska kaikki ajattelevat nykyään niin. On huomattavasti vaikeampaa ottaa kantaa nyky-yhteiskuntaan, koska siitä tulee yleensä vihat niskaan. -sama
No jossain yläluokan keskuudessa saatettiin pohdiskella moista, mutta jos mietin omaa sukuani, kyllä siellä on rakkaudesta menty naimisiin ihan 1800-luvullakin, sen verran on asiaa tutkittu. Ehkäpä alkuperäisen kommentin kirjoittaja olisi voinut mainita yhteiskuntaluokan kommentissaan? Tosin kyllä yläluokassakin rakkaudesta naimisiin mentiin, jos vain morsian oli tarpeeksi voimakastahtoinen.
Edelleen ohis
Noh, noi elokuvan väi olikin yläluokkaa eikä suomalaisia. 1800 luvun Suomi oli aika korpea ja itseasiassa vasta syntymässä Suomeksi.
Oli suomessa yliopistoja, yrittäjiä ja kaupunkejakin. Eli ei voida sanoa että suomi olisi ollut kokonaisuudessaan jotain 1800-luvun lopussa.
Niin.. Suomi tuli valtioksi vasta 1917. Sitä ennen oltiin venäjää.
Kiva kun huomasit, tuosta ei kuitenkaan ollut puhe.
"Oli suomessa yliopistoja, yrittäjiä ja kaupunkejakin. Eli ei voida sanoa että suomi olisi ollut kokonaisuudessaan jotain 1800-luvun lopussa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hobitti-trilogia LOTR-trilogian jälkeen, vaikkakin Hobitin ongelmat saattoi nähdä jo LOTR-trilogian edetessä. Sormuksen ritarit oli paras ja taso laski siitä trilogian edetessä.
Peter Jacksoniin iski jumalakompleksi, eikä ole sittemmin päässyt siitä eroon. Luuli, että mikä tahansa kökkö uppoaa yleisöön LOTR:n jälkeen.
King kong olisi ollut huikea jos se olisi typistetty 1 tunti 30 minuuttiseksi.
Pekka ja Pätkä n--kereinä.Tämä oli kyllä paha pettymys.Jäi viimeiseksi Pekka ja Pätkä elokuvaksi.
Tarkovskin Stalker ja Solaris. Varsinki stalker mulle, kirjan lukeneelle pelkkää himmeää yläpilveä. Toinenki josain määrin. Lemin kirjasta kyllä tykkäsin (siis solaris)
Kaikki missä on kirsten dunst. Hyi 🤢
Vierailija kirjoitti:
Hytti nro 6. Tylsä.
No tämä. Toki silti kaikki ne Suomen akikaurismäkisemmät huuhtoo silti tuosta keskinkertaisesta Lemmenjoesta hurjasti sitä kultaa.
Vierailija kirjoitti:
Kellopeliappelsiini ja Hohto.
Hyi hitto mitä saissea molemmat. Ensimmäistä en katsonut eded loppuun asti, surkeaa totaalista kakkaa.
Hohdon olen katsonut varmaan kaksikin kertaa, mutta samaa paskaa oli toisenkin kerran jälkeen.
Molemmat suuresti hehkutettuja saman ohjaajan ulostuksia.
Ainakin nyt tietää kuka ohjaaja on huono.
Typerä provo.
Vierailija kirjoitti:
Kellopeliappelsiini ja Hohto.
Hyi hitto mitä saissea molemmat. Ensimmäistä en katsonut eded loppuun asti, surkeaa totaalista kakkaa.
Hohdon olen katsonut varmaan kaksikin kertaa, mutta samaa paskaa oli toisenkin kerran jälkeen.
Molemmat suuresti hehkutettuja saman ohjaajan ulostuksia.
Ainakin nyt tietää kuka ohjaaja on huono.
Ne ovat hyvällä tavalla kokeilevia valtavirrasta poikkeavia elokuvia. Kumpikaan ei ole silti mitenkään erityisen hyviä elokuvia. Mutta ajavat asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellopeliappelsiini ja Hohto.
Hyi hitto mitä saissea molemmat. Ensimmäistä en katsonut eded loppuun asti, surkeaa totaalista kakkaa.
Hohdon olen katsonut varmaan kaksikin kertaa, mutta samaa paskaa oli toisenkin kerran jälkeen.
Molemmat suuresti hehkutettuja saman ohjaajan ulostuksia.
Ainakin nyt tietää kuka ohjaaja on huono.Samaa mieltä. Ymmärrän sen fanikulttuurin Kubrikin ympärillä, elokuvat ovat ns. virheettömiä mutta en saa niistä mitään itse irti. Kylmää psykopaattista väkivaltaa kaikissa, ihmisyyttä ei ole. Näkyy varmaankin hänen oma sisäinen maailmansa.
Samaa on itselle Wes Anderssonin elokuvissa: kuvallisesti tyylikästä mutta tyhjää täynnä.
Ei kukaan voi kirjoittaa tällaista tosissaan.
Olet varmaan myös sitä mieltä, että jos joku näyttelee psykopaattia, on hän itsekin psykopaatti.
Jestas.
Kikki lässähtää pakolliseen panokohtaukseen
Niin.. Suomi tuli valtioksi vasta 1917. Sitä ennen oltiin venäjää.